HENKILÖSTÖ- RAPORTTI 2018 Kunnanhallitus 28.3.2019
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Kuntastrategian henkilöstöä koskevat painopisteet vuonna 2018... 3 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 4 3.1 Henkilöstömäärä... 4 3.2 Henkilöstön rakenne... 6 3.3 Ikärakenne... 8 3.4 Palvelusaika Asikkalan kunnalla ja henkilöstön vaihtuvuus... 9 3.5 Eläköityminen... 10 4 Hyvinvoiva henkilöstö... 11 4.1 Työhyvinvointi... 11 4.2 Poissaolot... 13 4.3 Terveysperusteiset poissaolot... 13 4.4 Yhteistoiminta ja työsuojelu... 15 5 Osaamisen kehittäminen... 17 6 Palkat ja palkitseminen Asikkalan kunnassa... 17 6.1 Työvoimakustannusten jakautuminen... 17 6.2 Henkilöstön palkitseminen... 18 7 Yhteenveto... 19
1 Johdanto Henkilöstövoimavarojen ennakointi on osa strategiatyötä. Tunnusluvut ja muut henkilöstöä kuvaavat tiedot ovat olennaisia tulevaisuuden mahdollisuuksien ja haasteiden ennakoimisessa, joita syntyy toimintaympäristön ja organisaation sisäisistä muutoksista, kuten eläköitymisistä. Hyvinvoiva, osaava ja motivoitunut henkilöstö on kunnan tärkein voimavara laadukkaiden palveluiden tuottamiseksi ja strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilöstöraportin tavoitteena on tukea henkilöstöhallinnon, johdon ja esimiesten työtä sekä antaa päättäjille vuosittainen tilannekatsaus henkilöstöstä. Henkilöstöraportti täydentää kunnan vuosittaista tilinpäätöstä. Henkilöstöraportti koostuu henkilöstön määrää, rakennetta, työhyvinvointia ja osaamista kuvaavista kokonaisuuksista. Henkilöstöraportin tunnusluvut ovat 31.12.2018 tilinpäätöshetkeä tai vaihtoehtoisesti koko kuluneen tilinpäätösvuoden tilannetta kuvaavia. Vuoden 2018 tunnuslukujen osalta henkilöstötietojärjestelmä asetti edelleen joitakin haasteita raportin teolle, mutta kirjausohjeiden yhtenäistämistä jatketaan edelleen, jotta tietojen luotettavuuteen ja vertailtavuuteen saadaan puututtua. Henkilöstötietojärjestelmä sisältää Asikkalan kunnassa suurimman osan olennaisista tunnusluvuista henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Kuitenkaan kaikkea olennaista tietoa, kuten henkilöstön peruskoulutustietoja ei ole kerätty henkilöstötietojärjestelmään. Myös laadullisten, henkilöstöä kuvaavien tietojen keräämistä selvitettiin vuonna 2018 ja vuoden 2019 aikana on tarkoitus lisätä laadullisten tietojen keräämistä. Asikkalan kunnan strategia vahvistettiin valtuustossa 12.3.2018 vuosille 2018 2021. Asikkalan kunnan henkilöstöohjelman päivittäminen aloitettiin syksyllä 2018, jotta se vastaa kunnan strategian painopisteitä. Henkilöstöohjelma luo suuntaviivat kunnan henkilöstöasioiden kehittämiseksi niin työhyvinvoinnin, osaamisen kehittämisen kuin esimiestyön osalta. Henkilöstöohjelmaa on valmisteltu yhteistyössä työnantajan edustajien, nimettyjen luottamushenkilöiden sekä pääluottamusmiesten kanssa. Henkilöstöohjelman päivittämiseen on osallistettu esimiehiä ja henkilöstöä prosessin aikana. Henkilöstöohjelma käsitellään yhteistyötoimikunnassa ja kunnanhallituksen keväällä 2019. Hyväksymisen jälkeen aloitetaan tärkein osuus eli henkilöstöohjelman jalkauttaminen. 2 Kuntastrategian henkilöstöä koskevat painopisteet vuonna 2018 Asikkalan kunnan kuntastrategiassa on ollut tavoitteena, että Asikkalan kunnassa pidetään aktiivisesti yllä henkilöstön osaamista koulutussuunnitelman avulla ja huolehditaan kunnan henkilöstön hyvinvoinnista. 3
Asikkalan kunnan johtamistapa on voimassa olevan henkilöstöohjelman mukaisesti avoin, aitoon yhteistoimintaan perustuva unohtamatta huumoriakaan. Johtamisen avulla tuetaan ja kannustetaan henkilöstöä tasa-puoliseen vastuunottoon ja tietojen ja taitojen laajaalaiseen käyttöön. Johtamisella edistetään mahdollisuuksia osallistua toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja päätöksentekoon. Henkilöstöohjelman mukaan kunnan kannustinkeinot ovat motivoivia ja oikeudenmukaisia. Henkilöstön palkkaus perustuu työn ja tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaiseen osaamiseen ja tuloksellisuuteen. Henkilöstön ammattitaito ja osaaminen vastaavat kunnan nykyisiä ja tulevia tehtäviä. Kunnassa kannustetaan henkilöstöä omaehtoiseen itsensä kehittämiseen ja kehitetään esimiesten henkilöjohtamisosaamista. 3 Henkilöstön määrä ja rakenne 3.1 Henkilöstömäärä 2015 2016 2017 2018 Vakinaiset 242 243 237 236 Määräaikaiset 54 43 44 46 Yhteensä 296 286 281 282 Taulukko 1. Henkilöstömäärän kehitys 2015 2018 (pois lukien sijaiset, työllistetyt tai oppisopimussuhteiset) Palvelussuhteet 31.12.2018 Yhteensä Vakinaiset 236 - osa-aikaisia 33 Määräaikaiset 81 - määräaikaisia (pois lukien sijaiset, työllistetyt ja oppisopimus) - osa-aikaisia 27 - sijaisia 24 - työllistettyjä 9 - oppisopimus-suhteisia 2 Yhteensä 317 Taulukko 2. Voimassa olevat palvelussuhteet 31.12.2018 4 46
Vuoden 2018 lopussa Asikkalan kunnan palveluksessa oli 317 henkilöä otettaessa huomioon vakinaiset, määräaikaiset, sijaiset, työllistetyt ja oppisopimussuhteiset. Henkilöstön lukumäärä on vuodesta 2017 pysynyt lähes samalla tasolla. Vakinaisten ja määräaikaisten (pl. sijaiset, oppisopimussuhteiset ja työllistetyt) määrä on ollut kehitykseltään laskussa ja lasku on tasaantunut vuodesta 2017 vuoteen 2018. Taulukossa 2. on eritelty vakinaiset ja vakinaiset osa-aikatyötä tekevät henkilöt. Lisäksi on eritelty määräaikaiset, määräaikaiset osa-aikatyötä tekevät, sijaiset, työllistetyt ja oppisopimussuhteiset henkilöt. Henkilöstöstä vakituisessa palvelussuhteessa 31.12.2018 työskenteli 74,4 prosenttia (236 henkilöä). Yhteensä 46 henkilöä työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa, joka ei johtunut sijaisuudesta, työllistetystä tai oppisopimussuhteesta. Vakinaisen henkilöstön määrä on laskenut tasaisesti vuosien 2015 2018 välillä. Vakinaisesta henkilöstöstä viran- Palvelussuhde 31.12.2018 Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Osuus henkilöstöstä Konsernipalvelut 16 3 19 6,2 Kasvatus- ja opetuspalvelut 149 46 195 63,3 Hyvinvointipalvelut 11 9 20 6,5 Tekniset palvelut 60 14 74 24,0 Yhteensä 236 72 308 100 haltijoita oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 89 henkilöä ja työsopimussuhteisia 147 henkilöä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskentelevän henkilöstön lukumäärä on noussut hieman (vuosi 2017: 44, vuosi 2018: 46), kun otetaan huomioon ne määräaikaiset työsuhteet, joissa ei ole kyseessä sijaisuus, työllistämisjakso tai oppisopimus. Näiden henkilöiden määräaikaisuuden syynä oli työn luonne, projektitehtävä, harjoittelu, tehtävien uudelleenjärjestely ja avoimen viranhoito. Asikkalan kunnassa oli vuoden 2018 aikana useita opiskelijoita suorittamassa opintoihin kuuluvaa työharjoitteluaan muun muassa varhaiskasvatuspalveluissa. Kesätyöpaikkoja Asikkalan kunta tarjosi vuonna 2018 kunnan eri palvelualueilla 15 nuorelle ja tuki nuorten työllistymistä yrityksiin kesäksi kesätyöseteleillä. Taulukko 3. Henkilöstön määrä palvelualueittain (ilman työllistettyjä) Henkilöstömäärältään suurin Asikkalan kunnan palvelualueista on kasvatus- ja opetuspalvelut, jossa työskentelee noin 63,3 prosenttia kunnan henkilöstöstä. Teknisten palveluiden henkilöstö on toiseksi suurin palvelualue noin 24 prosentin osuudella. Kyseisten palvelualueiden henkilöstömäärä on pysynyt lähes samana vuodesta 2017. Kasvatus- ja opetuspalveluiden henkilöstöä oli vuonna 2017 yhteensä 192 ja teknisten palveluiden henkilöstöä yhteensä 74. 5
Taulukon 3. luvuissa ei ole huomioitu työllistettyjä, sillä heidän työsuhteensa on henkilöstötietojärjestelmässä merkitty konsernipalveluihin määrärahojen vuoksi, vaikka todellinen työntekopaikka on pääsääntöisesti muilla palvelualueilla. Määräaikaisesta henkilöstöstä (mukaan luettuna sijaiset ja oppisopimussuhteiset) 63,9 prosenttia työskentelee kasvatusja opetuspalveluiden palvelualueelle. 3.2 Henkilöstön rakenne Henkilöstön rakenne palvelualueittain Miehet Naiset Yhteensä 164 195 74 53 8 11 19 31 6 14 20 21 Konsernipalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Hyvinvointipalvelut Tekniset palvelut Kuvio 1. Henkilöstön sukupuolirakenne (pl. työllistetyt) Kuten kunta-alalla yleisesti, myös Asikkalan kunnan henkilöstöstä suurin osa (78,6 prosenttia) on naisia. Vakituisessa palvelussuhteessa olevista 236 henkilöstä 78,4 prosenttia on naisia. Asikkalan kunnan vakinainen henkilöstö jakautui sopimusaloittain vuoden 2018 lopussa seuraavasti: 6
Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain KVTES OVTES TS TTES 146 67 20 3 KVTES OVTES TS TTES Kuvio 2. Vakinaisen henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain 31.12.2018 Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluu Asikkalan kunnan vakinaisesta henkilöstä yli 60 prosenttia. Suurimpia KVTESin piiriin kuuluvia ammattiryhmiä ovat varhaiskasvatuksen vastuualueen ammattiryhmät sekä koulutuspalveluiden vastuualueen koulunkäynninohjaajat. Henkilötyövuosien lukumäärää ja työajan jakautumista ei vuoden 2018 raportointitietojen pohjalta ollut mahdollista tarkastella luotettavalla tasolla henkilöstötietojärjestelmän kirjauseroavaisuuksien vuoksi. Kirjaustapojen yhtenäistäminen on aloitettu vuonna 2018, mutta työtä jatketaan edelleen. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti ja osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet lasketaan yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. 7
3.3 Ikärakenne Ikä vuosina %-osuus Muutos alle 30 3,8-1,7 30 39 21,2 +3,1 40 49 30,9-0,3 50 59 33,5-1,1 60 64 6,4-3,3 65 ja yli 1,3 +0,4 Yhteensä 100 Keskiarvo 47,1 vuotta Mediaani 48 vuotta Yli 50-vuotiaita 104 henkilöä Taulukko 4. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2018 Asikkalan kunnan henkilöstön keski-ikä on lähellä kunta-alan keskiarvoa. Kunta-alan keski-ikä on vuoden 2017 tilastojen mukaan vakituisen henkilöstön osalta 47,9 vuotta ja koko kunnallisen henkilöstön osalta 45,8 vuotta. Vuonna 2018 Asikkalan kunnassa vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,1 vuotta ja koko henkilöstön keski-ikä 45,7 vuotta. Vakinaiset 2018 2017 2016 Naiset 46,9 47,6 47,5 Miehet 47,9 46,5 47,1 Taulukko 5. Keski-ikä sukupuolittain Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma vuosina 2016-2018 2018 2017 2016 73 74 73 79 82 79 50 43 49 32 23 9 13 10 15 alle 5 alle 5 0 alle 30 30-39 40-49 50-59 60-64 65 ja yli Kuvio 3. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauman vuosina 2016 2018 8
Yli 50-vuotiaita on Asikkalan kunnan vakinaisesta henkilöstöstä noin 44 prosenttia. Suurimmat ikäryhmät ovat 40 49-vuotiaiden ja 50 59-vuotiaiden ikäryhmät. Erityisesti Asikkalan kunnan vakinaisen henkilöstön ikäjakaumaa kuvaavat tilastot ovat olennainen työkalu kunnan henkilöstöhallinnon varautuessa tulevaan eläkepoistumaan ja ennakoidessa tulevaisuuden henkilöstön osaamistarpeita rekrytointien yhteydessä, kuten todettiin myös vuonna 2017. Aiheesta tarkemmin eläköitymisiä käsittelevässä kappaleessa. Keskiarvo Mediaani Yli 50-vuotiaita 45,7 vuotta 47 vuotta 126 Taulukko 6. Koko henkilöstö (vakinaiset, määräaikaiset ja sijaiset) Otettaessa huomioon koko henkilöstö, on henkilöstön keski-ikä yli vuoden matalampi verrattuna vakinaiseen henkilöstöön. Kuten kunta-alalla yleisesti, määräaikainen henkilöstö on vakituista nuorempaa myös Asikkalan kunnassa. 3.4 Palvelusaika Asikkalan kunnalla ja henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteiden kesto 6 % 9 % 9 % 6 % 30 tai yli 30 vuotta 25-29 vuotta 10 % 20-24 vuotta 15-19 vuotta 23 % 10-14 vuotta 19 % 5-9 vuotta 2-4 vuotta 18 % 0-2 vuotta Kuvio 4. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteiden kesto 31.12.2018 Kuviossa 4. on kuvattu vakinaisen henkilöstön palvelussuhteiden kestoa Asikkalan kunnan palveluksessa 31.12.2018. Kunnan palveluksessa vakinaisesti työskentelevien palvelussuhde oli kestänyt keskimäärin 13,4 vuotta. Vakinaisesta henkilöstöstä 56,4 prosenttia on 9
työskennellyt vuoden 2018 lopussa yli 10 vuotta. Yli 30 vuotta kestäneissä palvelussuhteissa oli noin 6 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä. Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus (prosenttia) Alkaneet uudet palvelussuhteet 11 4,7 Päättyneet palvelussuhteet 17 7,2 Taulukko 7. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2018 Vuonna 2018 vakinaisia palvelussuhteita päättyi 17 ja alkoi 11. Henkilöstön vaihtuvuus kasvoi vuodesta 2016 ja 2017. Vuonna 2018 täyttölupia haettiin eniten kasvatus- ja opetuspalveluiden palvelualueen palvelussuhteiden (virat ja toimet) täyttämiseen. Asikkalan kunta haluaa olla houkutteleva työnantaja. Vuonna 2018 Kuntarekry.fihakupalvelun kautta avoinna oli yhteensä 30 virkaa ja toimea. Hakemuksia saatiin 383, joka on noin 12,7 hakemusta/rekrytointi. Vuonna 2019 rekrytointien hakijamääriä pyritään kasvattamaan rekrytoinnin sujuvoittamisella ja eri tiedotuskanavia hyödyntämällä. 3.5 Eläköityminen Vanhuuseläkkeelle Lukumäärä siirtyneet 2018 9 2017 14 2016 6 Taulukko 8. Varhaiseläkkeelle siirtyneet vakituiset henkilöt Vuonna 2018 päättyneistä vakinaisista palvelussuhteista 9 päättyi vanhuuseläkkeelle jäämisen vuoksi, joka vastaa noin 36 prosenttia päättyneistä vakinaisista palvelussuhteista. Vuoden 2018 ikäjakauman perusteella yleisen vanhuuseläkeiän vuoteen 2025 mennessä saavuttaa noin 12,7 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä ja vuoteen 2028 mennessä noin 22,5 prosenttia tämän hetkisestä vakinaisesta henkilöstöstä. Kuten edellä kuvattiin, tulevien eläköitymisien huomioiminen rekrytoinneissa on olennaista, jotta eläköitymisten yhteydessä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla huomioida vanhuuseläkkeelle jäävien osaamisen jatkuvuus. Osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli vuonna 2018 alle 10 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä ei Asikkalan kunnassa ollut vuonna 2018. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa kuntatyönantajalle varhe-maksuina, jonka vuoksi on tärkeää, että työnantaja vaikuttaa tukitoimenpiteillään työssä jatkamiseen. Olennaisessa roolissa on työnantajan varhaisen tuen malli, jossa työntekijän työkykyä tuetaan jo varhaisessa vaiheessa. 10
Eläkemenot 2018 2017 2016 Palkkaperusteiset eläkemaksut 1 429 996 1 430 172 1 434 266 Eläkemenoperusteiset eläkemaksu 732 377 785 704 999 767 Varhe-maksut 77 787 157 634 74 890 VAEL-maksut 303 428 307 119 348 985 Taulukko 9. Eläkemaksujen määrä vuosina 2016 2018 euroina Eläkemaksuja maksettiin vuonna 2018 yhteensä 2 544 615 euroa. Eläkemaksujen lasku vuoteen 2018 johtuu Kevan vahvistamista eläkeprosenteista. Varhaiseläkemenoperusteista (varhe) maksua maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. 4 Hyvinvoiva henkilöstö 4.1 Työhyvinvointi Työhyvinvointi koostuu useista tekijöistä kuten yksilön työkyvystä, osaamisesta ja motivaatiosta, työyhteisön toimivuudesta, työoloista ja työn sujuvuudesta. Onnistunut työhyvinvoinnin johtaminen näkyy säästöinä esimerkiksi sairauspoissaolokuluissa ja työeläkemaksuissa. Esimiehen tehtävänä on huolehtia alaisensa henkilöstön hyvinvoinnista. Työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jaksamista seurataan kehityskeskusteluilla, sairauspoissaoloja ja työajan käyttöä seuraamalla sekä työhyvinvointikyselyllä. Myös esimiehen työhyvinvoinnin tukeminen on olennaista. Asikkalan kunnassa on suurimmassa osassa palvelualueista käyty kehityskeskusteluja säännöllisesti. Kunnassa kiinnitetään myös jatkossa tarkemmin huomiota siihen, että kehityskeskusteluja käydään säännöllisesti kaikilla palvelualueilla. Työntekijällä itsellään on ensisijainen vastuu oman terveytensä ja kuntonsa ylläpitämisestä. Työnantajana panostaa työkyvyn säilymiseen järjestämällä ja tukemalla omaehtoista työkyvyn ylläpitoa edesauttavaa toimintaa muun muassa liikunta- ja kulttuurisetelien avulla sekä maksuttomilla liikuntapalveluilla kunnan työntekijöille. Henkilöstöä kannustetaan aloitteellisuuteen oman työyksikön toiminnan kehittämiseksi. Henkilöstöllä on oikeus, mutta myös velvollisuus osallistua oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen. Vuonna 2018 on kunnan henkilöstöllä ollut mahdollisuus osallistua kehittäjäkoulutukseen, joka tukee henkilöstön työn kehittämistä ja uusien toimintatapojen etsimistä. Työyksiköihin luodaan toiminnallisesti hyvät työskentelyolosuhteet niin, että Asikkalan 11
kunnassa on turvallinen ja terveellinen työyhteisö, mielekäs ja haasteellinen työ sekä mahdollisuudet oman työn kehittämiseen. Henkilöstöä tuetaan ja kannustetaan erilaisin aineettomin ja aineellisin keinoin. Palkitsemistavat on esitetty tarkemmin kohdassa 6.2 henkilöstön palkitseminen. Työhyvinvointikysely Vuonna 2017 linjattiin, ettei työilmapiirikyselyä toteuteta vuoden 2017 osalta. Syynä oli tarve työilmapiirikyselyn kehittämiselle, jotta sen avulla kerättävää tietoa voitaisiin paremmin hyödyntää henkilöstön työhyvinvoinnin arvioimiseen ja kehittämiseen. Vuoden 2018 osalta työhyvinvointikysely toteutettiin uudistettuna. Vastauksia uudistettuun työhyvinvointikyselyyn saatiin kohtuullisesti ja vastausprosentti oli lähes 70 prosenttia. Kyselyn tuloksia voidaan pitää kohtuullisen hyvinä. Asikkalan kunnan suositteluaste työpaikkana on suhteutettuna aiempiin vuosiin säilynyt samalla tasolla. Työhyvinvointikyselyyn vastanneista 95 % on täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että suosittelisi Asikkalan kuntaa työpaikkana. Vastanneiden oman työhyvinvoinnin keskiarvo oli 8,02 (asteikolla 1-10) ja työilmapiirin keskiarvo 8,42 (asteikolla 1-10). Johtamisen ja esimiestyön, työyksiköiden sisäisen vuorovaikutuksen sekä kehittämisen osalta tulokset olivat keskiarvoisesti hyviä koko kunnan tasolla. Henkilökohtaisen työstä palautumisen ja yksiköiden ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen liittyen tuloksissa oli osittain kehittämisen varaa. Kehittämiskohteeksi läpi organisaation nousi palautteen antaminen. Työhyvinvointikyselyn tuloksia käsitellään vuosittain johtoryhmässä, yhteistyötoimikunnassa, työsuojelussa sekä työyksiköissä. Työyksikkökohtaisten tulosten perusteella sovitaan toimenpiteet työyksikön tulosten kehittämiseksi. Lisäksi koko kunnan tasolla sovitaan toimenpiteistä, joilla tuloksia pyritään parantamaan koko kunnan tasolla. Palautteen antaminen nostetaan yhdeksi koko kunnan tason kehityskohteeksi vuodelle 2019 työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella. 12
4.2 Poissaolot Poissaolot vuonna 2017 Perhevapaat 13 % Sairauspoissaolot (ml. työtapaturmat) Vuorotteluvapaat 44 % 20 % Työtapaturma Opintovapaat Koulutus 11 % 4 % 4 % 1 % 0 % 3 % Kuntoutus Muut poissaolot Lomat Kuvio 5. Poissaolojen jakautuminen vuonna 2017 Poissaoloja syntyy terveysperusteisten poissaolojen lisäksi lomista, perhevapaista, koulutuksesta, opintovapaista, vuorotteluvapaista, kuntoutuksesta ja muista poissaoloista. Yllä kuviossa 5. on kuvattu poissaolojen jakautuminen koko henkilöstön osalta. Suurimpia poissaolojen syitä olivat lomat, sairauspoissaolot ja perhevapaat. Laskennassa muihin poissaoloihin sisältyvät kaikki muut poissaolot, joita kaaviossa ei ole eritelty, esimerkiksi harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat, virka- ja työehtosopimuksien mukaiset muut vapaat sekä luvattomat poissaolot. Perhevapaiden käyttö turvataan tasapuolisesti molemmille sukupuolille. On kuitenkin huomioitava, että naisia on huomattava enemmistö kunnan henkilöstöstä. 4.3 Terveysperusteiset poissaolot Vuonna 2017 Asikkalan kunnan henkilöstöllä oli sairauspoissaoloja yhteensä 4 059 kalenteripäivää. Sairauspoissaoloja on ollut keskimäärin 12,8 kalenteripäivää henkilöä kohti, joka vastaa viime vuoden tasoa. Vuonna 2017 kunta-alalla sairauslomien määrä oli keskimäärin 16,7 kalenteripäivää (tilaston lähde: Työterveyslaitos). Sairauspoissaolojen määrät ovat Asikkalan kunnalla kunta-alan keskiarvoa matalammat. Kunta-alalla yleisesti sairauspoissaolojen luonne on Työterveyslaitoksen mukaan muuttunut, sillä lyhyiden sairauspoissaolojen määrä on kunta-alalla kasvanut ja yli kolmen päivän poissaolojen määrä laskenut. 13
Vuonna 2019 jatketaan sairauspoissaolojen ja työterveyshuollon kustannusten säännöllistä seurantaa. Lyhyet sairauspoissaolot ovat säilyneet samalla tasolla kuin viime vuonna, jonka vuoksi lyhyiden sairauspoissaolojen määrään kiinnitetään myös jatkossa huomiota. Terveysperusteiset poissaolot Lyhyet poissaolot alle 4 päivää Poissaolo 4 10 päivää Poissaolo 11 60 päivää Poissaolo 61 90 päivää Poissaolo 91 180 päivää Poissaolo yli 180 päivää Työpäivät 2018 Kalenteripäivät 2018 Kalenteripäivät 2017 Kalenteripäivät 2016 Muutos % 711 760 812 767 3,9 819 1057 798 874-8,7 1055 1544 1043 1244-16,2 63 90 527 114 362,3 209 304 333 954-65,1 212 304 596 366 62,8 Yhteensä 3096 4059 4 082 4 561-10,5 Taulukko 10. Terveysperusteisten poissaolojen jakautuminen Erittely edellä esitetyistä poissaoloista: Työpäivät 2018 Kalenteripäivät 2018 - työtapaturmat 60 90 - työmatkatapaturmat ei tiedossa ei tiedossa - ammattitaudit ei tiedossa ei tiedossa Taulukko 11. Erittely poissaoloista Taulukossa 10. on kuvattu Asikkalan kunnan henkilöstön terveysperusteiset poissaolot työ- ja kalenteripäivinä. Terveysperusteiset poissaolot ovat olennainen mittari, sillä ne kertovat myös henkilöstön työkyvystä. Poissaoloja onkin pyrittävä vähentämään selvittämällä poissaolojen syitä yhdessä esimiesten, työterveyshuollon ja henkilöstön kanssa ja tehostamalla kunnan varhaisen tuen mallin käyttöä. Kokonaisuudessaan sairauspoissaolojen määrä on laskenut hieman vuoteen 2017 verrattuna. Lyhyet alle 4 päivän terveysperusteiset poissaolot ovat laskeneet hieman vuoteen 2017 verrattuna, 4 10 päivän ja 11 60 päivän poissaolot ovat nousseet ja 61 90, 91 180 ja yli 180 päivän ovat laskeneet. Sairauspoissaolojen määrän vähentämiseen pyritään myös vuonna 2019 yhteistyössä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. 14
Sairauspoissaolojen jakautuminen palvelualueittain Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Tekniset palvelut 22 % 8 % 5 % 65 % Kuvio 6. Sairauspoissaolojen jakautuminen vuonna 2018 Sairauspoissaolot jakautuvat palvelualueittain lähes samassa suhteessa kuin henkilöstömäärä Asikkalan kunnassa jakautuu. Edellisestä vuodesta konsernipalveluiden ja hyvinvointipalveluiden sairauspoissaolot ovat hieman kasvaneet, kasvatus- ja opetuspalveluiden säilyneet samalla tasolla ja teknisten palveluiden hieman laskeneet. Asikkalan kunnan varhaisen puuttumisen mallia uudistetaan vuoden 2019 aikana osana henkilöstöhallinnon prosessien uudistamista. Terveysperusteisten poissaolojen seuraaminen esimiestasolla on olennainen osa varhaista puuttumista henkilöstön työkyvyn seuraamisen kannalta. Kuntoutustuella on oltu vuonna 2018 yhteensä 810 kalenteripäivää. Asikkalan kunnan henkilöstön työterveyshuolto on järjestetty Työterveys Wellamo Oy:n toimesta. Kunnan ja työterveyshuollon välistä työterveysyhteistyötä on tehostettu vuonna 2019 muun muassa säännöllisen yhteydenpidon ja raportoinnin lisäämisellä. Vuonna 2018 työterveyshuollon bruttokustannukset ovat olleet noin 132 000 euroa. Vuonna 2017 työterveyshuollon bruttokustannukset ovat olleet noin 121 000 euroa. Työterveyshuollon nettokustannukset ovat olleet vuonna 2018 noin 216 euroa/työntekijä. 4.4 Yhteistoiminta ja työsuojelu Yhteistyötoimikunta toteuttaa henkilöstön ja kunnan johdon välistä yhteistyötä. Se käsittelee kunnan organisaation ja henkilöstön toimintaan liittyviä, henkilöstölle merkityksellisiä asioita. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuonna 2018 yhteensä 7 kertaa. Edustuksellisen työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio on Asikkalan kunnassa yhdistetty työnantajan ja 15
henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuun edustukselliseen yhteistoimintaorganisaatioon. Toimikaudelle 2018 2021 toimivien kahden työsuojeluvaltuutettujen valitsemiseksi järjestettiin työsuojeluvaalit ja valitut työsuojeluvaltuutetut aloittivat vuoden 2018 alkupuolella toimintansa. Asikkalan kunnan työsuojelun painopisteiden toteutuminen vuonna 2018 Painopisteiden mukaisessa toiminnassa käytettiin apuna työterveyshuollon asiantuntemusta sekä vuoden 2016 lopussa tehdyn työilmapiirikyselyn tuloksia ja työpaikkaselvityksiä. Painopiste Terveellinen ja turvallinen työympäristö Kiusaamisen ja henkisen häirinnän kitkeminen pois työyhteisöistä Painopisteen toteutuminen Työsuojelu selvitti sisäilmaongelmista kärsivien kiinteistöjen tilannetta ja tarkasti tavoitteiden mukaisesti riskikartoitusten ajantasaisuutta. Työsuojelu on pyrkinyt saamaan tietoonsa ongelmat työyhteisössä mahdollisimman varhain. Työsuojelu on ottanut ongelmat käsittelyyn, kun ne on saatettu työsuojelun edustajien tietoon. Alle 30 päivän sairauspoissaolojen seurannan tehostaminen Seurannan tehostaminen on kesken, työtä jatketaan vuonna 2019. Taulukko 12. Työsuojelun painopisteiden toteutuminen vuonna 2018 Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö tekivät viisi työpaikkaselvitystä vuoden 2018 aikana. Kohteina olivat peruskorjattu liikuntahalli, jäteveden puhdistamo ja varikko, Päijännetalo, Nuorten työpaja sekä Oltermannin keittiö. Lisäksi työsuojelu vieraili aluehallintoviraston kanssa Vääksyn yhteiskoulussa ja Kalkkisten koululla. Työpaikkaselvityksissä ja AVIn tarkastuksissa ei löytynyt merkittävää huomautettavaa. Työsuojelun edustajat osallistuivat sisäilmatyöryhmän kokouksiin säännöllisesti ja selvittivät siellä esille tulleita ongelmia yhteistyössä muiden työryhmän jäsenten kanssa. Sisäilma-asioissa on toimittu vuonna 2016 päivitettyjen kosteus-, home-epäily- ja sisäilmaongelmatapauksissa sovellettavan ohjeen mukaisesti. Työsuojelutoiminnasta on tiedotettu pari kertaa vuodessa henkilöstölle. 16
5 Osaamisen kehittäminen Asikkalan kunnan henkilöstön peruskoulutustaso on kohtuullinen. Henkilöstön peruskoulutustietoja ei ole järjestelmällisesti syötetty henkilöstötietojärjestelmään, vaan tietojen keruu perustuu erilaisten kyselyiden avulla kerättäviin tietoihin. Vuoden 2014 alusta työnantajan on ollut mahdollista saada työntekijän koulutuksesta taloudellista tukea. Taloudellinen kannuste koskee kolmea koulutuspäivää vuodessa työntekijää kohden. Koulutuspäivien jakautuminen palvelualueittain Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Tekniset palvelut 19 % 6 % 5 % 70 % Kuvio 7. Koulutuspäivien jakautuminen palvelualueittain Koulutuspäiviä vuonna 2017 kertyi yhteensä 715 kalenteripäivää, joka on keskimäärin noin 3 koulutuspäivää yhtä vakinaista henkilöä kohti. Opintovapaalla oli vuonna 2017 alle 5 henkilöä. Yhteensä opintovapaalla oltiin 557 kalenteripäivää, joka on lähes puolet vähemmän kuin edellisvuonna. 6 Palkat ja palkitseminen Asikkalan kunnassa 6.1 Työvoimakustannusten jakautuminen Henkilöstökulut olivat vuonna 2018 yhteensä 13 175 000 euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus on noin 10,3 miljoonaa euroa. Suurimmat kustannukset palkkojen ja palkkioi- 17
den osalta muodostui vakinaisten ja määräaikaisten palkoista. Työvoimakustannusten jakautuminen palkkojen ja palkkioiden osalta on kuvattu taulukossa 11. Palkat ja palkkiot 2018 2017 2016 Kokouspalkkiot - 14 125-8 720-6 787 Vakinaisten palkat - 7 847 996-7 756 082-7 857 807 Varallaolokorvaukset - 56 667-54 531-55 628 Sijaisten palkat - 693 242-591 072-500 072 Erilliskorvaukset - 77 293-83 110-183 472 Työllistettyjen palkat - 174 245-214 359-251 397 Kesätyöntekijöiden palkat - 1750 0-2 527 Oppisopimuskoulutusajan palkat - 11 680-29 480-34 549 Asiantuntijapalkkiot - 1 108-260 - 800 Määräaikaisten palkat - 1 193 696-1 223 205-1 236 448 Tuntipalkat - 112 072-112 732-99 084 Muut palkat - 1 250-3 530-730 Sairausajan sijaisten palkat - 106 656-85 936-113 908 Kokouspalkkiot, ei sotua - 110 934-82 846-64 122 Laskennalliset sosiaalipalkat - 37 988-38 272-34 004 Laskennalliset sos.palkkatuotot 39 480 39 612 39 228 Jaksotetut palkat ja palkkiot - 22 553-3 504 14 304 Sairausvakuutuskorvaukset 102 718 84 194 92 483 Tapaturmakorvaukset 6 962 6 291 6 581 Muut henkilöstömen. korjauserä 20 293 20 182 0 Yhteensä -10 293 802-10 137 359-10 288 738 Taulukko 13. Työvoimakustannusten jakautuminen vuonna 2018 6.2 Henkilöstön palkitseminen Asikkalan kunnan henkilöstöetuudet ja kannusteet -ohjeen mukaisesti Asikkalan kunnalla vakinaisessa työ- ja virkasuhteessa olevilla työntekijöillä sekä vähintään 6 kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa olevilla työntekijöillä on mahdollisuus hankkia liikunta- ja kulttuuriseteleitä maksamalla omavastuuosuuden. Kunta muistaa työntekijöitä ja luottamushenkilöitä heidän merkkipäivinään sekä työntekijöitä heidän siirtyessään pois kunnan palveluksesta (läksiäiset) henkilöstöetuudet ja kannusteet -ohjeen mukaisesti. Kunta muistaa pitkästä palvelusta 10 45 vuotta palvellutta henkilöstöä kannustejärjestelmän mukaisesti. Lisäksi vuosittain esimiehillä on mahdollisuus esittää harkinnanvaraisia kannusteita työtapojen kehittämisestä tai erinomaisesta suoriutumisesta henkilöille tai työtiimeille. Työtapo- 18
jen kehittämisestä tai erinomaisesta suoriutumisesta voidaan palkita vapaapäivillä tai liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Lisäksi kunta tukee henkilöstön työhyvinvointia esimerkiksi tarjoamalla liikuntasalivuoroja henkilöstön käyttöön kunnan liikuntahallista. Henkilöstön palkitsemista koskevat ohjeet päivitetään vuoden 2019 aikana tukemaan paremmin hyviä työsuorituksia ja uusien toimintatapojen kehittämistä. 7 Yhteenveto Henkilöstöraporttia on edellisvuonna uudistettu vastaamaan KT kuntatyönantajien suositusta koskien henkilöstöraportoinnin kehittämistä. Osaa olennaisista tunnusluvuista ja tiedoista ei raportointihaasteiden vuoksi ole saatu henkilöstöraporttiin, mutta tietojen yhdenmukaiseen kirjaamiseen pyritään kiinnittämään huomiota myös vuonna 2019, jotta tietojen raportointia saadaan kattavammaksi. Vuoden 2018 aikana on päivitetty henkilöstöhallinnon ohjeita ja prosesseja. Henkilöstöhallintoa päätettiin vahvistaa vuoden 2018 aikana siten, että kunnassa aloitti 1.1.2019 henkilöstöasiantuntija, joka vastaa kunnan henkilöstöasioista. Vuonna 2019 jatketaan henkilöstöhallinnon prosessien kehittämistä, tehostetaan työterveysyhteistyötä ja varhaisen tuen mallin käyttöä sekä henkilöstöhallinnon tunnuslukujen seurantaa. 19