Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Transkriptio

1 Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero

2 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus ylös Poikasten elinympäristöt Kutuolosuhteet Kuteneiden kalojen alasvaellus 2

3 Mitä ovat luonnonmukaiset kalatiet? Luonnonmukaisten kalateiden tyyppejä Pohjapato tai pohjakynnys, koko uoman leveys nousukelpoinen, välillä ei selviä levähdysaltaita Kalaluiska, vain osa padosta nousukelpoinen Esteen ohittavat luonnonmukainen kalatie Hydrauliikkaan perustuva tyypittely Vaimennus (kynnys-allas rakenne) Pyörteisyys (kivikkoluiska, koski) Luonnonmukainen ulkonäkö, esimerkit luonnosta Toimivat pyörteisyyden ansiosta kaikille lajeille Kalat voivat omaksua luontaisen kaltaiseksi elinalueeksi Loivat ohitusuomat voivat toimia kompensoivina kutu- ja poikastuotantoalueina Tarvittava talvivirtaama, samoin kuin kuivien uomien vesitys, kuuluvat ympäristövirtaamien määrittämiseen 3

4 Elinkierron palauttamiskeinoja voimakkaasti muutetussa vesistössä Haittavaikutus Vaellusyhteyden menetys kalat, hyvät/heikot uimarit pohjaeläimet, nisäkkäät Lisääntymisalueiden menetys Koskien padotus Peratut ja täytetyt uomat Säännöstely Lyhyt- ja pitkäaikais- Kuivauomat Pienet kalatievirtaamat Puuttuvat virtaamat talvella Satunnaiset tulvajuoksutukset Lievennys tai kompensaatio Esteiden poisto Kalatiet Luonnonmukaiset ohitusuomat Lisääntymistä kompensoivat uomat kutukanavat poikastuotantouomat Koskien kunnostus Ympäristövirtaamat Minimivirtaama luvissa eri ajankohdille Tarpeet vaelluksen ja lisääntymisen kannalta Eroosio/sedimenttitasapaino 4

5 Suunnitteluperiaatteita Suomessa Kalatiehydrauliikan suunnittelu perustunut kynnyksiin ja vaimennusaltaisiin ajattelutapa lähellä teknisten kalateiden suunnittelua Toinen suunnitteluperinne perustunut malleihin luonnonpuroista, ei välttämättä altaita eikä säännöllistä rakennetta Välimuoto, jossa altaita ja niiden välillä kivikkoinen loiva tai jyrkkä luiska Loivat ohitusuomat virrannopeus ei rajoita kalojen nousua, suunnittelu perustuu habitaattihydrauliikkaan 5

6 Suomen ensimmäinen luonnonmukainen kalatie Kämärinkoski, Varkaus 1987 Monimuotoinen, nykyään ei pysty erottamaan luontaisesta sivuhaarasta 6

7 Edelleen Suomen luonnonmukaisin kalatie? Taimenia esiintyy (tieto kalastajilta) 7

8 Brasas, Mustijoki Kaltevuus 5 %, 2,5 m 19 lajia noussut Ankerias Anguilla anguilla Hauki Esox lucius Kirjolohi Oncorhynchus mykiss Lohi Salmo salar Taimen Salmo trutta Lahna Abramis brama Pasuri Blicca bjoerkna Seipi Leuciscus leuciscus Turpa Leuciscus cephlaus Vimpa Vimba vimba Sorva Scardinus erythrophthalmus Särki Rutilus rutilus Suutari Tinca tinca Ahven Perca fluviatilis Ruutana Carassius carassius Salakka Alburnus alburnus Säyne Leuciscus idus Miekkasärki Pelecus cultratus Nahkiainen Lampetra fluviatilis Johtopäätös: Toimii kaikille lajeille, vain siika puuttuu 8

9 Vakkolankoski, Porvoonjoki Suunnitteluperiaate: Kivikkoluiska (ei vaimennusaltaita) Lopputulos näyttää koskelta, rakenteet eivät näkyvissä Kuva: Harri Aulaskari 9

10 Yrttikosken kalatie, Perhonjoki Kynnys-allas -rakenne Telemetriatuloksia: Taimen ja hauki liikkuivat edes takaisin ylös ja alas Paikallisia lajeja Nahkiaisista nousi 20% Toimii kuin joen sivuhaara

11 Kissakoski, Hirvensalmi 2012 Hyvä alapään sijainti ilman apurakenteita Kaltevuus 3,8 % Vaki -laskuri: Monet lajit nousevat, mm. lahna 11

12 Ohitusuomat, joissa lisääntymisalueita Sågarsfors, Siuntionjoki 2006 Suunnitteluperiaate: Pääasiana kutu- ja poikasalueet Sivuhaara luontaiselle nousuesteelle, voimalaitos lopetettiin Kaltevuus 3,4 % 12

13 Sågarsfors on toistaiseksi lähinnä Kämärinkoskea luonnonmukaisuuden asteeltaan Paikallisia taimenia elää 13

14 Kaitforsin Sääkskosken kalatie, Perhonjoki - meritaimenen ja lohen lisääntymisuoma? Osittain kynnysrakenne, osittain tasakaltevuinen Ensimmäinen, johon tehtiin tarkoituksella myös kutusoraikkoja 2012: Lohi 10 kg 2013: Meritaimenia 15 kpl, 7 kg Kesällä 2014 sähkökalastuksessa löydettiin taimenen poikasia 14

15 Rupperswil, Aare joki, Sveitsi Ohitusuoma jakautuu voimalaitokselle laskevaan luonnonmukaiseen kalatiehen ja 1,2 km pituiseen lisääntymisuomaan Harjus lisääntyy Naturemade Star ekomerkki, Alpiq-yhtiö Ei pelkästään kalatiesähköä, vaan myös kompensoivia lisääntymisalueita Jormola, J.2012.Nature-like bypass channels for migration and reproduction. From Sea to Source

16 Kalatiessä voi olla loivia osuuksia lisääntymiseen Wettingen, Sveitsi, Limmat -joki - terassoitu rinteeseen 16

17 Keski-Euroopassa habitaattikompensaatio on lainsäädännöllinen vaatimus kalateiden lisäksi Rheinfelden, Rein 2012, Saksa/Sveitsi Kalatie varmistaa lisääntymisuoman löytymisen Lisääntymisuoma m3/s 2 lohta saatiin 2-3 kk avaamisesta (vaikka kunnon kalatieyhteyttä merestä ei vielä ole) 17

18 Kanada: Täysimääräinen poikastuotantokompensaatio onnistunut Tyynen meren lajeille jo 1950-luvulta British Columbia Hydro hoitanut vapaaehtoisesti Kutukanavat ja poikastuotantouomat: lisätään poikasmäärää turvatulla alkukehityksellä Järvenpää L., Jormola J & Tammela S.. Luonnonmukaisten ohitusuomien suunnittelu rakennetussa vesistössä Lohen palauttaminen Oulujokeen. Suomen Ympäristö 5/

19 Voidaanko Suomessa kompensoida voimalaitosten alle jääneitä lisääntymisalueita? Hiitolanjoen kalatievaihtoehdot selvitettävänä 3 ohitusuomalla ja luonnonuomien vesityksellä saataisiin % entisten koskien smolttituotannosta Laskentaperuste: 30 smolttia/ 100 m2 ohitusuomassa Sama tuotanto/ha kuin aiemmin arvioitu yläpuolisissa koskissa Jormola J Hiitolanjoen voimalaitosten kalatievaihtoehdot ja Laatokan lohen poikastuotanto: LieToLoHihanke 19

20 Mustionjoki: Billnäsin asemakaavaluonnos, FCG Uoma lohelle ja jokihelmisimpukalle

21

22 Poikastuotantouoma valmistumassa Imatran kaupunkipuro 2014 SYKE / MA-arkkitehdit Taimenten poikastuotanto, matkailumaisema Viimeistely käynnissä 22

23 Poikastuontanto-osuus Tutkimusaiheita: syntyvien lisääntymisalueiden virrannopeudet ja vesisyvyydet Pohjaeläimistön ja kasvillisuuden kehitys Taimenten liikkuminen ja lisääntymistulokset 8/

24 Matkailumaisemaosuus Mervi Vallinkoski 24

25 Ehdotuksia Paimionjoelle : Askalankoski 25

26 Luonnonuomaa voi käyttää kalatienä, samalla lisääntymisalueen palautusta Virtaaman levittäminen, tulvan vaikutus poikasiin? 26

27 27

28 Alapää kannaksen poikki alakanavaan 28

29 Yläpää putken ali padolle 29

30 Juntolan voimala Kalatie toiselle rannalle 30

31 31

32 Kalatie mutkitellen painanteeseen 32

33 Juva: Mahdollista hyödyntää luonnonpuroa poikastuotantouomana kalatien yhteydessä Haara kalatiestä loivassa yläosassa 33

34 34

35 Kalatien alapää padon alle Kallioon louhitaan altaita 35

36 Poikastuotantouoma kalatien yläpäästä luonnonpuroon 36

37 Luonnonpurokin voi soveltua lisääntymisalueeksi 37

38 Miksi pitäisi suosia luonnonmukaisia kalateitä ja ohitusuomia? Toteuttavat monipuolisesti eri ympäristötavoitteita Ovat vihreää infrastruktuuria, joka tuottaa useita ympäristöhyötyjä Toimivat parhaiten nousuväylinä Toimivat kaikille kalalajeille ja myös muille eläimille Ovat miellyttävän näköisiä, virkistys- ja matkailuhyöty Koskia korvaavia poikastuotantouomia Edistävät lohen ja meritaimen palautusta Kiitos! 38