KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 21.1.2011 Taltionumero 147 Diaarinumerot 3130/1/09, 3144/1/09, 3146/1/09 ja 3147/1/09 1 (34) Asia Valittajat Ympäristölupaa koskevat valitukset ja menetetyn määräajan palauttamista koskeva hakemus 1. Kari Paulasalo, Veli-Pekka Paulasalo, Susanna Kainari-Paulasalo ja Juha Riima, Parkano 2. Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry, Parkano, ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Tampere 3. Vapo Oy, Jyväskylä 4. Pirkanmaan ympäristökeskus Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely Vaasan hallinto-oikeuden päätös 7.9.2009 n:o 09/0454/3 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on asiakirjoista ilmenevien aikaisempien vaiheiden jälkeen päätöksellään 11.12.2007 (n:o 140/2007/4) myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Saukonsuon turvetuotantoon Parkanon kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten rajoitettuna ja täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Turvetta saadaan ottaa enintään noin 72 hehtaarin alueelta. Turvetta ei saa nostaa päätöksen liitekarttaan merkityltä noin kuuden hehtaarin alueelta, joka on säilytettävänä metsäisenä pölyn leviämistä estävänä suojavyöhykkeenä. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja muun ohella seuraavia lupamääräyksiä:

2 (34) Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa enintään noin 72 hehtaarin alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskenttien kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Pintavalutuskenttien on oltava muuten mitoitusohjeiden mukaisia, mutta kentällä olevat ojat on tukittava. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteiden on oltava tämän päätöksen mukaisia ennen kuntoonpano-ojitusten aloittamista. Rakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä virtausta säätelevät padot, laskeutusaltaat ja muut vesienkäsittelyrakenteet sekä ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on

3 (34) tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjaveden suojaaminen 6) Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä toimenpiteistä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista tai purkaantumista. = = = Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua esittämänsä ohjelman mukaisesti täydennettynä seuraavasti: -Päästötarkkailua on tehtävä kuntoonpanotöiden aikana sekä kahtena vuonna sen jälkeen ja kahtena vuonna ennen tarkistushakemuksen tekemistä, -kuntoonpanotöiden aikana vesinäytteet on otettava ennen lohkon 1 pintavalutuskenttää ja kentän jälkeen kerran kahdessa viikossa ja virtaama mitattava päivittäin, -tuotantoaikana vesinäytteet on otettava ennen lohkon 1 pintavalutuskenttää ja kentän jälkeen neljä kertaa vuodessa (maalis huhtikuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu tammikuu), -näytteiden mittaustuloksia verrataan Ristinevan mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena sen tutkimustuloksia. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia

4 (34) vaikutuksia Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannosta aiheutuvan pölyn ja melun vaikutuksia on tarkkailtava lähitilojen pihapiirissä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. = = = Ympäristölupavirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti: Luvan myöntämisen edellytykset Pääosalla Saukonsuon tuotantoalueesta on kuivatusvesien johtamiselle lainvoimainen lupa. Tuotantoa ei ole aloitettu. Toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on pintavalutus, joka määrätään koko tuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmäksi. Vesistön virkistyskäytölle kuivatusvesien johtamisesta aiheutuvat vahingot korvataan alapuolisen vesistön rantakiinteistöjen omistajille. Kalataloudelle ja vesistölle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksun ja hakijalle asetetun kunnostuksiin osallistumisvelvoitteen avulla. Ympäristölupavirasto on katsonut, että luvanmukaisella toiminnalla haittaa pohjavedelle ei aiheudu. Pölyn leviämismallilaskelman perusteella tuotantoalueen turvetuotannosta ei aiheutuisi valtioneuvoston asetuksessa asetettujen ilman hiukkaspitoisuuksien raja-arvojen ylittymistä asutuksen kohdalla.

5 (34) Laskelman tulosten perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että lähiasutukselle voi ajoittain aiheutua kohtuutonta rasitusta tuotantoalueen eteläosan tuotannosta aiheutuvasta pölystä. Asutuksen ja tuotantoalueen välisen etäisyyden ja suojavyöhykkeiden kasvattamiseksi tuotantoaluetta on rajattu. Melun haitallisia vaikutuksia lähiasutukselle vähennetään eniten melua aiheuttavien tuotantotoimien rajoittamisella yöllä. Kun otetaan huomioon Saukonsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Ympäristölupavirasto on perustellut lupamääräyksiä muun ohella seuraavasti: Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1, 2, 3, 4 ja 5. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pohjaveden suojaamiseksi on määräys 6. = = = Muun ohella määräykset 13 ja 14 ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. = = = Ympäristölupavirasto on vastauksena lausuntoihin ja muistutuksiin muun ohella lausunut seuraavaa: Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta ympäristölupavirasto on viitannut annettuihin lupamääräyksiin. Pääosalla Saukonsuon tuotantoalueesta on lainvoimainen lupa kuivatusvesien johtamiseen, joten turvetuotannon aloittamista ei käsitellä tässä luvassa lukuun ottamatta laajennusaluetta, jonka osalta viitataan Päätöksen täytäntöönpano -kohdan perusteluihin. Pölyhaitan estämistä koskevan vaatimuksen osalta on viitattu ratkaisuun ja sen perusteluihin.

6 (34) Hallinto-oikeuden ratkaisu Ympäristölupavirasto on hylännyt muun ohella eräissä muistutuksissa esitetyt vaatimukset luvan hylkäämisestä kokonaan tai uusien alueiden osalta sekä vaatimuksen kuivatusvesien kemikaloinnista. Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.12.2012 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Päätöksen täytäntöönpano Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristölupavirasto on hylännyt luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta laajennusalueella ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristölupavirasto on maininnut sovellettuina säännöksinä muun muassa ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 44 ja 46 :n. Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään ympäristölupaviraston päätöksestä tehdyt valitukset enemmälti hyläten muuttanut kuivatusvesien käsittelyä koskevia lupamääräyksiä 2 ja 3 sekä tarkkailua koskevia lupamääräyksiä 13 ja 14. Muilta osin hallinto-oikeus on pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen. Muutosten jälkeen lupamääräykset 2, 3, 13 ja 14 kuuluvat seuraavasti (muutokset kursiivilla): Vesienkäsittely = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7 (34) 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Tuotantoalueelta kerääntyvät kuivatusvedet on johdettava vesistöön kemiallisen käsittelyn kautta. Kemiallisen käsittelyn on oltava roudattomana kautena kuitenkin vähintään ajanjaksona 1.4 31.10. mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien niin tehokasta, että seuraavat puhdistustehot saavutetaan suon kuntoonpanon alkamisesta lukien: Laatutekijä Puhdistustulos vähintään Kokonaisfosfori (P) 80 % Kemiallinen hapenkulutus (COD) 70 % Kiintoaine 60 % Edellä olevat puhdistustehoarvot lasketaan roudattoman kauden käsittelyajan mittausten keskiarvoina. Talviaikaisen kemiallisen käsittelyn tehon tavoitearvot ovat talvikauden mittausten keskiarvoina laskettuna seuraavat: kokonaisfosfori (P) 70 %, kemiallinen hapenkulutus (COD) 50 % ja kiintoaine 50 %. Jos edellä määrättyjä talviaikaisen kemiallisen käsittelyn puhdistustehon tavoitearvoja ei saavuteta, luvan saajan on tavoitearvojen ylittymisjakson jälkeisen toukokuun loppuun mennessä esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma käsittelyn tehostamisesta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse.

8 (34) Vesiensuojelurakenteisiin saa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = 3. Vesienkäsittelyrakenteiden on oltava tämän päätöksen mukaisia ennen kuntoonpano-ojitusten aloittamista. Luvan saajan on hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kuusi kuukautta ennen kuntoonpanotöiden aloittamista esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma virtaamansäätöpatojen rakentamisesta kokoojaojiin sekä suunnitelma laskeutusaltaiden sekä kuivatusvesien kemiallisen käsittely-yksikön rakentamisesta mitoitustietoineen niin, että kuivatusvedet voidaan kaikissa virtaamaolosuhteissa kemiallisesti käsitellä. Suunnitelmat on saatettava tiedoksi Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli suunnitelmille ei saada Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymistä, vesienkäsittelyrakenteiden hyväksyminen on saatettava ympäristöluvan täydentämistä koskevana asiana ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = 13. Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua täydennettävän ohjelman mukaisesti. Esitys tarkkailuohjelman täydentämiseksi on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kuusi kuukautta ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

9 (34) 14. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannosta aiheutuvan pölyn ja melun vaikutuksia on tarkkailtava lähitilojen pihapiirissä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmaksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea. Vuoden 2010 yhteenvetoon on lisäksi liitettävä erillisselvitys Vuorijärven veden mahdollisesta suotautumisesta pohjaveteen ja Parkanon kaupungin pohjavedenottamolle sekä arvio suotovesien vaikutuksesta pohjavedenottamolta otettavan veden laatuun. Selvityksen perusteella ympäristökeskus voi antaa pohjaveden tarkkailua koskevia lisämääräyksiä. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Asian ratkaiseminen välittömästi Asiassa on kysymys ympäristölupavirastolle palautetusta ympäristölupaasiasta, jonka asiakirjoissa on riittävä selvitys asian ratkaisemiseksi. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on enemmän viivästyksen välttämiseksi, palauttamatta asiaa uudestaan ympäristölupaviraston käsiteltäväksi ratkaissut asian välittömästi. Vaatimukset ympäristöluvan epäämisestä Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä

10 (34) muiden toimintojen kanssa mainitussa momentissa tarkoitettuja seurauksia. Sanottuihin kiellettyihin seurauksiin kuuluvat muun muassa terveyshaitta, merkittävä muu ympäristön pilaantuminen tai sen vaara tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettu kohtuuton rasitus. Terveyshaitalla tarkoitetaan tässä yhteydessä ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Saukonsuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiselle on myönnetty vuonna 1997 vesilain mukainen lupa. Lupaa myönnettäessä Saukonsuon tuotantoalueesta noin 28 hehtaaria oli peruskuivatettu turvetuotantoa varten, mutta vuonna 1987 tehdyn ojituksen jälkeen valmistelua ei ole jatkettu eikä tuotantoa aloitettu. Toiminnan laajuus huomioon ottaen hallinto-oikeus on arvioinut, ettei lainvoimaisen luvan voida katsoa luvan myöntämisajankohtana voimassa olleen vesilain 10 luvun 32 :n nojalla rauenneen miltään osin. Tämän vuoksi lupahakemuksen hylkääminen vesistövaikutusten perusteella edellyttää, että ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädetyt edellytykset luvan peruuttamisesta ovat käsillä, eikä luvan edellytyksiä saada täytetyksi lupaa 58 :n mukaisesti muuttamalla. Mainitun lainkohdan 3 kohdan mukaan lupaa voidaan muuttaa, jos parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia. Kun hallinto-oikeus on muuttanut edellä ilmenevästi ja jäljempänä olevin perusteluin ympäristöluvan vesienkäsittelymääräyksiä, ei edellytyksiä luvan peruuttamiseksi ja hakemuksen hylkäämiseksi hankkeen vesistövaikutusten perusteella ole. Saukonsuon kuivatusvesien johtamisen vaikutukset vesistössä ja erityisesti Vuorijärvessä on arvioitava ottaen huomioon myös samalla vesistöalueella olleiden tuotantoalueiden yhteisvaikutus. Saukonsuon vuoden 1987 ojitukset 28 hehtaarin alalla ovat vaikuttaneet vesistössä vain vähän. Toiminnan laajuus huomioon ottaen soiden yhteisvaikutus vesistössä on ollut huomattavin 1990-luvulla, kun tuotantopinta-alaa tai uutta

11 (34) ojitettua pinta-alaa on ollut noin 300 hehtaaria, josta se on pienentynyt nykytasolleen noin 200 hehtaariin. Ristinevalla on ympäristöluvan mukaista tuotantoalaa noin 129 hehtaaria ja kuivatusvedet on käsitelty vuodesta 2005 sulan maan aikana pintavalutuksella. Latikkanevalla tuotanto päättyy määräaikaisen luvan mukaisesti viimeistään vuonna 2012. Sarkinnevan lainvoimaisen ympäristöluvan saaneen 56 ha:n tuotantoalueen kuivatusvedet on vuodesta 2005 käsitelty kasvillisuuskentillä tai ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vesioikeuden Saukonsuon turvetuotannon kuivatusvesien johtamislupa on myönnetty katselmustoimituksen ja siinä laaditun vahinkoarvion ja korvausesityksen perusteella. Soiden yhteinen hakemus on koskenut yhteensä 422 hehtaarin tuotantopinta-alaa. Silloisen, mukaan lukien noin 280 hehtaarin turvetuotanto, vesistökuormituksen vaikutukset Vuorijärvessä ovat olleet katselmustoimituksessa nähtävillä ja tulleet vesioikeuden tietoon. Merkittäväksi Vuorijärven tilaan vaikuttavaksi tekijäksi todettiin järven sisäinen kuormitus. Rantakiinteistöille oli arvioitu aiheutuvan virkistyskäytön vaikeutumista ja vesialueella kalataloudellista vahinkoa. Vesiylioikeus määräsi sittemmin Vapo Oy:n osallistumaan Vuorijärven kunnostamishankkeen kustannuksiin kuormitusosuuttaan vastaavasti 15 prosentin osuudella. Turvetuotantoalueet muodostavat Vuorijärven valuma-alueesta 4,3 %. Järven vesi on rehevää ja humuspitoista ja laatu välttävä. Alusvesi on hapetonta talvella, jolloin pohjasta liukenee ravinteita veteen. Vuodesta 1993 lähtien happi on talvella loppunut myös päällysvedestä lähes joka vuosi. Järveä on kunnostettu muun muassa ruoppauksin, vesikasvien niitoin sekä särkikaloja tehokalastamalla. Järven veden laatu on pysynyt viimeisten 20 vuoden ajan lähes muuttumattomana. Kalastajien määrä on vähentynyt. Kuhan ja siian istutustulokset ovat huonot lähinnä talvisten happiongelmien vuoksi. Edellä oleva Vuorijärven tilasta lausuttu huomioon ottaen voidaan arvioida, että turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamisesta on aiheutunut suuruusluokaltaan sellainen vesistön tilan muutos, joka huomioon ottaen vesioikeuden lupa myös Saukonsuon hankkeelle on myönnetty sekä luvan yhteydessä korvaukset ja muut velvoitteet määrätty. Valituksenalaisessa luvassa on määrätty korvattavaksi edelleen vahingot vesistön virkistyskäytön vaikeutumisesta, kalatalousmaksu sekä määrätty velvollisuudesta osallistua vesistön kunnostukseen. Kun otetaan huomioon Latikkanevan tuotannon loppuminen, Ristinevan tuotantopinta-alan väheneminen sekä se, että Ristinevan ja Sarkinnevan

12 (34) tuotantoalueiden kuivatusvedet on vuodesta 2005 lähtien käsitelty aikaisempaa tehokkaammin pintavalutusta tai kasvillisuuskenttää käyttäen, Saukonsuolle määrättävä kemiallinen vesienkäsittely sekä se, että ympäristöluvassa määrättyjen vesiensuojelurakenteiden on oltava päätöksen mukaisessa kunnossa ennen kuntoonpano-ojitusten aloittamista, Saukonsuon turvetuotannon päästöistä vesistöön ei aiheudu yhdessä muiden Vuorijärven valuma-alueen turvetuotantoalueiden päästöjen kanssa Vuorijärven kuormituksen huomattavaa lisääntymistä eikä muitakaan sellaisia vesistövaikutuksia, järven virkistyskäytön vaikeutumista olemassa olevaan tilanteeseen verrattuna tai muutakaan sellaista seurausta, että ympäristölupa Saukonsuon 62 hehtaarin alueen osalta tulisi evätä tai vesilain nojalla myönnetty lainvoimainen lupa peruuttaa. Edellä lausutuilla perusteilla voidaan lupa myös Saukonsuon uudelle 11 hehtaarin tuotantoalueelle myöntää. Asian uudessa käsittelyssä on saatu riittävä selvitys pölyvaikutuksista leviämismallilaskelman avulla. Luvassa on rajoitettu tuotantoalaa asutukselle aiheutuvan pölyhaitan rajoittamiseksi ja annettu myös samassa tarkoituksessa lupamääräys 7 sekä meluhaitan osalta riittävä lupamääräys 8. Voimassa olleen luvan vesiensuojelutoimenpiteitä koskevat määräykset tarkistetaan vastaamaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua BAT-periaatetta. Näillä perusteilla hallinto-oikeus on arvioinut, kuten ympäristölupavirasto, että luvan myöntämisedellytykset Saukonsuon turvetuotantoon täyttyvät. Vesienkäsittelymääräyksen muuttaminen Ympäristöluvassa Saukonsuon vesien käsittelyksi määrätty ympärivuotinen pintavalutus on käsittelymenetelmänä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Kun kuitenkin otetaan huomioon alapuolisen vesistön, erityisesti Vuorijärven nykytila, Saukonsuon vesistökuormitusta on erityisen perusteltua alentaa. Suunnitelman mukaan Saukonsuon pintavalutuskenttä 1 rakennettaisiin osittain metsäojitetulle alueelle ja osittain vuonna 1987 esikuivatetulle, tuotantoon tarkoitetulle alueelle. Ojitusten takia pintavalutuksen puhdistusteho voi jäädä alhaiseksi. Kun pintavalutuskentälle 1 vedet olisi pumpattava, kemiallisen käsittelyn vaatimat pumppausjärjestelyt eivät ole huomattava lisäkustannus suunnitelmaan ja hankkeesta saatavaan taloudelliseen hyötyyn nähden. Kemiallisen käsittelyn lisäkustannusten kohtuullisuutta arvioidessaan hallinto-oikeus on ottanut huomioon, että Saukonsuolla tuotanto jatkuisi uutena alueena

13 (34) varsin pitkään. Kun pintavalutukseen nähden kemiallisella käsittelyllä on mahdollista alentaa erityisesti fosforin, orgaanisen aineksen ja kiintoaineen kuormitusta, on kemiallisen käsittelyn määrääminen Saukonsuon kuivatusvesille alapuolisen vesistön tilan kannalta perusteltua. Sulan maan aikaisen kemiallisen käsittelyn teholle on asetettava raja-arvot. Puhdistustehovaatimukset on asetettu tasolle, joka vastaavia hankkeita koskevien tarkkailututkimusten mukaan voidaan kemiallisella käsittelyllä kohtuudella saavuttaa. Koska kuivatusvesien talviaikaisesta kemiallisesta käsittelystä ei ole kokemusperäistä tietoa, puhdistustehovaatimukset on talviaikaisen käsittelyn osalta asetettu tavoitteellisina. Hallinto-oikeuden ympäristölupaan tekemien muutosten johdosta ei ole perustetta alentaa ympäristölupaviraston päätöksessä määrättyä arvionvaraista kalatalousmaksua. Tarkkailua koskevien lupamääräysten muuttaminen Lupamääräys 13 Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista. Pykälän 3 momentin mukaan päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Tarkkailumääräyksen muuttaminen on tarpeen kuivatusvesien käsittelymääräyksiin hallinto-oikeudessa tehtyjen muutosten vuoksi ja päästöjen määrän ja käsittelyn tehon selville saamiseksi. Tästä syystä hallinto-oikeus on määrännyt luvan saajan täydentämään tarkkailuohjelmaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lupamääräys 14 Saukonsuon kuivatusvesien johtamisesta ei vesienkäsittelymääräykset huomioon ottaen ennalta arvioiden aiheudu merkittävää lisäkuormitusta Vuorijärvessä eikä näin ollen tähänastista suurempaa vaikutusta järven veden laatuun. Parkanon kaupungin vedenottamo sijaitsee Vuorijärven läheisyydessä ja on esitetty, että Vuorijärven vettä suotautuu pohjaveteen. Selvitystä pohjavesialueesta, vedenotosta tai pintaveden suotautumisesta ei ole. Ottamosta saatavan veden laatua tarkkaillaan. Koska pintaveden suotautumista voi tapahtua ja Saukonsuon kuivatusvedet voivat

14 (34) kuormitusosuudellaan heikentää Vuorijärven veden laatua, hallinto-oikeus on katsonut perustelluksi määrätä asiaa koskevan selvityksen liitettäväksi vuotta 2010 koskevaan vaikutustarkkailun yhteenvetoon. Selvityksen perusteella voidaan tarvittaessa antaa pohjaveden tarkkailua koskevia lisämääräyksiä. Selvitys ja sen johdosta mahdollisesti aloitetun tarkkailun yhteenveto on aikanaan liitettävä muun ohella lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen. Lausuma muista vaatimuksista Lassi Luomalan ja myötäpuolten valituksesta hallinto-oikeus on viitannut edellä perusteluissa Vuorijärven tilasta ja turvetuotannon kuormituksesta lausuttuun. Korvaukset virkistyskäytön vaikeutumisesta määrätään valittajille ympäristölupaviraston päätöksen mukaan korvaustasoltaan samana kuin aikaisemmassa vesioikeuden päätöksessä, eikä korvausratkaisun muuttamiseen muutoinkaan ole perusteita. Kari Paulasalon ja myötäpuolten valituksesta hallinto-oikeus on todennut, ettei Saukonnevan eristysojan vesien johtamisesta tai turvetuotannon pölyvaikutusten seurauksena Kovesjärvessä aiheudu vesistön pilaantumista. Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Ympäristönsuojelulaki 4, 41 :n 1 ja 2 momentti, 42 :n 1 momentin 2 ja 5 kohta, 43 1 ja 3 momentti ja 70 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 1 momentti Vesilaki 10 luku 32 (553/1994) 1. Kari Paulasalo ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökset kumotaan ja lupahakemus hylätään. Vaatimuksensa tueksi he ovat esittäneet muun ohella seuraavaa: Ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan Saukonsuon turvetuotantoon äänestyspäätöksellä vastoin esittelijän kantaa. Vähemmistöön jääneiden mukaan turvetuotannon aloittaminen aiheuttaisi Vuorijärven sietokyvyn ylittymisen ja järven pilaantumisen, vaikka käytettäisiin parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

15 (34) Vuorijärven valuma-alueella on harjoitettu turvetuotantoa jo pitkään. Se on osaltaan heikentänyt järven tilan korkeintaan välttäväksi. Humuslietettä on kertynyt pohjaan runsaasti, umpeenkasvu on voimakasta ja happitilanne on huono. Järven tilaa yritetään kohentaa kunnostustoimilla, mutta niiden vaikutukset ovat hitaita. Kunnostuksen onnistumisen ehdoton edellytys on, että kuormitus selvästi vähenee. Vähäinenkin lisäkuormitus vie pohjan kunnostushankkeelta. Vesien suojeluun liittyvien tekijöiden lisäksi on otettava huomioon, että pääosin luonnontilainen Saukonsuo on alueellisesti merkittävä suoluontoa säilyttävä kokonaisuus. Häiriintymättömän suoluonnon tila on huono erityisesti Suomen eteläosissa, keski-, etelä- ja hemiboreaalisilla kasvillisuusvyöhykkeillä. Ojittamattomien soiden ottaminen turvetuotantokäyttöön on uhka jäljellä olevien luonnontilaisten soiden häiriöalttiille ekosysteemeille ja eliölajistolle. Ympäristölupamenettelyssä tulisi olla mahdollisuus rajoittaa suoluontoa peruuttamattomasti hävittävää toimintaa myös suojelualueiden ulkopuolella. Tämä koskee erityisesti Etelä-Suomea, jossa on jäljellä vain rippeitä luonnontilaisista soiden elinympäristöistä. Saukonsuo on lisäksi yksi alkuperäisen suoluonnon yhtenä indikaattorilajina pidetyn riekon eteläisimpiä esiintymiä Länsi-Suomessa. Turvetuotanto hävittäisi Saukonsuolta riekon ja siirtäisi taas lajin elinalueen rajaa pohjoisemmaksi. Lisäksi Saukonsuo edustaa harvinaisia eteläisiä aapasoita, joita on suojeltu niukasti ja joita on jäljellä vähän. Saukonsuolla esiintyy myös eri suotyyppien nykyisessä uhanalaisuusluokituksessa Etelä-Suomessa vaarantuneiksi katsottuja kasvupaikkoja, kuten sara- ja kalvakkarämeitä. Pirkanmaan liitto on laatimassa turvetuotannon vaihemaakuntakaavaa ja koko Suomeen ollaan laatimassa suostrategiaa. Voidaan olettaa, että ne rajaavat lähitulevaisuudessa uusien turvetuotantoalueiden perustamisen vain kokonaan ojitetuille, luonnontilansa jo menettäneille suoalueille. Ojittamattomat, luontoarvonsa edes osittain säilyttäneet suot tullaan rajaamaan turvetuotannon ulkopuolelle. Saukonsuolla on merkittäviä luontoarvoja. Koska turvetuotanto on voimakkaassa murrosvaiheessa ja uusien tuotantoalueiden kriteerit ovat valmistelussa, Saukonsuolle ei tule myöntää lupaa turvetuotannon aloittamiseen. Myös luonnonsuojelulailla suojaamattomat merkittävät ympäristöarvot on otettava yleisen edun kannalta huomioon päätöstä tehtäessä. 2. Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry ovat valituksessaan esittämillään perusteilla vaatineet, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökset kumotaan ja lupahakemus hylätään.

16 (34) 3. Vapo Oy on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan seuraavilta osilta: 3.1 Hallinto-oikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin yhtiö on lupamääräyksessä 2 määrätty johtamaan turvetuotantoalueelta kerääntyvät kuivatusvedet vesistöön kemiallisen käsittelyn kautta, määrätty roudattoman kauden käsittelylle puhdistustehoarvot ja talviaikaiselle käsittelylle tavoitearvot sekä velvoitettu yhtiö tarvittaessa esittämään talviaikaisen puhdistuksen tehostamisesta suunnitelma Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. 3.2 Hallinto-oikeuden päätös on kumottava myös siltä osin kuin lupamääräykseen 3 on tehty kemialliseen käsittelyyn liittyviä muita muutoksia, jotka koskevat suunnitelmien esittämistä. Lupamääräys on pysytettävä voimassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston hyväksymässä muodossa. Toissijaisesti suunnitelmien esittäminen on määrättävä koskemaan ojittamattomalle suoalueelle rakennettavaksi suunniteltavaa pintavalutuskenttää allastuksineen, pumppaamoineen sekä vesienjohtamisjärjestelyineen. 3.3 Hallinto-oikeuden päätös on kumottava myös siltä osin kuin yhtiö on kemiallisen käsittelyn vuoksi velvoitettu lupamääräyksessä 3 täydentämään ympäristöluvassa vahvistettua tarkkailuohjelmaa. 3.4 Hallinto-oikeuden päätös on kumottava siltä osin kuin yhtiö on lupamääräyksessä 14 määrätty liittämään erillisselvitys Vuorijärven veden mahdollisesta suotautumisesta pohjaveteen sekä tekemään arvio suotovesien vaikutuksesta Parkanon kaupungin pohjavedenottamolta otettavan veden laatuun. Lupamääräyksestä on samoin poistettava määräys, jonka mukaan ympäristökeskus voi selvityksen perusteella antaa pohjaveden tarkkailua koskevia lisämääräyksiä. Vaatimuksensa tueksi yhtiö on esittänyt muun ohella seuraavaa: Hallinto-oikeuden määräämän kemiallisen puhdistuksen ja pintavalutuskenttien tehokkuuden välistä vertailua Saukonsuolla olisi kaksi ympärivuotisesti käytössä olevaa pintavalutuskenttää. Pintavalutuskentälle 1 johdettaisiin pumppauksella lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet yhteensä 59,5 hehtaarin tuotantoalalta. Pintavalutuskentälle 2 johdettaisiin lohkon 3 kuivatusvedet luontaisella laskulla. Viimeksi mainittu tuotantoala on 12,5 hehtaaria.

17 (34) Yhtiön edellä mainittu suunnitelma perustuu kokemuksiin Karhusuon (Anjalankoski) ja Kiihansuon (Savitaipale) pintavalutuskenttien keskimääräisistä reduktioista koskien kiintoainetta, kemiallista hapenkulutusta ja kokonaistyppeä. Karhusuolla keskimääräiset reduktiot ovat olleet vuosina 1997 2008 kiintoaineella 79 %, kemiallisella hapenkulutuksella - 1 %, kokonaisfosforilla 37 % ja kokonaistypellä 40 %. Kiihansuolla keskimääräiset reduktiot ovat olleet vuosina 1998 2008 kiintoaineella 85 %, kemiallisella hapenkulutuksella 5 %, kokonaisfosforilla 58 % ja kokonaistypellä 37 %. Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008) mukaan pintavalutuskentälle tulevan ja siltä lähtevän veden laadun eroksi eli puhdistustehoksi (reduktio) on saatu kiintoaineella noin 50 %, kokonaisfosforilla noin 50 %, kokonaistypellä noin 40 % ja kemiallisella hapenkulutuksella 5 20 %. Kysymys on pitoisuusvähenemästä, ei ainemäärän vähenemisestä. Todellisuudessa ainemäärä pienenee pitoisuusvähenemää enemmän. Pintavalutukseenhan tulee vettä enemmän kuin sieltä poistuu, koska osa vedestä haihtuu ja osa imeytyy kentällä. Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan mukaan kemiallisessa puhdistuksessa kiintoaineen puhdistustehoksi on saatu noin 90 %, kokonaisfosforin noin 85 %, kokonaistypen noin 35 % ja kemiallisen hapenkulutuksen noin 75 %. Kemiallisessa puhdistuksessa pitoisuusvähenemä on sama kuin ainemäärän vähenemä, koska vettä pumpataan saostusaltaaseen sama määrä kuin siitä poistuu. Yhtiön kemiallisilta puhdistamoilta saadut keskimääräiset reduktiot vuosina 2002 2008 ovat olleet hieman pienempiä kuin turvetuotannon oppaassa esitetyt reduktiot. Kiintoaineen reduktio on ollut keskimääräin 49 %, kemiallisen hapenkulutuksen 76 %, kokonaisfosforin 87 % ja kokonaistypen 40 %. Käytännössä pintavalutuksen ja kemiallisen puhdistuksen puhdistusteho on hyvin pitkälle (kokoluokkaisesti) samanlainen. Pintavalutus "häviää" lähinnä kemiallisen hapenkulutuksen poistamisessa. Talviaikaisesta pintavalutuksesta on kokemusta yli 20 vuoden ajalta. Ensimmäinen ympärivuotinen pintavalutuskenttä on rakennettu 1980-luvulla Kompsasuolle (entinen Kuivaniemi) ja se toimii edelleen hyvin. Myös muut kentät toimivat ja veden laatu on hyvää myös talvella. Menetelmä on yksinkertainen, luotettava ja varmasti toimiva. Vesi on kiintoainepitoisuuden osalta ollut usein luonnontilaisen tasoista (2 mg/l) tai vastaanottavaa vesistöä parempilaatuista. Myös fosforin osalta parhaimmalla

18 (34) kentällä on päästy luonnontilaisena pidetyn fosforipitoisuuden alle (20 µg/l). Typpipitoisuuden osalta luonnontilaisena pidetty raja on 500 µg/l. Myös tämän rajan alle päästään pintavalutuksella hetkittäin talviaikaan. Ympärivuotisesta kemiallisesta puhdistuksesta ja sen toimivuudesta ei ole olemassa vielä käyttökokemuksia. Ensimmäinen ympärivuotinen kemiallinen puhdistamo on rakennettu Seinäjoen Haukinevalle talvella 2009. Valunnan puuttumisen johdosta puhdistamolta saatiin ensi kertaa tuloksia maalis huhtikuulta, jolloin kevät oli pitkällä (lämpöasteita) ja sula kausi alkanut (kevättulvat liikkeellä). Tuolloin puhdistus jo toimi. Ympärivuotisen kemiallisen puhdistuksen käyttö edellyttää kovimmilla pakkaskausilla saostusaltaan kattamista ja eristämistä. Jääkannen alla hyvin alhaisessa veden lämpötilassa flokin laskeutuminen hidastuu ja virtaava vesi voi viedä kevyttä flokkia ja jopa jo saostuneenkin flokin mukanaan suuremmilla virtaamilla. Altaiden kattaminen aiheuttaa puhdistamisessa ongelmia. Käytössä olevat kemikaalit eivät toimi hyvin kylmässä, lähes jäätymispisteessä olevassa, vedessä. Ääriolosuhteissa flokin muodostus on heikkoa, se ei laskeudu kunnolla ja voi myös hajota osittain. Tämä on havaittu jo nykyisillä sulan ajan käytössä olevilla kemiallisilla puhdistamoilla syksyn pakkasilla. Tällainen heikko flokki kulkeutuu helposti saostusaltaan läpi alapuoliseen vesistöön. Kemikaalien ominaisuudet sekä kulku putkistoissa huononevat ja oikean annostelun määrittäminen on erittäin vaikeaa. Käytännössä kemikaalia ei voi syöttää niin paljon kuin sitä tarvittaisiin. Talvella vesien pumppaaminen voi aiheuttaa ylä- ja alapuolisissa ojastoissa jäänmuodostusta kovilla pakkasilla, minkä seurauksena voi aiheutua tulvimisongelmia sekä rakenteiden rikkoutumisia (pumppaamot, altaat, laskuojat ynnä muut). Kemiallisesta vedenpuhdistuksesta kylmän veden aikaan ei ole vielä kokemusta. Tällä hetkellä sitä ei voi edes verrata pintavalutukseen, koska menetelmän talviaikaisesta toiminnasta ja toimintakyvystä ei ole riittävästi tietoa. Pääosa tuotantoalueen kuivatusvesistä käsitellään pintavalutuskentällä 1, jonka toimintakyky on hallinto-oikeuden päätöksessä katsottu epävarmaksi sarka- ja metsäojitetusta tilasta johtuen. Saukonsuon tuotantoalasta pääosa on ojittamatonta suoalaa. Hallinto-oikeudella olisi siten ollut

19 (34) tarvittaessa mahdollisuus määrätä pintavalutus toteutettavaksi ojittamattomalle osalle suota, mikäli se tässä tapauksessa olisi välttämätöntä puhdistustehon varmistamiseksi. Kustannukset Kemiallisen puhdistuksen edellyttämien laitteistojen rakentamiskustannukset Saukonsuolla ovat noin 250 000 euroa. Käyttökustannukset ovat nykytasolla 15 000 euroa vuodessa. Koko arvioidulle 25 vuoden toiminta ajalle käyttökustannuksia kertyy 375 000 euroa. Pintavalutuksessa kaikkien rakenteiden kustannukset olisivat vastaavasti noin 170 000 euroa. Käyttökustannukset ovat nykytasolla 6 000 euroa vuodessa ja koko arvioidulle 25 vuoden toiminta-ajalle siten 150 000 euroa. Ojittamattomalle suoalueelle sijoitettava pintavalutuskenttä korvaisi pintavalutuskentät 1 ja 2. Kumotun pintavalutuksen (kenttien 1 ja 2 kaikkien rakenteiden) kustannukset olisivat Saukonsuolle noin 110 000 euroa. Käyttökustannukset olisivat nykytasolla 5 000 euroa vuodessa ja koko toiminta-ajalle yhteensä 125 000 euroa. Kahden eri pintavalutusvaihtoehdon välillä on kysymys lähinnä puhdistustehon ennalta varmistamisesta. Sama varmistaminen voidaan hoitaa rakentamalla ympäristölupaviraston määräämät pintavalutuskentät erityisellä huolella, kuten on meneteltävä myös ojittamattomalle alueelle rakennettavan kentän osalta. Molemmissa on huolehdittava vesien tasaisesta kentälle jakaantumisesta ja leviämisestä, missä oleellinen asia on kentän korkeus- ja kaatosuhteiden huomioon ottaminen rakentamisessa ja käytettävissä rakenteissa. Ojitetulla kentällä olevat ojat on tukittava noin 10 m välein oikovirtausten estämiseksi. Kentän käyttäytymistä on seurattava huolella ja tarvittaessa tehtävä korjaavia toimenpiteitä. Hakemuksessa esitetty pintavalutus on rakentamiskustannuksiltaan selvästi pienempi kuin pintavalutus sijoitettuna ojittamattomalle osalle suota, joka edellyttää suurempaa pumppua sekä noin kilometrin pituista paineputkea vesien kentälle tuotantoalueen alaosasta johtamiseksi suurista korkeuseroista johtuen. Käyttökustannuksiltaan pintavalutusvaihtoehdot olisivat silti likellä toisiaan. Kemiallinen puhdistus olisi taas sekä rakentamis- ja käyttökustannuksiltaan molempia huomattavasti kalliimpi. Saukonsuolla pintavalutus on paitsi puhdistusteholtaan riittävä myös kustannuksiltaan kemiallista huomattavasti edullisempi ratkaisu.

20 (34) Tuotantoalat ja valuma-alueosuus Suurimmillaan Vuorijärven valuma-alueen (76 km 2 ) tuotantoalat ovat olleet seuraavat: Latikkaneva ja Ristineva 243,1 ha Sarkinneva 125,1 ha Yhteensä 368,2 ha Valuma-alueosuus 4,85 %. Vuonna 2009 tuotannossa on ollut alaa seuraavasti: Latikkaneva ja Ristineva 129,0 ha Sarkinneva (vanhaa) 26,0 ha Yhteensä 155,0 ha Valuma-alueosuus 2,04 %. Vuonna 2010 tuotanto- ja kunnostusalaa tulisi laskennallisesti olemaan laajennusalueet (Sarkinneva 40 ha ja Saukonsuo 72 ha kunnostuksina) mukaan lukien seuraavasti: Latikkaneva Ristineva Sarkinneva (vanha) Sarkinneva (uusi) Saukonsuo Yhteensä 10,0 ha 110,0 ha 26,0 ha 40,0 ha 72,0 ha 258,0 ha* (186,0 ha)* * Saukonsuo ei tule kunnostukseen valituksen käsittelyn vuoksi Enimmillään tuotantoalueiden yhteisvaluma-alueosuus voisi olla 3,4 % (ilman Saukonsuota 2,45 %). Vuonna 2013 tuotantoalat (Saukonsuun kuntoonpano lykkääntyy talveen 2010/2011 ja turvetuotanto vuoteen 2013, Latikkanevan toiminta lakkaa kokonaan 2012 loppuun mennessä, minkä lisäksi Sarkinnevan vanha ja Ristinevan tuotannossa oleva ala pienenee) ovat arviolta seuraavat: Latikkaneva Ristineva Sarkinneva, vanha Sarkinneva, uusi Saukonsuo Yhteensä 0,0 ha 98,0 ha 19,0 ha 40,0 ha 72,0 ha 229,0 ha

21 (34) Valuma-alueosuudet vuonna 2013 olisivat yhteensä 3 %. Kokonaistuotantoala pienenee alle 200 hehtaariin ensi vuosikymmenen puolivälin jälkeen, koska Ristineva ja Sarkinnevan vanha alue poistuvat nopeassa tahdissa. Tämä tarkoittaa myös kuormituksen alentumista. Kemiallinen hapenkulutus Saukonsuon turvetuotantoalueen pintavalutuksella puhdistettuun kuivatusveteen sisältyvällä humuksella ei ole sanottavaa vaikutusta Vuorijärven tilaan. Tuotantoalue muodostaisi järven valuma-alueesta 0,95 %. Purkuvesistön tila Purkuvesistön tila ei ole viimeisen 20 vuoden aikana juuri muuttunut. Turvetuotantoalueiden alentunut kuormitus Saukonsuon käyttöönottokin huomioon ottaen ei heikennä purkuvesistön tilaa. Saukonsuon aiheuttama kuormitus alentuu huomattavasti vesilain mukaisen luvan sallimasta tasosta ympärivuotisen pintavalutuksen käyttöönotolla. Ristinevalla ja Sarkinnevalla kuormitusta on lisäksi alennettu lupamääräyksiä tehokkaammalla puhdistuksella. Vuorijärvi sijoittuu luonnostaan soiselle valuma-alueelle. Järven veden laatuun ovat turvetuotannon ohella vaikuttaneet maa- ja metsätalouden kuivatus. Myös vakituisella ja loma-asutuksella on ollut vaikutusta vedenpinnaltaan lasketun järven tilaan. Valituksissa esitetty ja muiden annettujen päätöksien lopputulos Hallinto-oikeudelle tehdyissä valituksissa ei ole esitetty syitä, joiden vuoksi yhtiö pitäisi velvoittaa tekemään selvitys Vuorijärven veden mahdollisesta suotautumisesta pohjaveteen sekä tekemään arvio suotovesien vaikutuksesta Parkanon kaupungin pohjavedenottamolta otettavan veden laatuun. Hallinto-oikeus ei ole asettanut vastaavia määräyksiä saman valumaalueen muiden turvetuotantoalueiden (Sarkinneva, Ristineva ja Latikkaneva) luvissa, vaikka tuolloinkin valituksissa on esitetty pääosin samansisältöisiä vaatimuksia.

22 (34) 4. Pirkanmaan ympäristökeskus on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Vaatimuksensa tueksi ympäristökeskus on esittänyt muun ohella seuraavaa: Pirkanmaan ympäristökeskus on ympäristölupavirastolle 30.6.2003 antamassaan lausunnossa esittänyt Saukonsuon luonnonsuojelullisen merkityksen ja hakemuksen puutteellisuuden osalta muun ohella, että alkuperäisiin hakemusasiakirjoihin ei ollut liitetty selvitystä Saukonsuon luontoarvoista. Maisemallisesti kauniiksi kuvailtu Saukonsuo on suureksi osaksi ojittamaton pohjoisosiltaan. Myös suon laiteet ovat osittain ojittamattomia. Suon reunaosien ojitukset on pääosin toteutettu niin, että suon vesitalous ei ole oleellisesti kärsinyt, ja pääosa aluetta muodostaa edelleen hydrologisesti ehyen kokonaisuuden. Saukonsuo on edustava aapasuo, jonka suotyyppeinä vallitsevat lyhytkortiset kalvakkanevat ja kalvakkanevarämeet, mutta myös suursaraisuutta esiintyy melko laajasti. Suolla vallitsevat minerotrofiset suotyypit ovat eteläisessä Suomessa voimakkaasti harvinaistuneet. Muun muassa kalvakkanevaräme katsotaan Etelä-Suomessa uhanalaistuneeksi suotyypiksi. Edustavia eteläisiä aapasoita on suojelualueilla niukalti. Saukonsuo on varsin monipuolinen. Sieltä löytyy avorimpiä, pounikkoa, ruoppapintoja, puustoltaan sekä vesitaloudeltaan ehyitä laidealueita ja länsiosassa erikoinen piilopuro, jonka ympärillä on paikoin varjoisia metsäsaarekkeita. Eteläisten aapasoiden tapaan rimpien ja jänteiden vuorottelua suolla ei esiinny, vaan pinnanmuodot ovat niukat. Koko suon kasvillisuudessa karuus on leimaa-antavaa, ruohoisuutta ei juurikaan löydy. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 2.3.2005 myöntämästä ympäristöluvasta Vaasan hallinto-oikeudelle 14.3.2005 tekemässään valituksessa Pirkanmaan ympäristökeskus on samoin korostanut Saukonsuon luonnonsuojelullista merkitystä. Ympäristölupahakemuksesta ympäristölupavirastolle 4.4.2007 antamassaan lausunnossa Pirkanmaan ympäristökeskus on uudistanut aiemman, 30.6.2003 antamansa lausunnon.

23 (34) Saukonsuon luontoarvoja ei ole selvitetty lainkaan lupaprosessien aikana. Saukonsuon luontoarvojen selvitystarpeita edellyttävät myös uudet raportit turvetuotantoalueiden lupahakemusten luontoselvityksistä, Suomen luontotyyppien uhanalaisuudesta ja Pirkanmaan suoluonnon tilasta. Ympäristöministeriön asettama turvetuotannon ympäristön- ja luonnonsuojelun yhteistyöryhmä on hyväksynyt 5.2.2009 ohjeistuksen turvetuotantoalueen lupahakemuksen luontoselvityksistä. Ohjeistuksen mukaan turvetuotannon lupahakemuksessa tulisi muun muassa selvittää alueen luontotyyppejä ja lajistoa sekä arvioida alueen merkitystä suoluonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta sekä arvokkaan lajiston säilymisen kannalta valtakunnallisesti ja alueellisesti. Suomen ympäristökeskuksen 4.6.2008 julkaisemassa selvityksessä Suomen luontotyyppien uhanalaisuudesta on tuotu esille, että soiden luontotyypit ovat uhanalaistuneet erityisen voimakkaasti Etelä-Suomessa. Suomella on myös suoluonnon turvaamisessa suuri kansainvälinen vastuu. Metsähallitus on laatinut vuonna 2009 raportin Pirkanmaan suoluonnon tilasta Pirkanmaan I vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) taustaselvitykseksi. Raportissa Saukonsuo on arvioitu suoluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi yksittäiseksi kohteeksi ja se on luokiteltu 1. luokkaan. Selvityksen mukaan Saukonsuolla tavataan kasvillisuustyypeistä muun muassa kalvakkaa, nevarämettä, tupasvillarämettä, saranevaa ja rimpinevaa. Alueen linnustoon kuuluvat muun muassa valtakunnallisesti silmälläpidettävät lintulajit tuulihaukka, teeri ja metso, alueellisesti uhanalaiset lintulajit riekko, liro ja taivaanvuohi sekä lintudirektiivin liitteen I lajeista liron ja teeren lisäksi kurki. Valtioneuvosto on tarkistanut 1.3.2009 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Uutena asiana tavoitteissa on mainittu, että turvetuotantoalueiksi tulisi varata jo ojitettuja tai muuten luonnon tilaltaan merkittävästi muuttuneita soita tai käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia tarkasteltaessa on edelleen otettava huomioon erityisesti myös suoluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Pirkanmaalla luonnontilaiset suot ovat harvinaisia. Saukonsuo on monipuolinen eteläinen aapasuo, jolla on erityistä luonnonarvoa muun muassa uhanalaisten suoluontotyyppien ja uhanalaisten lintulajien vuoksi. Saukonsuolla saattaa esiintyä myös luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuja lajeja, jotka ovat tiukasti suojeltavia ja joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n nojalla. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi viitasammakko, sukeltajakuoriaiset ja sudenkorennot.

24 (34) Päätöksessä tulisi ottaa huomioon, että luontoarvojen selvittämisen tarve ja huomioon ottaminen maankäytössä on tiukentuneet viime vuosina. Pirkanmaan ympäristökeskus on liittänyt valitukseensa Suomen ympäristökeskuksen 21.10.2009 päivätyn lausunnon Parkanon Saukonsuon luontoarvoista, raportin "Pirkanmaan suoluonnon tila" (Kaisa Raatikainen ja Tuomas Haapalehto, Metsähallitus 31.3.2009) ja ohjeistuksen "Turvetuotantoalueen lupahakemuksen luontoselvitykset. Työryhmän muistio 5.2.2009" (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2009). Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa valituksista. Kari Paulasalo ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet selityksen Vapo Oy:n valituksen johdosta. Veikko Häyrynen on antanut selityksen Vapo Oy:n valituksen johdosta. Häyrynen on vaatinut, että Vapo Oy velvoitetaan korvaamaan hänelle selityksen antamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen. Lassi Luomalalle ja hänen asiakumppaneilleen on varattu tilaisuus selityksen antamiseen Vapo Oy:n valituksen johdosta. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut lausunnon Vapo Oy:n valituksen johdosta. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikkö on antanut lausunnon Vapo Oy:n valituksen johdosta. Parkanon kaupungin ympäristölautakunta on ilmoittanut, että se ei anna vastinetta Vapo Oy:n valituksen johdosta. Vapo Oy on antanut vastaselityksen annettujen lausuntojen ja selitysten johdosta. Vapo Oy on antanut selityksen hallinto-oikeuden päätöksestä tehtyjen valitusten johdosta. Vapo Oy on vaatinut, että Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry:n ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n valitus jätetään tutkimatta, koska yhdistykset eivät ole valittaneet ympäristölupaviraston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle. Ne eivät myöskään hallitse hankkeen vaikutusalueella kiinteää omaisuutta.

25 (34) Vapo Oy on lisäksi vaatinut, että Pirkanmaan ympäristökeskuksen valitus jätetään ensisijaisesti tutkimatta ja toissijaisesti hylätään. Ympäristökeskus on valituksessaan hallinto-oikeudelle perustellut muutosvaateitaan hankkeen vesistövaikutuksilla. Ympäristökeskus on valituksessaan hallinto-oikeudelle ylimalkaisesti uudistanut aikaisemmin esittämänsä, mikä yhtiön käsityksen mukaan on sekin ymmärrettävissä vain hankkeen vesistövaikutuksia koskevaksi. Kari Paulasalo ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen Vapo Oy:n selityksen johdosta. Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry ovat antaneet 10.2.2010 saapuneen vastaselityksen Vapo Oy:n selityksen johdosta. Yhdistykset ovat muun ohella esittäneet, että ne ovat asianosaisia kysymyksessä olevassa ympäristölupa-asiassa hallintolainkäyttölain 6 :n 1 momentti, luonnonsuojelulain 61 :n 3 momentti ja ympäristönsuojelulain 97 :n 1 momentin 2 kohta sekä yhdistysten säännöt ja toiminta-alue huomioon ottaen. Mikäli yhdistyksillä ei katsottaisi olevan valitusoikeutta, ne ovat pyytäneet menetetyn määräajan palauttamista hallintolainkäyttölain 61 :n perusteella ympäristölupaviraston päätöksestä valittamiseksi Vaasan hallinto-oikeuteen. Hakemuksen tueksi yhdistykset ovat esittäneet seuraavaa: Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry valitti ympäristölupaviraston asiassa 2.3.2005 antamasta päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 4.7.2006 myönnetyn ympäristöluvan ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi ympäristölupavirastolle, jonka tuli ratkaista luvan myöntämisen edellytykset kaikilta osin uudestaan. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:lle ei toimitettu tietoa asian käsittelyn aloittamisesta ympäristölupavirastossa. Ympäristölupavirasto antoi päätöksen 11.12.2007 joulun alla, jolloin yhdistysten henkilöresurssit olivat niukimmillaan seuraamaan kuulutuksia. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut vastaselityksen Vapo Oy:n selityksen johdosta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on uudistanut aikaisemmin esittämänsä ja lisäksi esittänyt muun ohella seuraava: Saukonsuon luontoarvoja ei ole selvitetty luvanhakijan toimesta lupaprosessien aikana riittävästi. On perusteltua olettaa, että Saukonsuon tyyppisellä suoalueella esiintyy luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä IV (a)