Luonnonmukaiset ohitusuomat

Transkriptio

1 Luonnonmukaiset ohitusuomat - vaellusreittejä ja lisääntymisalueita rakennettuihin vesiin Jukka Jormola SYKE Vesistökunnostusverkosto Iisalmi

2 Kalatierakenteet (Fish passage facilities, FAO/EIFAC) Luonnonmukainen pohjapato koko uoman leveys nousukelpoinen matala pohjapato, pohjakynnys loivaluiskainen pohjapato, tekokoski Kalaluiska osa padosta nousukelpoinen koskimainen hajarakenne, allastus tai muotoiltu nousureitti Ohitusuoma (bypass) Esteen ohittavat kalatiet Luonnonmukainen kalatie tai ohitusuoma Tekniset kalatierakenteet Lisäksi: ohitusputki- tai kouru alkuperäinen luonnonuoma, tulvauoma 2

3 Suunnittelun lähtökohtia: kalatie- ja habitaattihydrauliikka Korkeissa ja jyrkissä kalateissä suunnittelu perustuu yleensä kynnyksiin ja vaimennus/levähdysaltaisiin sekä tekniset että luonnonmukaiset kalatiet Alle 2 m nousulla levähdysaltaita ei välttämättä tarvita - kivikko muodostaa pyörteitä, vaimentaa virrannopeutta ja padottaa riittävän uintisyvyyden Loivissa ohitusuomissa virrannopeus ei rajoita kalojen nousua, jolloin suunnittelu voi perustua habitaattihydrauliikkaan DWVK 1999: Kalateiden suunnittelu- ja mitoitusohjeet. Ympäristöopas 62. Suomen ympäristökeskus 3

4 Suunnitteluperiaatteiden yhdistelmiä Kämärinkoski, Varkaus Suomen ensimmäinen luonnonmukainen kalatie 1987 Jyrkkää osuutta loivennettu tekemällä nousureitti uoman poikki 4

5 Kaukas, Keravanjoki Kynnyksiä ja altaita, joiden välillä kivikko-osuuksia, keskikaltevuus 5 % Todettu taimenen poikasten oleskelua 5

6 Kissakoski, Hirvensalmi Suunniteltu kynnyksillä ja altailla, toteutuksessa myös hajanaista kivikkoa, keskikaltevuus 3,8% Lahna ym. noussut (Vaki-laskuri 2013) 6

7 Sågarsfors, Siuntionjoki Uomaa on kynnystetty, jolloin kynnysten väliin jää loivempia habitaattiosuuksia Keskikaltevuus 3,4% 7

8 Kaitforsin Sääkskoski, Perhonjoki Osittain kynnysrakenne, osittain tasakaltevuinen Ensimmäinen, johon tehtiin tarkoituksella myös kutusoraikkoja Lohen istutuspoikaset viihtyivät 2012: Lohi 10 kg 2013: Meritaimenia 15 kpl oleskelemassa, 7 kg Kesällä 2014 sähkökalastus, ovatko kuteneet 8

9 Toimivuus nousureittinä Brasas, Mustijoki Kaltevuus 5 %, 2,5 m, hajakivikko, osittain allastus 19 lajia noussut: Ankerias Anguilla anguilla Hauki Esox lucius Kirjolohi Oncorhynchus mykiss Lohi Salmo salar Taimen Salmo trutta Lahna Abramis brama Pasuri Blicca bjoerkna Seipi Leuciscus leuciscus Turpa Leuciscus cephlaus Vimpa Vimba vimba Sorva Scardinus erythrophthalmus Särki Rutilus rutilus Suutari Tinca tinca Ahven Perca fluviatilis Ruutana Carassius carassius Salakka Alburnus alburnus Säyne Leuciscus idus Miekkasärki Pelecus cultratus Nahkiainen Lampetra fluviatilis Johtopäätös: Allasrakenne ei välttämätön matalissa esteissä ja loivissa uomissa kalan kulun kannalta 9

10 Ratkaisuja vaellukseen ja lisääntymiseen Sveitsissä ja Saksassa Albbruck Dogern, Rein Nousureitti ja kutualue rinnakkain Jormola J Performance and possibilities of nature-like bypass channels. International Symposium on Ecohydraulics ISE 2012, Vienna. Proceedings. 10

11 Wettingen, Sveitsi Nousu- ja lisääntymisosuuksia peräkkäin Pengerretty rinteeseen, ylhäällä lisääntymisosuus 11

12 Keski-Euroopassa habitaattikompensaatio on lainsäädännöllinen vaatimus - kutu-uomat Rheinfelden, Rein 2012 Virtaus haarautuu kalatiehen ja kutu-uomaan, johon m3/s 12

13 Kanada Täysimääräinen poikastuotannon kompensaatio onnistunut Tyynen meren lajeille jo 1950-luvulta British Columbia Hydro hoitanut vapaaehtoisesti Kutukanavat ja poikastuotantouomat: lisätään poikasmäärää turvatulla alkukehityksellä Järvenpää L., Jormola J & Tammela S.. Luonnonmukaisten ohitusuomien suunnittelu rakennetussa vesistössä Lohen palauttaminen Oulujokeen. Suomen Ympäristö 5/

14 Rakennettuja sivu-uomia poikastuotantoon Chilliwack River 14

15 Poikastuotantouoma rakenteilla Imatran kaupunkipuro 2014 Taimenten poikastuotanto, matkailumaisema 1 km, leveimmillään 5 m 15

16 Mallinnuksen käyttö poikastuotantouoman suunnittelussa 2D virtausmalli, näyttää tulevat virrannopeudet ja syvyydet 16

17 Habitaattimallinnus Esim. alle 10 cm taimen 150 l/s, matala uoma sopii pienille poikasille Seurannassa vertaillaan mallinnustuloksia toteutuviin oloihin 17

18 Paljonko ohitusuomilla voidaan kompensoida voimalaitosten alle jääneitä lisääntymisalueita? Hiitolanjoen kalatiet 3 ohitusuomalla ja luonnonuomien vesityksellä saataisiin % entisten koskien smolttituotannosta Laskentaperuste: 30 smolttia/ 100 m2 ohitusuomassa Smolttien viimeisen talven eloonjäänniksi oletettu 40% (Kymijoki) Luonnossa kuoritutuneista selviää vain 4%, mm. talvikuolevuus Kanadan konsepti, lisätään alkuvaiheen selviämistä Jormola J Hiitolanjoen voimalaitosten kalatievaihtoehdot ja Laatokan lohen poikastuotanto, LieToLoHi- ENPI Karelia -hanke 18

19 Miksi luonnonmukaisia ohitusuomia? Hyvä ja monipuolinen toimivuus kalateinä vaihtelevilla virtaamilla Pelkkä kalatienäkökulma ei enää riitä myös poikastuotannon elvytys (VPD) Istutuskompensaatiot on muutettava habitaattien ja poikastuotannon kompensaatioksi Kalatievirtaamalla saadaan ohitusuomissa useita ympäristöhyötyjä - poikastuotantoa jo pienillä virtaamilla, myös maisemahyödyt Ohitusuomat kuuluvat yhteen ympäristövirtaamien määrittelyn kanssa Ovat keskeinen osa rakennettujen vesien kunnostusta 19