RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

Samankaltaiset tiedostot
Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa

Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi - hankkeen tavoitteet ja toteutus

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Ympäristöaltisteisiin

Ruoan vaikutuksia kansanterveyteen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin sekä viennin valvontatarpeet

Ympäristön terveysuhat

Sisä- ja ulkoilmansaasteet ovat maailmanlaajuisesti

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Ilmansaasteiden terveyshaitat. ja kustannukset. Timo Lanki THL Kuopio. Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

PIENHIUKKASET JA MUUT SAASTEET

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Tupakka, radon ja ympäristöterveys

Valmiita koulutuspaketteja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Tieliikennemelun torjunnan

Ympäristöterveysriskien torjunta osana kestävää kehitystä

Vaikutukset sisäilman terveysriskeihin

Työperäinen syöpä on ehkäistävissä ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja Helsinki 6 maaliskuuta 2017

Kansainvälinen terveyspolitiikka. Eeva Ollila

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

Kasvihuonekaasupäästöjen. vaikutukset Kuopiossa

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa

URN: NBN:fi-fe

Liikunnan turvallisuus. Jari Parkkari, erikoislääkäri, dosentti

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Liikkumattomuuden hinta

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa?

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko panostus olla yhteiskunnallisessa kehittämisessä?

Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi

Katsaus infektiotauteihin

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

LUONNOS PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEK SI

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

NÄKÖKULMIA PUUNPOLTON PIENHIUKKASALTISTUKSEN TORJUNTAAN

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Salmonellavalvonnan ja torjunnan kustannushyötyanalyysi

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO

Norovirusriski elintarvikeprosessissa

Sisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka

4 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2015, 29. vsk

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Etelä-Savon PYLL-tulokset

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio

Ympäristöriskien. Ympäristön terveysriskeissä on kaksi. priorisointi. Jouko Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Luennon aiheet. Kansainvälinen terveyspolitiikka. Death, by broad cause group in 1999

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

Matkapuhelimet ja syöpävaara

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

5. Ravintoaineiden saanti

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Kala osana terveellistä ja kestävää ruokavaliota

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

UEF, Kuopio

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

PYLL-seminaari

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Kaivosvesien riskinarviointimalli KAVERI työkalu kaivosvesien riskien arviointiin ja hallintaan

SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

SUUPOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ISOJOKI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Ravitsemustieteen tutkimuksesta hyvinvointia


Menestyksen eväät. Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

JALASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Transkriptio:

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto

Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut elinvuodet (years lived with disability, YLD) ja ennenaikaisen kuoleman takia menetetyt elinvuodet (years of life lost due to premature mortality, YLL) BoD = YLL + YLD Tautitaakkaa mitataan haittapainotettuina elinvuosina (disability adjusted lifeyears, DALY) 25.4.2019 RUORI: Tautitaakka 25.4.2019 / Jouni Tuomisto 2

haittapainokerroin haittapainokerron Tautitaakan käsite 2/2 vakava unihäiriö 0 leukemia asteittain etenevä sydän- ja verisuonisairaus keuhkokuume terveet elinvuodet väestö 1 10 menetetty terveys kuolema 20 30 40 50 60 70 80 ikä 25.4.2019 Mukaillen Guus de Hollander et al., 1999

IHME GBD Institute for Health Metrics and Evaluation (IHME) käynnisti Global Burden of Disease (GBD) -hankkeen 2007. Toiminnan alussa maailmanlaajuisia tautitaakka-arvioita vuosille 1990 2005 2010 Vuodesta 2015 lähtien maakohtaiset arviot, jotka päivitetään vuosittain Vuoden 2017 arviossa 359 terveysvastetta 84 riskitekijää (eri luokittelu kuin RUORIssa) 195 maata 25.4.2019 RUORI: Tautitaakka 25.4.2019 / Jouni Tuomisto 4

Tunnettujen riskitekijöiden tautitaakka Suomessa 2017 (1 205 000 DALY) IHME GBD: Suomen tunnettujen riskitekijöiden tautitaakka 2017 Tyyd rasva 25.4.2019 RUORI: Tautitaakka 25.4.2019 / Jouni Tuomisto 5

IHME GBD Kuva: Otto Hänninen, THL 25.4.2019 RUORI: Tautitaakka 25.4.2019 / Jouni Tuomisto 6

Epidemiologia: Riski (R) ja suhteellinen riski (RR) Altistumaton väestön osa (80) Altistuva väestön osa (20) Väestö (100) terve henkilö sairas henkilö 1/80 (1.25%) R = 5/100 (5%) 4/20 (20%) 20% RR = --------- = 16 1.25% Kuva: Otto Hänninen, THL 25.4.2019 RUORI: Tautitaakka 25.4.2019 / Jouni Tuomisto 7

Tautitaakan laskenta: väestösyyosuus engl. population attributable fraction (PAF) Kuinka suuri osuus taudista aiheutuu väestötasolla tietystä riskitekijästä? Joudutaan tekemään yksinkertaistavia oletuksia mekanismeista. Voidaan yhdistää taudin kokonaistautitaakan tai taudin ilmaantuvuuden kanssa Lisätietoja: Hänninen and Knol 2011: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-245-413-3 25.4.2019 RUORI: Tautitaakka 25.4.2019 / Jouni Tuomisto 8

Tautitaakan laskenta: bottom up Jos taudin kokonaistautitaakkaa ei ole saatavilla top-down-laskentaan, käytetään taudin ilmaantuvuus- tai esiintyvyysaineistoja Riskitekijään yhdistyvien tapausten määrä voidaan arvioida käyttäen PAF:ia, yksikköriskiä (UR) tai suoraa tietoa riskitekijöiden aiheuttamasta tapausmäärästä Tautitaakka lasketaan bottom up -lähestymisellä näin: BoD = I * P * L * DW Missä DW on haittapainokerroin, L on sairauden kesto tai menetetty elinikä ja I * P on tapausten määrä 25.4.2019 RUORI: Tautitaakka 25.4.2019 / Jouni Tuomisto 9

Tautitaakan laskenta 25.4.2019 RUORI: Tautitaakka 25.4.2019 / Jouni Tuomisto 10

RUORI-tautitaakat 1/2 PAF + kokonaistautitaakka (top down): Ravitsemukselliset tekijät Suola, hedelmät ja vihannekset suoraan IHME GBD Rasva Wang et al. 2016 julkaisusta + päivitetty Finterveys-tutkimuksen saannilla Aflatoksiini Saanti EFSAn raportista suomalaisten ruoankäyttötietojen perusteella, maksasyöpätapausten määrä syöpärekisteristä PAF yhdistetty IHME GBD maksasyövän kokonaistautitaakan kanssa Wang et al. 2016. Impact of Nonoptimal Intakes of Saturated, Polyunsaturated, and Trans Fat on Global Burdens of Coronary Heart Disease. J Am Heart Assoc. 2016;5:e002891 doi: 10.1161/JAHA.115.002891 EFSA 2018. doi 10.2903/j.efsa.2018.5175 Finravinto 2017. ISBN 978-952-343-238-3 11

RUORI-tautitaakat 2/2 Bottom up: Biologiset tekijät (WHO 2015 -raportti ravinnon tautitaakasta) Norovirus ja listeria tartuntatautirekisterin tapausmäärillä Toksoplasma suoraan WHO 2015 Dioksiini ja lyijy (THL:n mallit) Dioksiinissa mukana vain tärkein lähde eli Itämeren kala Lyijyn saanti Ruokaviraston tutkimuksista WHO 2015. Who estimates of the global burden of foodborne diseases. Foodborne disease burden epidemiology reference group 2007-2015. World Health Organization. ISBN 978 92 4 156516 5.

Tunnettujen riskitekijöiden tautitaakka Suomessa 2017 (1 205 000 DALY) Tyydyttyneet rasvat 25.4.2019 RUORI: Tautitaakka 25.4.2019 / Jouni Tuomisto 14

25.4.2019 RUORI: Tautitaakka 25.4.2019 / Jouni Tuomisto 15

Tautitaakka biologisille ja kemiallisille vaaroille (DALYa vuodessa) 16

Itämeren kalan syönnin tautitaakka 25.4.2019 RUORI: Tautitaakka 25.4.2019 / Jouni Tuomisto 17

Neljä eri tulkintaa Itämeren kalan terveysvaikutuksista 25.4.2019 RUORI: Tautitaakka 25.4.2019 / Jouni Tuomisto 18

25.4.2019 RUORI: Tautitaakka 25.4.2019 / Jouni Tuomisto 19 Lähde: IHME, Wikipedia

RUORIn opetukset tautitaakasta Tautitaakkalaskentaa voidaan tehdä usealla eri tavalla riippuen käytettävissä olevista lähtötiedoista. IHME-instituutti tuonut erinomaisen tietolähteen. https://healthdata.org Hyvinkin erilaisia asioita voidaan vertailla mielekkäästi. Tiedonarvoanalyysi: usein ratkaisevat epävarmuudet koskevat arvokysymyksiä eivätkä tutkimustietoa. 25.4.2019 RUORI: Tautitaakka 25.4.2019 / Jouni Tuomisto 20

Kiitos! Lisätietoja: jouni.tuomisto@thl.fi