Toimintakertomus ja tilinpäätös uudistuu auttaa toivoo rakastaa #seurakuntavaalit on inhimillinen kuuntelee on avoin on turvallinen
Sisällysluettelo Toimintakertomus 1 Yleiskatsaus 1 1.1 Katsaus talouteen 2 1.2 Hallinto 8 1.3 Henkilöstö 8 1.4 Jäsentiedot 8 1.5 Selonteko sisäinen valvonnan järjestämisestä 10 1.6 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat 10 2.1 Seurakuntatyö 11 2.1.1 Iisalmen seurakunta 11 Jumalanpalveluselämä 12 Hautaan siunaaminen 12 Muut kirkolliset toimitukset 13 Aikuistyö 13 Muut seurakuntatilaisuudet 14 Tiedotus ja viestintä 15 Kirkkomusiikkityö 16 Päiväkerhotyö 17 Pyhäkoulutyö 18 Varhaisnuorisotyö 19 Rippikoulutyö 19 Nuorisotyö 20 Erityisnuorisotyö 21 Perhekerhotyö 21 Pikkulapsityö 22 Diakoniatyö 23 Perheneuvontatyö 25 Sairaalasielunhoito 25 Yhteinen vapaaehtoistoiminta 27 Sielunhoito 28 Lähetystyö 28 Kansainvälinen diakonia 30 Muu seurakuntatyö 30 Seurakuntaneuvosto 31 2.1.2 Lapinlahden seurakunta 32 Yleinen seurakuntatyö 33 Tiedotus ja viestintä 34 Musiikkityö 35 Päiväkerhotyö 36 Pyhäkoulutyö 37 Perhekerhotyö 37 Varhaisnuorisotyö 38 Rippikoulutyö 38 Nuorisotyö 39 Erityisnuorisotyö 40 Diakoniayö 41 Lähetystyö 42 2.1.3 Pielaveden seurakunta 43 Jumalanpalveluselämä 44 Hautaan siunaaminen 44
Muut kirkolliset toimitukset 45 Aikuistyö 46 Muut seurakuntatilaisuudet 46 Tiedotus ja viestintä 46 Musiikkityö 47 Päiväkerhotyö 48 Pyhäkoulutyö 48 Perhekerhotyö 48 Varhaisnuorisotyö 49 Nuorisotyö 49 Rippikoulutyö 50 Diakonia 50 Lähetystyö 51 Muu seurakuntatyö 51 2.1.4 Sonkajärven seurakunta 53 Yleinen seurakuntatyö 53 Tiedotus ja viestintä 54 Musiikkityö 55 Varhaiskasvatus 56 Varhaisnuorisotyö 57 Rippikoulutyö 57 Nuorisotyö 58 Diakoniatyö 65 Sairaalasielunhoito 59 Sielunhoito 59 Lähetystyö 59 Seurakuntaneuvosto 60 2.1.5 Varpaisjärven seurakunta 61 Yleinen seurakuntatyö 62 Tiedotus ja viestintä 63 Musiikkityö 63 Päiväkerhotyö 64 Varhaisnuorisotyö 65 Rippikoulutyö 65 Nuorisotyö 66 Perhekerhotyö 67 Diakoniatyö 68 Lähetystyö 69 Seurakuntaneuvosto 69 2.2 Yleishallinto 71 2.2.1. Seurakuntayhtymä 71 Kirkolliset vaalit 71 Yhteinen kirkkovaltuusto 71 Tilintarkastus ja valvonta 71 Yhteinen kirkkoneuvosto 72 Seurakuntaneuvostot 72 Taloushallinto 72 Palvelutoimisto ja keskusrekisteri 73 Muu yleishallinto 74 Tiedotus ja viestintä 74 Työhyvinvointi 75 2.3 Hautaustoimi 76
2.4 Hautainhoitorahasto 77 2.5 Kiinteistötoimi 77 Ateria- ja leirikeskuspalvelut 78 3 Toteutumisvertailut 80 Käyttötalouden toteutumisvertailu 82 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 196 Investointien toteutumisvertailu 198 Rahoitusosan toteutumisvertailu 199 4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 200 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 202 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 203 Tase ja sen tunnusluvut 204 Yhteisen kirkkoneuvoston esitys tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden 205 tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi Tilinpäätöslaskelmat 206 Tuloslaskelma 208 Tase 209 Rahoituslaskelma 210 Tilinpäätöksen liitetiedot 212 Tilinpäätöksen laatimista koskevia liitetietoja 214 Hautainhoitorahaston tilinpäätöslaskelmat 219 Tilinpäätöksen laatimista koskevia liitetietoja, hautainhoitorahasto 221 E ja A Teräksisen rahasto/pielaveden seurakunta 222 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositeiden lajeista 227 Tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilintarkastusmerkintä 229 Liitteet 230 Liite 1, Luottamushenkilöt v 2017 232 Liite 2, Virat ja toimet ja henkilöstötilinpäätös 235 Liite 3, Kirkkoneuvoston ja valtuuston tärkeimpiä päätöksiä 241
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Yleiskatsaus 1 Yleiskatsaus Ylä-Savon seurakuntayhtymään kuuluvat Iisalmen, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Varpaisjärven seurakunnat. Seurakuntayhtymän perussäännön mukaan seurakuntayhtymä hoitaa seurakuntien puolesta talous- ja henkilöstöasioita, kiinteistö- ja hautaustoimea, kirkonkirjojen pitoon toimintaa sekä huolehtii mm. työsuojelu- ja työhyvinvointiasioista sekä yhteisestä koulutuksesta ja viestinnästä. Seurakuntien hoidettavaksi jää varsinainen seurakunnallinen toiminta, kuten seurakuntatyö, musiikki-, diakonia-, lapsi-, nuoriso- ja lähetystyö. Hyväksytyn kiinteistöstrategian toteuttamista jatkettiin. Vuonna päätettiin myydä Sonkajärven pappila. Aikaisemmin vuokralla olleiden omakotitalotonttien vuokrasopimuksia joko jatkettiin tai määräalat myytiin niiden vuokraajille. Vuoden aikana tehtiin useiden kiinteistöjen sisäilma-tutkimuksia ja korjauksia. Kohteena olivat Iisalmen seurakuntatalo, Lippuniemen seurakuntakoti, Lapinlahden kirkko ja Varpaisjärven seurakuntatalo. Iisaareen rakennettiin uusia majoitusmökkejä ja saaren toimivuutta parannettiin ekologisilla toimenpiteillä, kuten aurinkokeräinten ja aurinkopaneelien asennuksella sekä kompostikäymälöiden rakentamisella. Kohteeseen saatiin rahoitusta Olvi- Säätiöltä ja Ylä-Savon Veturi ry:ltä (EU-rahoitus). Vuoden alussa päätettiin luopua lomautuksista ja lomarahan vaihdosta vapaaksi vuotta koskien, koska vuoden 2017 toteutunut taloustilanne ja vuoden arvioitu taloustilanne kirkollisverotulojen osalta tulee olemaan oletettua parempi. Suositeltiin kuitenkin lomarahojen vaihtoa vapaaksi, koska taloustilanteen ei kuitenkaan arvioida olevan ylijäämäinen. Päätettiin hakea 30.000 euron suuruista kehittämisavustusta Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulilta seurakuntatyön ja yhtymän toiminnan kehittämiseen (Veto 3 hanke). Vuodelle kehittämisavustusta saatiin 10.000 euroa ja vuodelle 2019 haetaan samaan hankkeeseen edelleen 20.000 euroa. Vuonna aloitetussa Veto 3 hankkeessa niukkenevien voimavarojen tilanteessa tulisi saada Ylä-Savon seurakuntayhtymän ja sen eri seurakuntien perustehtävät hoidettua nykyistä vähemmillä resursseilla => hankkeessa kysytään, millaista kehittämistä tulisi kohdentua Ylä-Savon seurakunta-yhtymän ja sen seurakuntien 1. rakenteisiin (yhtymän ja seurakuntien organisoituminen, valta, johtaminen, viestintä, yhteistoiminta), 2. henkilöstövoimavaroihin, niiden sijoittumiseen, oikeudenmukaiseen kohdentumiseen seurakuntien kesken, joustavaan käyttöön ja henkilöstön liikkuvuuteen, 3. työalojen väliseen yhteistyöhön ja vastuunjakoon, 4. henkilöstön osaamiseen ja osaamisen hyödyntämiseen laajasti että seurakuntien perustehtävä ja sitä tukevat yhtymän palvelut saataisiin toteutettua vaikuttavasti ja laadukkaasti sekä henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista tukien. Projekti aloitettiin yhteisellä työskentelyllä tulevaisuusseminaarilla, jossa paikalla olivat luottamushenkilöt ja työntekijät. Keiteleen seurakunnan kanssa aloitettiin heidän pyynnöstään neuvottelut Keiteleen liittymisestä Ylä-Savon seurakuntayhtymään. Käynnistettiin myöskin aluekeskusrekisterin perustaminen Ylä-Savon seurakuntayhtymään, jolloin perustettava aluekeskusrekisteri hoitaisi muidenkin kuin nyt yhtymään kuuluvien seurakuntien rekisteriasioita. 1
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Yleiskatsaus Voidaan todeta, että seurakuntayhtymän tukipalvelutehtäviä hoidettiin edelleen laadukkaasti ja osaavasti vuoden aikana. Entistä selvemmäksi käy kuitenkin se, että organisaatiota tulee kehittää jatkossa, kun jäsenmäärä ja verotulot alenevat ja voimavarat näiden kautta vähenevät. Nyt aloitettu kehittämishanke kohdistuu nyt erityisesti seurakuntatyöhön. Toteutettavalla yhteistoiminnallisella kehittämishankkeella saadaan luottamushenkilöt ja työntekijät mukaan uuden toimintamallin rakentamiseen. Arto Penttinen yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Katariina Bergbacka hallintojohtaja 2
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Yleiskatsaus 1.1 Katsaus talouteen Ylä-Savon ev.lut. seurakuntayhtymän tilinpäätös vuodelta toteutui 175.108 euroa alijäämäisenä, kun talousarviossa ennakoitiin alijäämäksi muutosten jälkeen 478.471 euroa. Ennakoitua selvästi parempi tilanne johtui lähinnä kiinteistöjen myynneistä kirjatuista 118.635 euron myyntivoitoista ja kirkollisverojen noin 165.000 euroa talousarviossa arvioitua suuremmasta kertymästä. Kirkollisverotilitysten arvioitiin talousarvion laadintavaiheessa vähenevän 2,5 % tai 161.000 euroa vuoden 2017 arvioidusta määrästä. Vuoden 2017 lopullinen tilitysten määrä oli kuitenkin seurakuntien jako-osuuden korotuksen myötä peräti noin 270.000 euroa odotettua suurempi, mikä vaikutti osaltaan vuoden arviota korottavasti. Kun alkuperäinen tilitysarvio oli 6.267.000 euroa, päivittyi se noin 6.500.000 euroon ja tarkentui syksyllä 6.450.000 euroon, mikä olisi ollut 3,7 % vähemmän kuin 2017 lopullinen tilitysmäärä. Talousarvioon muutosta ei kuitenkaan päivitetty. Kirkollisverotilitysten kertymä oli marraskuulle saakka odotetulla tasolla. Joulukuussa vuoden jako-osuutta oikaistiin 0,04 %-yksikkoä 2,93 %:in, millä oli merkittävästi vähentävä vaikutus koko vuoden kirkollisverokertymään. Kirkollisverot vähenivät lopulta 4,0 % tai 264.856 euroa. Yhteisövero-osuuden korvannutta kuntien asukaslukuun perustuvaa valtion rahoitusta seurakuntayhtymälle tilitettiin 788.312 euroa, mikä oli 1,2 % vähemmän kuin 2017. Kirkollisverotilitysten ja valtionrahoituksen kokonaismäärä laski vuoteen 2017 verrattuna 3,6 % tai 271.050 euroa. Koko ev.lut. kirkon kirkollisverotilitykset laskivat 1,8 %. Laskennallinen kirkollisvero/ jäsen oli seurakuntayhtymässä 207 euroa, kun se koko kirkossa oli 226 euroa, eli 9,1 % korkeampi. Taloustilanne valtionvarainministeriön (VM) katsauksen mukaan VM:n Talousnäkymät ja palkanmuodostus-katsauksessa 31.1.2019 todettiin, että maailmantalouden nopeimman kasvun vaihe on tältä erää ohi. Tavanomaisen suhdannekierron ohella syynä on myös keskeisten talouksien välisten kauppakonfliktien osittainen toteutuminen. Maailmankaupan kasvu hidastuu kaupan esteiden seurauksena nopeasti 2
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Yleiskatsaus 3,5 % ennustejakson lopulla. Euroalueen näkymät ovat heikentyneet kuluvan vuoden aikana. Erityisesti teollisuuden luottamus talouskehitykseen on laskenut. Suomen kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote BKT kasvoi vuonna VM:n ennusteen mukaan 2,5 %, joten vuodesta 2017 näyttää muodostuvan tämän suhdannenousun nopein kasvuvaihe (+2,8 %). Teollisuusyritysten tuotanto-odotukset ovat jo maltillistuneet ja kasvun esteet yleistyneet, työvoiman saatavuusongelmat ovat lisääntyneet rakennustoiminnassa sekä palvelualoilla ja myönnettyjen rakennuslupien määrä on kääntynyt laskuun. VM arvioi Suomen BKT:n kasvun hidastuvan niin, että kasvu olisi vuonna 2019 1,5 % ja 2020 1,3 %. Suomen koko talouden palkkasumman ennakoidaan kasvaneen 4,6 % ja keskiansioiden 2,1 %. Palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoiman arvioidaan lisääntyneen 2,8 %. Positiivinen kehitys johtuu työllisyyden kasvusta ja vuonna tulleista palkkojen sopimuskorotuksista. Avoimien työpaikkojen määrä nousi selvästi vuoden aikana ja työllisyystilanne koko maassa on parempi kuin vuoden 2017 lopussa Toimintakate ja vertailut 2011 - Talousarvioon verrattuna vuoden käyttötalousosan toteutunut ulkoinen toimintakate (käyttötalouden tulot - menot) alittui 188.742 eurolla ollen yhteensä 6.271.755 euroa. Toimintakate kuitenkin kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 282.343 eurolla tai 4,7 %. Toimintatuotot ylittyivät 382.248 ja toimintakulut 193.506 eurolla. Seurakunnallinen toiminta alitti määrärahansa 145.468 ja seurakuntayhtymä 43.274 eurolla. Toimintakatteen alittumiseen vaikuttaa osaltaan kiinteistötoimen pääluokkaan kirjatut kiinteistöjen myyntivoitot 118.635 sekä puun myyntitulojen ylitys 157.694 euroa, vaikkakin näistä huolimatta kiinteistötoimen pääluokka ylitti hieman määrärahansa. Toimintakulut lisääntyivät vuoteen 2017 verrattuna yhteensä 1,9 % tai 145.171 euroa. Henkilöstökulut lisääntyivät 2,7 % tai 111.378 euroa, mikä selittyy 1.4. tulleella 1,1 % palkkojen yleiskorotuksella sekä lomapalkkavelkaan tulleella pienellä noin 2.700 euron lisäkirjauksella, kun 2017 velka vastaavasti väheni Kipaan siirryttäessä peräti 71.000 euroa. Lisäksi vuoden aikana usealle viranhaltijalle jouduttiin palvelussuhteen päättyessä maksamaan kertyneitä lomia lomakorvauksena, koska lomia ei ollut mahdollista pitää ja tästä aiheutui yhteensä noin 26.000 euron kustannus. Alla olevassa taulukossa ja kaaviossa on esitetty Ylä-Savon seurakuntayhtymän seurakuntien seurakunnallisen toiminnan sekä yleishallinnon, hautatoimen ja kiinteistötoimen pääluokkien ulkoisen toimintakatteen jakautuminen vuonna. Poistot eivät sisälly esitettyihin lukuihin. ULKOISEN TOIMINTAKATTEEN JAKAUTUMINEN 1-12/ Toteutunut 1-12/ Ta Toteutumis- % Osuus % Toteutunut 1-12/2017 Muutos 2017 -> Seurakunnallinen toiminta Iisalmi 1 719 433 1 808 157 95,1 % 27,4 % 1 714 747 0,3 % Lapinlahti 597 368 595 813 100,3 % 9,5 % 574 045 4,1 % Pielavesi 421 482 436 806 96,5 % 6,7 % 421 332 0,0 % Sonkajärvi 392 659 434 607 90,3 % 6,3 % 414 099-5,2 % Varpaisjärvi 288 391 289 417 99,6 % 4,6 % 283 038 1,9 % Seurakunnallinen toiminta yhteens 3 419 333 3 564 800 95,9 % 54,5 % 3 407 261 0,4 % Yleishallinto 944 709 975 231 96,9 % 15,1 % 994 003-5,0 % Hautaustoimi 358 847 374 881 95,7 % 5,7 % 344 008 4,3 % Kiinteistötoimi 1 548 866 1 545 584 100,2 % 24,7 % 1 244 139 24,5 % Srk-yhtymän toiminta yhteensä 2 852 422 2 895 696 98,5 % 45,5 % 2 582 150 10,5 % Koko srk-yhtymä yhteensä 6 271 755 6 460 496 97,1 % 100,0 % 5 989 411 4,7 % 3
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Yleiskatsaus Seuraavassa on toimintakatevertailut tilinpäätöksistä 2011- seurakuntien ja seurakuntayhtymän pääluokkien osalta sekä kaikki yhteensä. Kokonaisuudessaan toimintakate on seurakuntayhtymän toiminta-aikana 2011 pienentynyt yhteensä 11,2 %. Toimintakate, eli nettokulut ovat vuotta 2015 ja lukuun ottamatta vähentyneet koko srk-yhtymän toiminta-ajan. Vuonna 2017 oli poikkeuksellisen monta kertaluonteista toimintakatetta pienentävää erää ja siksi muutos edelliseen vuoteen ja talousarvioon verrattuna oli poikkeuksellisen suuri. SEURAKUNNAT TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TP Iisalmi 2 074 161 1 960 338 1 904 879 1 821 170 1 822 794 1 786 502 1 714 747 1 719 433 Lapinlahti 634 097 654 849 612 379 603 862 638 230 644 392 574 045 597 368 Pielavesi 430 112 466 860 471 876 441 465 454 419 446 494 421 332 421 482 Sonkajärvi 452 994 459 107 444 498 454 529 489 316 420 392 414 099 392 659 Varpaisjärvi 270 190 337 121 291 550 294 171 292 207 259 466 283 038 288 391 YHTEENSÄ 3 861 554 3 878 275 3 725 182 3 615 197 3 696 966 3 557 246 3 407 261 3 419 333 4
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Yleiskatsaus SRK-YHTYM TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TP Yleishallint 1 188 037 1 076 286 985 659 1 000 053 931 823 945 111 994 003 944 709 Hautaustoim 528 404 500 170 455 465 432 512 418 445 347 922 344 014 358 847 Kiinteistöto 1 486 403 1 577 046 1 684 436 1 487 781 1 663 052 1 650 330 1 244 139 1 548 866 YHTEENSÄ 3 202 844 3 153 502 3 125 560 2 920 346 3 013 320 2 943 363 2 582 156 2 852 422 SRK-YHTYMÄ YHTEENSÄ TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TP 2011- TOIMINTAKATE 7 064 398 7 031 777 6 850 742 6 535 543 6 710 286 6 500 609 5 989 417 6 271 755-11,2 % Muutos ed. vuoteen -0,5 % -2,6 % -4,6 % 2,7 % -3,1 % -7,9 % 4,7 % Tuloslaskelmavertailut Seuraavassa on esitetty vuosien 2011 - lyhyet tuloslaskelmavertailut. Reilusta nettokulujen pienentymisestä huolimatta tilikausista ovat ylijäämäisiä olleet vain vuodet 2014 sekä 2017 ja nekin toiminnasta riippumattomasti kertaluonteisista tulosta parantavista eristä johtuen. Alijäämät ovat kuitenkin pienentyneet selvästi vuosien 2011 5
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Yleiskatsaus 2012 tasosta, vaikkakin kirkollisverojen tilitysmäärä on vuoden 2016 kirkollisveron korotuksen jälkeen laskenut huomattavasti. Syynä tähän on kirkollisveron jako-osuuden sekä seurakuntayhtymän oman jako-osuuden jatkuva pienentyminen. TULOSLASKELMAVERTAILU 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 TOIMINTATUOTOT 1 390 285 1 550 697 1 358 914 1 562 206 1 438 823 1 726 694 1 733 601 1 596 429 TOIMINTAKULUT 8 454 683 8 582 475 8 209 656 8 097 749 8 149 109 8 225 898 7 723 013 7 868 184 TOIMINTAKATE 7 064 398 7 031 778 6 850 742 6 535 543 6 710 286 6 499 204 5 989 412 6 271 755 VEROTILITYKSET 7 389 001 7 168 081 7 450 885 7 422 836 7 483 468 7 685 070 7 492 760 7 220 869 VUOSIKATE -4 173-195 893 116 972 305 139 225 618 483 683 833 976 250 077 TILIKAUDEN TULOS -472 997-764 073-147 423 81 034-201 665-144 773 377 008-199 913 YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -450 448-741 524-124 873 103 583-179 115-122 223 401 812-175 108 Kustannusten kohdentaminen Vuoden tilinpäätöksessä on käytetty kirkkohallituksen suosituksen mukaista kustannusten kohdentamista seuraavasti: - rakennusten poistot on kirjattu tehtäväalueiden menoksi - laskennallista korkoa ei ole kirjattu - kiinteistöjen kustannukset on kohdennettu tehtäväalueille käytön mukaisessa suhteessa (toimistotilat neliöiden ja kokoontumistilat käyttökertojen mukaisessa suhteessa) ja lopuksi - yleishallinnon kustannukset kirkonkirjojen pitoa lukuun ottamatta on vyörytetty tehtäväalueille näiden nettomenojen suhteessa. Kustannusten kohdentaminen tarkoittaa toimintatuottojen ja -kulujen jakamista eri työkokonaisuuksien kesken sekä hallintokulujen ja muiden tukipalveluiden kustannusten jakamista seurakunnallisen toiminnan ja hautaustoimen kesken aiheuttamisperiaatteen 6
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Yleiskatsaus mukaan. Tavoitteena on saada tietoa taloudellisten resurssien jakautumisesta kirkon perustehtävien kesken ja perustehtävien todellisista kokonaiskustannuksista. Kirkon edunvalvontaan ja tiedottamiseen tarvitaan tietoa siitä, mitä seurakunnissa tehdään ja mitä kirkollisverotuloilla ja muilla tuloilla saadaan aikaan. Kustannusten kohdentamisella tuotettu tieto palvelee myös seurakunnan toiminnan ja talouden suunnittelua, valvontaa, johtamista ja arviointia. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa huomioitavaa kirkollisverotilitykset alittuivat tilivuoden aikana päivitettyyn arvioon 6.450.000 euroa verrattuna 17.443 eurolla rahoitustuottojen määrä oli 17.687 euroa talousarviossa ennakoitua pienempi, koska negatiivisesta korkotasosta johtuen talletuksille ei saada juurikaan korkotuottoja ja Dansken kapitalisaatiosopimukseen jouduttiin tekemään 3.846 euron alaskirjaus joulukuun poikkeuksellisesta markkinatilanteesta johtuen. Sijoituksen arvo on kuitenkin noussut 1/2019 yli 26.000 euroa. keskusrahastomaksut ylittyivät noin 38.000 mutta vastaavasti henkilösivukulut alittuivat noin 81.000 euroa. Suuret erot johtuivat kiel-maksun 2 % alentumisesta (käyttötalousosa) ja eläkerahastomaksun 1 % noususta (tuloslaskelmaosa). Muutoksia ei tehty talousarvioon. vuosikate oli ylijäämäinen 250.077 euroa, eikä riittänyt kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja. poistoja kirjattiin suunnitelman mukaisesti yhteensä 449.990 euroa. Investointiosa Investointikohteet olivat Iisalmi Iisaaren leirikeskus, majoitustilojen rakentaminen, vielä osin keskeneräinen; nettokustannus 478.616 euroa. Pielaveden kirkko, flyygelin hankinta; kustannus 24.870 euroa Sonkajärven seurakuntatalo, katon maalaaminen; kustannus 31.633 euroa. lisäksi tulevan vuoden investointien suunnittelua Iisalmen Pyhän Ristin ja Pielaveden Laukkalan kirkon korjauksiin; kustannus yhteensä 3.091 euroa. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmaraportin mukaan investointien bruttomeno oli 608.310 euroa, rahoitusosuudet 89.200 ja kiinteistöjen myyntitulo 182.800 euroa. Investointiosan netoksi jäi näin ollen alijäämä 336.610 euroa ja kun tulorahoitus (vuosikate kiinteistöjen myyntivoitot) oli 131.442 euroa, jäi säästöistä katettavaksi 204.867 euroa. Rahavarat vähentyivät vuoden aikana 4.611 euroa. Lopputoteama Vuosi oli lopulta talouslukujen valossa pääosin odotusten mukainen. Tosin useassa kiinteistössä todettujen sisäilmaongelmien korjaukset tulivat selvästi ennakoitua kalliimmiksi ja verrattaessa vuoteen 2017 rakennusten kunnossapitoon liittyvät kustannukset lisääntyivät lähes 250.000 euroa. Toisin kuin edellisenä vuotena tulosta parantavien kertaluonteisten erien vaikutus oli huomattavasti pienempi ja tilinpäätös alijäämäinen. Taseessa oli 1.1. aikaisempien tilikausien ylijäämiä 2.567.984 euroa ja vuoden alijäämän 175.108 euroa kirjauksen jälkeen niitä on jäljellä 2.392.876 euroa. Taloustilanne tulee jatkossakin olemaan haastava, sillä kirkollisveron jako-osuus laskee edelleen ja se on 2/2019 alkaen 2,89 %, missä vähennystä 0,04 %-yksikköä. Vuoden 2019 talousarviossa ennakoitiin käyttötalouden säästöistä huolimatta noin 100.000 euron alijäämää. 7
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Yleiskatsaus 1.2 Hallinto 1.3 Henkilöstö 1.4 Jäsentiedot Yhteinen kirkkovaltuusto on seurakuntamme korkein päättävin elin. Siihen kuuluu 41 kirkollisvaaleilla valittua edustajaa. Valtuutettujen toimikausi kestää neljä vuotta. Yhteisen kirkkovaltuuston ja neuvoston toimikausi nyt päättyi, ja v. pidettiin vaalit ja valittiin uudet yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvostojen jäsenet vuosille 2019-2022. Yhteisen kirkkovaltuuston päätösvaltaan kuuluvat mm. kirkon ja seurakunnan omaisuudesta päättäminen, seurakunnalle tarpeellisten rakennusten rakentaminen, hautausmaan perustaminen ja rakentaminen, maksujen määrääminen hautapaikoista, seurakuntien virkojen perustaminen ja lakkauttaminen, talousarvion vahvistaminen, seurakunnan omaisuuden, hallinnon ja niiden hoidon valvonta. Yhteinen kirkkoneuvosto on yhteisen kirkkovaltuuston alainen hallintoelin. Siihen kuuluvat yksi kirkkoherroista puheenjohtajana, yhteisen kirkkovaltuuston valitsemat varapuheenjohtaja ja 9 muuta jäsentä. Vuonna yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimi Iisalmen kirkkoherra Janne Bovellan ja 1.6. lukien Lapinlahden kirkkoherra Lauri Jäntti. Jokaisessa viidessä seurakunnassa päätösvaltaa käyttävät lisäksi seurakuntaneuvostot, joiden jäsenet on valittu vaaleissa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jokaisessa seurakunnassa on seurakuntaneuvoston asettamia johtokuntia tai työryhmiä. Hallintoelinten kokoonpano ilmenee liitteestä 1. Ylä-Savon seurakuntayhtymän palveluksessa oli 31.12. yhteensä 105 henkilöä. Henkilöstötilinpäätös ja luettelo henkilökunnasta ovat liitteenä 2. Ylä-Savon seurakuntayhtymän seurakuntien jäsenmäärän muutos vuoden aikana: Seurakunta 2017 Muutos Muutos % Iisalmi 17 102 16 764-338 -2,0 % Lapinlahti 5 340 5 229-111 -2,1 % Pielavesi 3 800 3 668-132 -3,5 % Sonkajärvi 3 395 3 284-111 -3,3 % Varpaisjärvi 2 098 2 075-23 -1,1 % Yhteensä 31 735 31 020-715 -2,3 % Seurakuntayhtymän seurakuntien jäsenmäärän muutos 2011 : 8
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Yleiskatsaus Seurakuntayhtymän jäsenmäärä perustamisvaiheessa 1.1.2011 oli 36.086, joten toiminta-aikana se on vähentynyt yhteensä 5.066 jäsenellä tai 14,0 %. Keskimäärin vähennys on vuosittain ollut 633. Kirkkoon liittyneet ja kirkosta eronneet vuonna (suluissa vuosi 2017), liittyneiden määrä oli 19 jäsentä suurempi kuin 2017: Seurakunta Kirkkoon Kirkosta liittyneet eronneet Erotus Iisalmi 69 (48) 263 (197) -194 (-149) Lapinlahti 20 (16) 84 (55) -64 (-39) Pielavesi 4 (11) 15 (23) -11 (-12) Sonkajärvi 7 (7) 33 (31) -26 (-24) Varpaisjärvi 7 (6) 16 (27) -9 (-21) Yhteensä 107 (88) 411 (333) -304 (-245) Kastetut ja kuolleet sekä niiden erotus seurakunnittain vuonna (suluissa vuosi 2017): Seurakunta Kastetut Kuolleet Erotus Iisalmi 136 (154) 215 (204) -50 (-50) Lapinlahti 35 (46) 68 (75) -29 (-29) Pielavesi 28 (26) 71 (66) -40 (-40) Sonkajärvi 22 (31) 64 (75) -44 (-44) Varpaisjärvi 10 (12) 45 (53) -41 (-41) Yhteensä 231 (269) 463 (473) -232 (-204) Kirkon jäsenten osuus kunnan asukasluvusta on seurakuntayhtymän alueen kunnissa keskimäärin 78,4 %. Lapinlahden ja Varpaisjärven seurakunnat kuuluvat Lapinlahden kuntaan. (Kuntien asukasmäärä Pohjois-Savon liiton ennakkotieto 29.1.2019) Kunnat Iisalmi Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Yhteensä Asukasmäärä 31.12. 21 469 9 620 4 497 3 969 39 555 Kirkon jäsenten osuus % 78,1 % 75,9 % 81,6 % 82,7 % 78,4 % 9
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Yleiskatsaus 1.5 Selonteko sisäinen valvonnan järjestämisestä Ylä-Savon seurakuntayhtymässä on olemassa yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessaan 22.11.2011 180 hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Ohjeessa on linjattu asioita, miten sisäistä valvontaa seurakuntayhtymässä hoidetaan. Yhtymän sisäisen tarkastajan tehtäviä hoitaa palvelupäällikkö. Hankintatoimintaa ja sen valvontaa on helpottanut se, että yhtymä liittyi Sansian (entinen IS-Hankinta) osakkaaksi v. 2014. Hankinnoista on ohjeet yhteisen kirkkoneuvoston 25.10.2016 154 hyväksytyssä hankintasäännössä. Yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännössä on päätetty myöntää yhtymän palvelualueiden päällikölle päätösvaltaa oman alueensa asioista ja lisäksi palvelualueiden johtosäännössä on lueteltu päälliköiden tehtävät. Seurakuntien seurakuntaneuvostojen ohjesäännöissä on määritelty taas seurakuntaneuvostojen valtuudet. Toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä vahvistetaan vuosittain myös talousarvion täytäntöönpano-ohjeet, jotka löytyvät toiminta- ja taloussuunnitelmakirjan alusta. Vuonna 2016 päätettiin valita seurakuntayhtymän vakuutusyhtiöksi kokonaistaloudellisesti edullisimpana vaihtoehtona 1.7.2016 lukien 1) lakisääteinen tapaturma-, vapaaehtoinen ryhmätapaturma- ja matkavakuutusten osalta LähiTapiola ja 2) omaisuus-, keskeytys-, metsä-, julkisyhteisön vastuu- ja hallinnon vastuuvakuutuksen sekä ajoneuvovakuutuksen osalta If Vahinkovakuutusyhtiö. Kilpailutusta hoiti vakuutusmeklariyritys Marsh Oy. Vakuutuksia kuitenkin hoidetaan itse. 1.6 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat Yhteinen kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan 12.9. myydä määräalan Iisalmen Soinlahdesta 11.475,85 euron kauppahinnalla ja määräalan Lapinlahdelta 500 euron kauppahinnalla. Kirkkohallituksen virastokollegio vahvisti kirkkovaltuuston päätökset 22.11. ja kaupat toteutuivat vuoden 2019 puolella. 10
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Iisalmen seurakunta 2 Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden raportointi 2.1. Seurakuntatyö 2.1.1 Iisalmen seurakunta Yleiskatsaus vuodesta Iisalmen seurakunta kutsuu ihmisiä kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, tukee seurakuntalaisten kasvua ihmisenä ja kristittynä elämän eri vaiheissa rohkaisee välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Yhteinen näkymme, millainen haluamme olla: Iisalmen seurakunta on osallisuuden ja vastuullisuuden yhteisö, jonka toiminnassa on sekä hengellistä syvyyttä että inhimillistä lämpöä. (https://www.iisalmenseurakunta.fi/meidan-seurakuntamme/strategia) Iisalmen seurakunnassa mennyt vuosi oli toiminnallisesti aikaisempien vuosien kaltainen. Toiminta toteutui työalojen kautta. Vuoden aikana jatkettiin työalojen, työntekijöiden ja vapaaehtoisten yhteistoiminnan kehittämistä. Yhteistyönä toteutetut tapahtumat loivat yhteisyyttä ja alensivat työalarajoja. Iisalmen seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden lopussa 16 764. Seurakunnan jäsenmäärä on laskeva, koska seurakuntalaisia kuolee enemmän kuin syntyy, poismuutto on suurempaa kuin paikkakunnalle muutto ja kirkosta eroaminen yleisempää kuin kirkkoon liittyminen. 2017 2016 2015 2010 Jäsenmäärä 16 764 17 102 17 387 17 726 18 908 Muutos (henkilöä) -338-285 -333-335 267 Muutos (%) -2,0 % -1,6 % -1,9 % -1,8% 1,4% Kirkkoon Iisalmi Kirkkoon Suomi kuulumisprosentti kuulumisprosentti 78,1 79 79,9 80,7 85,7 70 71 71,9 72,9 78,3 Kirkosta eronneet 263 197 212 242 264 Kirkkoon liittyneet 69 48 57 60 39 Erotus -194-149 -155-182 225 Kastetut lapset 136 154 169 177 199 Kuolleet 215 204 245 233 212 Erotus -79-50 -76-56 13 Siirrot poissaolevista läsnäoleviin -6 ja läsnäolevista pois- saoleviin Muutto seurakuntaan 727 714 719 748 796 Muutto seurakunnasta -792-794 817 845 821 Erotus -65-80 -98-97 -25 *1.10.2017 tilanne 11
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Iisalmen seurakunta Jumalanpalveluselämä Toiminta-ajatus: Jumalanpalvelus on sekä historiallisesti että sisällöllisesti seurakunnan keskeisin toimintamuoto. Siinä kolmiyhteisen Jumalan sana ja pyhä sakramentit ovat rikkaimmin läsnä ja niiden kautta. Hän kutsuu ihmistä pelastavaa armonsa yhteyteen ja hoitaa häntä vahvistaen hänen uskoaan. Toiminta kertomusvuonna Kertomusvuonna pidettiin yhteensä 110 pääjumalanpalvelusta (sunnuntaina ja kirkollisina juhlapäivinä pidettävät jumalanpalvelukset), joissa kävi yhteensä 12 846 henkilöä. Muita jumalanpalveluksia (mm. viikkomessut, koululaisjumalanpalvelukset, erityisjumalanpalvelukset) pidettiin yhteensä 45, ja niissä kävi 6410 henkilöä. Kävijöiden yhteismäärä (19256) on jonkin verran suurempi kuin edellisenä vuonna (17785). Painopisteet ja niiden toteutuminen 1. Jumalanpalveluselämän kehittäminen ja seurakuntalaisten osallistaminen 2. Seurakuntalaisten kohtaamisiin panostamien 3. Jumalanpalveluselämän työalavastaavan nimeäminen Tunnusluvut Tavoitteita on toteutettu toimintavuoden aikana olemassa olevien resurssien puitteissa. Hautaan siunaaminen Toiminta-ajatus: Kirkollinen hautaaminen korostaa ihmisen arvoa myös kuolemassa. Kantava ajatus nousee uskosta Jumalan luomistyöhön. Jumalan kuvana ihminen on kuolematon ja lunastukseen turvautuen odotamme tulevaa ruumiillista ylösnousemusta ja iankaikkista elämää. Toiminta kertomusvuonna Painopisteet ja niiden toteutuminen 1. Hautaamiseen, kuolemaan ja iankaikkisuuteen liittyvän kristillisestä uskosta nousevan merkityksen ja sisällön korostaminen. 2. Toiminnan hoitaminen olemassa olevilla resursseilla ottaen huomioon henkilökohtaisen kohtaamisen tärkeys Tunnusluvut lkm ka/ tilaisuus pääjumalanpalveluksia 0 11 muut jumalanpalvelukset yht. 15 5 2017 2016 ka/ ka/ osallistujilistujitujia osal- osal-lis- tilaisuus lkm tilaisuus lkm 2017 2016 2015 2014 kuolleet srk:n jäsenet 215 204 245 233 235 hautaan siunaamiset 194 206 247 230 231 osallistujia 7164 8079 8840 8635 8611 keskiarvo /siunaus 37 39 36 37 37 uurnansaatot 60 37 52 48 38 12 12846 117 105 10975 104 100 11872 117 45 6410 142 35 6810 200 49 8298 139 19256 124 140 17785 127 149 20555 122
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Iisalmen seurakunta Muistotilaisuudet 150 146 190 178 177 Muistotilaisuudet (%) hautaan siunaamisista 77,3 76,9 77,4 76,6 82,2 Muut kirkolliset toimitukset Toiminta-ajatus: Kaste, konfirmaatio ja avioliittoon vihkiminen ovat keskeisiä ihmiselämän käännekohtia. Ne ovat luonteeltaan jumalanpalveluksia. Niissä Jumala antaa ihmiselle siunauksensa ja ihmisen puolelta ne ovat Jumalan siunauksen pyytämistä ja sen vastaanottamista. Ehtoollisessa puolestamme ristiinnaulittu ja ylösnoussut Kristus tarjoaa ihmiselle itsensä ja sovitustyönsä välityksellä syntien anteeksiantamuksen lahjan uskossa vastaanotettavaksi. Toiminta kertomusvuonna Kertomusvuoden aikana kastettujen määrä aleni edelleen, minkä taustalla on syntyvyyden laskeminen ja kirkosta eroaminen. Avioliittoon vihkimisten suosio säilyi aikaisempien vuosien tasolla. Painopisteet ja niiden toteutuminen 1. Kasteen, avioliittoon vihkimisen, konfirmaation ja ehtoollisen kristillisen luonteen, merkityksen ja sisällön korostaminen 2. Toiminnan hoitaminen olemassa olevilla resursseilla ottaen huomioon henkilökohtaisen kohtaamisen tärkeys Tunnusluvut Aikuistyö Tavoitteita on toteutettu toimintavuoden aikana olemassa olevien resurssien puitteissa. 2017 2016 2015 2014 2013 ehtoollisenviettoja 105 118 130 101 109 115 osallistujia 6323 7150 6460 5870 6721 6067 kasteet 139 155 173 177 195 210 osallistujia 2920 3353 3193 3415 3852 4364 avioliittoon vihkimiset 36 42 43 37 41 50 osallistujia 2302 2603 2470 1842 2743 2798 avioliiton siunaamisia 5 2 3 2 4 2 Toiminta-ajatus Aikuistyön tehtävänä on huolehtia kristillisen sanoman julistamisesta ja Jumalan sanan opettamisesta aikuisväestölle sekä auttaa kasvamaan seurakuntayhteyteen ja löytämään oman identiteetin ja kutsumuksen kristittynä. Toiminta kertomusvuonna Vakiintuneita tapahtumia olivat mm. naistenpäivät (yli 125 osallistujaa) helmikuussa. Suuren suosion ovat edelleen saavuttaneet miesten saunaillat (n. 40 65 osallistujaa) 8 kertaa kevät- ja syyskaudella. Kohtaamispaikka-tilaisuuksia on järjestetty noin kerran kuukaudessa (kahdeksan kertaa) Lippuniemen seurakuntatalolla (Kansanlähetys), keskimäärin osallistujia noin 50-60 henkilöä. Kolmipäiväiset kesäpäivät (osallistujia 50-60 henkilöä) olivat kesällä (Kansanlähetys). Lippuniemen seurakuntakodilla on kokoontunut yhteiskristillinen Yksi Sydän- naistenpiiri 9 kertaa (osallistujia keskimäärin 30-40 henkilöä). Aikuistyön säännöllisiä piirejä on toiminut noin kaksitoista ryhmää. Ryhmien ja tilaisuuksien toiminnasta ovat hyvin pitkälle vastanneet aktiiviset vastuuhenkilöt. Se on ol- 13
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Iisalmen seurakunta lut erittäin hyvä, koska aikuistyöstä vastaavan pastorin tehtävään vaihtui henkilö kesken vuoden (heinäkuun loppuun Sami Saravuoma ja elokuusta vuoden loppuun Maija Voutilainen). Aikuistyön toiminnan suunnittelussa on ollut mukana aikuistyön pastori yhdessä aktiivisista seurakuntalaisista koostuvien vastuuryhmien kanssa. Naistenpäiviä on ollut suunnittelemassa myös lähetystyöstä vastaava pastori Heli Heikkinen. Tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Luterilaisen identiteetin vahvistaminen raamattuluentosarjoja/-päiviä, miesten ja naisten päiviä/tapahtumia järjestämällä. Tämä toteutui suunnitellusti Sanan ja rukouksen iltojen raamattuluennoissa. Naistenpäivät olivat helmikuussa Raamattupäivät olivat huhtikuussa ja lokakuussa. naistenpäivät ja raamattupäivät ovat keränneet runsaasti osallistujia. 2. Kynnyksen edelleen madaltaminen seurakunnan toimintaan osallistumiseen esim. järjestämällä miesten saunailtoja. Miesten saunailtojen (keskim. 50 60 osallistujaa) luentoaiheet kiinnostivat myös monia niitä miehiä, jotka muuten kokivat itsensä vieraantuneiksi seurakunnan toiminnasta. 3. Kirkon piirissä toimivien järjestöjen toiminnan tukeminen ja uusien toimintamuotojen etsiminen yhteistyössä niiden kanssa esim. järjestämällä raamattu-, sielunhoitoja seurakuntapäiviä. Seurakuntamme alueella toimivat edelleenkin aktiivisimmin Iisalmen Rauhanyhdistys, Herättäjäyhdistyksen Iisalmen paikallisosasto, Pohjois-Savon Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto ja Kansan Raamattuseura, joiden kaikkien kanssa on tehty aktiivisesti yhteistyötä. Sanan ja rukouksen illoissa vierailijoita on ollut eniten viidennen herätysliikkeen eri ryhmittymien piiristä. Yhteenvetona voisi sanoa, että toiminnan tavoitteet ja tunnusluvut toteutuivat lähes suunnitellusti, mutta kuten yllä olevasta voi huomata, toiminta kohdistui suureksi osaksi seurakunta-aktiiveihin. Toimintaa kuvaavat keskeiset tunnusluvut 2017 2016 ta 2015 ta 2014 ta Osallistujia/ryhmä (k.a.) 17 15 15 17 14 Ryhmien määrä 12 11 11 12 12 Muut seurakuntatilaisuudet Toiminta-ajatus: Muut seurakuntatilaisuudet käsittävät merkkipäivävierailut ja -juhlat, seurat, kotikäyntityön, kinkerit, hartaushetket ja muun vastaavan toiminnan, joiden kautta seurakunta pyrkii tavoittamaan ihmisiä Jumalan etsivän ja hoitavan armon piiriin. Toiminta kertomusvuonna Yleisen seurakuntatyön toimintalinjat säilyivät aikaisempien vuosien linjoilla. Työalaan sisältyy monenlaisia tapahtumia, joiden toteuttajina olivat eri työalojen työntekijät ja vapaaehtoiset. Luther-pakohuone oli kauppakeskuksissamaaliskuulle asti. Kohti pääsiäistä draamaa esitettiin kouluilla ja laitoksissa. Koko perheen juhannusjuhla pidettiin juhannusaattona Metsäpirtillä. Seurakunta oli mukana 24. 11. pidetyssä Iisalmen joulunavauksessa, jossa jaettiin joulupuuroa sekä pidettiin joululauluhetki ja hartaus. Seurakunnan lisäksi tapahtuman toteutukseen osallistuivat Martat ja Prisma. Seurakuntaviikolla (4.-11.11.) järjestettiin monenlaisia tapahtumia: mm. konsertti. jumalanpalveluksia, musiikkituokioita, työntekijöiden tapaamista, maksuton lounas (Syödään yhdessä), perheuinti, naisten ilta, munkkikahvit nuorille äänestäjille, virsi- ja viini-ilta ravintolassa sekä nenäpäivä ja lastenpäivä Lähetyskirpussa. Seurakuntaviikossa on pyritty siihen, että yhteistyöllä 14
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Iisalmen seurakunta voidaan saada paremmin näkyvyyttä seurakunnan toiminnalle ja laajemmat ihmisryhmät osallistumaan seurakunnan toimintaan. Samalla on tavoiteltu työalarajojen alentamista. Yleisen seurakuntatyön perinteiset työmuodot olivat edellisen vuoden tasolla. Painopisteet ja niiden toteutuminen 1. Toiminnan hoitaminen olemassa olevilla resursseilla ottaen huomioon henkilökohtaisen kohtaamisen tärkeys 2. Seurakunnan yhteisten tapahtumien järjestäminen yhdessä vapaaehtoisten ja työalojen kanssa 3. Uusien virsikirjojen hankinta kappeleihin ja Lippuniemen seurakuntakodille Tavoitteita on toteutettu toimintavuoden aikana olemassa olevien resurssien puitteissa. Tunnusluvut 2017 tilaisuus lkm osall. yht. lkm osall. yht. hartaus 234 15009 215 14061 juhla 12 552 17 765 tapahtuma 30 3691 68 6307 koulutus/luento/keskustelusarja 58 2956 38 1117 muu tilaisuus 41 2327 74 6641 yksityinen ehtoollisenvietto 24 404 23 221 yhteensä 398 24922 435 29110 Tiedotus ja viestintä Toiminta-ajatus Viestinnän tehtävänä on tukea seurakunnan strategian toteutumista viestinnän keinoin. Iisalmen seurakunnan viestintä toteuttaa seurakuntayhtymän yhteisiä viestinnän tavoitteita ja toimintatapoja. Toiminta kertomusvuonna Seurakuntavaalit työllistivät viestintäpalveluita läpi vuoden. Tehtäviä olivat mm. viestinnän suunnittelu, toteutus ja koordinointi sekä mainokset, puffit, someviestintä, verkkosivu, roll upit, banderollit, median kontaktointi ja yhteinen viestintäsuunnitelma. Verkon viestintäkanavia sekä sosiaalista mediaa hyödynnettiin vaaliviestinnässä runsaasti. Rakenteilla olevat ehdokaslistat toteutettiin ja julkaistiin ensimmäistä kertaa. Seurakuntien yhteistä viestintää eri kanavissa toteutettiin suunnitellusti seurakuntien Yhteisvastuu-tapahtumista, paaston ja pääsiäisajan tapahtumista, kesäajan tapahtumista, mikkelinpäivästä, pyhäinpäivästä sekä joulun ja adventinajasta. Kaikkiin kokonaisuuksiin toteutettiin mm. tapahtumien omat verkkosivut, mainokset, mainospohjat, mainokset, someviestintä, verkkobannerit sekä esitteet, puffit ja median kontaktointi. Kaikkien seurakuntien tapahtumista tuotettiin lisäksi useita tiedotteita ja puffijuttuja. Seurakuntien yhteistä blogia Seurakunnan arjesta päivitettiin ja koordinointiin yhteistyössä Iisalmen Sanomien kanssa. Lukkari-koulusta, konsultointia ja puhelinopastusta annettiin koko vuoden ajan. Seurakuntien yhteistä sisäistä viestintää toteutettiin viikkoinfoa toimittamalla sekä intranettiä päivittämällä ja hallinnoimalla. Lisäksi sisäistä ja ulkoista viestintätukea annet- 15
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Iisalmen seurakunta tiin Tuta-neuvotteluihin ja Keitele-selvityksen viestintään liittyen. Viestintätukea annettiin myös henkilöstöpäiviin, Veto 3 -hankkeeseen, sisäilmaviestintään sekä kesätyöpaikkojen viestintään liittyen. Iisalmen seurakunnalle annettiin yhteisen viestinnän lisäksi viestintätukea mm. kirkkoherran irtisanoutumiseen ja uuden kirkkoherran valintaan liittyen. Seurakuntaviikolle ja Ylös Jerusalemiin -projekteille sekä perinteisille kevätmessuille annettiin merkittävä viestintätuki. Viestintätoimia olivat mm. mainokset, lehti-ilmoitukset, puffit, someviestintä, erilliset verkkosivut ja läsnäolo messuilla. Vuoden alussa otettiin käyttöön uusi viestintäkanavana: infonäyttö Citymarketissa. Tapahtumista viestittiin myös uuden ilmaisjakelulehti Iisalmelaisen etusivulla 30.6. saakka. Tavoitteet ja niiden toteutuminen: * 1. Vuoden seurakuntavaalien viestintä/saavutettu 2. Seurakuntayhtymän seurakuntien yhteisviestinnän ylläpitäminen ja vahvistaminen/saavutettu Tunnusluvut: Tavoite vuodelle Toteutunut vuonna Tulos Yhteisen Facebook-sivuston tykkääjät 1900 kpl Tykkääjät vuoden lopussa 2 750 kpl Tavoitteeseen päästiin *Vastaava tiedottaja teki 52 % työaikaa ajalla 1.1. 31.9.. Musiikkityö Toiminta-ajatus Musiikkityön tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa seurakuntamme jumalanpalveluselämää sekä musiikkitoimintaa ja kasvatusta. Työmuotoja ovat jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, kuorotyö, rippikoulutyö sekä muu opetustoiminta. Musiikkityön kolmeksi painopisteeksi vuoden toimintasuunnitelmassa on kirjattu (1) Kirkkokonsertit ja tapahtumat (profilointi ja markkinointi), (2) Kuorotoiminnan kehittäminen sekä (3) Kanttorien työn profilointi. Musiikkitilaisuuksia v:n aikana oli yhteensä 42 kappaletta ja osallistujia 4739 henkilöä (v. 2017 60 kpl, 6217 henk.). Kirkkokonsertteja oli 21 kappaletta ja niissä kävijöitä 2501 henkilöä (v. 2017 19 kpl, 2980 henk.). Kauneimmat joululaulut tilaisuuksia oli yhteensä 14 kappaletta ja kävijöitä 1918 henkilöä (v. 2017 16 kpl, 1854 henk.) Muita musiikkitilaisuuksia olivat esim. jo perinteisiksi muodostuneet Kauneimmat hengelliset laulut maaliskuussa sekä Kauneimmat isänmaalliset laulut joulukuussa, molemmat Pyhän Ristin kirkossa. Osallistujia näissä oli yhteensä 260 henkilöä (v. 2017 175 henk.) (LIITTEET 1 ja 2). Seurakunnassamme ovat toimineet viime vuonna seuraavat kuorot ja lauluryhmät: Pyhän Ristin kirkon kuoro, Seurakuntakuoro, Lauluseniorit, Bona Fide sekä lapsikuoro. Ne osallistuivat jumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin. Kirkkokuorot ovat tehneet yhteistyötä rovastikunnan kuorojen kanssa yhteisten harjoituspäivien muodossa sekä osallistumalla rovastikunnan lähetysjuhlaan lokakuussa. Muita paikallisia kuoroja ja muusikoita on kuultu vuoden mittaan jumalanpalveluksissa, muissa tilaisuuksissa sekä omissa konserteissaan (Nuorisokuoro Allegro, lapsikuoro Allegretto, Kalevala-kuoro). Yhteistyötä pyritään edelleen kehittämään, että saisimme erilaisia kaupungissa toimivia kuoroja ja musiikkiryhmiä/muusikoita seurakunnan toimintaan mukaan. 16
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Iisalmen seurakunta Seurakuntakuoro täytti 90 vuotta, ja merkkivuotta juhlittiin Uskonpuhdistuksen päivän jumalanpalveluksessa Kustaa Aadolfin kirkossa lokakuussa. Pyhän Ristin kuoro vietti 85-vuotisjuhlaa marraskuussa juhlakonsertin ja kahvitilaisuuden merkeissä. Juhla oli Martti Rytkösen viimeisiä työtehtäviä kirkkokuoron johtajana. Hän jäi joulukuussa vapaille ja on jäämässä eläkkeelle v. 2019 maaliskuun alussa. Kari Haikarainen jatkaa Pyhän Ristin kirkon kuoron johtajana. Tunnusluvut 2015 2016 2017 1.Musiikkitilaisuudet 36 30 60 42 2.Musiikkitil. kävijät 8226 4992 6217 4739 3.Kuorot ja lauluryhmät 6 6 5 5 Päiväkerhotyö Työalan toiminta-ajatus: Toiminnan lähtökohtana on seurakunnan varhaiskasvattajien ja perheiden välinen kumppanuus ja yhteistyö kasteessa saadun opetus-, ja kasvatustehtävän mukaisesti. Toiminnan avulla tuetaan perheen kristillistä kasvatusta ja lapsen kokonaiskehitystä. Tavoitteena on rikastuttaa lapsen hengellistä elämää hänen tarpeistaan ja näkökulmasta käsin ja vahvistaa hänen osallisuuttaan seurakunnan varhaiskasvatuksessa. Toiminta kertomusvuonna: Päiväkerhoryhmiä oli 9, jotka kokoontuivat seitsemässä eri toimipisteessä. Koululaisten Nooan iltapäiväarkit 2-3-luokkalaisille lapsille jatkuivat myös kuluneena toimintavuonna. Ryhmiä oli 3, jotka kokoontuivat kolmessa toimipisteessä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen: Kesällä järjestettiin viime kesän tapaan kesäkerhotoimintaa alakoulun 1-2 luokkalaisille ja alle kouluikäisille lapsille. Yhteistyö kaupungin varhaiskasvatuksen, sosiaalitoimen, kolmannen sektorin ja eri järjestöjen kanssa on ollut toimivaa. Yhteistyö on tärkeää jatkossakin. Yhdessä voidaan kehittää entistä monipuolisempaa toimintaa lapsille ja heidän perheilleen valtakunnallisen LAPE-hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Kukin toimija toimii yhteistyöverkostossa omasta osaamisalueestaan käsin. Seurakunnan osaamisalueena on kristillinen kasvatus ja sen tukeminen. Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2016) korostuvat mm. osallisuus, oppimisen kokonaisvaltaisuus, vuorovaikutus ja hyvä ilmapiiri lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Seurakunnan arvopohja antaa näille osa-alueille vahvan pohjan. Seurakunnan varhaiskasvatuksen työntekijät laativat työnsä tueksi varhaiskasvatussuunnitelman Opetushallituksen (v.2016) laatiman valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan. Syksyllä- aloitettiin Iisalmen seurakunnan verkkosivuille julkaistavan varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen. Työ jatkuu vuonna 2019. Seurakunnan varhaiskasvatuksen työntekijöiden on edelleen jatkuvasti kehitettävä ammattitaitoaan ja toimintatapojaan kohdatakseen erilaisia, eri-ikäisiä ja erilaisista perheistä tulevia lapsia mahdollisimman ammattitaitoisesti. Kerhohuoneiden kuntoon ja välineistöön on syytä edelleen kiinnittää huomiota, jotta ne tukevat toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Määrälliset tavoitteet saavutettiin. Lasten määrä ylittyi hieman vuodelle asetettuihin tavoitteisiin nähden. Tavoitteet ja niiden toteutuminen: 17
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Iisalmen seurakunta Suunnitellut tunnusluvut 2017 2016 *Päiväkerholaisten lukumäärä yhteensä (2-5v. ja 3-4lk. kerholaiset) 120 130 120 Kerhoryhmien lukumäärä 10 12 10 Henkilökunnan lukumäärä 6 6 6 Toteuma 2017 2016 *Päiväkerholaisten lukumäärä yhteensä (2-5v. ja 3-4lk. kerholaiset) 129 126 131 Kerhoryhmien lukumäärä 12 9 10 Henkilökunnan lukumäärä 6 6 6 Pyhäkoulutyö * Lasketaan kerholaiset, jotka käyvät kerhossa säännöllisesti eli joka 4:s kerta Työalan toiminta-ajatus: Pyhäkoulu on lasten oma Jumalanpalvelushetki, jossa tutustutaan ja eletään todeksi raamatun kertomuksia leikin, laulun, luovan toiminnan, rukouksen, hiljentymisen ja ihmettelyn kautta. Pyhäkoulu on lapsen kasteopetusta. Se tukee lapsen ja perheen hengellistä kasvua jumalanpalvelus- ja seurakuntayhteyteen antamalla turvallisen pohjan oman hengellisen identiteetin rakentamiseen. Toiminta kertomusvuonna: Pyhäkoulut kokoontuivat arkisin ja sunnuntaisin. 6-vuotiailla oli mahdollisuus osallistua pyhäkouluun kirjepyhäkouluna. Erilaiset Pop up pyhäkoulut kokoontuivat vuoden mittaan eripuolilla kaupunkia. Kesällä järjestettiin Hiekkalaatikko-pyhäkouluja. Kaikenikäisten yhteinen pyhäkoulu kokosi päivähoidon lapsia, hoitokodin kehitysvammaisia ja alueen palveluasumisen vanhuksia yhteen. Lastenkirkot toimivat kolmessa eri kirkossa arkiaamuisin kerran kuussa. Uutena toimintana alkoivat Vauva-ja Taaperokirkkomuskarit. Tapahtumia järjestettiin yhdessä eri toimijoiden, varhaiskasvatuksen ja seurakunnan eri työmuotojen kanssa. Lapsityönohjaaja, nuorisotyönohjaaja, pappi ja lähetyssihteeri vierailivat varhaiskasvatusryhmissä kutsuttaessa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen: Pyhäkoulutyön näkyvyyden lisääminen etsien uusia toimintatapoja huomioiden yhteiskunnan tuomat muutokset ja muuttuva toimintaympäristö Pyhäkoulun vapaaehtoistyön vahvistaminen huomioiden pyhäkoulutyön erilaiset vapaaehtoistyön tehtävät. Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen tukeminen ja kristillisen perinteen ja kulttuurin vahvistaminen. Lastenkirkot, sunnuntaipyhäkoulut ja erilaiset arkipyhäkoulut ja erilaiset kirkkomuskarit, sekä kirkkoon ja hautausmaahan tutustumiset tavoittivat lapsiryhmiä ja perheitä hyvin. Erilaisten tapahtumien yhteydessä järjestetyt pyhäkouluhetket toivat näkyvyyttä. Pyhäkoulun vapaaehtoisille etsittiin erilaisia mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä. Varhaiskasvatuksen sisällä tapahtuvan katsomuskasvatuksen suunnitelmia laadittiin yhdessä päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan kanssa Opetushallituksen (v.2016) laatiman valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan. Varhais- 18
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Iisalmen seurakunta kasvatuksen henkilökunnalle järjestettiin kokoontumisia neljä kertaa vuodessa. Lapsityönohjaaja vieraili esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa kutsuttaessa. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja pyhäkoulun ohjaajien henkilökohtainen ohjaus ja tukeminen toteutuivat suunnitellusti. Tunnusluvut : Toteuma : Pyhäkoululaiset 350 4245 Vapaaehtoisia pyhäkoulutyössä 7 13 Säännöllisesti kokoontuvia pyhäkouluryhmiä 7 12 Tilastoinnissa noudatetaan Kirkkohallituksen tilastointitapaa, eli jokainen pyhäkoulussa kävijä tilastoidaan. Varhaiskasvatuksen ryhmissä lapsia ei tilastoida. Varhaisnuorisotyö Työalan toiminta-ajatus: Varhaisnuorisotyö auttaa toiminnallaan tyttöjä ja poikia elämään kristillisen uskon mukaisesti tukien heidän persoonallista kehitystään ja kasvamistaan. Varhaisnuorisotyön (6-14 v.) tarkoituksena on myös kirkon tunnustuksen pohjalta tukea perheiden ja koulujen kristillistä kasvatusta. Varhaisnuorisotyössä jalkautuminen on ihmisten kohtaamista mm. leireillä, kouluilla ja kerhoissa. Toiminta kertomusvuonna: Helmikuussa pidettiin kouluikäisten leiri. Kouluikäisten kerhot alkoivat syyskuussa. Koulujen kanssa tehtiin yhteistyötä aamunavauksien -vierailujen muodossa esim. kevään seurakuntaviikolla alakouluissa vieraili draamaryhmä. Kerhonohjaajakoulutus ei toteutunut syksyllä. Alakoululaisten kerhoja alkoi syksyllä 5 kpl. Tavoitteet ja niiden toteutuminen: 1. Kouluyhteistyö. Kouluyhteistyötä tehtiin päivänavauksien ja muiden vierailujen muodossa. Loka-marraskuussa kierrettiin kaikkien alakoulujen 2 luokkalaiset suru-oppituntien merkeissä. Mbot-robottien merkeissä myös vierailtiin alakouluissa erilaisissa toimintapäivissä. 2. Asenne- ja arvokasvatus. On näkynyt kerhoissa ja leireillä esim. sääntöjen ja toiminnan puitteissa. 3. Leiritoiminta (Rovastikunnallinen leiri, omat leirit). Kevään, kesän ja syksyn omat leirit ovat olleet suosittuja ja täysiä. Rovastikunnallinen leiri toteutui Kiuruvedellä. Vanhempia kerhonohjaajia on päässyt suunnittelemaan ja toteuttamaan lastenleirejä. Rippikoulutyö Tunnusluvut: ta tot 1. Kouluvierailut 20 31 2. Toimintaan osallistuneet Retket ja leirit 130 124 Viikkotoiminta 200 106 3. Koulutuksen suorittaneet 10 0 Työalan toiminta-ajatus: Rippikoulu vahvistaa nuorten uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan ja varustaa heitä elämään kristittyinä (Rippikoulusuunnitelma 2017). Toiminta kertomusvuonna: Vuoden rippikoulut ovat sisältäneet rippikoulusunnuntain (yhteinen kaikille rippikoululaisille), sunnuntaiopetuksen, nimikkojumalanpalveluksen, kaupunkiopetuspäivät 19
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Toimintakertomus Iisalmen seurakunta sekä leirijakson. Leirien lisäksi kesällä oli päivärippikoulu. Kaikilla ryhmillä oli konfirmaatiot rippikouluopetuksen päätyttyä. Vanhempainillat järjestettiin rippikouluryhmien yhteisinä Iisaaressa. Myös leireillä oli vierailupäivät. Vuoden 2019 rippikoululaisille lähetettiin elokuussa tiedote kotiin tulevista rippikouluista. Rippikouluihin ilmoittautuminen tapahtui syyskuussa. Rippikoulut alkoivat yhteisellä Riparirallilla. Tavoitteet ja niiden toteutuminen: 1. Rippikoulusuunnitelma 2017. Uusi rippikoulusuunnitelma otettiin käyttöön. Siitä oli myös hiippakunnan koulutus Lippuniemessä. 2. Nuoret mukaan rippikoulun suunnitteluun. Toteutunut yksittäisten rippikoulujen suunnittelussa. 3. Oppimateriaali. Tilattiin uuden rippikoulusuunnitelman mukaisia oppilaan ja opettajan kirjoja sekä muuta materiaalia. Tunnusluvut: 1. Rippikoululaisten määrä 181, (seurakuntaan kuuluvat 15-vuotiaat), toteutunut 171 (rippikoulun käyneet). 2. Rippikoulujen määrä 10, toteutui 8. Muuta: Kaksi rippikouluryhmää jäi toteutumatta, koska niihin oli vähän halukkuutta sekä päivärippikoulu- ja muualle menevien ryhmät olivat ennakoitua suurempia. Nuorisotyö Työalan toiminta-ajatus: Nuorisotyön (yli 13-vuotiaat) toiminta-ajatuksena on kastekäskyn mukainen opetus ja sitoutuminen kirkon kasvatuksen linjauksiin. Nuoret kohdataan niin, että he kokevat olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi sekä annetaan mahdollisuus vastuun ottamiseen ja toimintaan osallistumiseen. Nuorisotyössä jalkautuminen on ihmisten kohtaamista elämän keskellä. Toiminta kertomusvuonna: Nuorille järjestettiin leirejä, retkiä, viikkotoimintaa ja koulutusta. Avoimia ovia pidettiin kolmena päivänä viikossa. Kouluyhteistyötä tehtiin Lyseon, Juhani Ahon koulun ja YSAO:n kanssa. Iisalmessa järjestettiin rovastikunnallinen Isostipäivä nuorille. Tavoitteet ja niiden toteutuminen: 1. Asenne ja arvokasvatus on toteutunut toiminnassa sääntöjen ja esimerkin ylläpitämisessä. 2. Yhteistyön kehittäminen seurakuntayhtymän seurakuntien nuorisotyössä. Jatkunut entiseen malliin ja vaatii edelleen työstöä. 3. Kansainvälisyys. Nuorisotyön Botswanan kummiluokkaa on nostettu enemmän esille toiminnassa. Skypeyhteydellä oltiin yhteydessä lähetteihin ja paikallisiin nuoriin isoskoulutuksen aikana. Isoset osallistuivat Kuopion lähetysjuhliin, jossa heidät siunattiin isosen tehtävään. Tunnusluvut: ta tot Tunnusluvut 1. Retkille ja leireille 300 302 osallistuneita 2. Viikkotoiminta 2500 3805 3. Uusia isoskoulutuksessa 40 39 (31.12.) 20