Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Hyväksytty kasvilajikelautakunnassa

Samankaltaiset tiedostot
Kokeissa lajikkeita verrataan mittarilajikkeisiin. Mittarilajikkeiksi valitaan kasvilajin satoisimpiin kuuluvia, viljelyssä olevia lajikkeita.

Viralliset lajikekokeet 2017

Viralliset lajikekokeet 2016

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointiperusteet 2006

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

Virallisten lajikekokeiden suunnitelma Kevätkylvöt 2019

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

Viralliset lajikekokeet

K-maatalous kevät Joensuu

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

SIEMENTUOTTAJAPÄIVÄ LAHTI JARMO TERVALA

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

Ammattilaisten Kasvuohjelmailta Tonni lisää satoa! Jarmo Tervala, siementuoteryhmä

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU

1. Viralliset lajikekokeet. 2. Koetulosten tulkinta Yleistä Viljat, palko- ja öljykasvit

HELMI BOR ERITTÄIN AIKAINEN JA SATOISA KEVÄTVEHNÄ. Huippulaadukas, aikainen myllyvehnä Aikaisten kevätvehnälajikkeiden Helmi

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Myllyviljakatsaus. Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer. All rights reserved

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

LUOMUTUOTANTOON SOPIVIA LAJIKKEITA

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

KILPAILUKYKYISET LAJIKKEET JA LAADUKAS KANTASIEMEN TUOVAT LISÄARVOA

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Peltokasvien luomuviljely

Valk. % Tjp g. Hlp kg

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy

HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014

Perunasta ja maidosta etsitään terveyttä

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Siementuottajapäivä Ahlman Jarmo Tervala, siementuoteryhmä

HAVAINTOKAISTAT 2018 SAUVO

Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä

HAVAINTOKAISTAT 2017 SIILINJÄRVI

Siemenpakkaajan puheenvuoro

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

MARTHE Viljelyvarma mallasohra

Siemenopas Akseli-sato oli komeaa s.4. PalvelevanTilasiemenen. Rocky on raskaan sarjan kaura. Wolmari on aikaisten ohralajikkeiden ykkönen s.

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

KAURALAJIKKEEN VALINTA

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON

Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

HAVAINTOKAISTAT 2017 SAUVO

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

Ruis ja vehnä luomussa

Viljelyohjelma Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Myllyviljojen sopimusviljelykausi 2018 Myllyvilja- ja mallasohraseminaari , Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Viljelyaloja lajikkeittain 2016 Määritelmät ja rajaukset: - lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

PalvelevanTilasiemenen. Siemenopas. Elmeri BOR. Löydät meidät Facebookista!

Palvelevan Tilasiemenen siemenopas

Siemenopas. PalvelevanTilasiemenen. Wellamon. s.14. Petri Kujala: kasvua eivät haittaa hellekesät eivätkä viileät jaksot.

Loviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström

Luomumyllyviljan osto ja käyttö

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Transkriptio:

1 Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Hyväksytty kasvilajikelautakunnassa 15.2.2019 Soveltaminen: vuonna 2019 perustettavista kokeista alkaen sekä niille lajikkeille, joiden testaus on aloitettu ennen vuotta 2019, mutta jotka tulevat kasvilajikelautakunnan päätettäväksi vuonna 2020 tai sen jälkeen 1. Yleistä Uusien lajikkeiden hyväksymisestä kasvilajikkeiden luetteloon on säädetty MMM:n asetuksella 51/2004 (23.6.2004) Päästäkseen lajikeluetteloon uuden lajikkeen on oltava viljely- ja käyttöarvoltaan tyydyttävä. Lajikkeen viljely- tai käyttöarvoa on pidettävä tyydyttävänä, jos lajike, sen viljelyominaisuudet tai siitä saatavan sadon käyttöominaisuudet kokonaisuudessaan arvostellen verrattaessa muihin lajikeluetteloon hyväksyttyihin lajikkeisiin, olisi selvä parannus lajikevalikoimaan. Jos jotkin lajikkeen ominaisuudet ovat erinomaisia, voidaan heikot ominaisuudet jättää arvostelussa huomiotta (4 ). Lajikkeen viljelyarvo arvioidaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) virallisten lajikekokeiden perusteella. Yksivuotisten kasvien on oltava vähintään kaksi vuotta suunnitelman mukaisissa täyden koesarjan sisältävissä kokeissa. Poikkeuksellisina vuosina, kun lajikkeesta riippumattomista syistä korjuun viivästyminen sääoloista johtuen aiheuttaa lajikkeelle laatutappioita, ei näitä lueta lajikkeesta riippuviksi. Monivuotisilla nurmikasveilla koetuloksia on oltava vähintään kolmelta vuodelta. Kokeiden päättymisestä ei saa olla kulunut viittä vuotta pitempään. Kokeissa lajikkeita verrataan mittarilajikkeisiin. Mittarilajikkeiksi valitaan kansallisella lajikelistalla olevia, kasvilajin satoisimpiin kuuluvia, viljelyssä olevia lajikkeita. Lajikkeesta tulee olla koetuloksia niiltä viljelyvyöhykkeiltä, jotka tulisivat olemaan sen pääviljelyaluetta. Satoisuutta tarkastellaan kaikkien kokeiden keskiarvona. Jos kokeita on riittävästi, voidaan satoisuutta tarkastella lajikkeen tärkeintä viljelyaluetta painottaen (esimerkiksi nurmikasvien eteläiset/pohjoiset tyypit). Seuraavassa on kasvilajeittain tärkeimmät ominaisuudet, joihin viljely- ja käyttöarvoa arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota. Samalla niistä on esitetty kasvilajeittain vähimmäisvaatimuksia, jotka lajikeluetteloon hyväksyttävän lajikkeen on täytettävä. Vähimmäisvaatimusten täyttäminen ei automaattisesti merkitse lajikkeen hyväksymistä lajikeluetteloon. Lajikkeen on oltava jossain suhteessa parannus olemassa olevaan valikoimaan. Toisaalta vähimmäisvaatimuksista voidaan poiketa painavista syistä, joita lajikkeen edustaja esittää hakemuksessaan. Jos esimerkiksi lajikkeen sadon laatu poikkeaa kasvilajin muista lajikkeista siten, että se mahdollistaa sadon erikoiskäytön tai tarjoaa sadon käytössä tavanomaisesta poikkeavaa etua, saattaa viljelyominaisuuksia koskevista vähimmäisvaatimuksista poikkeaminen olla tarkoituksenmukaista. Lajikkeen viljelyarvon ratkaisee viime kädessä kokonaisarvostelu.

2 2. Korsiviljat 2.1. Kaura Kaura Vähintään DONNAn satotaso lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Aikaisten kauralajikkeiden, joiden kasvuaika on enintään Niklas+4 vrk, voidaan satoisuutta pitää riittävänä, jos se on tasoa NIKLAS -10. Lakoutuminen Enintään DONNA +10 %. Kasvuaika Enintään DONNA +2 vrk. Kuoripitoisuus Enintään DONNA +1 %. Hehtolitrapaino Taudinkestävyys Vähintään DONNA -0,2 kg. Ei erityistä heikkoutta kasvitautien, erityisesti lehtilaikkutautien suhteen. 2.2. Ohra Ohra, monitahoiset Vähintään KAARLE -5 % satotaso lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Ohra, kaksitahoiset Vähintään TREKKERin satotaso. lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Lakoutuminen Enintään KAARLE +15 %. Enintään TREKKER. Kasvuaika informatiivinen tieto informatiivinen tieto Taudinkestävyys Ei erityistä heikkoutta lehtilaikkutautien tai härmän suhteen. Ei erityistä heikkoutta lehtilaikkutautien tai härmän suhteen.

3 2.3. Syysruis, ruisvehnä Syysruis Populaatio- ja synteettiset lajikkeet: vähintään DANKOWSKIE AGAT -5 % lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Hybridilajikkeet: vähintään SU PERFORMER -5 % lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Ruisvehnä Vähintään SEQUENZ -5 % lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Talvituho % Enintään DANKOWSKIE AGAT +10 %. Lajikkeen satoisuuden ylittäessä mittarin sadon, vaatimuksesta voidaan tinkiä. Enintään SEQUENZ. Lajikkeen satoisuuden ylittäessä mittarin sadon, vaatimuksesta voidaan tinkiä. Lakoutuminen Enintään DANKOWSKIE AGAT n taso. Enintään SEQUENZ +5 %. Sakoluku Vähintään DANKOWSKIE AGAT -20. Taudinkestävyys Ei erityistä heikkoutta lumihomeen tai muiden tärkeimpien kasvitautien suhteen Ei erityistä heikkoutta lumihomeen tai muiden tärkeimpien kasvitautien suhteen 2.4. Kevätruis Kevätruis Vähintään JUUSOn satotaso lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Kasvuaika Enintään JUUSO +5 vrk. Lakoutuminen Enintään 50 %. Sakoluku Vähintään JUUSO -20. Taudinkestävyys Ei erityistä heikkoutta kasvitautien suhteen.

4 2.5. Syysvehnä Syysvehnä CEYLON -10 % satotaso kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Syysvehnä, rehulajikkeet CEYLON -10 % satotaso kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Talvituho % Enintään CEYLON +10 %. Lajikkeen satoisuuden ylittäessä mittarin sadon, vaatimuksesta voidaan tinkiä. Enintään CEYLON +10 %. Lajikkeen satoisuuden ylittäessä mittarin sadon, vaatimuksesta voidaan tinkiä. Lakoutuminen Enintään CEYLON +25 %. Enintään CEYLON +25 %. Kasvuaika Enintään CEYLON +2 vrk. Enintään CEYLON +2 vrk. Sakoluku Sakoluku korjuussa vähintään CEYLON -60. - Leivontalaatu Hyväksyttävät, leivontakokeilla todetut leivontaominaisuudet. - Taudinkestävyys Ei erityistä heikkoutta lumihomeen tai muiden tärkeimpien kasvitautien suhteen. Lajikkeen satoisuuden ylittäessä mittarin sadon, vaatimuksesta voidaan tinkiä, koska kokeet tehdään ilman kasvitauti-ruiskutuksia. Ei erityistä heikkoutta lumihomeen tai muiden tärkeimpien kasvitautien suhteen. Lajikkeen satoisuuden ylittäessä mittarin sadon, vaatimuksesta voidaan tinkiä, koska kokeet tehdään ilman kasvitauti-ruiskutuksia.

5 2.6. Kevätvehnä Kevätvehnä, myllylajikkeet Vähintään DEMONSTRANT lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Erityisen korkean valkuaispitoisuus ja leivonta ominaisuuksien kohdalla vaatimuksista voidaan tinkiä. Kevätvehnä, rehulajikkeet Vähintään AMARETTO lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Lakoutuminen Enintään DEMONSTRANT +15 %. Enintään AMARETTO. Kasvuaika Enintään DEMONSTRANT +2 vrk. Enintään AMARETTO + 2 vrk. Sakoluku Sakoluku vähintään DEMONSTRANT -20. - Valkuaispitoisuus Vähintään DEMONSTRANT -1 %. - Leivontalaatu Hyväksyttävät, leivontakokeilla todetut leivontaominaisuudet. - Taudinkestävyys 3. Ei erityistä heikkoutta kasvitautien, erityisesti lehtilaikkutautien tai härmän suhteen. Ei erityistä heikkoutta kasvitautien, erityisesti lehtilaikkutautien, tai härmän suhteen.

6 4. Palkoviljat 4.1. Härkäpapu Härkäpapu Vähintään KONTU lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Kasvuaika Enintään KONTU +5 vrk. Lakoontuminen Enintään KONTU +10 %. 4.2. Herne Herne Vähintään ROKKA-lajikkeen taso lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Kasvuaika Enintään ROKKA +6 vrk. Lakoutuminen Enintään ROKKA +20 %. Laatu ruokaherneeksi Laatu rehuherneellä Keittolaatu ja virheettömien herneiden osuus vähintään ROKKA-lajikkeen tasoa. Valkuaissato vähintään ROKKA-lajikkeen tasoa, virheettömien herneiden osuus vähintään ROKKA -5 %. 5. Nurmipalkokasvit Puna-apila Valkoapila Sinimailanen Diploidit lajikkeet: vähintään SAIJA. Tetraploidit lajikkeet: vähintään BETTY -5 %. Vähintään JÕGEVA 4 5 %. Puna-apila SAIJA sinimailasen kasvurytmin mukaan arvioituna. Talvenkestävyys Vähintään BETTY -15 %. Vähintään JÕGEVA 4 5 %. Vähintään puna-apila SAIJA -5 %.

7 6. Nurmiheinät 6.1. Monivuotiset nurmiheinät Timotei Nurminata Ruokonata Koiranheinä Englanninraiheinä Vähintään GRINDSTAD -5 %, mutta erityisesti IV-V vyöhykkeillä talvenkestävyydeltään hyvillä lajikkeilla GRINDSTAD -10 % on hyväksyttävissä. Vähintään KASPER. Vähintään RETU. Vähintään APELSVOLL +3 %. Vähintään RIIKKA. Talvenkestävyys Erityisesti I-III vyöhykkeillä satoisuudeltaan hyvillä lajikkeilla on hyväksyttävissä nykylajikkeita hieman heikompikin talvenkestävyys. Vähintään KASPER; nykylajikkeita hieman heikompi talvenkestävyys on hyväksyttävissä lajikkeilla, jotka ovat I-III vyöhykkeillä erityisen satoisia. Vähintään RETU -5 %. Vähintään APELSVOLL. Vähintään RIIKKA -5 %. Laatu D-arvoltaan vähintään GRINDSTAD. D-arvoltaan vähintään KASPER. Hyvän D-arvon kohdalla satoisuudessa voidaan joustaa. Hyvän D-arvon kohdalla satoisuudessa voidaan joustaa. 6.2. Yksivuotiset rehuheinät Italian- ja westerwoldinraiheinä Kokonaissatoisuus Vähintään lajikeluettelossa olevien parhaiden lajikkeiden luokkaa.

8 6.3. Nurmikkoheinät Suomen kansalliset nurmikkolajikkeiden käyttöarvon viralliset lajikekokeet päättyivät vuonna 2006. Arviointi perustuu yhteispohjoismaisiin pohjoisella vyöhykkeellä toteutettaviin kokeisiin. Eri nurmikkoheinälajit Nurmikko-ominaisuudet Talvenkestävyys Vähintään lajin lajikeluettelossa olevien keskitasoa Vähintään lajin lajikeluettelossa olevien lajikkeiden keskitasoa 7. Öljykasvit 7.1. Syysrapsi Syysrapsi Vähintään PR46W24-5 % lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Kasvuaika Talvituho Enintään PR46W24 +5 %. Lakoutuminen Laatu Teollisuuden laatuvaatimukset täyttävä. Lehtivihreäpitoisuus enintään 50 ppm ja öljypitoisuus vähintään 40 %. Bioenergia ym. käytössä viljeltävät lajikkeet tarkastellaan tapauskohtaisesti.

9 7.2. Kevätöljykasvit Kevätrypsi (Synthia) Kevätrapsi Öljypellava Camelina Vähintään CORDELIA lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden. CL-lajikkeiden osalta AUREA CL, lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Vähintään TRAPPER -5 % lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden. CL-lajikkeiden osalta TRAPPER -10 % lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Vähintään HELMI -5 % lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Vähintään CAMILLA lajikkeiden kasvuaikaero huomioiden (ks. Kohta 8, Taulukko 1). Kasvuaika Enintään CORDELIA +5 vrk. Enintään TRAPPER +5 vrk. Enintään HELMI +3 vrk Enintään CAMILLA +5 vrk. Lakoutuminen Enintään CORDELIA +2 %. Enintään TRAPPER +10 %. Enintään HELMIn taso. Laatu Teollisuuden laatuvaatimukset täyttävä, lehtivihreäpitoisuus enintään 50 ppm ja öljypitoisuus vähintään 40 %. Teollisuuden laatuvaatimukset täyttävä, lehtivihreäpitoisuus enintään 50 ppm ja öljypitoisuus vähintään 40 %. Teollisuuden vaatimukset täyttävä Teollisuuden vaatimukset täyttävä Bioenergia ym. käytössä viljeltävät lajikkeet tarkastellaan tapauskohtaisesti. Bioenergia ym. käytössä viljeltävät lajikkeet tarkastellaan tapauskohtaisesti.

10 8. Peruna Peruna, osa I Varhaislajikkeet, varhaissato Kesä- ja syyslajikkeet Talvi- ja ruokateollisuuslajikkeet Tärkkelyslajikkeet Vähintään HANKKIJAN TIMO. Vähintään HANKKIJAN TIMO. Vähintään VAN GOGH -5 %. Tärkkelyssato vähintään POSMO -5 %. Varhaisnostoon sopivan lajikkeen kohdalla heikompikin satoisuus voidaan hyväksyä. Tärkkelys % 1. ja 2. nostossa vähintään HANKKIJAN TIMO -1 % Vähintään POSMO -2 %. Varhaisnostoon sopivilla lajikkeilla voidaan hyväksyä alhaisempikin taso. Myöhäisyys Enintään 4 yksikköä tuleentumattomampi kuin VAN GOGH. Enintään KARDAL in luokkaa. Ulkoinen laatu Terveiden mukuloiden osuus kokonaissadosta vähintään HANKKIJAN TIMOn luokkaa. Terveiden mukuloiden osuus kokonaissadosta vähintään HANKKIJAN TIMOn luokkaa. Terveiden mukuloiden osuus 1) suurempi kuin VAN GOGH -lajikkella tai Yksittäisen vioitustekijöiden suhteen lajike saa olla vain yhden tekijän osalta heikompi kuin HANKKIJAN TIMO. Yksittäisen vioitustekijöiden suhteen lajike saa olla vain yhden tekijän osalta heikompi kuin HANKKIJAN TIMO. 2) saman suuruinen kuin VAN GOGHilla. edellyttäen, että lajike on vain yhden yksittäisen vioitustekijän osalta heikompi kuin VAN GOGH.

11 Peruna, osa II Varhaislajikkeet, varhaissato Kesä- ja syyslajikkeet Talvi- ja ruokateollisuuslajikkeet Tärkkelyslajikkeet Keittolaatu Ei makuvirheitä. Arvosteluasteikolla 1 9 maku keskimäärin vähintään 5. Ei makuvirheitä. Arvosteluasteikolla 1 9 maku keskimäärin vähintään 5. Ei merkittäviä heikkouksia muissa laatutekijöissä. Arvosteluasteikolla 1 9 maku keskimäärin vähintään 5. Riittävä tummumisen ja rikkikiehumisen kestävyys; arvosteluasteikolla 1 9 vähintään 5. Ei merkittäviä heikkouksia muissa laatutekijöissä. Ranskanperunatai lastulaatu Ranskanperuna- tai lastutuotannon lajikkeella on oltava ko. prosessiin soveltuva, teollisuuden hyväksymä laatu. Perunarutto Mukularuton suhteen ei selvää arkuutta. Lehtiruton kestävyys vähintään samaa luokkaa kuin käytössä olevilla aikaisuudeltaan ja käyttötarkoitukseltaan saman tyyppisillä lajikkeilla. Ankerosenkestävyys Kestävä jotain peruna-ankeroistyyppiä vastaan. Kestävä jotain peruna-ankeroistyyppiä vastaan. Kestävä jotain peruna-ankeroistyyppiä vastaan. Kestävä jotain peruna-ankeroistyyppiä vastaan. Syövänkestävyys Kestävä. Kestävä. Kestävä. Kestävä. Glykoalkloidipitoisuus Ei tutkita virallisissa lajikekokeissa, pitoisuus keskimäärin alle 150 mg/kg. Ei tutkita virallisissa lajike-kokeissa, pitoisuus keskimäärin alle 150 mg/kg. Ei tutkita virallisissa lajike-kokeissa, pitoisuus keskimäärin alle 150 mg/kg.

12 9. Lajikkeiden kasvuaikaeron huomioiminen satoisuuden vertailussa. Viljoilla, öljykasveilla ja herneellä kasvuaika huomioidaan satoisuutta kompensoivana siten, että yksi vuorokausi vastaa kahta prosenttiyksikköä satoisuudessa. Jos on asetettu vähimmäisvaatimus "satoisuus mittarin tasoa", täyttää lajike, jonka kasvuaika on 5 vrk mittaria lyhyempi ja satoisuus 90 % mittarista, tämän vaatimuksen. Oheinen taulukko on apuna vertailussa. Taulukko 1. Lajikkeiden kasvuaikaeron huomioiminen satoisuuden vertailussa. Lajikkeiden kasvuajan ero, vrk yhtä suuri kuin mittarilla Lajikkeen sato, kun mittari = 100 Mittarin sato, kun lajike = 100 Lajikkeen sato, kun mittari = 100 mittari -5 % Mittarin sato, kun lajike=100 Lajikkeen sato, kun mittari = 100 mittari -10 % Mittarin sato, kun lajike=100-10 80 120 75 125 70 130-9 82 118 77 123 72 128-8 84 116 79 121 74 126-7 86 114 81 119 76 124-6 88 112 83 117 78 122-5 90 110 85 115 80 120-4 92 108 87 113 82 118-3 94 106 89 111 84 116-2 96 104 91 109 86 114-1 98 102 93 107 88 112 0 100 100 95 105 90 110 1 102 98 97 103 92 108 2 104 96 99 101 94 106 3 106 94 101 99 96 104 4 108 92 103 97 98 102 5 110 90 105 95 100 100 6 112 88 107 93 102 98 7 114 86 109 91 104 96 8 116 84 111 89 106 94 9 118 82 113 87 108 92 10 120 80 115 85 110 90