GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87
Johdanto Kittilän kuntaan kuuluvassa Petäjäselässä ja sen ympäristössä karttalehdillä 3721 07 (Vesmajärvi) ja 3721 08 (Paartoselkä) tehtiin kultatutkimuksia vuosina 1986-87. Erilliseksi kairauskohteeksi valittiin lisäksi Nunosvaara, joka sijaitsee 9 km Petäjäselän huipusta Kerolaesta suoraan länteen. Tutkimuskohteet sijaitsevat Kittilän Kuivasalmesta Sodankylän Peurasuvantoon johtavan erämaatien varressa. Tutkimusten lähtöoletuksena oli Kumputunturin konglomeraattien detritaalisen kullan lähtöalueen etsintä. Vahvistuksena oletukselle erottuu Petäjäselkä ympäristöineen moreenin hienoaineksen kultapitoisuuskartassa laajana, ympäristöä korkeamman pitoisuusasteen omaavana alueena (Liite 1). Tutkimus oli osa Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen kultaprojektin (1986-89) toimintaa. Tutkimuksista vastasivat Ilkka Härkönen (1986) ja Veikko Keinänen (1987) ja ne tehtiin geologi Olavi Aurasen johdolla. Toiminta ja tulokset Työt aloitettiin 1986 kaivamalla Pomokairan läpi kulkevan tien itäpuolelle 12 tutkimuskaivantoa (Liite 2). Kaivannoissa tavattiin grafiitti-karbonaattiraitaisia tuffeja, hematiitti-götiitti-iskoksisia breksioita, emäksisiä tuffeja, mustaliuskeita, kloriitti-karbonaattikiviä ja karbonaattikiviä. Montuista otettiin jatkuvat näytteet. Näytteissä ei ollut kultaa. Samana kesänä kerättiin 17 pintamoreeninäytettä (5 näytettä neliökilometriltä), joista vaskattiin "Gold Mate"-spiraalirikastinlaitteella raskasmineraalit. Näytteistä tehdyissä analyyseissä oli parhaimmillaan 12 ppb:a kultaa. Parhaat pitoisuudet esiintyivät Kerolaen itäisellä rinteellä, näytteenottoalueen kaakkoiskulmalla (Liite 2). Vuonna 1987 tehtiin geofysikaalisia profiilimittauksia 16.7 km neljään eri kohteeseen. Kohteet olivat Kerolaki, Peurasuvannon tienvarsi, Selkä-Mäntypää sekä Nunosvaara. Pintamoreeninäytteenottoa jatkettiin noin 15 neliökilometrin alalta. Lisäksi syvämoreeninäytteitä otettiin 3 kohteesta 20 m:n pistevälillä yhteensä 196 kpl (Liite 2). Selkä-Mäntypäähän kairattiin 6 tutkimusreikää 800 m:n levyiselle vyöhykkeelle (Liite 2). Lisäksi Nunosvaaraan kairattiin kaksi tutkimusreikää (R307 ja R308). Sekä Selkä-Mäntypäähän että Nunosvaaraan oli ennen kairausta tehty magneettinen ja VLF-R -mittaus. Reikien kivilajit olivat pääasiassa emäksisiä laavoja ja tuffeja sekä emäksisiä grafiittivälikerroksisia tuffiitteja. Ruhjevyöhykkeitä esiintyi runsaasti. Muuttumistuloksina esiintyivät karbonatisoituminen, serisiittiytyminen ja kiisuuntuminen (MAGK,SKII,CUKI). Nunosvaaran reiät (R307ja 308) koostuivat fylliitistä ja emäksisestä vulkaniitista. Kiisuina tavattiin magneettikiisua ja hieman sinkkivälkettä. Kairausrei istä saadut tulokset olivat heikot. Kultapitoisuudet jäivät ainoastaan muutaman kymmenen ppb:n tasolle. Vain yhdessä 1.5 m:n pituisessa näytteessä oli kultaa 0.87 ppm (R306).
Johtopäätökset Syytä laajan kulta-anomalian esiintymiseen ei edellä mainituilla tutkimuksilla saatu selvitetyksi. Tulokset olivat sen verran heikkoja, että Keski-Lapin kultaprojekti ei katsonut mahdolliseksi jatkaa tutkimuksia alueella. Alueella tehty tutkimus ei ollut mitenkään perusteellinen. Tutkimusmontuissa ja kairausrei issä esiintyi kuitenkin kullan esiintymiselle merkittäviä hydrotermisen muuttumisen läpikäyneitä kivityyppejä. Myös geofysikaalisissa kartoissa näkyy mielenkiintoisia ruhjeita. Se, etteivät nämä pilottimaiset tutkimukset antaneet positiivista kultatulosta, ei merkitse sitä, etteikö alueelta kultaa voisi löytyä. Geologi Veikko Keinänen LIITTEET: Liite 1. Kultapitoisuuden jakautuminen moreenin hienoaineksessa Keski-Lapissa sekä tutkimusalueen sijainti kartalla. Liite 2. Petäjäselän keskeiset toiminnot vuosina 1986-87 topografisella kartalla 1: 50000 (3721 2). Liite 3. Kairausreikäluettelo (M52.5/3721/87/-): Selkä-Mäntypää (R301-306) ja Nunosvaara (R307-308). Liite 4. M52.4/3721/ Kairausreikien sijaintikartta, Kittilä, Selkä-Mäntypää. Liite 5. M52.4/3721/ Kairausreikien sijaintikartta, Kittilä, Nunosvaara. LIITTYY: Kairasydänraportit M52.5/3721/87/R301- R308 Kairasydänprofiilit M52.7/3721/87/R301-304, R306 ja R308 Kairasydänanalyysit: Tilausnumerot 39916(R301), 39919(R302), 39917(R303), 39886(R304), 39885(R305), 39918(R306), 37803(R307) ja 39915(R308) Litogeokemialliset näyteanalyysit: Näytteet 86/10313-10373 (Tilausnumero 37448)
Vaskausnäytteet pintamoreenista: Näytteet 86/45501-45544 (Tilausnumero 37413), näytteet 87/41101-41147 (Tilausnumero 39850) Moreeninäyteanalyysit: Tilausnumerot: vuosi 87/39840 ja 39850 Magneettiset kartat: Profiilikartat 1:10000, Q22.13/372107/1987/1-7 VLF-R kartat: Vaihekulma ja näennäinen ominaisvastus, 1:10000, Q24.32/372107/1987/1-6 Matalalentokartat: Magneettikenttäkartat, totaalikomponentti 1:20000, Q22.811/372107 ja 372107 E F Sähköiset kartat: Profiilikartat, Imaginaarikomponentti 1:20000, Q24.811/372107/1 ja 372107 E F/1 1:100000, Q24.811/3721 Reaalikomponentti 1:20000, Q24.821/372107/1 ja 372107 E F/1 1:100000, Q24.821/3721 Kertomus Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen kultaprojektin toiminnasta vuonna 1986 Kertomus Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen kultaprojektin toiminnasta vuonna 1987 Kertomus Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen kultaprojektin toiminnasta vuonna 1988
Liite 3. KAIRAUSREIKÄLUETTELO (M52.5/3721/87/-): SELKÄ-MÄNTYPÄÄ (R301-306) JA NUNOSVAARA (R307 JA R308) R301: x= 7529.165 s= 90, kaltevuus 45, y= 446.175 syvyys 57.1 m R302: x= 7529.165 s= 90, kaltevuus 45, y= 446.160 syvyys 125.5 m R303: x= 7529.160 s= 270, kaltevuus 45, y= 446.375 syvyys 124.0 m R304: x= 7529.150 s= 270, kaltevuus 45, y= 446.570 syvyys 120.5 m R305: x= 7529.140 s= 270, kaltevuus 45, y= 446.775 syvyys 124.5 m R306: x= 7529.130 s= 270, kaltevuus 45, y= 446.960 syvyys 125.2 m R307: x= 7526.680 s= 110, kaltevuus 45, y= 437.760 syvyys 114.0 m R308: x= 7526.000 s= 270, kaltevuus 45, y= 437.230 syvyys 149.0 m Yhteissyvyys 940.1 m