Vantaan vertaisohjaajat - nuorilta nuorille yhdessä
1
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 Toiminnan esittely... 3 2. Vertaisohjaajuus... 4 Mitä tarkoittaa vertainen... 4 Kuka on vertaisohjaaja... 5 3. Vertaisohjaajatoiminnan kohdentaminen... 5 4. Nuoren valinta... 6 5. Toiminnan aloittaminen... 7 6. Roolit ja vastuut vertaisohjaajatoiminnassa... 8 7. Turvallisuus... 9 8. Vertaisohjaajatoiminnan kehittäminen... 10 9. Vertaisohjaajakoulutuksen rakenne... 11 Lähdeluettelo... 13 Liitteet... 14 Liite 1 Hakemus... 14 Liite 2 Välikysely... 15 Liite 3 Vertaisohjaajatoiminnan vuosikello... 16 2
1. Johdanto Vertaisohjaajatoiminta alkoi Vantaalla vuonna 2006 Mikkolan ja Hakunilan Virtaa vertaisohjaajista - projektin muodossa. Vertaisnuoret toimivat nuorisotyöntekijöiden apuna muun muassa urheilutoiminnassa, pienten nutassa, diskoissa ja avoimissa nuorten illoissa. Vuonna 2009 Mikkolassa tehtiin yhteistyösopimus, jonka johdosta koulutetut vertaisohjaajat aloittivat ohjaamaan avoimia nuorisotilailtoja. Vertaisohjaajatoiminta on osa nuorten osallisuus- ja vaikuttamistoimintaa Vantaalla. Toiminnan esittely Vertaisohjaajuus on toiminnan vetämistä asuinalueella toisten samanikäisten nuorten kanssa usein nuorisotilalla joko itsenäisesti tai ohjaajien tukemana. Se on toisten nuorten toimintaan opettamista, valmentamista, tukemista ja jatkuvaa oppimista vuorovaikutuksessa toisten nuorten, ohjaajien ja aikuisten kanssa. Oppiminen tapahtuu tekemällä, harjoittelemalla erilaisten ja arvioimalla yhdessä sitä, mitä tapahtui ja millaisissa asioissa on parannettavaa. Olennaista on oman ryhmän toiminnan ja toisten nuorten kokemuksien puntarointi sekä toiminnan kehittäminen yhteistyössä toiminnassa olevien. 3
2. Vertaisohjaajuus Mitä tarkoittaa vertainen Nuorten vertaisuus voidaan määritellä monella eri tavalla. Nuoret voivat kuulua erilaisiin vertaisryhmiin, joko toimintaympäristön, toiminnan tai henkilöiden kautta. Vertaisryhmän nuoret tulevat pääsääntöisesti samanlaisesta sosiaalisesta ympäristöstä. Toiminnan kautta voidaan jakaa kokemuksia muiden. Nuoret ymmärtävät asiat samalla tavalla ja he puhuvat samaa kieltä keskenään. Vertaisryhmät ovat nuorille ensiarvoisen tärkeitä, koska nuoret peilaavat omaa kehitystään näiden ryhmien kautta. Vertaisryhmät Nuori voi kuulua moneen eri vertaisryhmään. Nuoren tausta ja kiinnostuksen kohteet määrittävät vertaisryhmiin kuulumisen. Kaikki samanikäiset nuoret eivät kuulu samaan vertaisryhmään. Vantaan nuorisopalveluiden toimintojen sisällä olevia vertaisryhmiä ovat muun muassa seuraavat: - moponuoret - punttinuoret - mediaryhmä - tanssiryhmä - nuorisotalokävijät - urheilijanuoret - musanuoret 4
- tyttötoiminta - pienryhmät - vertaisohjaajat Kuka on vertaisohjaaja Vertaisohjaajana voi toimia vantaalainen nuori, joka on omassa ryhmässään pidetty ja hyväksytty jäsen. Kyseiset nuoret ovat jo ennen koulutukseen osallistumista osallistuneet aktiivisesti nuorisotilojensa toimintaan niin toteuttajina kuin suunnittelijoinakin. Vertaisohjaajaksi voi tulla vaikka ei kuulu kaikkiin mahdollisiin vertaisalaryhmiin, joita on mukana nuorisotilojen toiminnoissa. Vertaisohjaaja voi olla esimerkiksi jonkun tietyn lajin erikoisosaaja. Vertaisohjaajien taustat voivat olla toisistaan poikkeavia. Vertaisohjaajakoulutukseen voidaan ottaa nuoria, joilla voi olla oman elämän hallinnassa vaikeuksia. Koulutuksella voidaan tukea nuoren elämänhallintaa. Koulutuksessa nuori oppii toimimaan itsenäisesti sekä ryhmän jäsenenä. Koulutus vahvistaa nuorten sosiaalisia taitoja. Vertaisohjaajat toimivat toisten nuorten tukena ja apuna. 3. Vertaisohjaajatoiminnan kohdentaminen Vertaisohjaajakoulutuksen pyrkimyksenä on osallistaa nuoret toimimaan itse oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Nuorille annetaan välineitä toimia itse aktiivisesti oman elämänsä vaikuttajina ja muiden nuorten vertaisohjaajina. Nuoret oppivat suunnittelemaan tulevaisuutta, kantamaan vastuuta ja kehittämään toimintaa. Nuorisotilan työntekijät arvioivat yhdessä, mihin toimintaan kyseisellä tilalla he osallistuvat. Jokainen nuorisotila rakentaa omannäköisensä toiminnan. 5
Vertaisohjaajatoiminta voi tukea jo olemassa olevaa toimintaa tai sen kautta on mahdollista luoda uutta toimintaa. Nämä eivät poissulje toisiaan. Vantaan nuorisopalveluilla vertaisohjaajat vetävät seuraavanlaisia toimintoja: - nuta-illat - punttisaliohjaus - pienten nuta - tanssiryhmä - tiedotus - kokkiryhmä - urheilutoiminta - tyttö- ja poikakerhot - leirit 4. Nuoren valinta Nuorisotyöntekijät tuntevat toiminnassa olevat nuoret. Nuorisotyöntekijä kertoo vertaisohjaajatoiminnasta ja koulutuksesta nuorille. Nuori voi myös itse ilmaista olevansa kiinnostunut vertaisohjaajuudesta. Kaikki toimintaan pyrkivät nuoret täyttävät hakemuksen (liite 1), jonka jälkeen nuorisotyöntekijät valitsevat haastatteluun pääsevät nuoret. Vertaisohjaajien koulutus tapahtuu vuosittain elokuun viimeisenä viikonloppuna Kukonnotkon leirikeskuksessa. Vertaisohjaajien toimintakausi on syyskuusta seuraavan vuoden toukokuuhun. Jokainen nuorisotila voi kuitenkin muokata toimintakauden omien tarpeiden mukaisesti. Nuorten mielenkiintoa kannattaa pitää yllä koulutukseen saakka antamalla esimerkiksi vastuullisia tehtäviä erilaisissa toiminnoissa. 6
Toiminnan vakiinnuttua uusien nuorten mukaan ottaminen on tärkeää, jotta toiminnalla on jatkuvuutta. Vertaisohjaajana voi jatkaa useammankin vuoden. Vertaisohjaajanuoret ovat vapaaehtoisia, rehellisiä, aktiivisia, vastuuntuntoisia ja näyttävät hyvää esimerkkiä. Vertaisohjaajilta vaaditaan sitoutumista toimintaan. Vertaisohjaajana voi toimia 16 21-vuotiaat nuoret. Vertaistoiminnasta kiinnostuneita nuorempia nuoria voidaan valmentaa vertaisohjaajuuteen ottamalla heitä mukaan apuohjaajaksi. 18-vuotta täyttäneiltä vaaditaan rikosrekisteriote. 5. Toiminnan aloittaminen Vertaisohjaajien työstä ei makseta palkkaa, vaan vertaisohjaajat palkitaan yhteisesti sovitun mallin mukaan. Palkitsemiskäytäntö vahvistetaan vuosittain koulutusleirillä. Vertaisohjaajien on mahdollista hakea toimintaansa kohdeavustusta. (Lisätietoja nuorisopalveluiden avustusohjeesta www.vantaa.fi -> nuorille -> kansalaistoiminta ja järjestöt -> avustukset). Työvuorot tehdään aluksi ohjaajan avustuksella, mutta tavoitteena on, että vertaisohjaajat tekevät itse työvuorolistansa. Vertaisohjaajat sopivat keskenään työvuorojen vaihdoista ja merkkaavat ne työvuorolistaan. Toiminnasta riippuu kuinka monta vertaisohjaajaa on työvuorossa. Esimerkiksi nuorisotaloilla, joissa vertaisohjaajat työskentelevät itsenäisesti on oltava neljä vertaisohjaajaa, joista kahden täysiikäisiä. Avointen nuorisotilailtojen yhteydessä vedettävissä ryhmissä on oltava kaksi vertaisohjaajaa. Työvuoro on vain kerran viikossa, jotta se ei kuormita nuorta liikaa. Jokaisen nuorisotilan vertaisohjaajaryhmät tekevät omat pelisääntönsä koulutusleirillä. Vertaisohjaajilla on hyvä olla työasu, jotta he erottuvat työvuorossa muista nuorista. Tarvittaessa vertaisohjaajille voidaan antaa nuorisotilan avaimet. Nuorisotyöntekijän velvollisuus on huolehtia vertaisohjaajien jaksamisesta toimintakauden aikana. Vertaisohjaajatoiminnasta on mahdollisuus pitää taukoa ja myös palata takaisin toimintaan. Vertaisohjaajien kanssa on hyvä pitää säännöllisin väliajoin palavereita. Palavereissa käydään läpi muun muassa toimintaa, onnistumisia, epäonnistumisia, kehittämiskohteita, haasteita ja tunteita. Palavereista tehdään muistio. Toiminta tulee dokumentoida esimerkiksi viestivihkolla. Välikyselyt tehdään vuosittain joulukuussa ja huhtikuussa. (liite 2) 7
6. Roolit ja vastuut vertaisohjaajatoiminnassa Nuorisotyöntekijän tehtävänä on motivoida, kannustaa ja tukea vertaisohjaajia. Työntekijän tulee olla sitoutunut toimintaan yhdessä vertaisohjaajien kanssa. Työntekijällä on suuri vastuu koulutuksen ja sen jälkeisen vertaistoiminnan toteutumisessa. Työntekijöiden vastuulla on tukea sekä kannustaa vertaisohjaajia eri tavoin esimerkiksi järjestämällä yhteisiä virkistystilaisuuksia. Työntekijä on viime kädessä vastuussa vertaisohjaajatoiminnasta. Vertaisohjaaja kantaa vastuun itsestään ja muista ryhmän jäsenistä. Hän on kiinnostunut kehittämään toimintaansa yhdessä muiden kanssa. Vertaisohjaaja kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti, kunnioittavasti ja puuttuu tarvittaessa epäkohtiin. Nuorisotyöntekijän ja vertaisohjaajan roolit 1 Vertaisohjaaja toimii - tekee aloitteet toiminnasta työntekijä mahdollistaa - keskustelee, arvioi ja antaa mahdollisuuksia - kokoaa ja innostaa mukaan muita nuoria - ohjaa nuoria vertsujen toimintaan, delegoi ja antaa vastuuta toteutukseen - sopii aikatauluista ja työnjaosta vertsujen ja nuorten kesken - huolehtii siitä, että prosessi etenee ja puuttuu tilanteeseen ainoastaan tarvittaessa - neuvottelee ja hankkii resursseja - vastaa toteutuksesta - välittää tietoja kontakteista ja mahdollisuuksista - "on kuulolla" ja tukena tarvittaessa - arvioi yhdessä muiden nuorten ja työntekijän kanssa "miten meni" - arvioi yhdessä "miten meni" 1 Yrjö Laasanen 29.10.2007 8
7. Turvallisuus Turvallisuus tarkoittaa vastuuntuntoista sääntöjen noudattamista ja muiden huomioimista. Työntekijän vastuulla on perehdyttää vertaisohjaajat oman nuorisotilan turvallisuusasioihin. Jokaisen vertaisohjaajan tulee lukea turvallisuuskansio, jotta hän tietää miten toimia erilaisissa tilanteissa. Vertaisohjaajien kanssa tulee käsitellä ennakkoon mahdolliset vaaratilanteet ja niiden vaikutukset sekä toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Vertaisohjaajat tekevät tarvittaessa uhka- ja vaaratilanneilmoituksen, joka toimitetaan vertaistoiminnasta vastaavalle ohjaajalle, aluenuorisopäällikölle, nuorisopalveluiden johtajalle, työsuojeluvastaavalle ja nuorisopalveluiden turvallisuusasiantuntijalle. Vertaisohjaajat ovat vakuutettuja toiminnan aikana. Vakuutus on voimassa kunnan järjestämässä nuoriso- ja kerhotoiminnassa. Vakuutus on voimassa myös niihin liittyvien välittömien matkojen aikana. Vakuutus on voimassa myös tilaisuuksien aikana. Kaikissa toiminnoissa tulee ottaa huomioon turvallisuustekijät. Vertaisnuoret tulee opastaa tekemään turvallisuussuunnitelma omasta toiminnasta, kuitenkin siten, että ohjaaja tarkastaa sen. Turvallisuussuunnitelmaa tehdessä tulee käydä ennakkoon läpi kaikki mahdolliset riskit. Illoissa ja kerhoissa tulee noudattaa samoja turvallisuusohjeita, kuin talojen normaalissakin toiminnassa. Turvallisuuskäytänteitä on hyvä kerrata aika ajoin, esimerkiksi järjestämällä harjoitustilanteita. Erilaisia toimintoja järjestettäessä tulee huomioida resurssit. Kerhoja voidaan ohjata kahdella vertaisohjaajalla, mutta taloiltaan tarvitaan vuoroon vähintään neljä vertaisohjaajaa, joista kahden tulee olla täysi-ikäisiä. Vertaisohjaajien kanssa sovitaan, miten toimitaan muun muassa seuraavanlaisissa tilanteissa: Nuorisotilalle voi koska tahansa tulla 9
- ulkopuolinen henkilö kysymään esimerkiksi käyttövuoroa - ulkopuolinen henkilö päihtyneenä / aggressiivisesti käyttäytyvä ulkopuolinen - nuori päihtyneenä tai - aggressiivisesti käyttäytyvä nuori. 8. Vertaisohjaajatoiminnan kehittäminen Vertaistoiminta on laadukasta silloin, kun se on saatu vakiinnutettua toimintoihin. Tämä ei tapahdu hetkessä. Tulee miettiä, millä nuoret saadaan motivoitumaan toiminnasta. Toiminnan laadukkuudesta kertoo myös se, että nuorten omia osaamisen alueita hyödynnetään toiminnassa. Toimintaan koulutetaan ja toiminta on suunnitelmallista. Laadukasta toimintaa saadaan vain kehittämällä sitä jatkuvasti. Kun uusia nuoria tulee mukaan, on heidän erikoisosaamisensa otettava huomioon toimintoja suunniteltaessa. Ennen toiminnan käynnistämistä on hyvä suunnitella se, miten toiminnan laadukkuutta mitataan. Toiminnan arvioinnissa käytetään itsearviointimenetelmää. (Hovi ym. 2009: 35 41). Laadukasta vertaistoimintaa järjestettäessä nuoret oppivat ottamaan vastuuta. Osalle vertaisohjaajana toimiminen voi olla ensimmäinen kokemus pitkäaikaisemmasta työstä, jolloin tutustutaan työelämään. Muiksi vertaisohjaajatoiminnan hyödyiksi työntekijät ovat listanneet seuraavia asioita 2 : Nuorten elämäntaitojen kehittyminen Nuorille "suunta" elämään Uusien, konkreettisten taitojen oppiminen Uusi harrastus, tulevaisuudessa jopa ammatti Turvallinen harrastus turvallisessa ympäristössä Turvallinen ympäristö kokea myös pettymyksen kokemuksia Vertaistuen saaminen Luottamaan oppiminen Ohjaajan työn ymmärtäminen Syy-seuraussuhteen ymmärtäminen Mahdollisuus erilaisille nuorille Mahdollisuus itseilmaisuun Vertsut muiden nuorten "ihanteina" 2 Pia Tasanko 27.3.2012 10
Vertaistoiminta on laadukasta, kun toiminnassa mukana olevat nuoret ottavat vastuuta toiminnoissa, luottavat toisiinsa ja tekevät aukotonta yhteistyötä muiden vertaisohjaajien kanssa. Vertaisohjaajat ovat mukana toiminnan suunnittelussa, päätöksenteossa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Vertaisohjaajatoiminnossa tärkeitä asioita ovat muun muassa: aikuisen tuki ja vastuu säännöllisyys luottamus vuorovaikutus rehellisyys ja eteneminen pienin askelin. 9. Vertaisohjaajakoulutuksen rakenne Markkinointi - Vertaisohjaajatoiminta tulee olla nuorille tuttua. Työntekijä vastaa siitä, että nuoret tietävät mitä vertaisohjaajatoiminta tarkoittaa. Hakemus - Vertaisohjaajatoiminnasta kiinnostuneet nuoret täyttävät hakemuksen. Hakemuksella opetetaan työelämän käytäntöjä. Haastattelu - Haastattelun perusteella nuori valitaan vertaisohjaajakoulutukseen. Koulutuspäivä - Koulutuspäivän aikana käydään läpi tarkemmin, mitä vertaisohjaajatoiminta tarkoittaa ja mihin nuoret sitoutuvat. Päivän aikana vahvistetaan nuorten motivaatiota ja orientoidutaan vertaistoimintaan. Koulutusleiri - Leiri koostuu tulevien vertaisohjaajien ryhmäytyksestä, koulutuksesta ja kokeesta. Leirin aikana ryhmät suunnittelevat omat käytänteet ja säännöt. Leirillä työntekijöille on oma koulutusosuus. 11
Toiminnan arviointi ja kehittäminen - toimintaa tulee arvioida kriittisesti - auditointi - toinen koulutusleiri (oman toiminnan arviointia ja kehittämistä sekä kokemusten vaihtoa) 12
Lähdeluettelo Hovi, Merja & Luukkonen, Tero & Mäkelä, Pekka & Pakka, Viula & Taponen, Harri & Westman, Marika 2009. Nuorisotyön arviointi käsikirja nuorisotyön prosessien auditointiin ja itsearviointiin. Art-Print Oy. Laasanen, Yrjö. Nuorisotyöntekijän ja vertaisohjaajan roolit. Vertaisohjaajapilotin arviointimateriaalia 29.10.2007. Tasanko, Pia. Yhteenveto Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden vertaisohjaajatoiminnan kehittämispajasta 27.3.2012. 13
Liitteet Liite 1 Hakemus 1. Miksi haluat vertaisohjaajaksi? 2. Mitkä ovat vahvuutesi vertaisohjaajana? 3. Mitä toimintoja haluat ohjata? 14
Liite 2 Välikysely 1. Oletko saanut tukea muilta vertaisohjaajilta työskentelyysi? 2. Mitä muuta tukea koet tarvitsevasi toimiessasi vertaisohjaajana? 3. Oletko saanut riittävästi tukea nuorisotyöntekijöiltä? 4. Minkälaista tukea koet tarvitsevasi nuorisotyöntekijöiltä? 5. Oletko tyytyväinen omaan työpanokseesi? 6. Onko jotain, mitä tekisit toisin? 7. Millä tavoin olet tukenut nuorisotyöntekijöitä toimiessasi vertaisohjaajana? 8. Oletko halukas jatkamaan vertaisohjaajana kauden loppuun saakka? Vapaa sana: 15
Liite 3 Vertaisohjaajatoiminnan vuosikello VERTAISOHJAAJATOIMINNAN VUOSIKELLO JOULUKUU - Toiminnan ohjaus TAMMIKUU - Toiminnan arviointi ja kehittäminen MARRASKUU - Toiminnan ohjaus HELMIKUU - Toiminnan ohjaus MAALISKUU - Toiminnan ohjaus HUHTIKUU - Nuorten kartoitus ja toiminnan markkinointi LOKAKUU - Toiminnan ohjaus HEINÄKUU SYYSKUU - Toiminnan käynnistäminen ELOKUU - Koulutusleiri TOUKOKUU - Hakemus, koulutuspäivä, haastattelu KESÄKUU - Hakemus, koulutuspäivä, haastattelu 16
Muistiinpanoja 17
Muistiinpanoja 18
Vantaan kaupunki Nuorisopalvelut Kati Järvinen Joona Niemi Kielotie 20 c, 4. krs 01300 Vantaa 1