Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen Vero-osasto



Samankaltaiset tiedostot
SISU-mikrosimulointimallihanke. Elina Pylkkänen

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas

Tutkimuksen näkökulma SISUun

SAS-ratkaisut Tilastokeskuksen sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimallissa

Mikrosimulointi päätöksenteon tukena. Ennakoinnin ajokortti -koulutus Anne Perälahti

Miten päätöksenteon vaikutusarviointia tulisi kehittää

Talousarvioesityksen tulonjako- ja sukupuolivaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Simuloitu Suomi - SISU-mikrosimulointimalli. Olli Kannas, Tilastokeskus SISU-mikrosimulointimallin julkistamistilaisuus , Tilastokeskus

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

1(6) VM/BO/RY. Kuva 1: Käytettävissä olevat vuositulot sekä talousarvioesityksen tuoma muutos tuloihin tulokymmenyksittäin

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN TOIMITTAMA TAUSTAMATERIAALI LIITTYEN KEHYSPÄÄTÖKSESSÄ TEHTYYN YHTEISÖ- JA OSINKOVEROLINJAUKSEEN

Tilastotiedote 2007:1

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Mikrosimulointimallin kehittämisprojekti. Jukka Mattila VATT-seminaari

Eduskuntatyön erityispiirteistä. Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille tutkija Joni Krekola

Toimintaympäristö. Tulot Jenni Kallio

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä Jukka Rantala

Asuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, Essi Eerola (VATT)

Perustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Tutkimusosasto. Mikrosimulointi. Pertti Honkanen

Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Konsulttidemokratia asiantuntijuutta korvaamassa. Hanna Kuusela, tutkijatohtori Suomen Akatemia / Tampereen yliopisto Kevätneuvokki 2014

Väestöennusteen taustat ja tulkinnat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Sote Tampereen korkeakouluyhteisössä Juha Teperi Tutkimus ja tieto osaksi sote-palvelujen kehittämistä -seminaari

Suomen lakisääteinen perusturvan riittävyyden arviointi

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta liite nro 6

Osta Suomalaista Luo työtä

Eduskuntatyön erityispiirteistä

PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN?

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen

Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje. Juho Kostiainen, VM

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

HE 114/2008 vp. ja rehuihin sovellettava verokanta alennetaan sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2009.

Eduskunnan sisäinen tietopalvelu - riippumatonta vaikutusarviointia poliittisen päätöksenteon tueksi

Luentorunko 5: Limittäisten sukupolvien malli

Tulevaisuuden tutkimustarpeet millaista tietoa ja työkaluja alueiden suunnittelussa tarvitaan?

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)

TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö

EUROOPAN PARLAMENTTI Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Laskelmia RKP:n vaihtoehtobudjetin reformien vaikutuksista

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä

Julkisten menojen hintaindeksi

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Heikki Taimio. Erikoistutkija

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

APUTAULUKKO Työaika: 108 t 45 min Kaavamainen esitys sen tuntimäärän osoittamiseksi, joka voidaan jättää puskurityöaikaan RVLTAS:n perusteella.

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

Viranomaisten tietoaineistojen hyödyntämisen edistäminen tutkimuskäytössä

Työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin koulutus. Kajaani

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Kansantalouden visualisoiminen. Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy

1 Mitä on sukupuolitietoinen budjetointi

SUOMEN LÄÄKETIETEEN FILOSOFIAN SEURA. Julkinen rahoitus, yksityinen tuotanto? Raha ja etiikka uudessa SOTE:ssa

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Lakihankkeiden vaikutusarvioinnin nykytila ja kehittämistarpeet

SISU-mikrosimulointimalli päätöksenteon tukena ja sen arvioinnissa. Sampo Lappo ja Sanni Hellman Sugif Forum

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen

Lakien vaikutusarvioinnin kipupisteet: käytännön havaintoja ja kehittämisehdotuksia Pääjohtaja, hallinto oikeuden dosentti, OTT Tuomas Pöysti 9.2.

Etäkäytön sopimus- ja lupakäytännöt. Anne Perälahti Etäkäytön esittelytilaisuus , Tilastokeskus

STRATEGIA Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina VATTAGE-malli ennakointityössä

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö

HELSINGIN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA EEVA NYRÖVAARA

Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Muutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta

Tasa-arvoa talousarvioon talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolitietoinen budjetointi

1 Enimmäisasumismenojen jäädytys kuntaryhmissä 1 ja 2 sekä 5 %:n leikkaus kuntaryhmissä 3 ja 4

MILLAISTA ON TULEVAISUUDEN VIESTINTÄ? Pekka Sauri Viestintä viranomaistoiminnassa

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Transkriptio:

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa Elina Pylkkänen

Mitä on mikrosimulointi? Mallintamistyökalu, joka käyttää tutkittavan populaation pienimpiä jakamattomia yksiköitä simulointilaskelmissa Staattiset mallit laskevat testattavien toimenpiteiden välittömät vaikutukset muuttumattomassa mallipopulaatiossa Dynaamisissa malleissa mallipopulaatio vanhenee ja reagoi toimenpiteisiin. (elinkaaritarkastelut mahdollisia) Hybridi-mallit: väestön käyttäytymisvaikutuksia esim. kulutusalttius, työntarjonta

Aineistopohja: Mallipopulaatio Malleissa on pohja-aineistona tuorein otos suomalaisista henkilöistä, jotka muodostavat kotitalouksia Otoskoko määrää mallin laskentatarkkuuden ja pienimmät tarkasteluryhmät Painokertoimilla mallipopulaatio tehdään koko väestöä edustavaksi Karakterisoivat ominaisuudet välttämättömiä vaikutusarvioinneissa: ikä, koulutus, tulot, työllisyysstatus, perhe ja lapset, asuinpaikka Mallipopulaatio ja yksilöiden status staattisissa malleissa säilyy samana, vaikka lainsäädäntöä muutetaan tai kun edetään ajassa (vain edustavuuskertoimia muutetaan) Edustavuuskertoimia muuttamalla mallipopulaatio elää ajassa: vastaa väestön kehitystä ja tulonmuodostusta

Julkisen vallan uudelleenjakojärjestelmä: lainsäädäntö koodattuna Mallipopulaatiolla omat tuotannontekijä-tulot Maksetut tulonsiirrot (tuloverotus laskentafunktioina) Saadut tulonsiirrot (sosiaaliturva funktioiksi koodattuna) Käytettävissä olevat tulot määräävät kotitalouksien ostovoiman Kulutusmenot: tavarat + palvelut Yksityisesti käytetyt hyvinvointipalvelut, myös yksityiset palvelut

Malli-struktuuri Päätösmuuttujat: muunneltaviksi funktioiksi koodattu lainsäädäntö Moduuli-rakenne: selkeys, osatarkastelut Tulokset standardi-muodossa: Valmiit taulukoinnit (yhteismitallisuus ja vertailtavuus) Visualisointi (havainnollisuus, desiili-tarkastelut jne.) Indikaattorit yhteisten konventioiden mukaisesti määritelty ja laskettu

Vaikutusarvioinnissa ylivertainen menetelmä Ylivertainen tarkkuus välittömien verojen ja sosiaaliturvaetuuksien jakautumisen tarkastelussa Yksityiskohtaisempi kuin karkeat aggregaatti-tasoiset laskelmat Yleistettävämpi kuin esimerkkitapaukset Julkisen talouden budjettivaikutukset: valtio, kunnat, soturahastot Kotitalouksien taloudellisen aseman muutokset: tulonjakovaikutukset (ceteris paribus), hyötyjät / häviäjät Tuloerot ja pienituloisuus Tulonsiirtojärjestelmien kannustinvaikutukset (trade-off) Alueelliset vaikutukset Sukupuolivaikutukset, erilaiset pienryhmätarkastelut

Mikrosimulointimalli -hanke Toukokuussa 2009 vm, stm, Kela, VATT ja THL lähtivät yhteistuumin ajamaan mikrosimulointimallin keskittämistä Tilastokeskukseen Tahtotila kaikkien aikaisempien yritysten jälkeen korkea; sukupolven vaihdokset, henkilöriippuvuus jne. Laskentatyökaluna ylivertainen mm. sosiaaliturvan ja verotuksen suunnittelussa ja vaikutusarvioinnissa Tutkimuksessa ja politiikan seurannassa alihyödynnetty Mallin pitää seurata todellisuutta tai pikemminkin olla ennakoimassa sitä Myös muissa Pohjoismaissa sovellettu tuotantotapa Vm asetti hankkeelle työryhmän ja ohjausryhmän 1.1.2010 31.12.2011 ja palkkasi rakentajan uudelle mallille

Mikrosimulointi-hankkeen tavoitteet Keskittää mikrosimulointimallin ylläpito, päivitys ja kehittäminen Tilastokeskukseen erikoistumisen tuottamat hyödyt, toiminnan rationalisointi, aineistojen ja teknisen osaamisen asiantuntijuutta hyödynnetään Päästävä irti laskentamallin käytön / kehittämisen henkilöriippuvuudesta käyttäjäystävällinen käyttöliittymä :SAS EG helposti omaksuttava ohjelmointikieli SAS (opetetaan yliopistoissa) uusi sukupolvi puikkoihin Parannetaan mikrosimulointimallin laatua laajempi aineistopohja 800 000 ihmistä laskentatarkkuus paranee, mahdollistaa pienryhmä- ja alueelliset tarkastelut jne. väestö ja sen tulonmuodostus projisoidaan ennusteiden mukaisesti laskentamenetelmät ja tulosten havainnointi yhtenäistyvät: SAS visual analytics Kasvatetaan käyttäjäkuntaa: tutkijat ja poliitikot Tulevaisuuden tavoitteet liittyvät mallin laajennuksiin (välilliset verot, palvelut) sekä käyttäytymisvaikutusten mallintamiseen

SISU pakottaa muuttumaan ja uusiutumaan Mikrosimulointimallien käyttäjiä tulee nyt lisää Kontrolli ja vertailu lisääntyy Rehellisyys ja avoimuus päätöksenteossa kasvaa Poliittiset linjaukset selkiytyvät ja ideologiat eriytyvät, kilpailua Medialle uusia syömähampaita Ajatushautomoille työkaluja lisää, numerot mukaan

SISU muuttaa kaiken Eduskuntaan ollaan rakentamassa taloudellisen analyysin yksikköä, jossa SISU tärkeä laskentatyökalu (Kansanedustajista koostuvan työryhmän tulos) oppositiopuolueiden varjobudjetit Ministeriöillä ei ole enää monopolia malleihin päätökset ja vaikutusarviot luupin alle Avoimuus ja valvonta lisääntyvät VTV ja Eduskunnan valiokunnat kontrolloivat, ei vain prosessit vaan myös sisällöt tarkastelun kohteena Seurantatutkimus lisääntyy

Ministeriön rooli Avoin ja saatavilla oleva malli ja sen käyttämä pohja-aineisto: ulkopuolelta tuleva kilpailu ja kontrolli pakottaa parempaan laatuun ja tarkkuuteen substanssikysymyksissä myös itse päätöksentekoprosessi luupin alle Kun vero- ja etuusparametrit ovat tiedossa, laskenta käynnistyy välittömästi kaikilla eri tahoilla Laskelmat voivat erota enää taustaoletusten tai dynaamisten oletusten kautta, tai muun mallin ulkopuolisen oletuksen takia

Avoimuus kasvaa VTV sekä Eduskunnan tarkastusvaliokunta ovat lisänneet ministeriöiden työn laadun sekä päätöksentekoprosessien valvontaa Jotkut tahot väittäneet päätöksentekoa suljetuksi ja salaiseksi ja vaatineet saada käyttöönsä päätösmateriaalin Esim. Osmo Soininvaara toivonut avointa mikrosimulointimallia jo kauan

YLE-uutiset (Politiikka 29.1.2013 klo 7:04): Professori ampuu kovilla: VM:n salailu seis Mistä me tiedämme, että ministeriö ylipäänsä on tehnyt laskemia päätelmiensä tueksi? Virkamiehet eivät milloinkaan paljasta aineistojaan, eivät oletuksiaan, eivätkä mallejaan Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg 13 14.3.2 013

Miten SISU edistää avointa hallintoa? Kaikilla tahoilla sama laskentaväline ja keskustelusta tulee yhteismitallista Edistää demokratiaa, kun informaatio ei ole enää epäsymmetristä Malli edellyttää asiantuntemusta lainsäädännöstä, yksilöaineistoista ja mallistruktuurista ja ohjelmointikielestä (vaarallinen osaamattomissa käsissä)

Oppositio saa uuden työkalun hallituksen haastamiseen 24.4.2013 Kalle Silfverberg Kirjoittaja on Helsingin Sanomien taloustoimittaja. Uusi simulointityökalu helpottaa talouspäätösten vaikutuslaskentaa. Siitä olisi ollut apua jo osinkosotkuun päättyneessä kehysriihessä. Päätösten avoimuus lisääntyy, uusien lakien seurauksia on helpompi arvioida ja oppositiopuolueet pystyvät haastamaan hallituksen nykyistä paremmin. Tätä ja muuta hyvää on lupa odottaa valtionhallinnon kehittämältä uudelta työkalulta eli mikrosimulaatiomalli Sisulta, mikäli tekijöitä on uskominen. Tilastokeskuksen ohjelmoima Sisu esiteltiin tiistaina. Se laskee vero- ja sosiaaliturvamuutosten vaikutuksia aiempia ohjelmia tarkemmin. Sisusta kaavaillaan muun muassa valtiovarainministeriön (VM), sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansaneläkelaitoksen vakiotyökalua. Ensi kertaa hallinto, eduskunta ja tutkimuslaitokset käyttäisivät laskelmissaan samaa pohjaa. Se lisää virkamiesten ja tutkijoiden mielestä avoimuutta.

Kehitysprosessi vasta alussa Tämä on vasta alkua: mallin kehittäminen ei pääty koskaan Verotuksen painopiste on siirtynyt välittömästä välilliseen verotukseen päin (myös kulutuksen ohjaaminen) Sosiaaliturva yhä kohdennetumpaa ja sisältää enemmän omavastuuta Hyvinvointipalvelut ja etuudet integroituvat Kuntarakenne uudistuu Päättäjät haluavat nähdä politiikkansa vaikutukset käyttäytymisen muutoksina Poikkileikkausvaikutusten lisäksi elinkaaritarkasteluja