lorem ipsum Georgia 18 pt. Länsi-Uudenmaan lorem ipsum Georgia 18 matkailun pt alueellisen lorem ipsum Georgia 18 pt. myynti- ja/tai markkinointiorganisaation lorem ipsum Georgia 18 pt. lorem ipsum Georgia 18 pt. lorem ipsum Georgia 18 pt. Loppuraportti CreaMentors Oy Syyskuu 2010 CreaMentors Oy 2009. Tämä materiaali on CreaMentors Oy:n omaisuutta ja luottamuksellista. Näiden tietojen käyttö muuhun kuin tämän aineiston arvioimiseen ilman CreaMentors Oy:n lupaa on kielletty.
Sisältö 1. Selvitystyön toimeksianto 2. Selvitystyön toteutus 3. Kokonaiskuva alueen matkailun kehittämisestä ja alueellisen organisaation muodostamisen edellytyksistä 4. Perusedellytysten varmistaminen (tammi - joulukuu 2011) Alueellinen kattavuus Yritysten yrityspalvelujen matkailupalvelujen 5. Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen (maaliskuu 2011 maaliskuu 2012) Taustastrategiat ja -selvitykset Tulo- ja työllisyystavoitteet Kilpailu- ja yhteistyökenttä Tulevaisuuden trendit Strategian sisältö 6. Alueellisen myynnin ja markkinoinnin organisoiminen (huhti - joulukuu 2012) Omistus, hallinto ja organisaatio Tehtävät matkailustrategian perusteella Tehtävät prosessikuvauksena
1. Selvitystyön toimeksianto Selvitystyön toimeksiantaja on Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy ja selvitystyö rahoitetaan KOKO Länsi-Uusimaa Koheesio- ja kilpailukykyohjelmasta Selvitystyö valmistuu syyskuun 2010 alussa Länsi-Uudenmaan alueen matkailun kehittämisestä on tehty viime vuosina useita selvityksiä. Nyt tavoitteena on saada aikaan konkreettinen ja välittömästi toimintaan johtava sekä kuntien ja yritysten a tukeva esitys alueen yhteisestä matkailun myynnin ja markkinoinnin toimintamallista Toimintamallin on vahvistettava alueen 1) matkailun kasvua toimialana 2) matkailullista tunnettuutta 3) kaikkien palveluyritysten toimintaedellytyksiä
2. Selvitystyön toteutus Tapaamiset KOKO Länsi-Uusimaan matkailuklusterin kanssa 21.6. ja 27.8. CreaMentorsin asiantuntijatyö (Jari Palonen, Hannu Suontausta, Sanna Pesola) 07 09 / 2010 Alueen toimijoiden haastattelut 08-09 / 2010: Jan Westerling, yrittäjä - Ravintola Origo Leena Venho, kokouspäällikkö - FiskarsForum Tero Eskola, johtaja - Kylpylähotelli Päiväkumpu Sirpa Eronen, vapaa-aika- ja kokouspalveluiden johtaja - Siuntion Hyvinvointikeskus Berit Mariani-Cerati, yrittäjä - Visit Southpoint Finland Päivi Keippilä, hotellinjohtaja NEXT Hotel Aavaranta Helena Uotila, toimitusjohtaja Vihdin Hiihtokeskus Oy Paavo Hyrkkö, yrittäjä Pois Tieltä! Safarit Ay Susanne Ekström, yrittäjä SE-Action Oy Anna Piiroinen, matkailupäällikkö - Hangon kaupungin matkailutoimisto Minna Ermala, matkailusihteeri - Lohjan matkailupalvelukeskus Viveca Blomberg, johtava matkailusihteeri - Raaseporin kaupungin matkailutoimisto Jyrki Hakkarainen, kehitysjohtaja - Raaseporin kaupunki Niklas Andersson - Raaseporin kaupunginvaltuusto (aiemmin Eteläkärjen Matkailu Oy) Kalle Larsson - Varsinais-Suomen liitto (aiemmin Nummi-Pusulan kunta) Tarja Koistinen, asiantuntija (matkailu) Uudenmaan liitto Selvitystyön esittely KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmälle 30.9.
3. Kokonaiskuva alueen matkailun kehittämisestä ja alueellisen organisaation muodostamisen edellytyksistä Länsi-Uudenmaan matkailun alueellisen myynti- ja / tai markkinointiorganisaation muodostamisen edellytyksenä on alueen yhteisen matkailustrategian ja vision luominen Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen puolestaan vaatii alueellisen yhteistoiminnan perusedellytysten varmistamista eli laaja-alaista sitoutumista 1) matkailualan kehittämiseen elinkeinona yhdessä muiden palvelualojen kanssa 2) alueelliseen (Länsi-Uusimaa) ja alueiden väliseen (muut alueet) yhteistyöhön
3. Kokonaiskuva alueen matkailun kehittämisestä ja alueellisen organisaation muodostamisen edellytyksistä Alueellinen kattavuus Taustastrategiat ja -selvitykset Tulo- ja työllisyystavoitteet Perusedellytysten varmistaminen Yritysten yrityspalvelujen Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen Kilpailu- ja yhteistyökenttä Tulevaisuuden trendit Alueellisen myynnin ja markkinoinnin organisoiminen matkailupalvelujen Strategian sisältö 2011 2012 2013
4. Perusedellytysten varmistaminen Matkailun alueellisen yhteistoiminnan perusedellytyksenä on laaja-alainen matkailualan kehittämiseen ja alueelliseen yhteistyöhön Laaja-alaisen sitoutumisen varmistamiseksi tarvitaan tiedon välittämistä matkailun kehittämisestä, kulttuurin vahvistamista ja luottamusta lisääviä toimia 1) kuntien sisällä 2) kuntien välillä 3) yritysten ja kuntien välillä 4) yritysten kesken Tämä matkailualan kehittämisen perusedellytysten varmistamistyö tehdään seudullisena projektina vuoden 2011 aikana niin, että se liittyy saumattomasti kevään 2011 aikana alkavaksi suunniteltuun matkailustrategiatyöhön Perusedellytysten varmistaminen Alueellinen kattavuus Yritysten yrityspalvelujen matkailupalvelujen
Perusedellytysten varmistaminen Alueellinen kattavuus Yritysten yrityspalvelujen matkailupalvelujen Tavoitteena on riittävän suuri ja vetovoimainen kokonaisuus Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio, Vihti Uudenmaan matkailun kehittämissuunnitelman 2007 2013 (Uudenmaan liitto 2007) mukainen matkailun kehittämisalue
Perusedellytysten varmistaminen Alueellinen kattavuus Yritysten yrityspalvelujen matkailupalvelujen Kirkkonummen ja Vihdin mukaan saaminen on tärkeää: yhdessä kehitettävän ja markkinoitavan matkailutarjonnan laajuuden kannalta (mm. Kirkkonummen kokoushotellit ja Vihdin Ski&Golf Center). kehittämisen ja markkinoinnin resursoinnin kannalta (asukaspohja ilman Kirkkonummea ja Vihtiä on 106 763 asukasta eli 89 565 asukasta vähemmän). Näiden kuntien ja niissä sijaitsevien yritysten mukaan houkuttelu on todennäköisesti erittäin haasteellista yhteistyöperinteen ohuuden vuoksi eli on pystyttävä kuvaamaan yhteistyön hyödyt erityisen hyvin. Toisaalta tällä kuntakokoonpanolla on jo toimivaa yhteistyötä (mm. Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä) väkiluku toukokuu 2010: Hanko 9 616 Inkoo 5 618 Karjalohja 1 522 Karkkila 9 184 Kirkkonummi 36 657 Lohja 39 502 Nummi-Pusula 6 175 Raasepori 29 089 Siuntio 6 057 Vihti 28 078 Yhteensä 171 498
Perusedellytysten varmistaminen Alueellinen kattavuus Yritysten yrityspalvelujen matkailupalvelujen Tavoitteena on, että kunnat suuntaavat riittävät resurssit matkailun kehittämiseen sekä yhteisen myynti- ja markkinointiorganisaation perustamiseen Vaatii kuntapäättäjien ja kuntaorganisaatioiden sitoutumista ja luottamusta matkailualan kehittämiseen elinkeinona sekä alueen sisäiseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön matkailumarkkinoinnissa ja -myynnissä TOIMENPITEET: Vaikuttaminen kuntapäättäjiin Vaikuttaminen kuntaorganisaatioihin
Perusedellytysten varmistaminen Alueellinen kattavuus Yritysten yrityspalvelujen matkailupalvelujen Vaikuttaminen kuntapäättäjiin: Innostuksen ja kehittämishalun herättäminen ja vahvistaminen Tiedon levittäminen matkailun aluetaloudellisista vaikutuksista yleisesti ja erityisesti Länsi-Uudellamaalla Esimerkkitapausten esittely muualta Suomesta (kehittämisen pitkäjänteisyys, strategioiden merkitys, strategioiden toteuttaminen, investointiprosessit) Kuntapäättäjien (kuntajohtajat ja keskeiset luottamushenkilöt) henkilökohtaiset tapaamiset Tiedonvälitys- ja hengennostatustilaisuudet kuntapäättäjille ja kuntaorganisaatioille Kuntapäättäjille perusteluja matkailualan voimakkaalle kehittämiselle, koska matkailu on 1) kansantaloudellisilta kerrannaisvaikutuksiltaan merkittävä toimiala 2) voimakkaasti työllistävä ala 3) alueille vaurautta ja hyvinvointia tuova ala 4) potentiaalinen kasvuala (Suomen matkailustrategia 2020, TEM 2010)
Perusedellytysten varmistaminen Alueellinen kattavuus Yritysten yrityspalvelujen matkailupalvelujen Vaikuttaminen kuntaorganisaatioihin: Tiedonvälitys- ja hengennostatustilaisuudet kuntapäättäjille ja kuntaorganisaatioille Henkilökohtaiset tapaamiset kuntaorganisaatioiden edustajien kanssa Koordinaatio- tai johtoryhmien ohjaaminen sektorirajat ylittävään kehittämistyöhön Ryhmien valmentaminen matkailustrategiatyöhön matkailualan kehittämisen koordinaatio- tai johtoryhmien kokoaminen seuraavilta sektoreilta: 1) elinkeinojen kehittäminen 2) maankäytön suunnittelu 3) vapaa-ajan palvelut 4) matkailupalvelut 5) kuntamarkkinointi ja viestintä
Perusedellytysten varmistaminen Alueellinen kattavuus Yritysten yrityspalvelujen matkailupalvelujen Tavoitteena on, että yritykset kehittävät tarjoamiensa matkailupalvelujen valikoimaa, laatua ja jakelukanavia Vaatii matkailualan kärkiyritysten ja muiden yritysten sitoutumista ja luottamusta matkailualan kehittämiseen yhdessä kuntien kanssa sekä alueen sisäiseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön matkailumarkkinoinnissa ja myynnissä TOIMENPITEET: Vaikuttaminen matkailun kärkiyrityksiin Vaikuttaminen muihin matkailuyrityksiin ja yrityskenttään laajemmin
Perusedellytysten varmistaminen Alueellinen kattavuus Yritysten yrityspalvelujen matkailupalvelujen Vaikuttaminen matkailun kärkiyrityksiin: Henkilökohtaiset tapaamiset kärkiyritysten edustajien kanssa Kärkiyritysten edustajien kokoaminen saman pöydän ääreen Yritysten valmentaminen ja kytkeminen matkailustrategiatyöhön HUOM! Yrityksille viestinnässä strategia = esim. myynnin ja markkinoinnin tehostaminen Kärkiyrityksiä voivat olla esim.: Hangon hotellihankkeet (Harkimo ja Regatta) Lohjan hotellihanke Fiskars (Oyj/FiskarsForum + kauppiasyhdistys + osuuskunta) Billnäs (Raaseporin Kulttuuriverstas Oy / Management Events) Mustion linna Calliola Kylpylähotelli Päiväkumpu Siuntion Hyvinvointikeskus Långvik Congress Wellness Hotel Hopeaniemi
Perusedellytysten varmistaminen Alueellinen kattavuus Yritysten yrityspalvelujen matkailupalvelujen Vaikuttaminen muihin matkailuyrityksiin ja yrityskenttään laajemmin: Matkailualan alueellisten yritysryhmien kokoaminen Yrittäjäyhdistysten kannustaminen perustamaan matkailu- ja palvelualojen ryhmiä Yritys- ja yrittäjäyhdistysryhmien valmentaminen ja kytkeminen matkailustrategiatyöhön Matkailustrategiatyöhön mukaan lisäksi mm: Alueen vähittäiskauppa (mm. osuuskaupat SSO ja Varuboden) Alueen kauppakamarit Matkailualan alueelliset yritysryhmät esim. Kartano- ja pienet majoitusyritykset Risteily- ja ohjelmapalveluyritykset Ostos- ja harrastuskohteet ja -tapahtumat (mm. ruoka, sisustus, puutarha) Liikuntakohteet (mm. golfkeskukset 10 kpl ja hiihtokeskukset 4 kpl) ja -tapahtumat Kulttuurikohteet (mm. Tytyri, Högfors) ja -tapahtumat Oppilaitosten matkailuliiketoiminta (Kisakallio, Kisakeskus, Vivamo, Raasepori-opisto, Lönnrot-opisto) Matkailun myynti- ja markkinointiyritykset (mm. SaariTours, SE-Action, VisitSouthpointFinland)
Perusedellytysten varmistaminen Alueellinen kattavuus Yritysten yrityspalvelujen matkailupalvelujen yrityspalvelujen suuntaaminen matkailu- ja laajemmin palvelualojen yrityksille: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy (Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula) ja Raaseporin Elinkeinokeskus Oy (Hanko, Raasepori) sekä alueen muiden kuntien elinkeinotoimet (tulevaisuudessa mahdollisesti Länsi- Uudenmaan Seudulliset Yrityspalvelut): yritysten neuvontapalvelujen aktiivinen kohdistaminen matkailu- ja palveluyrityksille yritysten aktivointi kehittämis- ja investointihankkeiden toteuttamiseen (mm. ELY-keskuksen yrityskohtaiset asiantuntijapalvelut sekä yrityksen kehittämisavustukset ja valmistelurahoitukset) Lisäksi tiedottaminen: Matkailun ja elämystuotannon klusterin osaamiskeskusohjelman (OSKE) yrityksille tarjoamista palveluista Uudellamaalla Culminatum Innovation Oy Ltd:n toteuttamina Tekesin rahoitusmahdollisuuksista tutkimus- ja kehitysprojekteihin sekä liiketoiminnan kehittämiseen esim. Vapaa-ajan palvelut -ohjelman kautta
Perusedellytysten varmistaminen Alueellinen kattavuus Yritysten yrityspalvelujen matkailupalvelujen matkailupalvelujen muotoja: Säännölliset Hyvät Käytänteet -tapaamiset, joissa vaihdetaan kokemuksia onnistuneista toimintatavoista matkailuneuvonnassa, opastusten järjestämisessä, ryhmätuotteiden ja reittisuositusten suunnittelussa, markkinointi-toimenpiteissä, tapahtumakalentereissa, yksityismajoituksen välittämisessä matkailijoille jne. Alueellisten markkinointi- ja myynninedistämistoimenpiteiden (mm. matkanjärjestäjä- ja mediasuhteet) toteuttaminen yhdessä tarvittaessa ostopalveluina (esim. Visit Southpoint Finland) Alueellisen ryhmämatkamyynnin toteuttaminen yhteistyössä alueen matkanjärjestäjäyritysten kanssa (mm. SE-Action, SaariTours) matkailun www-sivuille linkit alueen muiden kuntien matkailusivustoille Kehittämisehdotus Hangon kaupungin matkailutoimiston, Lohjan Matkailupalvelukeskuksen ja Raaseporin matkailutoimiston yhteistoiminnan ohjaamisesta Perustetaan v. 2011 alusta jokaiselle yksikölle ohjausryhmä (Hangossa tämä on mahdollisesti Oy Hansea DC Ab:n hallituksen uusi kokoonpano), jonka: puheenjohtajana on alueen ulkopuolinen matkailualan ammattilainen (sama henkilö kaikissa ryhmissä) jäseninä kaupungin matkailuyritysten edustajia ja kaupungin luottamushenkilöitä
5. Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen Kun matkailualan kehittämiseen on sitouduttu, tulee alueelle tehdä matkailustrategia: yhteiset tavoitteet, yhteinen suunta kehittämiselle, kasvuohjelma, liiketoimintalähtöinen myynnin ja markkinoinnin tehostamista korostava toimintaohjelma Strategiatyöhön (=matkailumyynnin ja -markkinoinnin tehostamistyö) osallistuvat edustajat kuntien matkailun koordinaatioryhmistä, kärkiyrityksistä sekä muodostetuista yritysryhmistä Strategian ja vision luominen käynnistetään rinnan perusedellytysten varmistamistoimien kanssa maaliskuussa 2011. Tämä työ linkitetään koko Uudenmaan matkailustrategian päivitykseen v. 2011 (Itä-Uudenmaan liiton yhdistyttyä Uudenmaan liittoon). Tavoitteet, kilpailijat ja kumppanit, kehitettävät brandit ja sisältöteemat sekä tavoiteltavat asiakasryhmät määritellään kesään 2011 mennessä Strategian toteuttamisen toimenpiteet (tuotekehitys, myynti ja markkinointi, investoinnit ja infrastruktuuri) suunnitellaan ja tarvittaessa hankkeistetaan syksyn 2011 aikana siten, että ne voidaan toteuttaa vuodesta 2012 alkaen Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen Taustastrategiat ja -selvitykset Tulo- ja työllisyystavoitteet Kilpailu- ja yhteistyökenttä Tulevaisuuden trendit Strategian sisältö
Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen Matkailustrategian tärkeydestä: Strategiatyön edellytykset Pitkäjänteisyys ei 1 vuoden vaan 10 vuoden perspektiivillä Jalkauttaminen vahvan tahtotilan luominen eri sidosryhmissä Kunnianhimoisten ja konkreettisten tavoitteiden asettaminen Strategisten valintojen tekeminen ja keskittyminen olennaiseen (kärkituotteet ja -teemat) Tiedonkulku ja luottamus toimijoiden välillä Strategiatyön tulokset (Kanta-Häme) Matkailu aluekehittämisessä strategisesti tärkeä elinkeino Matkailu kärkenä alueen mielikuvan luomisessa Matkailun työllistävä vaikutus tunnistettu ja tunnustettu Alueelle jäävän matkailutulon huomattava kasvu Matkailuinvestointien merkittävä lisääntyminen Toimitusjohtaja Raija Forsman, Hämeen Matkailu Oy (Heinolan seudun matkailuseminaarissa 22.10.2009)
Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen Taustastrategiat ja -selvitykset Tulo- ja työllisyystavoitteet Kilpailu- ja yhteistyökenttä Tulevaisuuden trendit Strategiatyössä on mahdollista keskittyä yhteisen tahtotilan vahvistamiseen ja kehittämisen suunnan määrittämiseen, koska matkailua koskevia strategioita ja selvityksiä on tehty alueelle runsaasti Pohjan työlle muodostavat: Hangon, Lohjan ja Raaseporin sekä alueen muiden kuntien matkailu- ja elinkeinostrategiat Länsi-Uudenmaan AKO- / KOKO-ohjelman teettämät selvitykset Uudenmaan ELY-keskuksen selvitys Länsi- Uudenmaan alueen kehittämismahdollisuuksista, 2010 Uudenmaan matkailustrategia 2007 2013 Suomen matkailustrategia 2020 (TEM 2010) Erittäin tärkeää on tämän strategiatyön kytkeminen koko Uudenmaan matkailustrategian päivitystyöhön (Uudenmaan liitto) Länsi-Uudenmaan AKO- / KOKOohjelmassa tehdyt selvitykset: Länsi-Uudenmaan klusteriselvitys / matkailu, 2007 Tutkimus Länsi-Uudenmaan imagosta ja markkinoinnista, 2008 Länsi-Uudenmaan tulevaisuusskenaario, 2009 Selvitys matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa, 2009 Palvelujärjestelmän esiselvitys (sis. matkailu), 2009 Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi - esiselvitys, 2009 Länsi-Uudenmaan matkailupalveluiden kartoitus, 2010
Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen Taustastrategiat ja -selvitykset Tulo- ja työllisyystavoitteet Kilpailu- ja yhteistyökenttä Tulevaisuuden trendit Yhteisen matkailustrategian tavoitteet on asetettava taloudellisina tavoitteina kuten Alueen matkailutulo Työpaikat Rekisteröidyt majoitusvuorokaudet Päiväkävijöiden määrä Ratkaistava periaatteellinen kysymys: sisältyykö vapaa-ajan asuminen tähän strategiaan? Alueen suora matkailutulo vuonna 2007 193.660.000 sisältäen - maksullisessa majoituksessa olleilta 72.770.000 (n. 37% ) - kesämökkiläisiltä vieraineen 69.032.000 (n. 37% ) - päiväkävijöiltä 44.149.000 (n. 26% ) - veneilijöiltä 3.252.000 - karavaanareilta ja telttailijoilta 3.003.000 - sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiltä 1.454.000
Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen Taustastrategiat ja -selvitykset Tulo- ja työllisyystavoitteet Kilpailu- ja yhteistyökenttä Tulevaisuuden trendit Strategiatyön perustaksi on määriteltävä kilpailun ja yhteistyön aste muiden alueiden kanssa Määrittelyssä on tarkasteltava alueita sekä Länsi-Uudenmaan matkailun asiakaskohderyhmien lähtöalueina että asiakaskohderyhmien ostovoimasta kilpailevina kohdealueina Kanta- Häme Päijät- Häme Länsi-Uudenmaan sisäinen Helsinki ja pääkaupunkiseutu Muu metropolikehä: Keski- ja Itä- Uusimaa, Kanta- ja Päijät-Häme Suomen etelärannikko: Turun saaristo (ja Ahvenanmaa), Itä- Uusimaa (ja Kymenlaakso) Turun saaristo Länsi- Uusimaa Keski- Uusimaa Helsinki (pääkaupunkiseutu) Itä- Uusimaa
Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen Taustastrategiat ja -selvitykset Tulo- ja työllisyystavoitteet Kilpailu- ja yhteistyökenttä Tulevaisuuden trendit Tämän strategiatyön taustastrategioissa ja -selvityksissä on runsaasti tietoa matkailun kehittämiseen vaikuttavista tulevaisuuden trendeistä Keskeistä on huomioida kaikissa strategian tavoitteissa ja niiden mukaisissa toimenpiteissä Suomen matkailustrategiassa tärkeimmiksi nostetut trendit (Suomen matkailustrategia 2020, TEM 2010) Lisäksi on huomioitava alueen matkailun kehittämisessä mm. majoituspalvelujen ja käyntikohteiden kehittämisen trendit Matkailualan trendit Suomen matkailustrategiassa: Ympäristötietoisuuden korostuminen Matkailuyritysten on otettava entistä selkeämmin huomioon ympäristöasiat laajemmin toiminnan kehittämisessä ja markkinoinnissa Asiakasryhmien pirstaloituminen Matkailualan tulee hallita entistä eriytyneemmät asiakasryhmät. Tämä edellyttää toimialalta herkkyyttä tunnistaa uudenlaisia asiakassegmenttejä ja niiden toiveita tai vaatimuksia, eli kykyä toimia käyttäjä- ja kysyntälähtöisesti. Internetin merkityksen kasvu Matkailupalveluiden markkinoinnin, vertailun ja ostamisen tavat ovat muuttuneet. Internetpohjaiset sovellukset ovat muuttaneet kuluttajien tapaa järjestää matkoja itsenäisesti, tutustua matkakohteisiinsa etukäteen sekä arvioida ja suositella kohteita toisille kuluttajille.
Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen Taustastrategiat ja -selvitykset Tulo- ja työllisyystavoitteet Kilpailu- ja yhteistyökenttä Tulevaisuuden trendit Majoituspalvelujen trendit Page, S.J. 2009. Tourism Management. Managing for Change. Third edition. Elsevier, Oxford. Toisaalta globaalit ja monikansalliset sekä kansalliset toimijat ja ketjut Toisaalta pienet ja itsenäiset yksiköt Kestävä kehitys ja ympäristövastuu keskeisiä laatutekijöitä majoituspalveluissa Hotellitarjonnan erilaistuminen: boutiquehotellit (myös maaseutuversioita), budjettihotellit, vankila-, majakka-, kirkko- ja luostarihotellit, luola-, vene-, puu- ja lumihotellit Majoituspalvelujen kysyntää tulevaisuudessa kuvaavat: elämyksiä ei pelkkiä puitteita, dynaaminen paketointi, täsmäryhmät ja tuotteet (niche), asiakkaiden yksilölliset ja yhä korkeammat laatuvaatimukset (value for money), Internetistä ensisijainen varauskanava Koko majoitustarjonnan monimuotoistuminen: vapaa-ajan asuntojen ja osaomisteisten lomaasuntojen määrän kasvu, vuokrattavien lomamökkien ja asuntojen kysyntä erilaistuu (joustavat ajat), merkittävää kasvua myös asuntoautojen ja vaunujen määrissä, muussa käytössä olevien tilojen käyttö majoitukseen (kotimajoitus, oppi- ja muut laitokset)
Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen Taustastrategiat ja -selvitykset Tulo- ja työllisyystavoitteet Kilpailu- ja yhteistyökenttä Tulevaisuuden trendit Käyntikohteiden trendit Page, S.J. 2009. Tourism Management. Managing for Change. Third edition. Elsevier, Oxford. Tuotekehitys ja innovaatiot: asiakkaiden vaatimustason kasvaessa tarvitaan mm. uusia teknologioita hyödyntäviä ratkaisuja kuten perinteistä multimediaa, vuorovaikutteista mediaa, virtuaalimediaa; vetovoimatekijöitä hauskuus, viihtyminen, turvallisuus, kiinnostavuus; sesonkien jatkaminen (päivä / yö -aktiviteetit, eri vuodenaikojen aktiviteetit) Markkinointi ja myynninedistäminen: sähköisten palvelujen kehittäminen (media-aineistot, e-kauppa, virtuaalikierrokset); kumppanuudet ja yhteenliittymät (yhteisliput, kohdekierrokset, yhtenäinen design markkinointiviestinnässä) Tulolähteiden laajentaminen: ostosmahdollisuuksien kehittäminen, ravintolapalvelujen kehittäminen, tapahtumien kehittäminen (kohteiden omat tapahtumat / paikka muiden järjestämille tapahtumille, jäsenyysohjelmat) Kulttuuritoimialan ja matkailutoimialan yhteenliukuma : kulttuurikohteiden kehittäminen matkailukohteiksi; luovat alat, harrastukset sekä opetus ja koulutus osana matkailukohteiden sisältöjen kehittämistä
Yhteisen matkailustrategian ja vision luominen Taustastrategiat ja -selvitykset Tulo- ja työllisyystavoitteet Kilpailu- ja yhteistyökenttä Tulevaisuuden trendit Strategian sisältö TOIMENPITEET yhteistyönä Investoinnit ja Infrastruktuuri Alueen matkailun ja vapaaajan infrastruktuurin kehittäminen (vrt. Lännentiet - Kehityskäytävä selvitys 2009) Invest in Region -tyyppinen matkailu- ja vapaa-ajan palvelujen investointien aktiivinen vauhdittaminen alueella Nykyistä palvelurakennetta täydentävien yritysten ja muiden toimijoiden hakeminen alueelle KEHITTÄMISEN KÄRKIEN VALINTA Matkailubrandit ja sisältöteemat Valitaan alueen tunnettuuden parantamisen ja vetovoimatekijöiden vahvistamisen perusteella. Asiakaskohderyhmät Valitaan alueen saavutettavuuden perusteella. Määritetään tärkeimmät segmentit matkailun kotimaan b2b ja b2c markkinoista sekä ulkomaan markkinoista (esim. pääkaupunkiseudulla vierailevat matkailijat, venäläiset matkailijat). Päätetään vapaa-ajan asukkaiden asemasta kohderyhmänä. TOIMENPITEET Yrityskohtaisesti ja alueellisesti Tuotekehitys Palvelutarjonnan kehittäminen yleisinä painopisteinä esim. ympärivuotisuus, ruoka, tapahtumat, käyntikohteet, majoituspalvelut, kestävä kehitys Myynti ja markkinointi Jakeluteiden ja näkyvyyden kehittäminen yleisinä painopisteinä esim. aktiivinen myyntityö, sähköinen kaupankäynti, perinteinen ja sosiaalinen media
6. Alueellisen myynnin ja markkinoinnin organisoiminen Alueen yhteisen matkailustrategian luomisen tuloksena syntyy näkemys ja käsitys matkailualan kehittämisen alueellisesta organisoimisesta Liiketoimintalähtöisen matkailustrategian keskeisenä toimenpidekokonaisuutena on yritysten oman myynnin ja markkinoinnin lisäksi toteutettavan matkailun alueellisen myynnin ja markkinoinnin organisoiminen Päätökset matkailun alueellisen myynnin ja markkinoinnin organisoimisesta tehdään strategiaprosessin jälkeen vuonna 2012 niin että alueellisen organisoinnin malli otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa Alueellisen myynnin ja markkinoinnin organisoiminen
Alueellisen myynnin ja markkinoinnin organisoiminen Näkemyksiä alueelliseen organisoitumiseen Organisoitumisen onnistumisen edellytykset: Yritysten ja kuntien pitkäjänteinen Toimintatapa tuottaa lisäarvoa yrityksille ja kunnille Selkeät pelisäännöt mukana olevien panoksista ja niistä saatavista hyödyistä Uskottava toimintojen rahoitusmalli Onnistuneen organisoitumisen mahdollisuudet: Yhdessä tekemisen henki Vaikutusmahdollisuudet Myyntikanavien lisääntyminen Tuotteiden kehittyminen Alueen muiden yritysten parempi tuntemus Keskinäisestä kilpailusta kilpailuun alueelliseen kilpailuun Toimitusjohtaja Jussi Töyrylä, Levin Matkailu Oy KOKO:n matkailuverkoston seminaari 1.9.2010
Alueellisen myynnin ja markkinoinnin organisoiminen Näkemyksiä alueelliseen organisoitumiseen Alueellista matkailuyhteistyötä rakennettaessa tulee ensimmäisenä selkeyttää eri toimijoiden roolit (kunnat, matkailutoimet, yritykset, julkiset rahoittajat), koska alueilla on usein monia päällekkäisiä toimijoita, jotka eivät tiedä kuinka he asemoituvat. Toiseksi on keskeistä selvittää bisneksen nykytila ja määrittää tavoitteet. Kolmanneksi on tehtävä päätös siitä, minkä toimijan ympärille tavoitteet rakennetaan, sekä resursoitava toiminta. Tämän jälkeen pulinat pois ja 10 vuotta töitä yhdessä! Toimitusjohtaja Pekka Vihma, Vanajanlinna Hotel & Restaurant
Alueellisen myynnin ja markkinoinnin organisoiminen Yhteisesti luotu matkailustrategia määrittää, mitä tehtäviä ja miten seuraavista organisoidaan alueellisesti Yhteismarkkinointi Sähköinen ja muu markkinointimateriaali Mediasuhteet Näkyvyys jakelukanavissa Alueen matkailutoimistot ja -infot Myyntiyksikkö Henkilökohtaisella myyntityöllä lisäkauppaa yrityksille Sähköisen kaupankäynnin palvelut yrityksille Keskusvaraamo Tapahtumayksikkö Tapahtumien hankinta alueelle Tukipalvelut tapahtumajärjestäjille Matkailun kehittämisen koordinointi ja edunvalvonta Yhteistyössä maakunta- ja kuntatasojen kanssa
Alueellisen myynnin ja markkinoinnin organisoiminen Strategiaprosessin aikana pohdittavaksi seuraava organisaatiomalli, joka noudattelee alueen yritysten näkemyksiä Länsi-Uudenmaan Matkailu Oy Omistus Alueen kaikki kunnat yhteensä 80%, alueen matkailuyritykset 20% Hallitus Puheenjohtaja alueen ulkopuolinen matkailualan ammattilainen, jäsenten enemmistö alueen yritysten edustajia Organisaatio Toimitusjohtaja matkailun liiketoiminnan ammattilainen, päätoimipaikka Helsinki Toiminnan alkuvaiheessa kehittyvillä matkailualueilla kuntien panostus alueelliseen toimintaan on oltava yritysten panostusta suurempi Toimintaa johdetaan ja ohjataan alueen matkailuyritysten tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti Toiminnan myyntipainotteisuus näkyy päätoimipaikan sijoittamisena alueen asiakaskohderyhmien tärkeimmälle lähtöalueelle