kasvot Helsingin yliopiston ainejärjestöläisten vaalilehti 2014 Miksi äänestää HYALia? Näin rikas HYY on Löydä oma ehdokkaasi»8»12»16 1
sisällys 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajien tervehdys 5 Hallituslaiset 8 HYALin saavutukset 10 Valiojoukko 12 Näin rikas HYY on 15 Vaaliohjelma 16 Ehdokaslistat Kasvot HYAL ry:n lehti 1/2014 Päätoimittaja Olli-Pekka Toivanen AD Mikko Virta Toimitus Miran Hamidulla Susanna Jokimies Minna Mäkitalo Aarni Suvitie Ida Vartiala Kannen kuva Mikko Virta Paino Picaset Oy, Helsinki Painos 200 kpl Paperi Sisus 100g G-Print Kannet 170g Multiart Silk Julkaisija Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset HYAL ry Mannerheimintie 5 A 00100 Helsinki www.hyal.fi hallitus@hyal.fi Muut kuvat Valtteri Mäkelä 2
pääkirjoitus Arvovaikuttamista Ylioppilaskunnan edustajistovaalit ovat taas täällä. Numeroina tämä merkitsee 60 avointa edustajistopaikkaa, jotka täyttävät henkilöt päättävät noin 28 000 opiskelijan asioista seuraavan 2-vuotiskauden aikana. On hyvä pysähtyä miettimään, millaisilla arvoilla haluat tätä kaikkea pyöritettävän. Helsingin Yliopiston Ainejärjestöläiset eli HYAL lähtee vaaleihin kärkenään kolme ydinajatusta: Yhteisöllisyys, Monimuotoisuus ja Avoimuus. Isoja sanoja, mutta miten ne toteutuvat käytännössä? Katsotaanpa. YHTEISÖLLISYYS. Aktiivinen järjestötoiminta on opiskelijan etu. Siksi myös HYAL on aktiivinen ylioppilaskunnan sisällä. Haluamme turvata opiskelijoiden lähipalvelut ja monipuoliset toimintamahdollisuudet. MONIMUOTOISUUS. Kokoamme yhteen toimijoita useista oppiaineista, eli yhteensä kahdeksasta eri tiedekunnasta. Paitsi järjestötasolla, HYALilaisia on myös ylioppilaskunnan valiokunnissa ja useissa edunvalvontaelimissä. Monipuoliset näkökannat vain hyödyttävät päätöksentekoa. AVOIMUUS. Välitämme paitsi tietoa ylioppilaskunnan ja järjestöjen välillä, niin olemme myös läsnä juuri sinun tiedekunnassasi. Lisätietoa vaikutusmahdollisuuksista ylioppilaskunnassa saat yhyttämällä tiedekuntasi HYAL-aktiivin hyvin todennäköisesti sellainen löytyy! Vakuuttiko? Äänestä, niin siirrytään sanoista tekoihin! Olli-Pekka Toivanen Päätoimittaja vaalipäälliköltä Anna äänesi ratkaista HYY:n edustajistovaalit ja Ainejärjestöläisten vaalikampanja ovat täällä taas. On ollut opettavaista päästä vaalipäällikkönä organisoimaan tämän monimuotoisen joukon valmistautumista vaaleihin. Tekemisen ilo, yhteisöllisyys ja halu vaikuttaa ovat ainejärjestöläisyyden ja vaalitiimimme toiminnan kulmakiviä. Järjestöaktiivit tietävät, minkälaisen ylioppilaskunnan puolesta haluavat asettua ehdolle. Mielestämme HYY tavoittaa jäsenensä parhaiten tukemalla sen piirissä toimivan 250 järjestön toimintaa. Ainejärjestöläisten vaaliohjelmasta voit lukea lisää siitä, minkälaista ylioppilaskuntaa haluamme edistää. Tänä vuonna ehdokkaamme tulevat seitsemästä eri tiedekunnasta. He ovat niitä tiedekuntasi näkyviä ja aktiivisia opiskelijoita, jotka tuntevat sinun, opiskelukavereidesi sekä järjestöjesi tarpeet. Kenet sinä haluat päättämään asioistasi? Kenelle sinä annat äänesi? Anna HYALin olla se sulle: anna Ainejärjestöläisten olla syypää meidän ylioppilaskuntaan. Susanna Jokimies HYAL ry:n vaalipäällikkö 3
Jäsenistön äänellä! Ainejärjestöläisyys perustuu yhdessä tekemiseen. HYALille onkin luontevaa myös johtaa yhdessä. Tänä vuonna vastuuta olemme kantaneet me. Työnjakomme on ollut selvä. Edustajistoryhmämme Ainejärjestöläisten puheenjohtaja Minna on kantanut vastuuta päivän politiikasta HYYn päätöksentekoelimissä. Taustayhdistyksemme HYAL ry:n puheenjohtaja Miran on puolestaan vastannut viestinnästä ja vuorovaikutuksesta jäsenkentän kanssa. Siinä missä ryhmäpuheenjohtajan tehtävänä on ollut huolehtia siitä, että HYYssä tehtävät päätöksissä kuuluu ainejärjestöläinen ääni, on yhdistyksen puheenjohtajan vastuulla huolehtia siitä, että järjestöjen tapahtumissa ja kokouksissa vierailevat yhdistysläiset vievät mukanaan viestiä HYYn päätöksenteosta ja sen vaikutuksista etenkin järjestöjä koskettavissa asioissa. Esimerkiksi eräs tämän vuoden merkittävimmistä saavutuksista järjestöjen projektituki, vietiin tämän vuoden budjettiin ryhmämme toimesta HYYn hallitusneuvottelujen yhteydessä. Tämän jälkeen yhdistyksellä tehtävänä on ollut innostaa järjestöjä hakemaan tätä uutta tukea omiin projekteihinsa. Tulokset ovat olleet lupaavia, ja näkyneet lukuisina uusia opiskelijoita yliopistoyhteisöön integroivina projekteina. Vastavuoroisesti järjestöt ovat päässeet välittämään ryhmällemme omia huoliaan ja toiveitaan koskien ylioppilaskuntaa ja yliopistoa. Muun muassa keväällä vieraillessamme erään järjestön luona, kohtasimme huolta huonosta viestinnästä koskien tulostusuudistusta. Vastareaktiomme olikin välitön kannanotto paremman viestinnän puolesta asian suhteen. Vaikka tulostuskiintiöiden kohtalo on yhä avoin, ei tieto uudistuksen aiheuttamasta epätietoisuudesta opiskelijakentällä ole jäänyt ryhmältämme huomaamatta, ja pidämme sen mielessämme vaikuttaessamme yliopistopolitiikkaan. Jäsenistön äänellä puhuminen tulee olemaan toimintatapamme myös vaalien jälkeen. Molemmat tämän vuoden puheenjohtajista ovat pitkän linjan ainejärjestöaktiiveja, ja tuntevat järjestökentän kyvyn puhua parhaiten jäsenistöä koskettavista huolista. Vaalien jälkeen toimintamme johtoon valitaan jälleen uusia järjestöaktiiveja jatkamaan työtämme. Meitä äänestämällä voit siis jatkossakin olla varma siitä, että vaalikentillä ja järjestövierailulla kuulemamme asiat välittyvät myös päätöksent! ekoon. Me puhumme äänelläsi! Vaaliterveisin Miran Hamidulla HYAL ry:n puheenjohtaja Minna Mäkitalo Ainejärjestöläisten edustajistoryhmän puheenjohtaja 4
hallituslaiset 2014 Teksti Olli-Pekka Toivanen Kuvat Valtteri Mäkelä HYY:n hallitukseen on tänä vuonna kuulunut viisi HYALin jäsentä. Seuraavassa hallituslaisten mietteitä menneestä vuodesta. 5
1. Vastuualueet HYY:n hallituksessa? 2. Mitä HYALilainen arvostaa? 3. Miten edistät HYALin tavoitteita tehtävissäsi? 4. Kommentoi väitettä: HYAL ei ole jäsenistönsä asialla, vaan opiskelijoiden yhteisen edun asialla 5. Terveiset tuleville uusille hallituslaisille? Esa Tiusanen 1. Korkeakoulupolitiikka, jatko-opiskelijat. 2. Yhteisöllisyyden merkitystä yliopiston toiminnassa. Opiskelu on yhdessä tekemistä ja oppimista. Näiden mahdollistamiseen tulisi panostaa! 3. Niin opintojen ohjauksen ja yliopiston palautejärjestelmien kehittämisellä kuin yökäyttötilojen ja maksuttoman tulostuksen puolesta taistelemisella edistetään opiskelijan yhdenvertaisuutta ja aktiivista osallisuutta. Lisäksi pyrin tukemaan opiskelijoiden osallisuutta myös yksikkötasolla. Tähän tarjotaan koulutuspoliittisen valiokunnan avulla koulutuksia, taustatietoa ja tarpeen mukaan suoraa lobbaustukea. Ennen kaikkea pyrin edistämään HY- ALilaisia tavoitteita huolehtimalla järjestöjen tiloista ja muista taustaedellytyksistä 4. HYALin suora henkilöjäsenistö on sen verran suppea, että pelkästään sen etujen edistäminen on mahdotonta. Jos päätökset tehtäisiin yleisemmin päteviksi, pitäisi kaikissa päätöksissä yrittää tasapainotella jäsenten edustamien kahdeksan tiedekunnan, kymmenien ainejärjestöjen ja oppiaineiden tai opiskelulinjojen välillä. Käytännössä päätökset tehtäisiin silloin kaikkien edun mukaisiksi, koska HY- ALin jäsenistö on niin kattava. 5. En osaa edes arvata, mitä kaikkea vuoteenne tulee sisältymään, kun en vieläkään oikein ymmärrä, mitä kaikkea itse on päässyt tekemään! Paneutukaa tehtäviinne niiden edellyttämällä vakavuudella, mutta pitäkää hauskaa, kun mahdollista. Tehkää vuodesta itsellenne sopiva: puurtakaa, kun siltä tuntuu, mutta huolehtikaa jaksamisestanne! Nämä ovat samat neuvot, joille nauroin edeltäjieni antaessa ne minulle. Oppikaa minun virheistäni! Mari Kyllönen 1. Järjestöt, perheelliset opiskelijat. 2. Yhdessä tekemistä. 3. Tänä vuonna HYY on uudistanut järjestöaktiiveille tarjottavaa koulutusta määrällisesti ja laadullisesti, HYALin tavoitteiden mukaan. Hallituslaiset ja järjestöaktiivit tekevät niin paljon hyvää opiskelijayhteisössä, ettei HYY siihen yksin pystyisi. HYAL haluaa tehdä HYY:stä avoimen, yhteisöllisen ja osallistavan ylioppilaskunnan, jossa opiskelijat pääsevät tekemään kiinnostavia juttuja ja oppimaan. Se onnistuu vain, kun järjestöjen toimintaedellytykset ovat mallillaan. Perheellisten opiskelijoiden osalta tämän vuoden agendalla on pistää pystyyn sosiaalisessa mediassa toimiva lastenhoitorinki, joka helpottaisi opiskelua ja lisäisi yhteisöllisyyttä. 4. HYAL ajaa aine- ja tiedekuntajärjestöjen asiaa. HYALissa on kuitenkin vain henkilö-, eikä järjestöjäseniä, joten näkisin, että HYALin jäsenistö on nimenomaan yhteisen edun asialla. 5. Hallitusvuosi on kokemus, johon kannattaa heittäytyä avoimin mielin. Huikeita juttuja piisaa, vaikka ette pääsekään lakittamaan Mantaa, kuten me tänä vuonna. 6
Aarni Suvitie 1. HYY Yhtymän asiat, kulttuuri, strategian seuranta 2. Yhdessä tekemistä yhteisten päämäärien hyväksi, erilaisia arvoja, mielipiteitä ja ne rohkeasti esiin tuovia sekä keskustelevia ja avoimia päätöksiä, joiden takana on helppo seistä. 3. Meille on tärkeää pitkäjänteinen taloudenpito, joka varmistaa ylioppilaskunnan toimintamahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Tänä vuonna päivitetty HYY Yhtymän omistajastrategia, eli liiketoimintaa ohjaava dokumentti on pitkälti linjamme mukainen. Kulttuuripuolella on kuluvana vuonna pyritty tapahtumia suunnitellessa siihen, että ne saattaisivat jopa kiinnostaa opiskelijaa. Kehitys on kohti jäsenensä tavoittavaa ylioppilaskuntaa, myös tapahtumatoiminnassa. 4. Yliopistolaki toteaa ylioppilaskunnan olevan opiskelijoiden keskuudessa. Ylläpitämällä ylioppilaskunnan yhteyttä jäsenistöön ja järjestökenttään HYAL tuo ylioppilaskuntaa opiskelijoiden keskuuteen. Ääni HYALille on ääni moniarvoisuuden ja mahdollisuuksien ylioppilaskunnalle, sen jokaiselle jäsenelle. 5. Olkaa rohkeita esittämään mielipiteitä, vaikuttamaan, mutta myös kuuntelemaan. Olkaa avoimia kanssakäymiseen kaikkien HYYläisten kanssa. Nähkää, miten itse kukin haluaa rakentaa parempaa ylioppilaskuntaa ja rakentakaa se yhdessä. Mats Ittonen 1. Viestintä, kehitysyhteistyö, kaksikielisyys. 2. Vapaaehtoistyötä, akateemista vapautta, tiedettä ja ystävyyttä. 3. Viestinnässä opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen tavoittaminen mahdollisimman hyvin on tietenkin tärkeää. Jos hallituksen kokouksessa käsitellään asioita, joihin liittyy ryhmäpoliittisia intressejä, niin edistän HYALin tavoitteita. 4. Pitää osittain paikkansa. HYAL ei ole etujärjestö, vaan haluaa kaikille parempaa yliopistoyhteisöä. HYALin jäsenet ovat liittyneet HYALiin, koska pitävät sen tavoitteita tärkeinä. 5. Hallitusvuosi on ikimuistoinen, opettavainen ja raskas. Älkää huoliko, opitte nopeasti tarvittavat taidot ja tiedot. Iiris Niinikoski 1. Hallituksen varapuheenjohtaja, edunvalvonnan koordinointi, kampusviljely. 2. Asioihin perehtymistä, rohkeutta ja yhdessä tekemisen voimaa. 3. Pyrin kohti monimuotoisempaa, avoimempaa ja yhteisöllisempää ylioppilaskuntaa. Järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen sekä siihen kannustaminen luovat yhteisöjä. Avoimessa päätöksentekokulttuurissa kaikilla on mahdollisuus sanoa mielipiteensä. HYY tavoittaa jäsenistönsä parhaiten järjestöjen kautta on ollut pitkään HYALn tunnuslause. Ajatusta on yritetty viedä eteenpäin myös edunvalvontapuolella osallistamalla hallopedejä ja opintovastaavia uusin keinoin. 4. HYALn tavoitteet liittyvät koko opiskelijayhteisön kehittämiseen, usein järjestöjen ja yliopiston hallinnossa toimivien opiskelijoiden toimintamahdollisuuksia tukemalla. 6. Varautukaa elämänne hauskimpaan, antoisimpaan ja raskaimpaan vuoteen! 7
HYALIN edustajistokausi 2012 2014 mitä saimme aikaan? Teksti Miran Hamidulla Puolustimme opiskelijaa! Vaarassa ollut opintotuki tai katoavat tulostuskiintiöt. Olimme aktiivisesti sammuttamassa tulipaloja siellä, missä opiskelijan edut uhkasivat palaa. Koulutukset kuosiin! Koulutukset kuosiin! HYYn koulutukset ovat entistä laadukkaampia ja uudessa koulutustapahtumassa, Virityspäivässä, järjestöläiset saavat oppia ja mahdollisuuden tutustua toisiinsa. Reipasta aktiivisuutta! Olipa kyseessä sitten toimintaa ohjaava linjapaperi, pyöräilytapahtuma tai Mantan lakitus, löysit jo valmisteluvaiheessa paikalta useamman HYALilaisen. Meille ylioppilaskunta oli vaikuttamisemme ykkösprioriteetti koko edustajistokauden ajan. 8
Järjestöt keskiöön! Pidimme aktiivisesti huolen, että järjestöt näkyvät niissä toimintaamme ohjaavissa papereissa, joissa niiden kuuluu näkyä. Tämä on näkynyt muun muassa lukuisina järjestöjä osallistavina ylioppilaskunnan tapahtumina, kuten tämän syksyn Fuksiseikkailuna. Järjestötilat ja tuet! Kehitimme tilankäyttöä helpottamalla uusien järjestöjen pääsyä tiloihin myös tilajakokausien ulkopuolella. Pidimme myös huolta siitä, ettei järjestöjen elintärkeisiin tiloihin ja tukiin koskettu edustajistokaudella 2012-2014. Myös suositun Sivistys-saunaja monitoimitilan tuettu käyttö onnistuttiin turvaamaan monista heikennysyrityksistä huolimatta. Projektituki! Järjestöille hakemuksien perusteella myönnettävä projektituki on ollut menestys. Sen avulla on muun muassa perustettu uutta opiskelijaorganisaatiota kansainvälisille opiskelijoille, järjestetty pienen järjestön ensimmäiset fuksisitsit sekä toteutettu monia muita uusien opiskelijoiden integroitumista edistäviä projekteja. Tärkeää tukea tarvitaan myös jatkossa! Hallopedeistä koppia! Olimme vahvasti edistämässä hallinnon opiskelijaedustajien yhteistyön tiivistymistä halloped-verkostoksi. Valiokunnat ylös! Lukuisat jäsenemme osallistuivat aktiivisesti ylioppilaskunnan vapaaehtoistoimintaan valiokunnissa ja toimivat myös tämän toiminnan kehittämiseen tähdänneessä Valiojoukko-työryhmässä. Tämä työ tulee jatkumaan myös tulevalla edustajistokaudella! Voimaa poikkitieteellisyydestä! Seitsemän eri tiedekunnan aktiivit hitsautuivat jälleen loistavasti yhteen ja laittoivat eri tieteiden tavat katsoa maailmaa palvelemaan yhteistä tavoitettamme, parempaa opiskelijan arkea. Ylioppilaskunta lähemmäksi! Osallistimme järjestöjä mukaan ylioppilaskunnan tapahtumiin. Tapasimme ylioppilaskunnan jäseniä niin järjestövierailuilla kuin opiskelijatapahtumissa. Veimme ylioppilaskunnan sinne, missä sen opiskelijatkin ovat. Ahkeraa viestintää! Välitimme aktiivisesti tietoa ylioppilaskunnan toiminnasta erityisesti Facebook-sivumme kautta. Puskaradiomme osoittautui monet kerrat korvaamattomaksi avuksi, kun suuret jäsenmassat piti saada liikkeelle vaikkapa opintotukimielenosoitukseen tai vastaamaan yliopistorahoitukseen vaikuttavaan kandipalautteeseen. 9
valiojoukko 2014 Teksti Ida Vartiala Olipa kerran ylioppilaskunta, jossa vapaaehtoistoiminta oli huipussaan vai oliko sittenkään? Ylioppilaskunnan piirissä toimii satoja, ellei tuhansia, vapaaehtoistoimijoita osakunnissa ja aine sekä harrastejärjestöissä. Järjestöt pyörivät pitkälti omalla painollaan etäämpänä tai lähempänä HYY:n keskustoimistosta. Valiokunnat sen sijaan ovat ylioppilaskunnan ytimessä, sillä ne edustavat kaikkia sektoreita, joita HYY:n hallituksesta löytyy, kuten järjestöjä, ympäristöä ja sukukansoja. Tästä huolimatta valiokuntatoiminta on havaittu vuodesta toiseen toimimattomaksi, minkä takia hallituksessa on laadittu vähän väliä opiskelijan ensimmäisen esseen pituisia ja tasoisia uudistuspapereita. Vaikka uudistuksissa olisi ollut hyviä juttuja, ne on unohdettu vuodenvaihteessa hallituksen vaihduttua ja uuden valiokuntavuoden alettua. Tänä vuonna uudistusta lähdettiin toteuttamaan jälleen kerran, mutta eri tavoin kuin aikaisemmin nimitäin valiokuntalaisvoimin. Näin uudistuksen olisi mahdollista päästä mahdollisimman lähelle ylioppilaskuntalaisen arkea. Niin sai alkunsa VALIOJOUKKO - Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan valiokunta- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämistyöryhmä. Valiojoukon puheenjohtajaksi ja suunnannäyttäjäksi nakitettiin filosofian tohtori ja entinen valiokunta-aktiivi Tuomas Pernu. Toisaalta nakituksesta ei ehkä voi puhua, jos puheenjohtaja valmistautuu tehtäväänsä lukemalla ylioppilaskunnan strategiaa ja muita papereita ottaessaan aurinkoa Kaakkois-Aasian hiekkarannoilla. Loput Valiojoukosta koostuu eri valiokuntien entisistä ja nykyisistä toimijoista. Sihteerinä toimi HYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Iiris Niinikoski. Valiojoukko kokoontui kevään aikana parin viikon välein aina helmikuun pimeistä illoista kesäkuun sateisiin päiviin. Kokouksissa käydyn keskustelun pohjalta päätettiin tehdä perinpohjainen selonteko valiokuntatoiminnan nykytilasta, sen historiasta ja muiden ylioppilaskuntien vastaavasta toiminnasta. Hassuttelu-uudistuksesta tuli liitteineen kaikkineen satasivuinen raportti, joka sisältää muun muassa pitkän listan sekä yleisiä että valiokuntakohtaisia toimenpide-ehdotuksia. 10
Ei ihme, jos jäsenistö tuntee keskustoimiston etäiseksi! Vaikka Valiojoukko pyrkikin tuottamaan konkreettisia ehdotuksia valiokuntatoiminnan kehittämiseksi, kaiken työn takana oli ajatus, että valiokuntia elvyttämällä koko ylioppilaskunta voisi paremmin. Kuinka hienoa olisi, jos valiokunnat voisivat toimia ratkaisuna esimerkiksi jäsenistön tavoittamiseen? Miksi kehittää uusia ratkaisuja, kun toiminnan puitteet ovat jo olemassa? Osa valiokunnista voi tälläkin hetkellä hyvin ja toteuttaa ylioppilaskunnan tärkeintä tehtävää, eli ne tukevat jäsentensä kasvua aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Vapaaehtoistoiminnan järjestäminen mielekkäästi on HYY:n hallituksenkin kannalta tärkeää. Mitä enemmän hallitus ottaa vastuuta ja järjestää toimintaansa siten, että se pärjää ilman vapaaehtoisia, sitä enemmän valiokuntatoiminta kuihtuu. Ei ihme, jos jäsenistö tuntee keskustoimiston etäiseksi! Ylioppilaskunta tarvitsee hallitusta, mutta hallitus taas tarvitsee jäsenistöä. Kasvatuksellisen tehtävänsä lisäksi valiokunnat ovat käytännössä ainoa suora väylä hallituksen ja jäsenistön välillä. Väylää tarvitaan, jotta hallitus tietää, mitä opiskelijoiden arjessa tapahtuu. Tällä hetkellä uudistus on hieno paperi, josta sen tekijät ovat enemmän kuin ylpeitä. Harva on järjestöhommissa mukana kirjoittamassa gradun laajuista teosta ilman palkkiota tietenkin. Kysymys on, miten paperista saadaan aikaan lumivyöry, jonka avulla valiokunta- ja vapaaehtoistoiminnan arvostus nousee ylioppilaskunnassa? Miten saadaan vapaaehtoiset ylioppilaskunnan ytimeen? Heitän haasteen uusille ja kaikille muille toimijoille. Ylioppilaskunta ei muutu vuodessa, eikä edes omien toimintavuosiesi aikana. Mutta ylioppilaskunta ei myöskään muutu, jos sitä ei kukaan uskalla yrittää. Askel askeleelta, päätös päätökseltä. Jos joku vielä sanoo, että pätevyys on kiinni palkasta, voi tunkea vaikka kengän h**uriinsa. TIESITKÖ? Valiokunnat ovat kaikille HYY:n jäsenille avoimia kanavia päästä osallistumaan ja vaikuttamaan ylioppilaskunnan toimintaan. Osa-alueisiin kuuluvat esim. kaksikielisyys, koulutuspolitiikka ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kehitysyhteistyövaliokunta on tämänhetkisistä valiokunnista suosituin ja järjestäytynein. Vuonna 1952 valiokuntia oli neljä: talous-, yleis-, kirjasto- ja ulkoasiainvaliokunta, joiden jäsenet olivat lähinnä hallituslaisia. Niiden lisäksi oli toimikuntia, jotka koostuivat melkeinpä kaikista muista paitsi opiskelijoista. Vuoteen 1968 mennessä valiokuntia oli 6 ja toimikuntia jo 73. Toimikuntien seasta löytyy sellaisia hienouksia kuin Suomen marsalkan ratsastajapatsasvaltuuskunta, Helsingin ylioppilaskuntien yhteistä, lasten päiväkotitoiminnan järjestämisen työryhmää valmisteleva toimikunta ja Suomen DDR:n tunnustamiskomitea. Valiojoukon toteuttama uudistus on neljäs viimeisen viiden vuoden aikana tehdyistä valiokuntauudistuksista. Lisätietoa: hyy.fi/valiokunnat 11
maailman rikkain YLIOPPILASKUNTA VAI VEROTTAJA opiskelijan kukkarolla? Teksti Aarni Suvitie Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaa tituleerataan säännöllisesti maailman rikkaimmaksi. Ylioppilaskunnan taloudellinen asema on vakaa, eikä kiinteistöjä Helsingin ydinkeskustassa voi väittää arvottomiksi, mutta onko ylioppilaskuntamme erityisen rikas? 12
3 634 600 Toimintatalouden talousarvion 2014 menojen loppusumma HYY:n toimintataloudella tarkoitetaan kaikkea sen aatteellista toimintaa: hallituksen ja henkilöstön tekemää työtä, tarjottuja jäsenpalveluja, järjestöjen toiminta-avustuksia ja tiloja sekä ylioppilaslehteä. Vuosittaisista menoeristä merkittävimpiä ovat tilakulut (1 219 000 euroa, sisältäen ylioppilaskunnan keskustoimiston ja vastaavat tilat) sekä henkilöstökulut (755 000 euroa). Nämä menot ovat ylioppilaskunnan laajan toiminnan edellytys. 92 Ylioppilaskunnan jäsenmaksu lukukaudelle 2013 2014 HYY:n edustajisto päättää toimintatalouden budjetista vuosittain, ja yleensä rahaan liittyvät kysymykset herättävät eniten tunteita. Budjetissa edustajisto asettaa määrärahat ylioppilaskunnan toiminnan eri osa-alueita varten. Edustajisto päättää myös jäsenmaksusta, jonka jokainen yliopisto-opiskelija maksaa. Jäsenmaksusta noin puolet tilitetään suoraan YTHS:lle opiskelijaterveydenhuollon järjestämistä varten ja ylioppilaskunnan toimintaan käytetään jäsenmaksusta kuluvana vuonna noin 1,3 miljoonaa euroa. 3774 008 HYY Yhtymän tilikauden 2013 tulos Ylioppilaskunnan kiinteistötalous on käytännössä kiinteistö- ja sijoitus-, ravintola-, majoitus- sekä kustannusliiketoimintaa harjoittava monialayhtiö. Tämän HYY Yhtymänä tunnetun kokonaisuuden liiketoiminta tarjoaa paitsi taloudellisia resursseja ylioppilaskunnalle, myös palveluita opiskelijalle mm. UniCafen muodossa. Liiketoiminnan tuloksesta tuloutetaan vuosittain päätettävä osuus toimintatalouteen, joka käyttää tätä voitonjakoa toimintamenojensa kattamiseen. Miksi liiketoiminnan tuottoa ei käytetä täysimääräisesti ylioppilaskunnan toimintamenojen rahoittamiseen? Rahan tuottaminen vaatii rahaa, ja esimerkiksi ylioppilaskunnan kiinteistötalouden pääasiallinen tulonlähde, sen kiinteistöt, on investointien tarpeessa. Osan liikevoitosta jättäminen liiketoiminnan kehittämiseen on vastuullista omistajuutta. Nykyinen voitonjako (2014: noin 2,36 miljoonaa euroa) tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaista jäsenmaksuna maksettua euroa kohden saadaan toimintatalouden käyttöön liiketoiminnan tuotoista kaksi euroa. 13
36 Opiskelijajäseniä yhtymän päätöksentekoelimissä Kiinteistötalouden ja toimintatalouden välinen ero näkyy myös niiden päätöksenteossa. Edustajisto ei suoraan päätä liiketoiminnan rahankäytöstä, vaan sen rooli kiinteistötaloutta koskevassa päätöksenteossa on pikemminkin omistajan. Edustajisto hyväksyy HYY Yhtymän liiketoiminnan suuret linjat määrittävän omistajastrategian sekä joitakin muita linjapäätöksiä, mutta edustajisto ei voi suoraan päättää useimmista liiketoimintaa koskevista asioista. Edustajisto valitsee myös ylioppilaskunnan hallituksen, käyttää merkittävää valtaa toimiessaan liiketoiminnan yhtiökokouksena. Opiskelijoiden ääntä pyritään tuomaan kuuluviin HYY Yhtymän hallintoelinten opiskelijajäsenten kautta. Hallitus nimittää opiskelijajäsenet edustajistoryhmien esityksestä, mutta heidän tehtävänsä ei ole edistää poliittisen ryhmänsä asiaa vaan toimia yhtiön ja omistajan kokonaisetua vaalien. Nämä niin sanotut talouspaikat tarjoavat opiskelijoille valtaa ja vastuuta liiketoimintaa ja sen kehittämistä koskevissa päätöksissä. Kirjoittaja on HYY:n hallituksen jäsen vastuualueenaan muun muassa HYY yhtymä. 1 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Mikäli et täysin sisäistänyt kaikkea lukemaasi ei hätää! Talouden rakenteiden näennäisen monimutkaisuuden ei kannata antaa lannistaa. Ylioppilaskunnan suoraan hallinnoima toimintatalous on toimintaperiaatteeltaan melko lähellä tiukempaa versiota esimerkiksi ainejärjestön taloudenpidosta, toki suuremmassa mittakaavassa. Liiketoimintaa koskevat asiat ovat osin varsin monimutkaisia, mutta niitäkin kannattaa lähestyä avoimin mielin ja tervettä järkeä käyttäen. Pohjimmiltaan toimintatalous ja kiinteistötalous muodostavat yhden kokonaisuuden: jokainen euro, jonka häviämme liiketoiminnassamme, on lopulta euro, jota emme voi toimintataloudessa käyttää. Jokaista jäseniltään saamaansa euroa kohden ylioppilaskunta laittaa kaksi omaansa tulevaisuudessa toivottavasti tätäkin enemmän. 14
vaaliohjelma Ainejärjestöläisten visioima ylioppilaskunta on mahdollisuuksien ylioppilaskunta, jossa jokainen jäsen voi toimia omista lähtökohdistaan. Meidän ylioppilaskuntamme on yhteisöllinen, monimuotoinen ja avoin - se on sitä, mitä ainejärjestöläisyyskin on. Vaaliohjelmamme lähtökohtana ovat ne mahdollisuudet, joita meidän ylioppilaskuntamme jäsenelleen tarjoaa. Aktiivinen järjestöläinen Järjestöt ovat ylioppilaskuntaa. Ne luovat opiskelijoille yhteisöllisyyttä ja auttavat ylioppilaskuntaa opiskelijoiden edunvalvonnassa. Järjestöjen tuet ja tilat on säilytettävä, sillä ne luovat perustan järjestöjen tärkeälle toiminnalle. Ylioppilaskunnan on mahdollistettava myös järjestöjen uudenlaiset avaukset ja toiminta: projektitukia tulee lisätä, jotta järjestöt saavat mahdollisuuksia esimerkiksi suurempien tapahtumien ja kansainvälisten projektien toteuttamiseen. Oma-aloitteinen järjestötoiminta toteuttaa yliopiston kasvatustehtävää. Se antaa yliopiston ulkopuoliseen elämään sellaisia tietoja ja taitoja, joita luennolta ei saa. Järjestötoimijoiden merkitys ja osaaminen tulee tunnustaa yliopistolla konkreettisesti. Järjestötoiminta on kansainvälisille opiskelijoille korvaamaton tapa verkostoitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Kynnyksen osallistua ainejärjestötoimintaan sekä ylioppilaskunnan toimintaan tulee olla matala myös englantia puhuville opiskelijoille. Motivoitunut opiskelija Opiskelijoilta vaaditaan nopeaa valmistumista, mutta ilman laadukasta opetusta, kunnollisia opiskelutiloja ja henkilökohtaista opinto-ohjausta vaatimukset ovat mahdottomia. Opintojen suoritusmahdollisuuksia on monipuolistettava ja sivuaineoikeuksia lisättävä opiskelun sujuvoittamiseksi. Myös englanninkielistä opetusta yliopistolla on korostettava ja monipuolistettava. Yliopiston on tiedotettava opiskelijoille aktiivisemmin suunnitteilla olevista asioista, jotta hallinnon opiskelijaedustajat ja järjestöt voivat osallistua paremmin opiskelijoita koskevaan päätöksentekoon. Yliopiston rahoituksessa on huomioitava myös opetuksen laatu. Osallistuva ylioppilas Ylioppilaskunnan on tiedotettava jäsenilleen monipuolisesti ja monikielisesti toiminnastaan, tapahtumistaan ja jäsenistön eduista. Opiskelijoita on aktivoitava mukaan ylioppilaskunnan toimintaan nykyistä laajemmin esimerkiksi valiokuntien kautta. Ylioppilaskunnan toiminta ei saa jäädä keskustoimistolle, vaan ylioppilaskunnan tulee näkyä ja toimia joka kampuksella. Ylioppilaskunnan liiketoiminta ja varallisuus tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hoitaa itsenäisesti yhteistä talouttaan: tätä mahdollisuutta on käytettävä. Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa vastuuta myös siitä, että tulevatkin ylioppilaspolvet voivat nauttia vakaan taloudellisen aseman mahdollistamista palveluista ja tuista. Vaikuttava kaupunkilainen Maksuton koulutus on suomalaisen koulutusjärjestelmän peruskivi, mutta se ei riitä: opiskelijan riittävä toimeentulo on taattava nyt ja tulevaisuudessa. Opiskelijoiden huolestuttavaan asumistilanteeseen pääkaupunkiseudulla on löydettävä ratkaisuja yhteistyössä kaupungin ja HOASin kanssa. Opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet eivät saa olla sujuvan opintopolun esteenä ja laadukasta terveydenhuoltoa on tarjottava kaikille korkeakouluopiskelijoille. Näiden jokaista opiskelijaa koskettavien kysymysten ratkaisemisen on oltava ylioppilaskunnan vaikuttamistyön perusta. 15
humanistit Toimivat opiskelutilat keskustakampukselle Irrottaudutaan pulpettien ja kateederien kahleista! Luentosalien tulisi olla muuntuvia ja monikäyttöisiä tiloja, joissa onnistuisi perinteisten luentojen lisäksi myös ryhmätyöskentely ja monimuotoinen oppiminen. Hallintorakennuksen tuleva remontti ja yliopiston säästöpaineet eivät saa tarkoittaa opiskelijoiden kärräämistä ulos yliopistolta vaan lukupaikkoja, atk-tiloja ja ryhmätyöhuoneita tarvitaan lisää. Kirjastotoimintojen keskityttyä uutuuttaan hohtavaan ja muita kansalaisia vetävään Kaisa-taloon ovat sinne siirtyneet myös muualta häädetyt opiskelijat eikä kirjaston kapasiteetti yksinkertaisesti riitä kaikkien tarpeisiin. Projektituki toimivaksi tavaksi tukea järjestöjä Järjestöjen välistä yhteistyötä tulee tukea toiminta-avustusten ohella riittävän suuren projektitukipotin muodossa, jotta myös pienillä humanistijärjestöillä on halutessaan mahdollisuus järjestää isompia ja entistä upeampia tapahtumia. Projektituesta viestiessä tulee olla aktiivisempi, jotta järjestöt olisivat tietoisia tästäkin vaihtoehdosta ja jäsenistölle saataisiin järjestettyä mahdollisimman kiinnostavia tapahtumia. Sähköinen tiedekunta Humanistinen tiedekunta elää edelleen menneisyydessä keskellä paperipinoja. Tenttikuorista päästiin vihdoin ja viimein eroon, mutta varsinkin erittäin tiukkojen tulostuskiintiöiden uhkaavasti lähestyessä tulee tiedekunnan seurata valoa ja muita tiedekuntia kohti sähköisempää nykyaikaa. Jotta emme jäisi kehityksessä jälkeen, tiedekunnan opetuk 16
humanistit 403 Eerola, Ville yleinen kirjallisuustiede 404 Jussila, Aapo yleinen kielitiede 405 Järviniemi, Jontte historia 406 Järvisalo, Johannes englannin kääntäminen 407 Kaikkonen, Kerttu englantilainen filologia 408 Kautsalo, Aino suomen kieli 409 Kettunen, Pauliina suomen kieli 410 Kyllönen, Mari Suomen ja pohjoismaiden historia 411 Lamberg, Essi taidehistoria 412 Lavanti, Mia englantilainen filologia 413 Leinonen, Juha estetiikka 414 Leipakka, Laura ranskalainen filologia 17
humanistit 415 416 Melander, Elina italialainen filologia Mitikka, Paula arkeologia 417 Palin, Toni venäjän kieli ja kirjallisuus 418 Pasanen, Piia taidehistoria 419 Ronkainen, Margareta yleinen historia 420 Soikkeli, Mikko yleinen historia 421 Soila, Otto englantilainen filologia 422 Sorjonen, Jenna espanjalainen filologia 423 Terhemaa, Johanna teatteritiede 424 Tiusanen, Esa yleinen historia 425 Vänni, Riikka alue- ja kulttuurintutkimus Irrottaudutaan pulpettien ja kateederien kahleista! 18
kumpula Kumpula kuuluviin! Järjestötoiminta tuo sisältöä opiskelijan arkeen. Kumpulan ainejärjestöläisinä näemme ja kuulemme, mitä meillä tarvitaan. Olemme aktiivinen osa tiedekuntaa. Haluamme tuoda kampuksen opiskelijoiden äänen paremmin kuuluviin Ylioppilaskunnassa. Edustajistossa tarvitaan luonnontieteilijöiden mielipiteitä. Monipuolisten tilojen riittävyys taattava! Riittävät ja soveltuvat tilat ovat elinehto monipuoliselle opiskelulle ja järjestötoiminnalle. Jotta voimme opiskella, tarvitsemme vapaasti käytössä olevat tietokoneet ja työtilat. Erikokoisilla järjestöillä on erilaisia tarpeita arjessa ja juhlassa, siksi HYYn on tarjottava enemmän monipuolisia tiloja järjestöilleen. Joustava opetus on tätä päivää! Tutkintorakenteet on uudistettu. Opetuksen tulee seurata perässä. Opintojen joustavuutta on parannettava järjestämällä esimerkiksi tenttiakvaario ja integroimalla kieliopinnot peruskursseihin. Joustavuutta on lisättävä myös sivuaineiden ja opiskelijavaihdon osalta. Viesti perille - opiskelijat vaikuttamaan! Opiskelijoille tiedottamisen on oltava selkeää. Tiedon täytyy olla saatavissa eri lähteistä ajoissa ja monikielisesti. Erityisesti tulee lisätä opiskelijoiden tietoisuutta omista vaikutusmahdollisuuksistaan itseään koskevissa asioissa. 19
kumpula 426 Bergström, Fanny kemia 427 Björk, Tiia matematiikka 428 Hauhia, Joni tietojenkäsittelytiede 429 Hulkkonen, Ulla fysiikka 430 Jantunen, Ville fysiikka 431 Jääskeläinen, Timo tietojenkäsittelytiede, kemia 432 Kajava, Juho kemia 433 Kallio, Jarmo tilastotiede 434 Karesvuori, Maija matematiikka Riittävät ja soveltuvat tilat ovat elinehto monipuoliselle opiskelulle ja järjestötoiminnalle. 20