Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Transkriptio

1 Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

2

3 Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä Hong Kong verkkokaupassa Kalamaraton voittaja 2003 HKI, 2013 HKI & Turku Kuva: Riku Cajander

4 Longinoja Helmi Helsingissä Lokapojat yritti Taimenet taisteli Kuva: Matti Salonen Kuva: Ari Laine

5 Ainutlaatuinen puro Heikinlaakso Tapanila Tattarisuo Malmi Pukinmäki Pihlajanmäki - Savela Pituus n. 7km Valuma-alue 12,3km2 Pohjavettä Vantaanjoen ensimmäinen suurempi sivupuro

6 Kuinka kaikki alkoi? Puron taimenkanta saanut alkunsa 1998 tehdyistä vastakuoriutuneiden taimenten poikasten istuttamisella ~3000kpl Istutuksia tehtiin lisää 2000 ja 2001 Ensimmäiset talkoot 2001

7 Taimen Tunne kalalaji Taimen

8 Mistä taimenet tulevat? Tankkiautosta mereen Istukkaat harhailevat päämäärättömästi ympäriinsä Osa nousee kudulle virtavesiin Istukkailla ei rasvaevää

9 Mistä taimenet tulevat? Mäti ja pienpoikas istutuksista (Virho, Jokitalkkari ) Lähimpänä luonnonkiertoa Kuvassa minä 18 vuotiaana istuttamassa taimenen nollikkaita Longinojaan Riihenkulman kohdille. Kuva: Henrik Kettunen

10 Mistä taimenet tulevat? Luonnonkudusta Geeniperimältään parhaimmat jälkeläiset Palaavat kutemaan synnyin puroonsa Kuva: Ari Laine

11 Meri-, Järvi- vai Purotaimen?

12 Taimenen elinkierto 1. Syksyllä soran sisään peitetyistä mätimunista kuoriutuu poikaset loppu keväästä. 2. Poikasvaihe, ensimmäiset pari vuotta purossa. 3. Valinta, lähteäkö vaellukselle vai jääkö puroon vuotta merellä tai pääuomassa, jonka jälkeen paluu syntymäpuroon. Puroon jäävät kutevat tullessaan kutukypsäksi.

13 Taimen.

14 Taimen: vx1020 Kala on pyydetty ja merkitty itäisellä Suomenlahdella (Ravijoen edusta) viime joulukuussa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen toimesta. (2006) Epäily on, että taimen on lähtöisin Vantaanjoen nurkilta Kalan mitat merkattaessa: 48,2cm & 1,035kg. Kuvassa sama taimen vuonna Pituus noin 60cm.

15 Lisääntyminen Kutu loka-marraskuussa Kuduntarkkailusta tärkeää tietoa purojen ja jokien taimenkantojen tilasta Parasta suojaa kuteville kaloille on aktiivisesti purolla käyvät ihmiset Paikalliset ja meri ja vantaanjoesta nousseet kutevat ristiin Kuvassa paikallinen naaras (pieni) seuranaan suurempi koiras (nousukala)

16 Purolla toimivat yhdistykset ja tahot Helsingin kaupungin rakennusvirasto sekä Ympäristökeskus Suomen -ja Uudenmaan ympäristökeskus

17 Mitä minä voin tehdä taimenen hyväksi? Kuvat: Henrik Kettunen

18 Kunnostukset Lisääntymisalueiden tekeminen ja huoltaminen Mahdollistetaan taimenten kuteminen ja lisääntyminen Kutusoraikot puhdistetaan syksyisin ennen kutuaikaa Puro kunnostettu vuodesta 2001 alkaen

19 Elinalue kunnostukset

20 Elinalue kunnostukset Tasainen savipohja ennen kehä 1 alitusta. Pituus noin 30m. Luotu lisääntymisalue taimenille sekä parannettu poikasien ja vanhempien taimenten elinaluetta

21 Eroosion estäminen Estetään eroosion vaikutus sortuviin penkkoihin Turvataan alapuolisten alueiden täyttyminen kiintoaineksesta. Estetään kutusoraikkojen tukkeutuminen

22 Kuinka mukaan? Seuraamalla Longinojan facebook-sivuja. Sivuilla ilmoitetaan talkoista ja muista puroa koskevista tapahtumista ja asioista. Kuva: Henrik Kettunen

23 Kuduntarkkailu Taimenten kutuaika sijoittuu normaalisti loka-marraskuun vaihteeseen. Ensimmäisiä kutukaloja voi nähdä jo lokakuun alkupuolella. Parhaat kuduntarkkailupaikat löytyvät Latokartanontiestä alavirtaan jatkuen aina Savelaan asti. Ylimmät paikat Falkullassa. Mene rohkeasti juttelemaan jos näet purolla kuduntarkkailijan. Kuva: Henrik Kettunen

24 Mistä tunnistat kuduntarkkailijat? Kamera mukana Otsa -tai taskulamppu Kyykkii jossain rantapuskassa tuijottamassa keskittyneesti puroa Kuva: Mikko Joensivu

25 Vakiokävijät Todennäköisin ihminen kenet purolla tapaatte jos käytte kaloja katsomassa on isäni Matti. Hänen kanssaan ei aika tule pitkäksi ja opastus parhaille tarkkailupaikoille tulee kädestä pitäen. Muut vakiokävijät tulevan myös nopeasti tutuksi :D Kuva: Lauri Asanti

26 Ei kerrota taimenista ettei tule kalastajia

27 Ollaan avoin arvostus muuttuu!

28 Mikä vaikutus Kun Vantaanjoen pienten sivu ja latvapurojen sekä pääuoman taimenkannat voivat hyvin vaikuttaa se suoraan myös merelle vaeltavien ja pyydystettävien taimenten määrään.

29 Huimat tulokset! Yli 270 eri-ikäistä taimenta 100 purometriä kohden

30 Kysyttävää? Kuva: Riku Cajander

31 Kiitos! Tule ja tykkää