Ympäristön terveysuhat

Transkriptio

1 Espoon ja Kauniaisten Akateemiset Naiset (EKAN) Villa Junghans Ympäristön terveysuhat Otto Hänninen, FT, Dos Hänninen, O: Ympäristöuhat 1

2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) THL = KTL ( ) + STAKES ( ) Organisaatiouudistus Helsinki + kuusi muuta kaupunkia ~ 1000 henkeä Oulu Kuopio: Terveydensuojelun osasto (osa) Vaasa Tampere Jyväskylä Kuopio Turku Helsinki Hänninen, O: Ympäristöuhat 2

3 Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ( /668) 1 Toimiala Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen palvelujen kehittämiseksi on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Laitos on sosiaali- ja terveysministeriön alainen. 2 Tehtävät Laitoksen tehtävänä on: 1) tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä, niihin vaikuttavia tekijöitä ja niihin liittyviä ongelmia, ongelmien yleisyyttä ja ehkäisymahdollisuuksia, sekä kehittää ja edistää toimenpiteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ongelmien vähentämiseksi; 2) tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja antaa asiantuntijatukea hyvinvointia ja terveyttä edistävien politiikkojen, toimintatapojen ja käytäntöjen toteuttamiseksi; (laki jatkuu ) Lähde: Hänninen, O: Ympäristöuhat 3

4 Aiheena tänään Terveys ja terveyden riskitekijät Ympäristön riskitekijät AVAUSTEHTÄVÄ 3 tärkeintä terveyteen vaikuttavaa tekijää 3 tärkeää ympäristötekijää ylihuomioituja? Riskinarvionti Epidemiologia Annosvaste Tautitaakka Hänninen, O: Ympäristöuhat 4

5 TOTEUTUNUT RISKI KOETTU RISKI Miksi kvantitatiivinen riskinarviointi on tärkeää? Koetut ja toteutuneet riskit LENTO- ONNETTOMUUS KÄNNYKÄT TERRORISTI- ISKU ASEELLINEN RIKOLLISUUS LINTUINFLUENSSA PÖRSSI- ROMAHDUS PÄIVITTÄINEN VIINILASILLINEN Susanna Hertrich, 2008 : Reality Checking Device HELLE LUOTTOKORTIN KOPIOINTI LIIKENNE- ONNETTOMUUS SYÖPÄ SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT Hänninen, O: Ympäristöuhat 5

6 Sisäaltisteiden osuudet tautitaakasta 2.1 MDALY/a Ulkoilmasta: - PM 2.5 outdoor - Bioaerosols - VOC outdoor Maaperästä: - Radon 13 kdaly/a Sisälähteistä: - PM 2.5 indoor - Kosteusvauriot - Passiivitupakointi - Häkämyrkytykset Figure 9 Suomessa Eurooppaan verrattuna: - PM 2.5 ulkoilmassa alhaisempi - Radon korkeampi - passiivitupakointi vähäisempää Lähde: Hänninen & Asikainen Hänninen, O: Ympäristöuhat 6

7 Hänninen, O: Ympäristöuhat 7

8 Tautitaakka ja sen syyt Mitä ovat nämä tuntemattomat syyt? Kaikki tunnetut riskitekijät! Attributable burden of disease = risk factors Burden of Disease (BoD) Ympäristötekijät (EBD) Torjuttavissa? Torjuttavissa oleva osuus Hänninen, O: Ympäristöuhat 8

9 GBD 2010 Causes Finland has the 6 th worst health out of 18 West European countries Hänninen, O: Ympäristöuhat 9

10 registered deaths in 2009 Helsingin Sanomat Hänninen, O: Ympäristöuhat 10

11 Kuolleisuus Kuolema on helposti ja yleensä virheettä havaittavissa Kuoleman syyn määrittäminen on huomattavasti mutkikkaampaa Kuolemien laskeminen ei ota huomioon ikää => menetetyt elinvuodet (years of life lost, YLL) Hänninen, O: Ympäristöuhat 11

12 Kliininen ja subkliininen sairastavuus Kliiniset Kuolleisuus Sairastuvuus Vakavat palautuvat vaikutukset Kumulatiiviset vaikutukset Lievät palautuvat vaikutukset Viihtyvyyshaitat, oireeton saastekuormitus Osuus altistuneista Lähde: Pekkanen, 2012 Vaikutuksen vakavuus Altisteiden haitat hyvin erilaisia: radon: keuhkosyöpä häkä: akuutti häkämyrkytys => kuolema bentseeni: leukemia Osa aiheuttaa lukuisia sairauksia tupakansavu, pienhiukkaset: astma, sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, infektiot, Hänninen, O: Ympäristöuhat 12

13 Tautitaakka (BoD) Mittari: Haittapainotetut elinvuodet (DALY) Disability adjusted lifeyears (DALY) BoD [DALY] = YLL + YLD YLL = years of life lost YLD = years lived with disability YLD = DW L DW = Disability weight [0 1] L = Duration (years) Hänninen, O: Ympäristöuhat 13

14 haittapainokerron Tautitaakan mittari Haittapainotettu elinvuosi (DALY) vakava unihäiriö 0 leukemia asteittain etenevä sydän- ja verisuonisairaus 1 keuhkokuume terveet elinvuodet menetetty terveys kuolema Mukaellen Guus de Hollander et al., 1999 ikä väestö Hänninen, O: Ympäristöuhat 14

15 Hänninen, O: Ympäristöuhat 15

16 Global Burden of Disease (GBD) 2010 Study 187 countries, 21 regions Target years diseases and injuries 67 risk factors 20 age groups Institute of Health Metrics and Evaluation (IHME), Seattle, USA Funding Bill and Melinda Gates Foundation Lancet special issue Dec 2012 discounting and age-weighting dropped Hänninen, O: Ympäristöuhat 16

17 Tautitaakka Suomessa 2010 IHME, Hänninen, O: Ympäristöuhat 17

18 Attributable burden peaks at years Majority of burden before retirement age Environmental risk factors in minor role in these GBD 2010 estimates 25 risk factor groups 7 environmental risk factors Hänninen, O: Ympäristöuhat 18

19 Smoking, inactivity and high BMI affect mostly ages above 55 years Alcohol steady at (20-)40-60 years Dietary risks 7 environmental risk factors Hänninen, O: Ympäristöuhat 19

20 Dietary risks in GBD 2010 study Lisäaineet, saasteet ja mikrobit puuttuvat tarkastelusta!!! Puutokset (9) tärkeämpiä kuin liikasaannit (5). Liikasaanneista tärkeimmät suola (3.) ja lihajalosteet (4.) Hänninen, O: Ympäristöuhat 20

21 Hänninen, O: Ympäristöuhat 21

22 Muutama sana arviointimenetelmistä Riskinarviointi Annos-vaste Altistus Epidemiologia suhteellinen riski väestöedustavuus Hänninen, O: Ympäristöuhat 22

23 Paracelsus What is there that is not poison? All things are poison and nothing without poison. Solely the dose determines that a thing is not a poison. Phillip von Hohenheim a.k.a. Paracelsus (cf. exposure!) Paracelsus, Father of toxicology Hänninen, O: Ympäristöuhat 23

24 Ympäristösaasteiden terveysriskin arviointi 1. Arviointi käynnistyy Vaaran tunnistaminen (Onko altiste haitallinen?) 2-3. Arvioinnin osavaiheet Annos-vaste (Kuinka haitallinen tarkkaan ottaen?) Altistus (Kuinka paljon ainetta elinympäristössä on?) Epidemiologia Toksikologia 4. Tulos Riskin kuvaus (Kuinka suuri riski itse asiassa on?) National Research Council, Committee on Risk Assessment Methodology, Issues in Risk Assessment., 374pp. National Academies Press Hänninen, O: Ympäristöuhat 24

25 Epidemiologia The most convincing line of evidence for human risk is a well-conducted epidemiologic study in which a positive association between exposure and disease has been observed (NRC, 1983). Klaassen (ed), 2007, Chapter 4, p. 114 (7. ed.) NRC, 1983 in Google Books (citation on page 22) Hänninen, O: Ympäristöuhat 25

26 Lontoon koleraepidemia 1854 Dr John Snow ( ) Yli 600 kuollutta Sohossa Miasma-teoria bad air Snow:n karttaanalyysi loi pohjan modernille epidemiologialle Kuolemantapaus Kaivo Hänninen, O: Ympäristöuhat 26

27 Riski? Geneerinen määritelmä: R = p x L Ympäristöterveydessä n R = N Epidemiologiassa n e n n RR = : N e N n Verrokkiryhmä R = Riski p = todennäköisyys (probability) [0, 1] L = menetyksen suuruus (loss) R = Riski n = Sairaus- (tai kuoleman)tapauksia N = Väestön koko henkilöä RR = Suhteellinen riski (altistuneiden ryhmässä) n = tautitapausten määrä N = väestömäärä e = altistuneet (exposed) n = ei-altistuneet (non-exposed) Hänninen, O: Ympäristöuhat 27

28 Epidemiologia: Riski (R) ja suhteellinen riski (RR) Väestö (100) Altistumaton väestön osa (80) Altistuva väestön osa (20) terve henkilö sairas - 4/20 (20%) 1/80 (1.25%) R = 5/100 (5%) 20% RR = = % Hänninen, O: Ympäristöuhat 28

29 Altistusketju Pienhiukkasepidemiologia Environment Man Sources Concentrations Exposure Doses Health Emissions Microenvironments Ambient Outdoors Indoors Intake Uptake Cumulative retained dose Q C a C o C i E I U D H Dispersion Spatial variability Infiltration Timeactivity Inhalation Alveolar deposition Clearance Age, Gender Health status Susceptibility Genetics Hänninen, O: Ympäristöuhat 29

30 Suhteellinen kuolleisuus Esimerkki epidemiologiasta Harvard Six Cities Study Dockery et al. (1993) 1.3 RR = => 20 µg m % per 10 µg m -3 Kuusi kaupunkia: S = Steubenville (Ohio) H = Harriman (Tennesee) L = St. Louis (Missouri) W = Watertown (Massachusetts) T = Topeka (Kansas) P = Portage (Wisconsin) Ulkoilman PM 2.5 pitoisuus [µg m -3 ] Hänninen, O: Ympäristöuhat 30

31 Hänninen, O: Ympäristöuhat 31

32 22+ studies Hänninen, O: Ympäristöuhat 32

33 Hänninen, O: Ympäristöuhat 33

34 Tavoitteena kokonaiskuva ympäristön vaikutuksesta terveyteen Kansanterveyspainotus yksilö- ja paikalliset riskit tärkeitä esityksen näkökulma tarkastelee kuitenkin vaikutuksia tilastollisin ja kansanterveydellisin painotuksin Arviointimentelmät epidemiologia, altistumiseen liittyvä suhteellinen riski (RR) vertailukelpoisuus: haittapainotetut elinvuodet (DALY) Kokonaiskuva ympäristöterveysriskeistä Suomessa Haittojen tehokas torjunta? Hänninen, O: Ympäristöuhat 34

35 Life expectancy in Finland (2006) Elämänmuodot, elinkeinot Antibiootit, lääkkeet Lääketiede, hoitokäytännöt, sairaalat Liikenneturvallisuus Työturvallisuus Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. (eds.) Health in Finland. Helsinki Hänninen, O: Ympäristöuhat 35

36 11 ympäristötekijää: Table 2. Environmental health risks in Finland according to the Environmental Health Committee, Kuolleisuus Sairaustapaukset 2006 Seturi, cases Seturi, 2010 EBoDE, 2011 Healthvent -13 Seturi, 2010 EBoDE, 2011 Healthvent cancers DALY cases DALY Seturi, 2010 EBoDE, 2011 Seturi, 2010 Seturi, 2010 CAFE estimate, deaths DALY cases avg cases avg Seturi, 2010 EBoDE, CV deaths DALY Seturi, cases Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. Health in Finland. Helsinki Hänninen, O: Ympäristöuhat 36

37 Ympäristötautitaakka: Kotimaiset arviot SETURI EBoDE Healthvent Pekkanen, 2010 Hänninen et al, 2010 EU26 Outdoor sources Indoor sources Respiratory infections Acute toxication COPD DALY update Asikainen ym., 2013 CV-diseases Lung cancers Asthma Hänninen & Asikainen, Attributable burden of disease (DALY/a) Pdf directly: Hänninen & Knol, 2011 Portal: Pdf directly: EHP: Tekaisu Hänninen, O: Ympäristöuhat 37

38 A. Suuren kansanterveyshaitan aiheuttavat ympäristöaltisteet Altiste Altistuneita Vaikutus Tapauksia vuosittain a Yksilö-riski b A. Tärkeimmät kansanterveysvaikutukset Ulkoilman koko väestö ennenaikainen ,3 % pienhiukkaset kuolleisuus 3,6 milj. krooninen bronkiitti ,7 % (yli 27-vuotiaat) 3,5 milj. vakava oirepäivä (15-64-vuotiaat) 2,1 milj. 30 pv Tupakoimattomien astman puhkeaminen* 50 2 % altistuminen (alle 15-vuotiaita) alahengitystie-tulehdus SETURI tupakansavulle % (alle 2-vuotiaita) kotona (lapset) tai välikorvan tulehdus kotona/töissä % (alle 3-vuotiaita) (aikuiset) astman puhkeaminen* % (aikuisia) kuolleisuus (iskeeminen sydäntauti) (aikuisia) % kuolleisuus (aikuisia) (keuhkosyöpä) 8 0,1 % Sisäilman radon koko väestö kuolleisuus (keuhkosyöpä) 280 0,4 % Auringon UVsäteily (melanooma) koko väestö kuolleisuus 120 0,2 % Pekkanen, 2010 Hänninen et al, 2010 kuolleisuus 25 0,03 % (okasolusyöpä) Ympäristömelu 2,6 milj. suuresti kiusaantuneita (>45 db L DEN ) % 2,1 milj. suuresti unihäiriöisiä % (>40 db L N ) 0,8 milj. sydäninfarkti* 90 0,8 % 20 ympäristötekijää (>59 db L DEN ) Kotien astman puhkeaminen* % jaettuna kahteen ryhmään kosteusvauriot alahengitystieoireita päivittäin / lähes % päivittäin ylähengitystieoireita päivittäin / lähes % päivittäin a Ennenaikaisten kuolemantapausten tai tautitapausten määrä, haitoista kärsivien määrä tai oirepäivien määrä, ks. tarkempi määrittely altistekohtaisesta tekstistä. b Altistuneen henkilön keskimääräinen elinaikainen lisäriski, ks. tarkempi määrittely Menetelmäartikkelista tässä samassa lehdessä (Pekkanen ym.) * Näyttö altistuksen syy-yhteydestä ei konklusiivinen Hänninen, O: Ympäristöuhat 38

39 B. Muut ympäristöaltisteet Altiste Altistuneita Vaikutus Tapauksia vuosittain a Yksilö-riski b B. Lievemmät kt-vaikutukset Ulkoilman otsoni 3,4 milj. menetetty elinvuosi 90 0,7 pv (yli 30-vuotiaat) 3,0 milj. oirepäivä (18-64-vuotiaat) pv yskäpäivä pv (5-14-vuotiaat) alahengitysteiden pv (5-14-vuotiaat) oirepäivä Häkäaltistus koko väestö kuolema 11 0,01 % SETURI Juomaveden 2,1 milj. virtsarakon syöpä 14 0,05 % kloorauksen sivutuotteet Tshernobyl- ja koko väestö syöpäkuolema 3 0,004 % ydinkoelaskeumat Luonnon syöpäkuolema 2 0,07 % radionuklidit porakaivovedessä Kalan dioksiini 3,2 milj. syöpä 4 0,01 % Ruoan mikrobit koko väestö ruokamyrkytys ,3 % Veden mikrobit koko väestö ruoansulatuskanavan 500 0,7 % Pekkanen, 2010 infektio Hänninen et al, 2010 Kalan lievä älyllinen 45 0,3 % metyylielohopea (vastasyntyneet) kehitysvammaisuus Ympäristön lyijy lievä älyllinen 30 0,2 % (alle 5-vuotiaita) kehitysvammaisuus verenpainetauti 20 1 % (aikuisia) Juomaveden hampaiden fluoroosi % fluoridi Sisäilman astman puhkeaminen* 14 1,4 % formaldehydi (alle 4-vuotiaita) Hengitysilman koko väestö leukemia 1 0,001 % bentseeni Porakaivojen virtsarakon syöpä 0,01 0,004 % arseeni a Ennenaikaisten kuolemantapausten tai tautitapausten määrä, haitoista kärsivien määrä tai oirepäivien määrä, ks. tarkempi määrittely altistekohtaisesta tekstistä. b Altistuneen henkilön keskimääräinen elinaikainen lisäriski, ks. tarkempi määrittely Menetelmäartikkelista tässä samassa lehdessä (Pekkanen ym.) * Näyttö altistuksen syy-yhteydestä ei konklusiivinen Hänninen, O: Ympäristöuhat 39

40 2010 Työaltisteet Bentseeni* Kromi(VI) Nikkeli Puupöly* Säteily Formaldehydi* Asbesti Hitsaus Dieselpakokaasut Kvartsipöly Pöly, huurut, kemikaalit Melu** Ympäristöaltisteet Arseeni porakaivot* Bentseeni* Säteily porakaivot Tshernobyl Dioksiini* Otsoni*** Juomaveden klooraus* Melu** UV-säteily Radon Passiivitupakointi Pienhiukkaset 0,1 0,1 0,2 0, Tapausmäärä/vuosi Tapausmäärät/v. (vain kuolemat,syövät ja sydäninfarktit) SETURI Pekkanen, 2010 Hänninen ym., 2010 * Sisältää sekä syöpäsairastuvuuden että -kuolleisuuden ** Kolmasosa infarkteista oletettu tappaviksi *** Jaettu piehiukkas- ja otsonikuolemien Hänninen, aiheuttaman O: Ympäristöuhat eliniän lyhenemän suhteella

41 SETURI DALY:iksi Tapausmäärät haittapainotetuiksi menetetyiksi elinvuosiksi (DALY) Population attributable fraction (PAF) menetelmä, WHO:n taustatautikuorma-arviot Joissakin tapauksissa bottom-up menetelmä: BOD = L x DW Ikäpainotus ja diskonttaus Tulokset julkaistiin Y&T 5/2013 Lähde: Asikainen ym., 2013, Ympäristö ja Terveys Nr 5 SETURI aiemmin: Pekkanen, 2010 Hänninen ym., Hänninen, O: Ympäristöuhat 41

42 Ympäristötautitaakka Arvioituja toimenpiteitä * * * *. * *. ** Porakaivojen arseeni Veden mikrobit Ruoan mikrobit Hengitysilman bentseeni Itämeren kalan dioksiini Juomaveden klooraus Säteily porakaivot Tshernobyl Juomaveden fluoridi Sisäilman formaldehydi Häkämyrkytys Ulkoilman otsoni Ympäristön lyijy Kalan metyylielohopea Kotien kosteusvauriot Auringon UV-säteily Passiivitupakointi Sisäilman radon Ympäristömelu Ulkoilman pienhiukkaset SETURI-hanke Ympäristöaltisteet Altistekohtainen tautitaakka (DALY/v) Diskontattu 3% Vihreä /Harmaa: Merkitys tärkeimpien altisteiden listalla korostuu/heikkenee kun kuolleisuuden ja syöpien lisäksi lievemmät sairaudet huomioidaan. Lähde: Asikainen ym., 2013, Ympäristö ja Terveys Nr 5 Aiemmin: Pekkanen, 2010 Hänninen ym., Hänninen, O: Ympäristöuhat 42

43 Priorisointi muuttuu? Priorisointiperuste # Tapausmäärä # Tautitaakka 1 Pienhiukkaset 1 Pienhiukkaset 2 Passiivitupakointi 2 Ympäristömelu 3 Radon 3 Radon 4 UV-säteily 4 Passiivitupakointi 5 Ympäristömelu 5 UV-säteily 6 Juomaveden klooraus 6 Kotien kosteusvauriot 7 Otsoni 7 Kalan metyylielohopea 8 Dioksiini 8 Ympäristön lyijy 9 Tshernobyl 9 Otsoni 10 Säteily porakaivot 10 Häkä 11 Bentseeni 11 Sisäilman formaldehydi 12 Arseeni porakaivot 12 Juomaveden fluoridi TOP5 samat! Mikä olisi paras tapa pienentää riskejä? Sijat 6-12 uusiksi Asikainen ym., 2013, Ympäristö ja Terveys Hänninen, O: Ympäristöuhat 43

44 Top 4 altisteiden torjunta Ruoan mikrobit 2 Hengitysilman bentseeni 6 Itämeren kalan dioksiini 11 Juomaveden klooraus 14 Säteily porakaivot Juomaveden 16 Tshernobyl fluoridi Sisäilman formaldehydi 120 Ympäristön Häkämyrkytys lyijy Ulkoilman otsoni 230 Kalan metyylielohopea 540 Porakaivojen arseeni 1 Veden mikrobit 1 Passiivitupakointi Ulkoilman pienhiukkaset Sisäilman radon Ympäristömelu Auringon UV - säteily Kotien kosteusvauriot tupakointi? Kuva 1. Kahdenkymmenen valitun ympäristötekijän suhteellinen vaikutus suomalaisten ympäristötautitaakkaan (perustuen Asikainen ym. 2013). Aktiivitupakointi ei ole luvuissa mukana Hänninen, O: Ympäristöuhat 44

45 Jouni Tuomisto Radon and smoking 74.7% of lung cancer caused by smoking without radon 11.9% by smoking and radon 1.9% by radon without smoking Mäkeläinen, Hänninen, O: Ympäristöuhat 45

46 Radon ja keuhkosyöpä Suomessa Kuva 1. Keuhkosyöpätapausten määrä Suomessa vuonna 2008 jaettuna kahteen tärkeimpään riskitekijään, tupakointiin ja radon-altistukseen (Mäkeläinen, 2010). Suurin osa keuhkosyövistä (1770 kpl, 89%) aiheutuu jommastakummasta tai molemmista tekijöistä. Radonaltistusten alentaminen parantaa tupakoitsijoiden terveyttä! Hänninen ym % keuhkosyövästä aiheutuu muista kuin näistä kahdesta tekijästä 1.8% radonista ilman tupakkaa Passiivitupakointiin liittyvä laskennallinen osuus n. 0.6% Tupakka keskeinen riskitekijä! Ilman tupakkaa Rn hyvin tunnettu, varma, mutta vaikutukseltaan vähäinen! Hänninen, O: Ympäristöuhat 46

47 Tupakalla muitakin vaikutuksia kuin keuhkosyöpä sydän- ja verisuonisairaudet muut hengityselinsairaudet Kuva 2. Radonin keuhkosyöpävaikutukset verrattuna tupakoinnin keuhkosyöpä- ja kokonaisterveysvaikutuksiin. Tupakoitsijoiden terveyden edistäminen radoniin puuttumalla on kuriositeetti. Hänninen ym Hänninen, O: Ympäristöuhat 47

48 Top 4 altisteiden torjunta Ruoan mikrobit 2 Hengitysilman bentseeni 6 Itämeren kalan dioksiini 11 Juomaveden klooraus 14 Säteily porakaivot Juomaveden 16 Tshernobyl fluoridi Sisäilman formaldehydi 120 Ympäristön Häkämyrkytys lyijy Ulkoilman otsoni 230 Kalan metyylielohopea 540 Porakaivojen arseeni 1 Veden mikrobit 1 Passiivitupakointi Ulkoilman pienhiukkaset Sisäilman radon Ympäristömelu Auringon UV - säteily Kotien kosteusvauriot Kuva 1. Kahdenkymmenen valitun ympäristötekijän suhteellinen vaikutus suomalaisten ympäristötautitaakkaan (perustuen Asikainen ym. 2013). Aktiivitupakointi ei ole luvuissa mukana Hänninen, O: Ympäristöuhat 48

49 PM 2.5 altistuksen alentaminen Juho Kutvonen, Itä-Suomen yliopisto, FM opinnäytetyö 2014: Ympäristöriskien torjuntatoimenpiteiden terveyshyötyjen, kustannusten ja koettujen arvojen vertailu mukana mm. pienhiukkaset Osajulkaisu Ilmansuojeluuutiset touko/2014 Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/ Hänninen, O: Ympäristöuhat 49

50 PM 2.5 altistus Non-discounted values Dioxins Traffic noise Lead Ozone Formaldehyde Benzene Finland SHS Lähdeositus kotimaiset lähteet joihin voidaan vaikuttaa kotimaisin toimenpitein Radon PM2.5 Hänninen & Knol, 2011 Muut lähteet 5 % Muut altistukset kuin hiukkaset 32 % Puu vapaa-ajan asunnoissa 0 % Puu tukilämmityksessä 3 % Pääasillinen puulämmitys 1 % Resuspensio 5 % Kaukokulkeutuneet sekundaarihiukkaset 31 % Kotimaiset lähteet Pistelähteet 3 % Kaukokulkeutuneet primaarihiukkaset 12 % Tie- ja jarrupöly Pakokaasuhiukkaset 1 % 7 % Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/ Hänninen, O: Ympäristöuhat 50

51 Taajama >= 200 as/km 2 Toimenpidevaihtoehdot Alennetut nopeusrajoitukset taajamissa (35 km/h) alentaa hiukkasten resuspensiopäästöjä Puun polttokielto tai rajoitus taajamissa täyskielto tai puolittaminen kohdennetulla ympäristöverolla Altistuksen arviointi Ilmatieteen laitoksen leviämismallilaskelmilla Terveyshyötyjen viiveen huomioimiseksi jakso 50 vuotta Vaikutusten (hyödyt ja kustannukset) diskonttaus (3%) Hänninen, O: Ympäristöuhat 51

52 Pienhiukkasten tautitaakkaosuus (per vuosi) Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/ Hänninen, O: Ympäristöuhat 52

53 Nettovaikutukset: Kustannus-hyöty ja arvohyöty Kutvonen ym., 2014, Ilmansuojelu-uutiset 1/ Hänninen, O: Ympäristöuhat 53

54 Yhteenveto 1 Kokonaiskuva hahmottuu yhteistyö asiantuntijalaitosten kesken (mm. SOTERKO-RISKY) yhteisen vertailukelpoisen kielen kehittäminen (esim. DALY ja vaikuttavuusarviot) Puuttuvia kemikaaleja ja muita tekijöitä on paljon kemikaaleja mikrobeja Kokonaistautitaakka auttaa rajaamaan suuruusluokkia silloinkin kun riskitekijöiden väestösyyosuudet ovat epäselviä! Hänninen, O: Ympäristöuhat 54

55 Yhteenveto 2 Tärkeimpiä ympäristöaltisteita terveysriskien kannalta Pienhiukkaset, liikennemelu, radon ja passiivitupakointi, UVsäteily, kosteusvauriot, jne. Pienhiukkasten altistuksen poistaminen haastavaa mutta alentaminen mahdollista ilmanvaihdon ohjearvoilla suuri vaikutus (sisäilma; jopa -50%) CB-tarkastellut vaihtoehdot lähes yhtä kustannustehokkaita nopeusrajoitus ei kuitenkaan arvotehokas! Radon, (passiivi)tupakointi linkittyvät tupakointiin Melu, uv-säteily työ jatkuu! Hänninen, O: Ympäristöuhat 55

56 Torjuntatoimenpiteiden vaikuttavuusarvioita Hänninen ja Asikainen Y&T 2014 nr 8 ilm Tupakointiin ja 2 sisäilmaan puuttumalla saadaan suurimmat terveyshyödyt, sitten 3 puun taajamapolton, eläinkontaktien ja kosteusvaurioiden kautta Hänninen, O: Ympäristöuhat 56

57 Take-away message Epidemiologia Rekisteritutkimus Olemassa olevat aineistot Biologiset ja kemialliset uhat Terveyden ja sairauden determinantit Toimenpiteet => Vaikuttavuus => Priorisointi NATIONAL INSTITUTE FOR HEALTH AND WELFARE Hänninen, O: Ympäristöuhat 57

58 Ympäristöterveyden osasto Kuopio Hänninen, O: Ympäristöuhat 58 58