Kaupungeista kylille asumispreferenssit, - toiveet ja todellisuus Asukasnäkökulma asumiseen ja asuinympäristöjen suunnitteluun Maisema-arkkitehtuuri Maisema- ja alueidenkäyttö Eija Hasu Maisema-arkkitehti, KTM tohtorikoulutettava 17.11.2015
Sisältö Asuinympäristöt, kestävä kehitys ja asukasasenteet Asumispreferenssit Arjen asuminen ja asuinympäristön kokemukset Monipaikkaisuus/monikotisuus ja asumisen tutkimus Asukasprofiilit Tutkimuksesta suunnitteluun Yhteenveto
Asuinympäristöt, kestävä kehitys ja asukasasenteet
Yhdyskuntarakenteen haasteet Suomen kehitys on voimakkaasti eriytyvää. Väestö ja työpaikat keskittyvät tietyille kaupunkiseuduille ja syrjäinen maaseutu tyhjenee Väestö vanhenee vauhdilla, ja muutos vaihtelee alueittain Kasvavien kaupunkiseutujen kehitys on haaste: kaupunkiseutujen reunaalueet rakentuvat paikoin suunnittelemattomasti Päivittäistavarakauppa on siirtynyt keskustoista muualle Kaupan yksikkökoko on kasvanut merkittävästi Työmatkat pidentyvät koko ajan Joukkoliikenteen asema on vaikea monilla alueilla http://www.ym.fi/fi-fi/ajankohtaista/julkaisut/ymra122013_rakennetun_ympariston_kehitys(9081) YMra12/2013 Rakennetun ympäristön kehityspiirteitä
Yhdyskuntarakenteen haasteet Suomen Ikääntyvät kehitys on voimakkaasti eriytyvää. Väestö ja työpaikat keskittyvät kaupunkikeskustoihin tietyille kaupunkiseuduille / ja syrjäinen maaseutu tyhjenee Väestö palveluiden vanhenee äärelle? vauhdilla, ja muutos vaihtelee Työpaikan alueittainperässä Kasvavien kaupunkiseutujen kehitys on haaste: muuttaminen kaupunkiseutujen onko reunaalueet rakentuvat paikoin suunnittelemattomasti toistuvaa? Asumisen saavutettavuus? Päivittäistavarakauppa Kaupunkikeskustojen on siirtynyt keskustoista muualle Kaupan yksikkökoko asukasrakenne? on kasvanut merkittävästi Työmatkat pidentyvät koko ajan Joukkoliikenteen asema on vaikea monilla alueilla Kivijalkakaupat vs. automarketit liikkumistottumukset? http://www.ym.fi/fi-fi/ajankohtaista/julkaisut/ymra122013_rakennetun_ympariston_kehitys(9081) YMra12/2013 Rakennetun ympäristön kehityspiirteitä Kuka käyttää ja kuka asuttaa maaseutua?
Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. (Brundtlandin komissio 1987) Kaupunkirakenteen eheyttäminen / tiivistäminen Autoriippuvuuden vähentäminen Asumisen energiatehokkuus Kestävä käyttäytyminen?
Kulutuksen minimointi VTT TA-Yhtymä Oy
Liikkumisen minimointi
Toimintampäristö - onko vaikutusta? http://lib.tkk.fi/tiede_teknologia/2012/isbn9789526049113.pdf
http://lib.tkk.fi/tiede_teknologia/2012/isbn9789526049113.pdf
http://lib.tkk.fi/tiede_teknologia/2012/isbn9789526049113.pdf http://www.mtk.fi/reppu/kuntapaattaja/fi_fi/kansalaiset_haluavat_asua_maalla/_files/89133471 345084679/default/Miksei_maalle_saisi_muuttaa_Jukka_Heinonen_AaltoYliopisto.pdf
Heinosen teesit: Hiilistrategiat aluetyypin mukaan Tiiviimmillä alueilla: Keskitetyn energiantuotannon hiiliintensiteetin alentaminen Tuplakulutuksen vähentäminen Kulutusvolyymin uudelleenkohdentaminen Matalahiiliset rakennusmateriaalit Kevyenliikenteen ja julkisen liikenteen ratkaisut Väljemmillä alueilla: Hajautetut uusiutuvan energian ratkaisut (mm. puu- ja lämpöpumppulämmitys) Matalahiiliset / hiiltä sitovat rakennusmateriaalit Vähäpäästöiset ajoneuvot Hajautetut palveluratkaisut Palvelutaso? Heinonen : Urban systems-luento, Aalto; 27.3.2013
Kestävä kehitys ja asukasasenteet Envi 2015 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kestävä kehitys edellyttää Suomessa kaupunkien huomattavaa tiivistämistä. 10% 30% 24% 22% 14% Yhteinen hyvä on aina tärkeämpi kuin yksilön kokema haitta. 12% 43% 21% 19% 5% Jos yksilö joutuu kärsimään yhteisen hyvän vuoksi, tulisi yksilön saada täysi korvaus haitasta (esim. näkymän menetys) 23% 39% 20% 15% 4% täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä
Kestävä kehitys ja asukasasenteet Envi 2015 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kaikkien tulisi tinkiä omasta asumisväljyydestään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. 11% 31% 24% 20% 14% Yhteisöllinen asuminen on keskeinen keino pienentää asumisen ympäristövaikutuksia 7% 27% 34% 20% 13% Minulla ei ole riittävästi mahdollisuuksia ympäristöystävällisiin asumisen valintoihin 20% 37% 29% 11% 4% täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä
Asumispreferenssit mitä ne ihmiset sitten tahtoo?
Asumisen tarpeet ennallaan (Asukasbarometri 2010) Pientaloasumisen toiveet hallitsevat, yhä Toisaalta: ääripäiden voimistuminen kerrostalo (24 %) omakotitalo (55 %) keskustassa (17 %) maaseudulla (18 %) kerrostalovaltaisella alueella (n. 10 %)
Asukasbarometri 2010
Asukasbarometri 2010
Asukasbarometri 2010
Asumisen tarpeet vaativat toimenpiteitä (Asukasbarometri 2010) Ikääntyneiden kerrostalotoiveet eivät ole lähteneet odotettuun nousuun Ihmisten asumispreferenssejä, toiveita rauhallisuudesta ja luonnonläheisyydestä, omasta pihasta ja palveluiden saatavuudesta, pitäisi pystyä tyydyttämään tiiviillä kaupunkirakentamisella, joka välttäisi yhdyskuntien hajautumisen haitalliset seuraukset. Yhdyskuntasuunnittelua ja asuntopolitiikkaa ei voida suoraviivaisesti suunnata asumistoiveiden mukaiseksi, mutta niiden tulee tarjota vaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin ja elämäntapoihin, yhteensovittaa ristiriitaisia asumistavoitteita ekologiset ja taloudelliset reunaehdot huomioiden, sekä avata uusia asumiskonsepteja, joita asukkaat eivät vielä osaa edes tavoitella.
Arjen asuminen ja asuinympäristön kokemus
Kokemukset rakentavat asumisen käsityksiä ja tulkintoja Asuinympäristön muutos Talotyypit, aluetyypit Sopeutumisstrategiat
Tämän saat?
Odotukset vs. kokemukset Yksityisyys Koettu kodin turvallisuus / turvattomuus Tilahierarkia, territoriot
REITIT JA OLEILU
REITIT JA OLEILU ÄÄNIMAISEMA
SUUNNITTELIJA ASUKAS Yksityinen Puoliyksityinen Puolijulkinen Julkinen Yksityinen Puoliyksityinen Puolijulkinen Julkinen
Monipaikkaisuus/monikotisuus ja asumisen tutkimus
Asuntorakentamisen muutos. Miljöö 2000-projektin raportti 1991, s.19
"Vapaa-ajan asuminen on tarpeellista vastapainoa kaupunkiasumiselle" 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kaikki vastaajat (N=1017) 18% 31% 28% 15% 9% alle 45 vuotta 16% 35% 27% 15% 8% 45-59 vuotta 22% 28% 28% 15% 8% 60+ vuotta 18% 26% 27% 16% 13% täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä
Enemmän kuin yksi koti Suomessa lähes 500.000 vapaa-ajan asuntoa (Tilastokeskus) Mökkeily koetaan luonnonläheisenä ja ekologisena (Hirvonen & Puustinen 2008) Mökkien sähkönkulutuksen CO2-päästöt n. 5 % kotitalouksien kokonaispäästöistä (TTS 2010) Vapaa-ajan asunnoille ajetaan 5 mrd km vuosittain (Lahti 2010) Puolella suomalaisista mahdollisuus käyttää vapaa-ajan asuntoa jokseenkin säännöllisesti (Lahti 2010) puolella ei sitä ole
Monikotisuus Kesämökillä on heti aluksi jo rennompaa. Siellä riisutaan kaikki työ pois, kaikki. Siellä on täysin oma itsensä. Siellä jo vaatetus kertoo siitä, että mä saan olla ihan vapaasti. Kaikki voi tehdä sitä, mitä itse haluaa. Jos joku haluaa hakata halkoja, voi hakata niitä vaikka vuorokauden ympäriinsä, kukaan ei sano siitä yhtään mitään. Ei ole mitään pakkoa. Jos joku haluaa vaikka maalata, joku on vaikka koko yön metsässä. Kaikki saa olla ja tehdä mitä haluaa. Mutta sitten siinä on myös se, että on yhteinen aika. Kaikki kokoontuu sen suuren pöydän ääreen syömään, mutta siellä ulkona kuitenkin laitetaan se ruoka ja grillataan, tehdään mitä tehdään. Sisällä vaan keitetään vaikka perunat tai ollaan vähän niinku puoliretkellä; linnut laulaa, oravat juoksee aidalla edestakaisin. Tuntuu, että elämä on kivaa." (Hasu 2012)
Monikotisuus Kodin merkitysten ja toimintojen jakautuminen (Hasu 2012) Vakaus ja jatkuvuus Arjen rutiinit ja elämyksellisyys Elämän hallinta Identiteetin rakentaminen
Asukaskokemuksia
Arabianranta, Loppukiri http://loppukiriasukkaat.blogspot.fi/2013/10/arambianranta-herailee.html
Asukaskokemukset, osa 1 H: Mitenkä tuo pihan käyttö? N: Kesäaika on käyttöä. Meillä on ollut yhdet lastenkutsut tuossa pihalla. Pyydettiin tuo lastentarha kylään. Lapset leikki täällä, meillä oli pihalla isät, äidit ja lapset sitten leikkimässä. Meillä oli simat ja piparkakkuja tarjottavana. H: Miten tämä muuten toimii teidän omaan oleskeluun, tämä ulkotila? N: Noo, se on kyllä hyvä jatke tähän. Kesäruokailijathan syö aika usein tässä ulkopuolella.
Asukaskokemukset, osa 2 A: Mutta sitten me ei saatukaan vaikuttaa tähän, meistä tää on tosi huono tämä piha. Me haluttais, että tässä olisi paljon enemmän sitä - tuokin on noin ruma. vaikka tuo tuossa kulmassa olisi ollut omenapuu. tuolla on muutama marjapensas, mutta täällä voisi olla ihan mustaviinimarjapensaita rykelmänä tuolla, ihan nuo kaikki voisi olla marjapensaita, sellaisia hyöty, ja tuokin tuolla voisi olla omenapuu. Muutama omenapuu, kun ne kukkii niin kauniisti ja on ihania koristeita. Ja sitten niistä, tuossakin on opiskelijoita. Voisi aina ottaa omenan ja syödä sen.
Asukaskokemukset, osa 3 H: Käyttäkö tuota nurmikenttää kukaan? A: Ei kukaan käytä sitä. Siinä ei ole käyttäjää eikä täällä ole hiekkalaatikolle mitään käyttöä. Täällä voisi olla vähän niinku kasveja. Toikin on niin tylsän näköinen tuossa, että siihenkin olisi voinut jonkun Tuo pihlaja on kyll aika kiva tuossa, mutta senkin olisi voinut pistää vaikka tuohon nurmikolle. Ja kukatkin on aivan tommoisia niinku tuolla puolen on kauniimpaa, siellä on jotain tämä on aivan hirveä!.että ehdottomasti pitäisi siihen pihaan saada vaikuttaa. Me haluttiin tuonne ja minulla olisi ollut viinirypäleitä, juurakoita pistää ja ne tekee terttuja paljon, mutta ei kun nämä tekee, mitä tekee
Monikotisuus Asumisen tarjonnan rajoittuneisuus? A: "Ja se, että varmasti, kun mä oon maalta kotoisin, niin mä en ehkä pärjää ilman sitä kakkosasuntoa. Että mussa on jokin sellainen puoli, kun mä oon kuitenkin cityihminen, niin minussa on se maalaispuoli... tosissaan se, että voisiko näitä rakentaa silleen, ettei tarvitse enää toista asuntoa? Mutta totta kai tarvii, jos asuu vain tämmöisessä eikä ole pihaa."
http://loppukiriasukkaat.blogspot.fi/2014_10_01_archive.html
Asumisen tarpeet eriytyvät mitä se merkitsee? Asuntosuunnittelu? Yhdyskuntasuunnittelu? Palveluiden suunnittelu ja mitoitus? Liikkumistarpeet? Mittakaavat?
Asukasprofiileja
Asukasprofiileja http://www.kuuma.fi/files/2305/kuumakuntien_kyselyn_tu lokset_korjattu_04032012.pdf
https://blogs.aalto.fi/urbaaniaarki/files/2013/02/tampere_-asukasheimot_kytta_et_al.pdf
Neljä asukasprofiiliryhmää (elämäntyyliryhmät) tunnistettiin jo Suomalainen unelmakoti-tutkimuksessa Kyselyssä esitettiin väittämiä liittyen asumiseen ja asuinympäristöön. Keskenään selvästi korreloivat väittämät tuottivat kaksi asukasprofiilit muodostanutta mittaria. Vilkkaampi, tiiviimpi asuinalue (urbaani +) Urbaanisuusmittarin osiot: k24b Viihdyn parhaiten vilkkaassa, kaupunkimaisessa asuinympäristössä k24g Ikkunastani toivoisin näkeväni eloisaa katuelämää k25a Lähipuisto riittää minulle luonnoksi k25f En ole kiinnostunut tekemään itse pihatöitä tai talon kunnossapitoa Cronbach's Alpha = 0,69 Yhteisöllisyysmittarin osiot: k23b Haluan osallistua aktiivisesti kaupunginosatapahtumiin k24a Kun valitsen asuntoa ja asuinpaikkaa, sosiaaliset kontaktit vaikuttavat paljon valintaani k24d Seurustelu naapureiden kanssa on minulle tärkeää k25c Haluan osallistua aktiivisesti asuinalueeni ja elinympäristöni kehittämiseen Cronbach's Alpha = 0,67 Vilkkaan asuinaluetyypin Antti-aktiivit (vilkkaan sosiaaliset, 26 %) sosiaalisuutta korostavat (yhteisöllisyys +) Väljän asuinaluetyypin Antti-aktiivit (väljän sosiaaliset, 24 %) Vilkkaan asuinaluetyypin Veera-vetäytyjät (vilkkaan privaatit, 18 %) yksityisyyttä korostavat (yhteisöllisyys -) Väljän asuinaluetyypin Veera-vetäytyjät (väljän privaatit, 32 %) Väljempi, vehreämpi asuinalue (urbaani -)
Asukasprofiileja Miettikää, miten profiilitietoa tietoa voi/kannattaa käyttää - yhdyskuntasuunnittelussa - asuntosuunnittelussa - viherympäristösuunnittelussa Mitä tietoa tarvitsisitte lisää? Aikaa 10 min + keskustelu 10 min
Tutkimuksesta suunnitteluun
Pientaloasuminen onko mittakaavalla merkitystä? Ja mitä sillä tarkoitetaan? Pientaloasumisessa yhdistyy monta asumispreferenssiä (Asukasbarometri 2010) Rauhallisuus Luonnonläheisyys Turvallisuus Lisäksi: Muokattavuus Piha Yksityisyys Yhteisöllisyys 18.9.2
http://www.hel2.fi/ksv/liitteet/2008_kaavakuvat/malminkartano_honkasuo_havainne.pdf http://www.lohja.fi/kaupunkisuunnittelukeskus/html/ymparistokeskus/haikari/image/havainnekuva.pdf http://www.uuttahelsinkia.fi/kuninkaantammi-honkasuo/perustiedot/tama-honkasuo
Yhteisöllisyys ja yksityisyys YKSINÄISYYS saavutettu > toivottu yksityisyys Ideaalinen yksityisyys toivottu tilanne KONTROLLIMEKANISMIT Oman tilan rajaaminen Territorio Verbaalinen käyttäytyminen Ei-verbaali käyttäytyminen Saavutettu yksityisyys Optimaalinen tila saavutettu = toivottu yksityisyys AHTAUS saavutettu < toivottu yksityisyys Altman 1975, muokattu
Yhteistilat lisäävät mielestäni asumisen laatua, joten niihin tulee panostaa. (tornitalot, n=389) 7 % 20 % täysin samaa mieltä 24 % jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin eri mieltä 26 % täysin eri mieltä 23 %
SRV
Olisin valmis hankkimaan pienemmän asunnon, jos voisin saada käyttööni hyvät yhteistilat (tornitalot, n=389) 3 % 11 % täysin eri mieltä 10 % 49 % jokseenkin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä 27 % täysin samaa mieltä
Omavaraisuus. Yhteisöllisyyden rakentuminen? Kestävät kylät eri aluerakenteissa Palttala & Erat (2009) https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38035/sy32 _2009_Kestava_kyla_pohjoisissa_olosuhteissa.pdf?sequen ce=1 Yhteistoiminta ja tilat: asuminen, työ ja harrastus Yhteistilat ja toiminta Kaupunkiviljely Paikallinen omavaraisuus: osaaminen
Palttala & Erat (2009) https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38035/sy32_2009_kestava_kyla_pohjoisissa_ol suhteissa.pdf?sequence=1
(Haja)rakentaminen Millaista ympäristöä tavoitellaan? Entä millaista toiminta/asuin/elinympäristöä? Syyt, miksi - alueelle muutetaan? - alueella pysytään? - alueelta muutetaan pois? - miksi ja miten aluetta käytetään? - sosiaalinen taso?
Kestävä asuminen? Yhdessä vai useammassa paikassa? Miksi? - Liikkuminen - Lämmittäminen - Kuluttaminen Eri elämäntavat eri osoitteissa? Eri tarpeet ja tavat eri osoitteissa? Miksi?
Loppuajatukset Ymmärrämmekö suunnittelijoina asukkaiden ja asumisen tarpeita riittävästi? => tuetaanko optimaalisia valintoja vai ohjataanko kompensaatioon? Kestävyyden kriteereiden määritys ja saavuttaminen => alueellinen profiloituminen / painotukset? Yksilön merkitys ja mahdollisuudet
Mistä tänään puhuttiin? Asuinympäristöt ja suunnittelu Minkälaisena kestävä kehitys tulkitaan Asumispreferenssit Mitä halutaan, mitä saadaan? Asumisen monet paikat ja monikotisuus Joskus vapaa-ajan asuminen on pakoa kaupungista, joskus omien mahdollisuuksien optimointia Tulkinnoista toteutukseen Asukkaan tarpeet ja todellisuus Ympäristön suunnittelulla vaikutetaan käyttäytymiseen, tietoisesti ja tiedostamatta Millaisia vaikutuksia tavoitellaan?
if the goals of (sustainable) development are consistent with the prevailing lifestyles and consumer demands of local residents, the applicability of bottom-up strategies will probably be higher than in a situation where these lifestyles and consumption patterns are thought to be a main part of the very problem. (Næss 2001, p.504)
Kiitos! eija.hasu@aalto.fi http://www.philgalfond.com/wp-content/uploads/weighing_the_balance_587x30-300x157.jpg