Nisäkäskortit OHJEET. Muis peli
|
|
- Merja Kyllönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nisäkäskortit Kesto: 15 min Kenelle: Kaikki luokka-asteet Missä: Sisä loissa Milloin: Kaikkina vuodenaikoina Tarvikkeet: Nisäkäskor t (tulosta ja leikkaa) Eräpassin osio: Riistanhoito Oppimistavoi eet: Tunnistaa Suomessa esiintyviä riistaeläimiä sekä harvinaisempia nisäkkäitä ja oppia niiden elintavoista. OHJEET Tässä tehtävässä opitaan tunnistan 19 Suomessa esiintyvää nisäkästä. Osa lajeista on riistaeläimiä, osa Suomessa harvinaisempia nisäkkäitä. Suomessa on yhteensä 34 riistanisäkästä, joita saa metsästää suorite uaan metsästyskor n ja hanki uaan tarvi avat luvat. Tuloste avana on viidenlaisia kor eja, joita voi hyödyntää monella tavalla: a) pelkät nisäkkäiden nimet b) pelkät nisäkkäiden kuvat c) nisäkkäiden kuvat ja nimet d) tunniste- ja elintapa etoja nisäkkäistä e) tunniste- ja elintapa etoja nisäkkäistä nime ömänä. Huothan tulostaa vain ne sivut, joita tarvitset. Voit tarvi aessa tulostaa kuvakor t ja teks kor t suoraan kaksipuoleisena. A4-kokoiselle paperille tuloste una teks on melko pientä, joten voit halutessasi suurentaa tulosteet kokoon A3. Alla on ohjeet kolmeen erilaiseen lajintunnistuspeliin. Valitse niistä sopivin tai keksi oma tapasi hyödyntää nisäkäskor eja! Muis peli Tulosta kor t (vaihtoehdot a & b, b & c, c & d TAI c & e) YKSIPUOLEISENA vahvalle paperille mielellään värillisenä. Leikkaa kor t erilleen toisistaan. Kor t laitetaan kuvapuoli alaspäin pöydälle. Vuorotellen kukin kääntää kaksi kor a ympäri. Jos kor t ovat pari, saa ne kääntänyt henkilö lai aa kor parin eteensä. Vuoro siirtyy seuraavalle. Voi aja on se, jolla kor en lopu ua on eniten pareja. Jos muis peliä pelataan korteilla, joissa ei ole lajin nimeä näkyvissä (vaihtoehdot b ja e), on hyvä tulostaa tarkastusta varten myös oikeat vastaukset (vaihtoehdot c ja d). Tunnistuspeli A Tulosta nisäkäs + nimi kuvien (c vaihtoehto) toiselle puolelle tunniste- ja elintapa edot ilman nimiä (e vaihtoehto). Tulosta suoraan KASIPUOLEISENA. Leikkaa kor t erilleen ja jaa pareille. Parit lai avat kor t pinoon niin, e ä kuvapuoli on alaspäin. Tunniste etojen perusteella parit arvaavat vuorotellen mikä eläin on kyseessä. Arvauksen jälkeen kor käännetään ympäri. Jos arvaus oli oikein, saa arvaaja kor n itselleen (ja siis yhden pisteen). Voi aja on se, joka tunnis eniten lajeja. Kor t voi myös jakaa puoliksi parin kesken. Toinen lukee edot ja toinen arvaa. Kun arvaus osuu oikeaan, paljastetaan miltä kyseinen nisäkäs näy ää.
2 Tunnistuspeli B Tulosta nime ömien nisäkäskuvien (b vaihtoehto) toiselle puolelle tunniste- ja elintapa edot (d vaihtoehto). Tulosta suoraan KASIPUOLEISENA. Leikkaa kor t erilleen ja jaa pareille. Pari ase aa kor pinon eteensä kuvapuoli ylöspäin. Molemmat saavat arvata lajin nimen, ravinnonlähteen ja esiintymisalueen. Se kumpi osuu lähemmäksi / etää useamman kohdan saa kor n itselleen ja siis pisteen. Oikeat vastaukset tarkistetaan kor n kääntöpuolelta. Voi aja on se, jolla pakan lopu ua on enemmän kor eja. Linkkivinkkejä Apua ja vinkkejä lajintunnistukseen: Tietoa Suomessa esiintyvistä riistaeläimistä: o.fi metsästys riistaeläimet Metsähallituksen ylläpitämä peli- ja oppimisnurkkaus, josta saa etoa Suomen suurpedoista: Riistakeskus tarjoaa etoa mm. riistaeläinten kannanvaihteluista ja lajiesta: riistatalous Riista-aiheisia opetus- ja lajintunnistusmateriaaleja: julkaisut Pohdintatehtäviä 1. Miten nisäkkäät valmistautuvat talveen? - Osa nisäkkäistä vaipuu talviuneen (esim. karhu, mäyrä ja supikoira) ja eräät pienet nisäkkäät vaipuvat talvihorrokseen (siili, lepakko). Ennen lepovaihe a on tanka ava kunnolla ruokaa, jo a eläimet selviävät talvipesissään seuraavaan kevääseen. - Vaihdetaan ympäristöön paremmin sulautuvaan turkinväriin. Valkoisen talviturkin saavat esimerkiksi kärppä ja metsäjänis. Talviturkki on myös paksumpi ja lämpimämpi. - Monilla pohjoisessa esiintyvillä nisäkkäillä on sopeumia lumessa liikkumiseen. Esimerkiksi metsäjäniksen takajalat ovat räpylämäiset, mikä helpo aa niiden liikkumista hangella. Samasta syystä poron sorkat ovat leveähköt. - Talvella eläinten on kelpuute ava heikkolaatuisempikin ravinto. Esimerkiksi metsäpeurat kaivelevat jäkälää lumen alta ja metsäjänikset syövät puiden kuorta. Kesällä ravinto on monipuolisempaa. - Pikkunisäkkäät käyy ävät hyväkseen lumen hyvää eristyskykyä ja vie ävät aikaa lumipei een alapuolisissa käytävissä, missä voi olla useita asteita lämpimämpää kuin hangen pinnalla. - Monet nisäkkäät laajentavat talvella elinpiiriään. Esimerkiksi hirvi voi vaeltaa huoma avas pidempiä matkoja talvisilla ruuanhakuretkillään kuin kesällä. 2. Hirvi on Suomen merki ävin riistaeläin. Vuonna 2013 Suomen riistakeskus myönsi hirvenkaatolupaa. Samana vuonna hirvikannan kooksi arvioi in noin yksilöä. Pohdi, mitä merkitystä hirvenmetsästyksellä on yksilön ja yhteiskunnan kannalta. - Hirven liha on hyvä lisä ruokavalioon, sillä se on melko vähärasvaista. - Hirvenmetsästys on hyvää liikuntaa. - Luonnossa oleilu vähentää tutkitus stressiä. - Metsästys kasva aa kärsivällisyy ä ja tarkkaavaisuu aa. - Hirvikolarien todennäköisyys pienenee, kun hirvikantaa säädelläään metsästyksellä. - Hirvet aiheu avat vahinkoa - ja metsätaloudelle syömällä nuoria puita ja viljelyskasveja. 3. Mitä ongelmia vieraslajit, kuten minkki, voivat aiheu aa Suomen luonnossa? - Vieraslajit ovat vahingollisia alkuperäiselle ekosysteemille ja voivat syrjäy ää alkuperäiset lajit. Turkistarhojen karkulaisista alkunsa saanu a minkkikantaa pidetään osasyyllisenä vesikon häviämiseen Suomen luonnosta. Minkin ja vesikon elintavat ovat samankaltaiset ja ne viihtyvät samanlaisissa ympäristöissä. Minkki on kuitenkin tehokkaampi kilpailija ja onnistuu hyödyntämään resursseja vesikkoa paremmin. - Voivat hyödyntää e yä saaliseläintä niin rajus, e ä populaa on koko lähtee laskuun. Erityises ulkosaaristossa minkit vero avat lintukantoja dra ses syömällä poikasia ja munia, sillä siellä pesivät linnut eivät ole sopeutuneet minkinkaltaisen pedon läsnäoloon.
3 KARHU RUSAKKO VALKOHÄNTÄKAURIS MAJAVA KÄRPPÄ, talviturkissa METSÄKAURIS MÄYRÄ SUPIKOIRA, kesäturkissa METSÄPEURA NÄÄTÄ ILVES KETTU HIRVI VILLISIKA HARMAAHYLJE NAALI HILLERI MINKKI Tulostusvaihtoehto A
4 Tulostusvaihtoehto B
5 MÄYRÄ METSÄKAURIS KÄRPPÄ SUPIKOIRA KETTU ILVES NAALI HILLERI MINKKI HIRVI VILLISIKA KARHU METSÄPEURA NÄÄTÄ RUSAKKO VALKOHÄNTÄKAURIS MAJAVA HARMAAHYLJE Tulostusvaihtoehto C
6 KARHU RUSAKKO VALKOHÄNTÄKAURIS Ursus arctos Lepus europeanus Odocoileus virginianus Castor canadensis Lähes koko Koko: Korkeus cm, paino kg Erityistä: Nukkuu talviunta. Ketterä ja vahva, ui ja kiipeää hyvin. Rauhoitettu, mutta metsästys sallittua poronhoitoalueella, muualla erityisluvalla. Koko: cm, 2-7 kg Erityistä: Ei muutu valkoiseksi talvella. Pitkät korvat ja hieman kulmikas kuono. Jopa 15 cm pitkä häntä on alapuolelta valkoinen ja yläpuolelta musta. Oulun eteläpuolella metsissä ja niityillä Koko: Korkeus cm, paino kg Erityistä: Alkujaan P-Amerikkalainen laji, istutettu Suomeen luvulla. Kesällä punaruskea, talvella harnruskea. Eniten kaakossa ja idässä, satunnaisesti myös muualla. Koko: kg Erityistä: Litteä ja suomuinen häntä. Suuret kellanpunaiset etuhampaat. Räpylämäiset takajalat. Hyvä uimari. Istutettu Suomeen 1930-luvulla. Syrjäyttää euroopanmajavaa. AMERIKANMAJAVA KÄRPPÄ METSÄKAURIS MÄYRÄ Mustela erminea Meles meles Koko: cm, g Ravinto: Pikkunisäkkäät, linnut ja munat ruskea selkäpuolelta ja vatsan puolelta vaalea. Talvella valkoinen. Hännänpää on aina musta. Ei nuku talviunta. harnruskea, tavella valkoinen. Capreolus capreolus Lappia lukuunottamatta Koko: Korkeus cm, paino kg Erityistä: Kesällä punaruskea, talvella harnruskea. Kuono mustavalkeakuvioinen. Vain uroksilla on sarvet. Häntä on noin 2cm pitkä. Hämäräaktiivinen. SUPIKOIRA METSÄPEURA NÄÄTÄ Nyctereutes procyonoides Rangifer tarandus fennicus Kainuu, Suomenselkä Koko: Korkeus cm, kg Erityistä: Peuran alalaji. Poroon verrattuna pidemmät jalat, leveämpi kuono,kapeammat sarvet ja tummempi turkki. Urokset pudottavat sarvet joulukuussa, naaraat alkukesällä. Rauhoitettu. Martes martes (ei ulkosaaristo ja tunturit) Koko: cm, 0,5-1,8 kg liharavinto Erityistä: Turkki on ruskea, kurkussa ja rinnan alueella keltainen laikku. Eritäin ketterä. Ei nuku talviunta. Enimmäkseen hämäräaktiivinen. Riistaeläin, kasvatetaan myös turkistarhoissa., ei Rovaniemeltä pohjoiseen Koko: cm, 3-12 kg Erityistä: Mustan, ruskean ja harn kirjava turkki. Lyhyet jalat. Musta kasvonaamio ja tuuheaa karva poskissa. Nukkuu talviunta. Riistaeläin (metsästetään turkin vuoksi). harnruskea, tavella valkoinen. Lappia lukuunottamatta Koko: 6-15 kg Erityistä: Turkki on har. Valkoisessa päässä on kaksi mustaa juovaa. Kaivaa pesäkseen tunneliverkoston. Nukkuu talviunta. Hämäräaktiivinen. ILVES KETTU HIRVI VILLISIKA Lynx lynx Vulpes vulpes Alces alces Sus scrofa, erityisesti lounaisosissa. Koko: Pituus cm, paino 3 10 kg Erityistä: Selkäpuoli punaruskea, kaula, rinta ja hännänpää valkoisia. Tassut mustat. Pitkä ja tuuhea häntä. Pesä luolassa. Ei nuku talviunta. (metsäiset seudut) Koko: Korkeus cm, paino kg Erityistä: Suomen suurin nisäkäs. Turkki on tumman ruskea, jalat vaaleat. Vain uroksilla on sarvet. Koko: korkeus cm, paino kg Ravinto: kaikkiruokainen vaaleanhar, tavella ruskeanmusta. Pitkähkö, kapea kärsä. Uroksilla suuret kulmahampaat. Kesysian kantamuoto. (metsäiset seudut) Koko: Pituus 0,7-1,4 m, kg punaruskea ja talvella harmahtava, usein mustia täpliä. Korvissa mustat kärkitupsut. Rauhoitettu, pyynti luvanvaraista. HARMAAHYLJE NAALI HILLERI MINKKI Halichoerus grypus Vulpes lagopus Mustela putorius Neovison vison Erityisesti Itä-Suomi Koko: Pituus 1,6-2,3 m, paino 0,4-1,5 kg Erityistä: Kellertävänruskea turkki ja yksilölliset valkeat kuviot naamassa. Ei nuku talviunta. Jalostettu myös lemmikiksi (fretti)., vesistöjen lähellä Koko: Pituus cm, paino 0,5-2 kg Ravinto: Monipuolilnen liharuoka Erityistä: Kiiltävä mustanruskea turkki, pieni valkoinen leukalaikku. Haitallinen vieraslaji, jota tuotiin 1920-luvulla P.-Amerikasta turkistarhoille, joista pääsi luontoon. Itämeri Koko: pituus 1,6-2,3 m, paino kg Ravinto: Kalat Erityistä: Tunnetaan myös nimellä halli. Urokset ovat tummia ja vaalealaikkuisia, naaraat vaaleita ja tummalaikkuisia. Poikanen eli kuutti on valkoinen. Muodostaa laumoja. Ei pesivää kantaa Koko: pituus cm, paino 2,5-4 kg Erityistä: Kesällä selkäpuoli ja jalat harnruskeat ja vatsa vaalea; talvella turkki on paksu ja valkoinen. Häntä pitkä ja tuuhea. Uhanalainen ja rauhoitettu. Tulostusvaihtoehto D
7 Ursus arctos Lähes koko Koko: Korkeus cm, paino kg Erityistä: Nukkuu talviunta. Ketterä ja vahva sekä ui ja kiipeää hyvin. Rauhoitettu, mutta metsästys sallittua poronhoitoalueella, muualla erityisluvalla. Lepus europeanus Koko: cm, 2-7 kg Erityistä: Ei muutu valkoiseksi talvella. Pitkät korvat ja hieman kulmikas kuono. Jopa 15 cm pitkä häntä on alapuolelta valkoinen ja yläpuolelta musta. Odocoileus virginianus Castor canadensis Oulun eteläpuolella metsissä ja niityillä Koko: Korkeus cm, paino kg Erityistä: Alkujaan P-Amerikkalainen laji, istutettu Suomeen luvulla. Kesällä punaruskea, talvella harn ruskea. Eniten kaakossa ja idässä, satunnaisesti myös muualla. Koko: kg Erityistä: Litteä ja suomuinen häntä. Suuret kellanpunaiset etuhampaat. Räpylämäiset takajalat. Hyvä uimari. Istutettu Suomeen 1930-luvulla. Syrjäyttää euroopanmajavaa. Capreolus capreolus Mustela erminea Koko: cm, g Ravinto: Pikkunisäkkäät, linnut ja munat ruskea selkäpuolelta ja vatsan puolelta vaalea. Talvella valkoinen. Hännänpää on aina musta. Ei nuku talviunta. harnruskea, tavella valkoinen. Nyctereutes procyonoides, ei Rovaniemeltä pohjoiseen Koko: cm, 3-12 kg Erityistä: Mustan, ruskean ja harn kirjava turkki. Lyhyet jalat. Musta kasvonaamio ja tuuheaa karva poskissa. Nukkuu talviunta. Riistaeläin (metsästetään turkin vuoksi). Lynx lynx (metsäiset seudut) Koko: Pituus 0,7-1,4 m, kg punaruskea ja talvella harmahtava, usein mustia täpliä. Korvissa mustat kärkitupsut. Rauhoitettu, pyynti luvanvaraista. Lappia lukuunottamatta Koko: Korkeus cm, paino kg Erityistä: Kesällä punaruskea, talvella harnruskea. Kuono mustavalkeakuvioinen. Vain uroksilla on sarvet. Häntä on noin 2cm pitkä. Hämäräaktiivinen. Meles meles Lappia lukuunottamatta Koko: 6-15 kg Erityistä: Turkki on har. Valkoisessa päässä on kaksi mustaa juovaa. Kaivaa pesäkseen tunneliverkoston. Nukkuu talviunta. Hämäräaktiivinen. Rangifer tarandus fennicus Martes martes Kainuu, Suomenselkä Koko: Korkeus cm, kg Erityistä: Peuran alalaji. Poroon verrattuna pidemmät jalat, leveämpi kuono,kapeammat sarvet ja tummempi turkki. Urokset pudottavat sarvet joulukuussa, naaraat alkukesällä. Rauhoitettu. (ei ulkosaaristo ja tunturit) Koko: cm, 0,5-1,8 kg liharavinto Erityistä: Turkki on ruskea, kurkussa ja rinnan alueella keltainen laikku. Eritäin ketterä. Ei nuku talviunta. Enimmäkseen hämäräaktiivinen. Riistaeläin, kasvatetaan myös turkistarhoissa. Vulpes vulpes Alces alces Sus scrofa, erityisesti lounaisosissa. Koko: Pituus cm, paino 3 10 kg Erityistä: Selkäpuoli punaruskea, kaula, rinta ja hännänpää valkoisia. Tassut mustat. Pitkä ja tuuhea häntä. Pesä luolassa. Ei nuku talviunta. (metsäiset seudut) Koko: Korkeus cm, paino kg Erityistä: Suomen suurin nisäkäs. Turkki on tumman ruskea, jalat vaaleat. Vain uroksilla on sarvet. Koko: korkeus cm, paino kg Ravinto: kaikkiruokainen vaaleanhar, tavella ruskeanmusta. Pitkähkö, kapea kärsä. Uroksilla suuret kulmahampaat. Kesysian kantamuoto. Vulpes lagopus Mustela putorius harnruskea, tavella valkoinen. Neovison vison Halichoerus grypus Itämeri Koko: pituus 1,6-2,3 m, paino kg Ravinto: Kalat Erityistä: Tunnetaan myös nimellä halli. Urokset ovat tummia ja vaalealaikkuisia, naaraat vaaleita ja tummalaikkuisia. Poikanen eli kuutti on valkoinen. Muodostaa laumoja. Ei pesivää kantaa Koko: pituus cm, paino 2,5-4 kg Erityistä: Kesällä selkäpuoli ja jalat harnruskeat ja vatsa vaalea; talvella turkki on valkoinen. Häntä pitkä ja tuuhea. Uhanalainen ja rauhoitettu. Erityisesti Itä-Suomi Koko: Pituus 1,6-2,3 m, paino 0,4-1,5 kg Erityistä: Kellertävänruskea turkki ja yksilölliset valkeat kuviot naamassa. Ei nuku talviunta. Jalostettu myös lemmikiksi (fretti)., vesistöjen lähellä Koko: Pituus cm, paino 0,5-2 kg Ravinto: Monipuolilnen liharuoka Erityistä: Kiiltävä mustanruskea turkki, pieni valkoinen leukalaikku. Haitallinen vieraslaji, jota tuotiin 1920-luvulla P.-Amerikasta turkistarhoille, joista pääsi luontoon. Tulostusvaihtoehto E
1. Hirvi (Alces alces) Kuva: Markku Pirttimaa
1. Hirvi (Alces alces) Kuva: Markku Pirttimaa Kuva: Markku Pirttimaa 1. Hirvi (Alces alces) Hirvi on suurikokoisin hirvieläin ja samalla Suomen suurin nisäkäs. Hirviä esiintyy koko maassa metsäisillä seuduilla.
LisätiedotVäritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa
LisätiedotHIRVI. Korian Erämessut Trofeenäyttelyn tulosluettelo. Alces alces. Suomenniemi. Kerava. Suonenjoki. Savonlinna. Kangasniemi.
HIRVI Alces alces NRO PISTEET IKÄ MITALI KAATOAIKA JA -PAIKKA OMISTAJA 40 317,10 9,5 Kulta 2015 Suomenniemi Saalasti, Timo Suomenniemi 2. 18 316,40 5,5 Kulta 2016 Utsjoki Sahrman, Jussi Kerava 3. 37 292,80
LisätiedotHIRVI. Korian Erämessut Trofeenäyttelyn tulosluettelo. Alces alces. Suomenniemi. Kerava. Suonenjoki. Savonlinna. Kangasniemi.
HIRVI Alces alces 7.6.2017 NRO PISTEET IKÄ MITALI KAATOAIKA JA -PAIKKA OMISTAJA 40 317,10 9,5 Kulta 2015 Suomenniemi Saalasti, Timo Suomenniemi 2. 18 316,40 5,5 Kulta 2016 Utsjoki Sahrman, Jussi Kerava
LisätiedotKARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.
KARHU karhun, niin a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta. Karhu on Euroopan suurin petoeläin. Suomen kansalliseläin. kaikkiruokainen. Suomen kielessä on monta nimeä karhulle:
LisätiedotLapin Trofeearvostelu Trofeenäyttelyn tulosluettelo. CIC Suomen trofeeneuvosto HIRVI Alces alces. Eura. Sivu 1/ 1
HIRVI Alces alces NRO PISTEET IKÄ Tyyppi MITALI KAATOAIKA JA -PAIKKA OMISTAJA 35 293,40 9,5 lapio Hopea 2017 Eura Helin Rauli Eura 2. 2 289,00 hanko Hopea 1978 Lappi Jaakkola Juha Rauma 3. 19 268,70 8,5
LisätiedotPALLO HUKASSA Kainuun Partiolaisten talvimestaruuskisat 11.2.2005 Kajaanissa
Oranssi Vihreä Ruskea Harmaa Rasti 8 Tehtävä 10, 13 Maksimipisteet 5 I ve got some balls 1. 1,95 dl 2. 1,62 dm 2 3. 750 g 4. 1,64 dl 5. 1,45 dm 2 Ruskea Harmaa Rasti 2 Tehtävä 5 Maksimipisteet 6 1. Ukkometso
LisätiedotKorvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.
RAG RAGDOLL ROTUMÄÄRITELMÄ Yleistä: Ulkomuoto Ragdolleissa on kolme erilaista kuviota: colourpoint, mitted ja bicolour ja 20 värimuunnosta kussakin, yhteensä 60. Ragdoll on kiinteä, suuri kissa, jolla
LisätiedotHIRVI. Urjala Trofeearvostelu Trofeenäyttelyn tulosluettelo. Alces alces. 291,90 Hopea 1999 Hämeenkyrö. Tampere. Säkylä
HIRVI Alces alces NRO PISTEET IKÄ MITALI KAATOAIKA JA -PAIKKA OMISTAJA 291,90 Hopea 1999 Hämeenkyrö Esko Hiiri 2. 29 288,10 8,5 Hopea 2017 Sonkajärvi Tapio Pihlaja Tampere 3. 285,30 Hopea 1999 Säkylä Jouni
LisätiedotNISÄKKÄITÄ. Siipijalkaiset (lahko Chiroptera) Eliöiden määritys
NISÄKKÄITÄ Hyönteissyöjät (lahko Insectivora) Syövät hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Ovat siis tavallaan myös lihansyöjiä eli petoja. Piikkipäiset hampaat helpottavat saaliin käsittelyä. Maamyyrät
LisätiedotPielisen Erämessut Trofeenäyttelyn tulosluettelo. CIC Suomen trofeeneuvosto HIRVI. Alces alces. Liperi. Sivu 1/ 1
HIRVI Alces alces 2.7.2018 NRO PISTEET IKÄ Tyyppi MITALI KAATOAIKA JA -PAIKKA OMISTAJA 1. 29 334,60 lapio Kulta 1990 Lieksa Martikainen Kalevi Juuka 2. 35 324,50 10,5 lapio Kulta 2002 Juuka Kettunen Harri
LisätiedotNapapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
LisätiedotRiistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa
Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskus Riistapäivät 2013 Lahti 22.-23.1.2013 Esityksen sisällöstä KV-taustaa ja strategioita Direktiiviraportoinneista
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotUHANALAISUUDEN ARVIOINTI 2010: NISÄKKÄÄT
UHANALAISUUDEN ARVIOINTI 2010: NISÄKKÄÄT Maailmanlaajuinen arvio nisäkkäistä 2008 Lajikohtaiset tiedot: http://www.iucnredlist.org/ Yhteenvetoartikkeli: The Status of the World's Land and Marine Mammals:
LisätiedotSuvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä
LisätiedotHIRVI. Riihimäen Erämessut 2016. Trofeenäyttelyn tulosluettelo. Alces alces. Nokia. Sodankylä. Karkkila. Kuhmo. Kesälahti. Marsovaara. Hanko.
HIRVI Alces alces NRO PISTEET IKÄ MITALI KAATOAIKA JA -PAIKKA OMISTAJA 38 329,90 Kulta 2015 Ruokolahti Kattainen Kimmo Virmutjoki 2. 29 325,10 5,5 Kulta 2015 Savukoski Pelttari Juha Nokia 3. 4. 5. 17 311,80
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotTEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia.
PARTIOTAITOJEN SUOMENMESTARUUSKILPAILUT 8.-9.3.2003 SARJA Oranssi / Vihreä 1 Puisto TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8 TAITOTEHTÄVÄ LUONNONTUNTEMUS ELÄINPUISTO Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu
LisätiedotRiistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija
Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta
LisätiedotLumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.
Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,
LisätiedotSupikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä!
LIFE09 NAT/SE/000344 Vieraslajeihin kuuluvan supikoiran (Nyctereutes procyonoides) torjuminen Pohjois-Euroopan maissa. Supikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä! Supikoira
LisätiedotSARVIEN LEVEYS SARVIPUOLISK. PITUUS
HIRVI Alces Alces SIJA OMISTAJA KAATOAIKA JA -PAIKKA TYVEN YMPÄRYSMITTA OIKEA VASEN SARVIEN LEVEYS SARVIPUOLISK. PITUUS OIKEA VASEN LAPION LEVEYS OIKEA VASEN SARVIPIIKK. YMPÄRYS SARVIPIIKK. KESKIPIT. PIIKKI-
LisätiedotSaksanpystykorvien värit
Saksanpystykorvien värit Ruskea: Kauttaaltaan yksivärinen tummanruskea. Ruskeilla esiintyy joskus harmaata karvaa housuissa, hännässä, silmien ympärillä tai lapojen seudulla. Tämä katsotaan virheeksi tai
LisätiedotKETTU UTELIAS JA MUITA NISÄKKÄITÄ. utelias kettu ILMIÖTÄ SUOMEN LUONNOSTA. ja Muita nisäkkäitä TAMMI JUHA LAAKSONEN & RIKU LUMIARO
1000 ILMIÖTÄ SUOMEN LUONNOSTA UTELIAS KETTU 1000 ilmiötä suomen luonnosta utelias kettu ja Muita nisäkkäitä JA MUITA NISÄKKÄITÄ JUHA LAAKSONEN & RIKU LUMIARO TAMMI juha laaksonen, riku lumiaro ja tammi
LisätiedotAnsarauta-asetuksen mukaiset tuontikiellot
Ansarauta-asetus 1 Ansarauta-asetuksen mukaiset tuontikiellot Yleistä Joulukuun 1. päivänä 1997 tuli voimaan neuvoston asetus 3254/91 (komission asetus 35/97 sekä neuvoston päätös 97/602/EY), joka asettaa
LisätiedotHinnasto silmille. Tämä hinnasto on päivitetty 16.3.2011. Ajantasaiset hinnat löydät verkkokaupastamme osoitteesta www.tayttotarvike.
Hinnasto silmille Tämä hinnasto on päivitetty 16.3.2011. Ajantasaiset hinnat löydät verkkokaupastamme osoitteesta www.tayttotarvike.fi Mustat pallosilmät Koko mm Hinta 6 0,80 7 1,00 8 1,20 9 1,40 10 1,60
LisätiedotNRO PISTEET IKÄ MITALI KAATOAIKA JA -PAIKKA OMISTAJA OSOITE
HIRVI Alces alces 31.5.2018 NRO PISTEET IKÄ MITALI KAATOAIKA JA -PAIKKA OMISTAJA 1. 39 333,00 Kulta 1977 Lappi TL Jaakkola Juha Lappi 2. 29 327,80 8,5 Kulta 2016 Savukoski Koiranen Timo Tampere 3. 40 323,70
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotMerja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Jäljillä Avainsanat: lajintunnistus Luokkataso: 5.-9. lk Vastaukset: Tehtävä 1. Päästä tippunutta a) Mihin hirvieläin käyttää sarviaan? Hirvieläimet voivat merkitä reviiriään
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotPoron lisääntyminen. Nimeni:
Poron lisääntyminen Nimeni: Luonto on tarkoituksenmukainen ja sen tapahtumat mielekkäitä. Eläinten lisääntymiskierron eri vaiheet tapahtuvat kokonaisuuden kannalta parhaaseen aikaan. Mieti poron lisääntymistä
LisätiedotPITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa
PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa Pentujen rekisteröinnin yhteydessä tulee noudattaa pitkäkarvaisen saksanseisojan rotumääritelmässä mainittuja sallittuja värejä. Rotumääritelmän
LisätiedotSuvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä
LisätiedotMetsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen
Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia Hanna-Maija Lahtinen 6.4.2017 Mikä metsäpeura? Mistä peurasta on kyse? www.suomenluonto.fi Valkohäntäpeura eli -kauris www.maaseutumedia.fi Kuusipeura
LisätiedotNauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja
Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu. Lintulahdet
Lisätiedoty Vanhustyön keskusliiton Vahvikeaineistopankista
-kuvalotto 3x3 Suomen eläimiä -kuvalottoon kuuluu y 2 sivua värillisiä lottokortteja y 10 erilaista lottoalustaa y arvoituskortteja palkinnoksi. Tulosta mustavalkoisia lottoalustoja jokaiselle osallistujalle
LisätiedotPuolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA
Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa
LisätiedotPAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI
PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU
LisätiedotRullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT
KANKAAT PEITTÄVIÄ TAI LÄPINÄKYVIÄ KATSO KANKAAN LUONNE KANKAAN KOHDALTA DL-596 Valkoharmaa DL-597 Hopean ruskea DL-598 Harmaan hopea DL-599 Valkovihreä Maksimi tilausleveys 195cm DL-3308 Pinkki violetti
LisätiedotTarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotJalostustarkastuksen pöytäkirja
1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Erkki ja Jaana Taipale KOIRAN NIMI Golden Heroes Forest Spirit FI56402/12 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014
LisätiedotKenguru 2019 Mini-Ecolier 2. ja 3. luokka Ratkaisut Sivu 0 / 11
Sivu 0 / 11 3 pistettä TEHTÄVÄ 1 2 3 4 5 6 VASTAUS D C E C A C 4 pistettä TEHTÄVÄ 7 8 9 10 11 12 VASTAUS E B A E B D 5 pistettä TEHTÄVÄ 13 14 15 16 17 18 VASTAUS D A D B D D Kilpailu pidetään aikaisintaan
LisätiedotLasten ympäristöopas
Lasten ympäristöopas Vuodenajat Yhdistä oikeaan vuodenaikaan: Lintu aamuvarhain herää pesään aineksia kerää. On siis Ämpäri, lapio ja hiekkalinna, uimapuku ja pyöränpinna. On siis Siili penkoo lehtikasaa,
LisätiedotTilbehør 52 Eläinmobile
Tilbehør 52 Eläinmobile Lanka: Hjertegarn Blend Bamboo Langanmenekki: Eläimiin: seuraavia värejä 1 kerä kutakin: vaaleanpunaista, pinkkiä, ruskeaa, beigeä, mustaa, valkoista Kaariin: seuraavia värejä 1
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
Lisätiedottehtäviä lajikorteilla
tehtäviä lajikorteilla Kyselyleikki Olemmeko samaa lajia? Lajien cocktail-kutsut Metsätyypit Kuka syö kenet? Liikkuva muistipeli Eläimet piilossa Lintujen tunnistus Näyttely retkellä havaituista lajeista
LisätiedotMantukimalaisen kaltaiset
EIVÄT EROTETTAVISSA MAASTOSSA Mantukimalaisen kaltaiset - Yleinen (Lapissa harvinainen) - Koiraalla vaaleat naamakarvat. - Kuningattarella keltainen kaulus ulottuu hieman siiven tyven alapuolelle. Mantukimalainen
LisätiedotSymbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl
Luku 14 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys a. Mikä on vanhempien genotyyppi? Vastaus: VvLl b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl c.
LisätiedotAika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder
UROSKAVALKADI Suomen Keeshond ry Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder CINEREUS RINTIN MOON SHADOWS, "Ezio" Rek. nro FI10311/13 Synt.
LisätiedotPORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA
Suomenkielinen nimi: Matokala Author, "löytäjä": Valenciennes Tieteelinen nimi: Pangio kuhlii Cobitis kuhlii Löytämisvuosi: 1846 Englanninkielinen nimi: Coolie loach Leopard loach Slimy myersi Slimy loach
LisätiedotOULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III
OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III 1) Elämää tuntureilla Tunturi-Lapissa luonnonolot ovat ankarat. Tuntureiden eläimet ovat sopeutuneet niukkaan kasvillisuuteen ja lyhyeen kesään. Etsi keväisestä
LisätiedotLintukortit OHJEET. Muistipeli
Lintukortit Kesto: 15 min Kenelle: Kaikki luokka-asteet Missä: Sisätiloissa Milloin: Kaikkina vuodenaikoina Tarvikkeet: lintukortit (tulosta ja leikkaa) Eräpassin osio: Riistanhoito Oppimistavoitteet:
LisätiedotDiurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
LisätiedotRIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA
RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA Ekologian peruskäsitteitä Ihmisen vaikutuksia luontoon ja riistalajien elinympäristöihin Eläinten sopeutuminen ja erilaisia keinoja selviytyä lajina Ihminen saalistajana
LisätiedotMatti Majava. Lyhenteet s = silmukka tr = taikarengas krs = kierros /kerros r = rivi ks = kiinteä silmukka ss = seuraava silmukka
Matti Majava Materiaalit: Puuvillalanka: Mayflower Cotton 8/4 Ruskea (1432), oranssi (1497), valkoinen (1402) harmaa (1442) ja musta (1443). Turvasilmat: 2 kpl. (8 mm.) Virkkuukoukku: Ohjeessa käytetty
LisätiedotBARBET JALOSTUSKATSELMUS
RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Tulimaan Valo Rekisterinumero FI33062/12 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 22.4.2012 ika 25.7.2015 N
LisätiedotStaffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö
LisätiedotKemijärven Nuolivaaran tuulipuiston lumijälkilaskennat 2015 AHLMAN GROUP OY
emijärven Nuolivaaran tuulipuiston lumijälkilaskennat 2015 AHLAN GOU OY aportteja 54/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 aportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 yöstä vastaavat henkilöt... 5 utkimusmenetelmät...
LisätiedotBARBET JALOSTUSKATSELMUS
- ULKOMUOTO RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Laulava Laika Rekisterinumero FI46299/10 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 15.7.2010 ika
LisätiedotKenguru 2019 Mini-Ecolier 2. ja 3. luokka
Sivu 0 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Koodi: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Oikeasta vastauksesta saa 3, 4 tai
LisätiedotKainkoira, kishu ja shikoku. Rotumääritelmävertailua
, kishu ja shikoku Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Metsästys Seurakoira Villisika ja peura Villisika ja peura Suurriista,esim.villisika Yleisvaikutelma Keskikokoinen Tasapainoinen Vankarakenteinen
LisätiedotCWD Chronic wasting disease Hirvieläinten näivetystauti. Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö
CWD Chronic wasting disease Hirvieläinten näivetystauti Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö Hirvieläinten näivetystauti Aiheuttaja prioni Proteinaceous infectious particle
LisätiedotVieraslajit ja kasvintuhoojat
Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan
LisätiedotMetsäpeura Rangifer tarandus fennicus. www.suomenpeura.fi www.forestreindeer.fi www.forestreindeer.ru
Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus www.suomenpeura.fi www.forestreindeer.fi www.forestreindeer.ru Metsäpeura - Levinneisyys Suomessa ja Luoteis-Venäjällä Villipeurat saapuivat Fennoskandiaan 10 000
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros
Lisätiedotlajien tunnistaminen
Kimalaisten elintavat ja lajien tunnistaminen Juho Paukkunen Pölyhyöty-hankkeen koulutustilaisuus Helsinki 27.4.2019 Esityksen sisältö Kimalaisten elintavat ja merkitys pölyttäjinä Suomen kimalaislajisto
LisätiedotOMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus
Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja
LisätiedotKenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)
sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua
LisätiedotZ O K E R OHJEET REGLER PÅ SVENSKA XL 3 XL 3 M4 1 L4 1 XL 3 M 23 XL 1 XL 4 ML 4 M 41 L4 3 L 1 S4 1 XL 2 XL 1 2 1 M 14 M 4 XL 3 LS 4 XL 3 L 3 S L3
X3 X X X X X X X X 3 3 3 X X 3 X X 3X 3 3 3 X 3 3 X 3 X 3 X X X X X 3 3 3 3 3 3 X 3 3 X X X 3 X X X 3 3 REGER PÅ VENK 3 www.zoker.org/se/regler X X X X X X X 3 X X 3 3 X X X 3 3 3 X 3 X X 3 3 3 3 3 3 3
LisätiedotOTATKO RISKIN? peli. Heitä noppaa 3 kertaa. Tavoitteena on saada
OTATKO RISKIN? peli 1. Heitä noppaa 20 kertaa. Tavoitteena on saada vähintään 10 kertaa silmäluku 4, 5 tai 6. Jos onnistut, saat 300 pistettä. Jos et onnistu, menetät 2. Heitä noppaa 10 kertaa. Tavoitteena
LisätiedotPOIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen
Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro
LisätiedotMetsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa
Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta
LisätiedotIrrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.
Sivu 0 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Oikeasta vastauksesta saa 3, 4 tai 5 pistettä.
LisätiedotPOIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen
Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti
LisätiedotEväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti
Aihe 3. luokan koulupäivä metsässä Tavoitteet englanti: verbit, luontosanasto, värit matematiikka: mittayksiköt ja geometria ympäristötieto: jokamiehenoikeudet käytetään kaikkia aisteja luonnon havainnoimisessa
LisätiedotBARBET JALOSTUSKATSELMUS
RET JLOSTUSKTSELMUS - ULKOMUOTO Gloria G de la Serve de la hapelle d'lexadre Lori 25.7.2015 1(8) Paikka Hämeenlinna ika 25.7.2015 rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Gloria G de la Serve de la hapelle
LisätiedotTehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus
Kenguru Benjamin, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi,
LisätiedotAlkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon
Johdanto Euroopassa on ollut tuhansia vuosia suurpetoja Suurpedot hävitettiin Euroopasta lähes sukupuuttoon Suurpedot vetäytyivät Keski-Euroopasta itään ja pohjoiseen Susia ja karhuja jäi myös Espanjaan,
LisätiedotNaurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa
Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset
Lisätiedota. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.
1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien
LisätiedotMiten eliöt ovat sopeutuneet pohjoisen oloihin?
opettajan sivu Miten eliöt ovat sopeutuneet pohjoisen oloihin? Saamelaisten talvivaatetus (3. 5. lk) Asian pohtiminen kuuluu olennaisena osana pohjoisen talvesta selviämisen kokonaisuuteen. Tehtävä toteutetaan
LisätiedotHOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa
Ryhmä: 2 FCI:n numero: 190 Hyväksytty: FCI 12.1.1998 SKL-FKK 13.5.2000 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa KÄYTTÖTARKOITUS: Käyttökoira. FCI:N LUOKITUS:
LisätiedotKorttien avulla voi esimerkiksi
Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.
LisätiedotOppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma
Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma 1 yksitoista (11) kaksitoista (12) kolmetoista (13) neljätoista (14) viisitoista (15) kuusitoista (16) seitsemäntoista
LisätiedotJalostustarkastuksen pöytäkirja
1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi VALOKUVAUS Heini Lehisto ELÄINLÄÄKÄRI KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA
LisätiedotJalostustarkastuksen pöytäkirja
1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Antero Hämäläinen KOIRAN NIMI Nemo PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA
LisätiedotRiistalaskennat ja riistantutkimus
Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi
Lisätiedot2. Naali äärimmäisen uhanalaiseksi 6-12 aikuista yksilöä sinikettu napakettu
1. Saimaannorppa Norpan alalaji, joka on sopeutunut elämään Saimaan järvialtaassa. Laji on luokiteltu äärimäisen uhanalaiseksi Se on sopeutunut täysin makeaan veteen ja elää 65-80% elämästään vedessä Syö
LisätiedotJalostustarkastuksen pöytäkirja
1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi VALOKUVAUS Heini Lehisto ELÄINLÄÄKÄRI KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA
LisätiedotJalostustarkastuksen pöytäkirja
1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Marko Herraniemi KOIRAN NIMI Kaikenriistan Luja PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina
Lisätiedot10. Kerto- ja jakolaskuja
10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan
LisätiedotKenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5
Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.
LisätiedotKenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka
3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta
Lisätiedot