Väestöennusteen taustat ja tulkinnat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Transkriptio

1 Väestöennusteen taustat ja tulkinnat Markus Rapo, Tilastokeskus

2 Esityksessäni Hieman historiaa Miksi ennusteita laaditaan Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Lyhyesti ennustevirheistä

3 Tor Hartman (1964): Väestöennuste on tietenkin suuressa määrin arvailun varassa. Harvoin ihmiset muuttavat asuinpaikkaa tai synnyttävät lapsia tarkalleen niin kuin tilastomies on olettanut. Voidaan sanoa, että se on järjestelmällistä arvailua. Ennustetta laskettaessa pyritään lähtemään uskottavista olettamuksista ja joka tapauksessa ennuste valaisee sitä, mihin kehitys johtaa, jos perustaksi otetut oletukset pitävät paikkaansa.

4 Historiaa Ensimmäinen virallinen ennuste: Laskelmia Suomen vastaisesta väestönkehityksestä (Tilastollinen Päätoimisto, 1939) Poikkeuksellinen väestönkehitys (syntyvyyden lasku) aiheutti tarpeen tarkastella väestönkehitystä tarkemmin ja lisäksi arvioida väestön määrän ja ikärakenteen kehitystä tulevaisuudessa

5 Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa ja ennuste Kokonaishedelmällisyysluku 5 Suuret ikäluokat syntyvät Uusiutumistaso: 2,1 1973: 1, : 1,87 Ennusteoletus: 1,

6 Historiaa (jatk.) Koko maan väestöennusteita laadittiin vaihtelevin väliajoin luvulla Ensimmäinen kunnittainen ennuste laadittiin 1969 Ulottui vuoteen 2000: Ennuste: Todellinen:

7 Historiaa (jatk.) ennustelaskelmat tehtiin VTKK:ssa Tilastokeskus kehitti oman väestöennustesysteemin 1986 APL-ohjelmointikielellä, keskuskoneella Käytössä ensimmäisen kerran 1988 Vuonna 2001 pieniä muutoksia muuttoliikelaskelmiin Väestöennuste 2004 viimeinen kyseisellä systeemillä tuotettu Uudistusprojekti avoin ympäristö (SAS) Vuosien 2007 ja 2009 ennusteet laadittu uudella ennustesysteemillä Tehty muutoksia kuolleisuus- ja muuttoliikelaskelmiin

8 Miksi ennusteita laaditaan? Päätöksentekijöille ennakoivaa informaatiota tulevasta Suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineeksi Sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa Eläkejärjestelmät ja niiden kestävyys Esim. Elinaikakerroin (käyttöön 2010) Suomea koskevia ennusteita laativat: Tilastokeskus, (Eläketurvakeskus), (KELA) Eurostat, YK

9 Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Väestöennusteen ei tule tulkita osoittavan vääjäämätöntä kehitystä, koska väestöennustetta ei ole tarkoitettu toteutuvaksi Väestönkehitys ei koskaan jatku muuttumattomana vuosikymmeniä Väestöennusteisiin liittyy pitkällä aikavälillä epävarmuuksia Muuttoliike, sodat/konfliktit, epidemiat Lyhyellä aikavälillä Taloustilanne, työllisyys jne.

10 Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta (jatk.) Valtioneuvoston kanslia 1973: Väestöennusteiden laadinnan järjestäminen Väestöennusteet ovat väestönkehitykseen vaikuttavien tekijöiden - syntyvyys, kuolleisuus,muuttoliike - menneeseen kehitykseen perustuvia laskelmia, joihin ei sisälly ennusteen laatijan suunnittelemaa väestökehitystä eikä aluepoliittista tahdonilmaisua Ennusteen tehtävä on osoittaa, mitä seuraa, jos mikään ei muutu väestönkehityksessä

11 Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta (jatk.) Tarjoaa päätöksentekijöille mahdollisuuden reagoida Mikäli ennusteen osoittama kehitys ei ole toivottu, tulisi ryhtyä toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi Aktiivisin toimenpitein selätetty ennuste on tehnyt tehtävänsä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä

12 Lapin maakunnan väkiluku ja väestöennusteet 1995, 1998, 2001, 2004, 2007 ja tuhatta henkeä Todellinen väestökehitys 1998 Väestöennusteen laadintavuosi Vuosi

13 Väestöennusteen liittyviä haasteita Vuoden 2011 lopussa Suomessa 336 kuntaa Asukasluvultaan pienin: Sottunga, 103 henkeä Asukasluvultaan suurin: Helsinki, henkeä Alle asukkaan kuntia 148 Pienet kunnat on ryhmiteltävä hedelmällisyys-, kuolevuus- ja muuttoliikealueisiin

14 Eurajoen kunnan väkiluku ja väestöennusteet 2001, 2004, 2007 ja väkiluku, henkilöä todellinen väestökehitys ennuste 2004 ennuste 2007 ennuste 2009 ennuste vuosi

15 Tilastokeskuksen väestöennusteita Koko maan väkiluku Milj. 5, , ,9 Todellinen Laadintavuosi ,

16 250 tuhatta ikäisten todellinen määrä vuosina ja ennustettu määrä vuoteen 2030 eri vuosien ennusteissa Ennusteen laatimisvuosi Todellinen määrä

17 Väestöennuste (1991) vs. todellinen väkiluku Ennustevirhe (%) iän mukaan vuoden 2010 lopussa Total Ikäryhmät Total Todellinen Ennustettu virhe / henkilöä virhe / % -5,57-7,01-5,94-4,46-2,77-3,77-14,03-30,62

18 Väestöennuste (2004) vs. todellinen väkiluku Ennustevirhe (%) iän mukaan vuoden 2004 lopussa Total Ikäryhmät Total Todellinen Ennustettu virhe / henkilöä virhe / % -0,06-0,04-0,1 0,01 0,02 0,04-0,58-0,72

19 Väestöennuste (2009) vs. todellinen väkiluku Ennustevirhe (%) iän mukaan vuoden 2009 lopussa Total Ikäryhmät Total Todellinen Ennustettu virhe / henkilöä virhe / % 0,01-0,06 0,01 0,02-0,01 0,07 0,12 0,01

20 Ennustevirhe (%) kuolleiden määrässä eri vuosina laadituissa ennusteissa kolmen ja viiden ennustevuoden jälkeen 3 vuotta -2,1 0,3 0,8 2,4 3,1 4,9 5 vuotta ,3 1,6 3,2 4,7 4, prosenttia

21 Ennustevirhe kolmannen ennustevuoden lopussa kunnittain (Väestöennuste 2009 vs. väkiluku 2011) 100 Kuntien määrä Kunnan väkiluku > < < > Poikkeama %

22 Seuraava väestöennuste Syyskuun 28.päivä Lisätietoja: Markus Rapo, (09) s-posti: