Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja



Samankaltaiset tiedostot
Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

KUIVASJÄRVI, PARKANO VIITASAMMAKKO- KARTOITUS

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

2. Naali äärimmäisen uhanalaiseksi 6-12 aikuista yksilöä sinikettu napakettu

Viitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi

Vesijärven ötököitä. kasveja

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

KOSTEIKKOKORTIT - opettajan oheismateriaali -

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä

Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus. -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki

HELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

KARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

Lasten ympäristöopas

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno

Vastaanottaja Hattulan kunta. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä Viite HATTULAN KUNTA KATINALAN VIITASAMMAKKOSELVITYS

Lintuopas. Retkiä Mynälahdelle. Lintuopas. Lintuoppaassa on esitelty muutamia Mynälahdella esiintyviä lintulajeja.

Nisäkäskortit OHJEET. Muis peli

RASTILAN RASTIKANKAAN OSAYLEISKAAVA ALUEEN LUONTOKARTOITUS Ari Lehtinen

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o

Vanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2014


Korttien avulla voi esimerkiksi

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

LIITE , lisätty Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin

Konstunrannan viitasammakkoselvitys

Suo metsäkanalinnun silmin

Tampereen kaupunki/ ympäristövalvonta

Kanahaukan, hiirihaukan ja mehiläishaukan pesät

Rantojen kasvillisuus

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Hangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-, sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

Projekti: Photo Goldeneye 2015

Tunnista lajit ja logot

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Vanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2017

Viitasammakkoinventointiraportti Vassorinlahti

Miellekartat. oettajan sivuã. 1 Saamelaisten ruokatalous. 2 Poro

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE

TAMPEREEN MIKKOLANLAMMIN VIITASAM- MAKKOSELVITYS VUONNA 2018

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Kevätseuranta lapsille

++Luontop :04 Page 1

Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

Viitasam m akoid en su ojelu n järjestäm in en Keliber Oy:n Syväjärven litiu m esiin tym ällä

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko

Pyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys. Kanteleen Voima Oy

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Supikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä!

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

TERRAARIOTARVIKKEET. KO82104 Easy Assemble terraario 60x45x45 Kasattava, tulee litteässä paketissa joka on helppo kuljettaa.

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS

SILUETTEJA. MUSTAPYRSTÖKUIRI (Limosa limosa)

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Kevätseuranta lapsille

VIITASAMMAKKOKYSELY 2014 S U O M E N L U O N N O N S U O J E L U L I I T O N SAT A K U N N A N P I I R I N. Joonas Gustafsson

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Oppitunti 6 - Kynät ja kumit - Osa 1. kynä Tämä on kynä. Kynä on keltainen. pyyhekumi = kumi Tämä on pyyhekumi. Kumi on punainen.

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys

VIITA SAMMAKON KUTUALUEKARTOITUS LAIHIAN VAATIMONNEVALLA TOUKOKUUSSA 2014

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Käytettävissä olevan pintaalan. Osa 3.

SUOMEN VUOHIEN HISTORIA

Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA Olli-Pekka Karlin

2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa?

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

MINÄ TAHANSA VUODENAIKANA!

Luonnonmukaiset ohitusuomat

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Viitasammakkoselvitys

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Transkriptio:

Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu.

Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005

Mitä syö: Piisami Ondatra zibethica Elinympäristö: matalat järvet, suojaisat lahdet; tekevät pesän rantaveteen Kuka syö: minkki kettu hajottajat Tiesitkö? Piisami ei kuulu maamme alkuperäislajistoon, vaan se on tuotu meille Pohjois-Amerikasta metsästettäväksi turkiseläimeksi.

Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005

Mitä syö: Supikoira Nyctereutes procyonoides Elinympäristö: alavat lehtomaat, rannat ja suoseudut Kuka syö: pentuja syövät kettu, merikotka ja kanahaukka hajottajat Tiesitkö? Supikoira on alkuperältään aasialainen laji, joka on omin jaloin levinnyt Venäjän puolelle tehtyjen siirtoistutusten seurauksena Suomeen.

Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005

Mitä syö: Rantakäärme Natrix natrix Elinympäristö: kosteikot, runsaskasvustoiset maastot Kuka syö: matoja pikkunisäkkäitä Tiesitkö? Ennen vanhaan rantakäärmeet elelivät usein maatalojen pihapiireissä ja karjan lypsytarhoissa. Niiden uskottiin olevan hyödyksi karjan menestymiselle, joten niitä suojeltiin ja ruokittiin. minkki mäyrä siili kärppä hiirihaukka varpushaukka hajottajat

Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005

Mitä syö: kuluttaa ruskuaispussiaan Rantakäärme Natrix natrix MUNA Elinympäristö: munat lämpimässä paikassa, esim. kivenkolossa tai rannan ruokokasassa Kuka syö: mäyrä siili hajottajat Tiesitkö? Rantakäärmeen munan kuori ei ole kova kuten linnun munan, vaan nahkamainen ja pehmeä.

Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005

Mitä syö: Sammakko Rana temporaria Elinympäristö: metsät, ruovikot, kosteat rantaniityt ja -luhdat Kuka syö: matoja etanoita maakotiloita kovakuoriaisia Tiesitkö? Kookas vanha sammakko saattaa olla jopa 15-vuotias. Sammakot ovat rauhoitettuja eläimiä. minkki kärppä vesipäästäinen kettu hajottajat

Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005

Mitä syö: aluksi mätimunan suojana ollutta hyytelöä, sen jälkeen sarveishampaillaan leviä ja bakteerimassaa kasvien pinnalta Sammakko Rana temporaria MÄTI ja NUIJAPÄÄ Elinympäristö: monenlaiset suojaisat rantavedet, kutu hyvin matalassa vedessä Kuka syö: Tiesitkö? Sammakon mätimunia ympäröi läpinäkyvä hyytelö, joka toimii kuin kasvihuone. Tumma ydin lämpenee auringossa ja hyytelö estää lämpöä karkaamasta. malluainen vesiskorpioni hajottajat

Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005

Mitä syö: Hauki Esox lucius Elinympäristö: rehevät merenlahdet ja järvet Kuka syö: harmaahaikara kalasääski ihminen hajottajat vesimyyriä Tiesitkö? Hauki kasvaa koko ikänsä. Hauella on hyvä värinäkö ja suussaan noin 700 erikokoista jatkuvasti uusiutuvaa hammasta.

Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005

Mitä syö: kuluttaa ruskuaispussiaan Hauki Esox lucius MÄTI ja RUSKUAISPUSSIPOIKANEN Elinympäristö: Kutu hyvin matalassa, usein ruovikossa, jokisuulla tai tulvaniityllä jäiden lähdön jälkeen. Hedelmöityneet mätimunat leviävät laajalle ja takertuvat kasveihin. Kuka syö: Tiesitkö? Vastakuoriutuneet poikaset pysyttelevät kiinni kasveissa, kunnes ruskuaispussin ravinto on kulutettu. kiekkokotilot äyriäiset hajottajat

Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005

Mitä syö: Lahna Abramis brama Elinympäristö: runsaskasvuiset järvet ja merenlahdet Kuka syö: vesisiiroja hernesimpukoita liejusimpukoita surviaissääsken toukkia harmaahaikara kalasääski ihminen hajottajat Tiesitkö? Lahna saattaa elää yli 30-vuotiaaksi.

Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005

Mitä syö: kuluttaa ruskuaispussiaan Lahna Abramis brama MÄTI ja RUSKUAISPUSSIPOIKANEN Elinympäristö: kutu lähellä rantaa kasvillisuuden seassa pohjan tuntumassa Kuka syö: Tiesitkö? Kutuaikana koirailla on päässä karheita kutukyhmyjä. äyriäiset kiekkokotilot hajottajat

Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005

Mitä syö: Kymmenpiikki Pungitius pungitius Elinympäristö: umpeen kasvavat järvet, lammet ja ojat, matalat murtovesilahdet Kuka syö: surviaissääsken toukkia Tiesitkö? Kymmenpiikki on hietatokon ohella pienin kalalajimme. hajottajat

Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005

Mitä syö: kuluttaa ruskuaispussiaan Kymmenpiikki Pungitius pungitius MÄTI ja RUSKUAISPUSSIPOIKANEN Elinympäristö: kasvinpalasista rakennettu pesä vesikasvien varassa pohjan läheisyydessä Kuka syö: Tiesitkö? Monivaiheisten parittelumenojen lopputuloksena naaras laskee munansa koiraan tekemään pesään. Koiras laskee mädin munien päälle ja vahtii munia ja poikasia. äyriäiset kiekkokotilot hajottajat

Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005