Opin Ovi Osaamiseen Loppuraportti 2012 0

Opin Ovi Osaamiseen Loppuraportti 2012 0

Opin Ovi Osaamiseen LOPPURAPORTTI 2012 Sisältö 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT... 2 2. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT... 2 3. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT... 2 4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET... 2 4.1. Lähtökohta... 2 4.2. Kohderyhmät... 3 4.3. Tavoitteet... 4 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ... 6 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN... 10 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET... 16 8. PROJEKTIN TULOKSET... 19 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS... 26 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET... 27 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT... 28 12. TOIMINNAN JATKUVUUS... 29 13. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA... 31 1

OPIN OVI OSAAMISEEN LOPPURAPORTTI 2012 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Opin Ovi Osaamiseen Projektikoodi S10981 Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Projektin vastuuviranomainen Etelä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto -> Uudenmaan ELY-keskus Projektia hallinnoiva organisaatio Koulutuskeskus Tavastia Projektin vastuuhenkilö rehtori Heini Kujala Projektin seurantayhdyshenkilö projektisihteeri Iiris Kurvinen 2. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Tavastia, rehtori Heini Kujala, s-posti heini.kujala@kktavastia.fi, puh. 0400 731299 3. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Riikka Michelsson, projektipäällikkö, s-posti riikka.michelsson@kktavastia.fi, puh. 050 5504 058 4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET (Mihin tarpeeseen projektilla on haettu ratkaisua? Mitä yrityksiä/organisaatioita on ollut kohteena?) 4.1. Lähtökohta Opin Ovi Osaamiseen -projekti tähtäsi aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden (TNO) sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen Kanta-Hämeen ja Pohjois-Uudenmaan alueella. Projektilla haettiin ratkaisuja seuraaviin tarpeisiin 1) Aikuiskoulutustoimijoiden verkostoituminen Aikuiskoulutuksen saatavuuden lisäämiseksi ja tarjonnan monipuolistamiseksi aikuiskoulutustoimijoilla on tarve verkostoitua sekä keske- 2

nään että asiakkaidensa kanssa ja rakentaa hyvin toimivat neuvonta- ja ohjauspalvelut alueelle. 2) Ohjauspalvelumallin luominen Työelämän muutokset edellyttävät koulutuksen tilaajilta ja koulutuksen järjestäjiltä yhä tiiviimpää yhteistyötä ja yhä nopeampaa muutoksiin reagoimista. Tämä edellyttää eri osapuolten selkeää käsitystä ohjauksen työnjaosta ja toimintaprosesseista. Ohjauspalvelumallia kehitetään Hämeen TE-keskuksen ja valtakunnallisten hankkeitten kanssa. 3) Ohjausosaamisen kehittäminen Aikuiskoulutuksen reunaehtoihin kuuluvat aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, oppimisvalmiudet, elämäntilanteen vaihtelut ja työyhteisö, käytettävissä olevat rahoitusmuodot sekä erilaiset koulutusmuodot, jotka vaihtelevat yksilöllisesti. Tiedon saanti eri koulutusvaihtoehdoista ja rahoitusmahdollisuuksista on aikuisopiskelijaksi hakeutuvalle tärkeää. Ohjausta on osattava myös käyttää ja tarjota opiskelijalähtöisesti, varsinkin kun tarvitaan erityistä tukea ja ohjausta. 4) Kysyntälähtöisten tuotteiden kehittäminen ja markkinointi Alueen yritykset ja työyhteisöt tarvitsevat tietoa koulutusmahdollisuuksista. Hakevassa vaiheessa toimitaan kumppaneina yritysten henkilöstön kehittämisessä ja tuetaan oppilaitosten uusien koulutustuotteiden syntyä ja koulutustarjonnan monipuolisuutta. 4.2. Kohderyhmät (Mitä henkilöitä ja yrityksiä sekä organisaatioita on ollut kohderyhminä? Mitkä ovat olleet välilliset kohderyhmät? Osalkistujien ja yritysten sekä muiden organisaatioiden valinta. Esitetään arviointia ja analysointia mm. Kuinka hyvin kohderyhmien valinta on onnistunut? Saatiinko kohderyhmään niitä henkilöitä ja yrityksiä, joita tavoiteltiin? Kuinka paljon mm. aloittaneita, yrityksiä ja organisaatioita saatiin mukaan verrattuna tavoitteisiin? Jäikö jotain puuttumaan?) Projektin varsinaiset kohderyhmät olivat - alueen aikuiskoulutuksen ohjauksen ja neuvonnan toteuttajat aikuiskoulutusorganisaatioissa - alueen oppisopimustoimistojen henkilöstö - alueen työelämätoimijat: yrittäjät, työnantajat ja työntekijät 3

Projektin välillisiä kohderyhmiä ja muita tahoja, joihin projektin toiminta kohdistui olivat - omaehtoiseen, työvoimapoliittiseen ja henkilöstökoulutukseen hakeutuvat henkilöt - alueella toimivat yritykset, työelämän koulutusneuvojat ja rekrytoinnista vastaavat - TE-hallinnon henkilöstö - ammattijärjestöt ja kolmas sektori - alueen muut ohjaukseen ja työllistymiseen liittyvät projektit sekä - alueen aikuiskoulutusta antavat oppilaitokset kaikilla koulutusasteilla. Projektin tuottamien hyvien käytäntöjen pysyvämmästä käyttöönotosta vastaavat julkishallinnon organisaatiot hyötyvät projektista oman toimintansa kehittämisen välineenä. Projektisuunnitelmaan verrattuna projektissa onnistuttiin tavoittamaan kohderyhmää moninkertaisesti. Aikuisohjaajien verkostoon kuului ja siten Opin Ovi Osaamisen toimintaan osallistui noin 300 henkilöä projektin toimintaalueelta. Mukaan saatiin myös lähes kaikki aikuiskoulutuksen tieto-, neuvontaja ohjauspalveluiden parissa toimivat organisaatiot. Myös näiltä osin projektisuunnitelman arvio ylitettiin. Projektin avulla tavoitettiin myös yrityksiä suunnitelman mukaisesti, projektin seurantatietoihin ei tosin saatu kirjattua kaikkia projektin toiminnassa mukana olleita yrityksiä (mm. Kotipalveluyrittäjien vertaismentorointiryhmän osallistujat, 8 yritystä, kirjattiin Kehittämiskeskus Oy Hämeen hallinnoiman ESR Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeessä -projektiin aloittaneiksi). 4.3. Tavoitteet (Mitkä olivat mm. tavoitteet. Esitetään arviointia ja analysointia mm: Saavutettiinko tavoitteet, toteutuivatko asetetut tavoitteet? Olivatko tavoitteet realistisesti asetettuja? Mitä vaikutuksia projektilla on ollut? Jäikö tavoitteista jotain saavuttamatta?) 1) Aikuiskoulutustoimijoiden verkostoituminen Alueen aikuiskoulutustoimijat tuntevat toisensa ja alueella tarjottavat koulutustuotteet ja vastaavat asiakasyritysten ja aikuisopiskelijoiden tarpeisiin asiakaslähtöisesti ja joustavasti työelämän tarpeet huomioiden. 4

2) Ohjauspalvelumallin luominen On mallinnettu ohjauspalveluja ja lujitettu ohjausta tekevien sekä koulutuksen tilaajien ja tuottajien yhteistyörakenteita resursseja säästäen. Aikuiskoulutustoimijat palvelevat asiakasta joustavasti ja koulutustarjonnasta on helppo saada tietoa. Alueella toimii kattava palvelupisteverkko yhden luukun periaatteella yhteistyössä työhallinnon ja/tai muiden toimijoiden kanssa. Alueen aikuiskoulutuksen tarjonta löytyy palveluportaalin kautta. 3) Ohjausosaamisen kehittäminen Henkilökohtaistaminen elää aikuiskoulutuksen käytännöissä. Asiakkaan saama palvelu on parantunut ja tiedon saanti eri koulutus- ja rahoitusvaihtoehdoista on helppoa. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien palvelujen saatavuus on parantunut. 4) Kysyntälähtöisten tuotteiden kehittäminen ja markkinointi Oppilaitokset osaavat toteuttaa aiempaa paremmin asiakaslähtöisiä osaamisen kehittämisprojekteja. Yrityksille on tarjolla aiempaa paremmin tarpeita vastaavia koulutustuotteita, jotka ovat helposti saatavilla. Tavoitteet ja kohderyhmät ovat projektisuunnitelmassa varsin onnistuneesti määritelty. Haasteena on ollut pystyä yhtä tehokkaasti vastaamaan jokaiseen tavoitekohtaan. Lopullista projektisuunnitelmaa tehtäessä alkuperäisen projektisuunnitelman budjettia pienennettiin, mutta tavoitteita ei. Projektissa jouduttiin näin ollen tekemään vahvaa priorisointia ja niinpä projektin eri toiminta-alueilla oli toteutuksessa erilaisia painotuksia. Samoin vuosisuunnitelmiin verrattuna projekti onnistui joitakin tavoitteita saavuttamaan etuajassa ja joissakin kohdissa mentiin vuosisuunnitelmaa jäljessä. Projektisuunnitelmaa laadittaessa ei ollut varmaa tietoa, edellytetäänkö Opin ovi -projekteilta fyysisten palvelupisteiden perustamista. Projektin edetessä kävi ilmi, että tähän ei ollut mahdollisuuksia, vaan oli löydettävä kustannustehokkaampia malleja, joilla olisi mahdollisuus jäädä elämään myös projektirahoituksen jälkeen. Niinpä tavoitteissa mainitut palvelupisteet toteutettiin verkostomaisesti jo olemassa olevien organisaatioiden (TE-hallinto, oppilaitos) tiloissa, jolloin vältyttiin vuokrakuluilta. Myös palvelupisteiden miehityksen resursseissa säästettiin, kun suunniteltiin alueen asukaspohjaakin ajatellen kevyempiä ratkaisuja (mm. Koulutustorstai Hämeenlinnan seudulla ja Koulutusmaanantai Forssan seudulla, joissa aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua on saatavilla kerran viikossa iltapäivisin TE-toimiston tiloissa aikuisohjaajaverkoston yhdessä tuottamana). Tällaiseen kevyempään malliin oli helpompi myös sitouttaa organisaatioita, koska se ei vaatinut suuria taloudellisia panostuksia. Niinpä nämä toimintatavat ovatkin jääneet elämään myös projektin jälkeen. Tämä toiminta on myös vahvistettu yhteistyösopimuksin. 5

Verrattaessa projektin tavoitteita valtakunnallisiin koko kehittämisohjelmaa koskeviin tavoitteisiin, projektissa jäätiin kaipaamaan vahvempaa ministeriöiden (OKM, TEM) ohjausta sekä näiden tukea toiminnan varmistamiseksi myös projektien jälkeen. Esim. aikuisopinto-ohjaajien tehtävänkuvan ja toiminnan vakiinnuttamiseksi odotettiin toimenpiteitä. Maailma ehti projektin toimintaaikana muuttua siten, että nuorten syrjäytymisen ehkäisy nousi valtakunnan ykkösaiheeksi ohi aikuisten osaamisen kehittämisen. Kaikki toimijat toki ymmärtävät tämän ja pitävät aihetta tärkeänä, mutta heräsi myös kysymys, miksi panostettiin aikuisten ohjauksen kehittämisohjelmaan useita miljoonia, ellei tavoitteita viedä loppuun asti. Aikuisten osaamisen kehittämiseen liittyvien palvelujen tarve ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ (Raportoidaan mm. projektin eri tahojen yhteistyö projektissa. Miten yhteistyötä tehtiin? työn ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken kv-yhteistyö) Projektin toiminta-alueeseen kuului Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Uudellamaalla 3 eri seutukuntaa: Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäki-Hyvinkään seudut. Jokaiselle seutukunnalle oli nimetty oma projektin toiminnasta sillä alueella vastaava aluekoordinaattori kustakin projektin toteuttajaorganisaatiosta. Lisäksi projektilla oli osa-aikaiset projektipäällikkö ja projektisihteeri. Projekti oli vahvasti verkosto- ja yhteistyöprojekti, jossa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa kehitettiin asiakkaille suunnattavia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita (TNO). Projektin alkuvaihe painottui projektitoimijoiden keskinäiseen tutustumiseen, tietojen hankkimiseen ja jakamiseen eri alueiden silloisesta toiminnasta, projektisuunnitelman sisältöön perehtymiseen ja pohdintoihin siitä, miten hanketta lähdetään eri alueilla toteuttamaan. Projektitoimijat suunnittelivat, mitä yhteistä ja mitä erilaista toimintaa eri alueilla tullaan toteuttamaan. Projektitoimijoiden säännölliset tapaamiset ja ideointipalaverit edistivät eri alueiden hankkeita kehittämään kunkin alueen toimijaverkoston tahtotilan mukaista toimintaa. Syksyllä 2009 ja alkuvuodesta 2010 toteutettiin haastatteluja ja/tai sähköpostikysely kolmen seutukunnan (Forssan, Hämeenlinnan ja Hyvinkää-Riihimäen seudut) aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden toimijoille. Tavoitteena oli saada selville, miten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita (TNO) eri seuduilla toteutettiin ja millaisia tarpeita näiden kehittämiseksi alueilla olisi. Näistä toimijoista tulisi muodostumaan TNO-palveluiden kehittämisverkosto, ns. Aikuisohjaajien verkosto. Kyselyyn vastasi ja haastatteluihin osallistui oppilaitosten, TE- 6

toimistojen ja muutaman muun organisaation ohjaustyötä ja päätöksiä tekeviä henkilöitä. Myös muutama yrittäjä haastateltiin. Helmikuussa 2010 aluekoordinaattorit analysoivat aineiston projektin aikana tehtävän kehittämistyön pohjaksi. Yhteenvedon avulla projekti sai perustietoa, miten toimintaa kannattaa lähteä kehittämään ja miten kukin aluekoordinaattori suuntaa projektin toimintaa alueillaan. Vaikka aluekoordinaattorit toimivatkin omilla toiminta-alueillaan varsin itsenäisesti, koettiin projektitoimijoiden keskinäinen suunnittelutyö ja asiantuntijuuden jakaminen tärkeäksi ja hyödylliseksi. Forssan seutu Forssan seudulla Opin Ovi Osaamiseen -projektin toiminta alkoi syyskuussa 2009, jolloin aloitti yksi kokoaikainen projektityöntekijä aluekoordinaattorina. Forssan Opin Ovi Osaamiseen -osion alkuvaiheessa eri aikuiskoulutustoimijoiden verkostoitumista vauhditti silloin päätösvaiheessaan ollut Voorumi-hanke. Voorumissa alkanutta Faktian, FAI:n ja HAMK:n oppilaitosyhteistyötä päästiin hankkeessa jatkamaan katkoitta. Syyskuussa 2010 projektin työt jaettiin kahdelle aluekoordinaattorille, joista toinen keskittyi yksilöasiakkaiden ohjausta tekevien aikuisohjaajien verkoston toiminnan kehittämiseen ja toinen yritysyhteistyöverkoston ja työelämälähtöisten palveluiden kehittämiseen. Työnjako kahden projektityöntekijän kesken mahdollisti keskittymisen erilaisiin lähestymiskulmiin: verkoston tuottaman aikuisen opiskelijan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun kehittämisen sekä yritysten ja työnantajien neuvontapalvelun sekä kysyntälähtöisen palvelun kehittämisen. Lisäksi projektin onnistumisen kannalta on tärkeää, että projektityöntekijöitä voisi kustakin toteuttajaorganisaatiosta olla useampi: näin vahvistetaan projektitoimijoiden innovaatiokykyä, jaksamista sekä tulosten jalkauttamista. Forssan seudulla projektista jää elämään toimijaorganisaatioista muodostuvat verkostomaisesti toteutetut yhden luukun periaatteella toimivat palvelun yhteistyöverkostot sekä yksilöasiakkaan että yritysten TNO-palveluiden kehittäjänä. Toiminnallinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin kaikkien osallistujien osalta kesäkuussa 2012. Verkoston TE-toimistossa toteuttamat Koulutusmaanantaitapahtumat toteutuvat projektin jälkeenkin TE-toimiston tiloissa. Elinikäisen ohjauksen ja oppimisen viikon toiminta nähtiin verkoston yhteiseksi tehtäväksi jatkossakin, ja niinpä myös vuoden 2012 suunnittelu käynnistyi keväällä 2012. Yhteisten tilaisuuksien suunnittelu, järjestäminen, markkinointi ja tiedottaminen koetaan verkostossa tärkeänä. Yritysten palvelun kehittäminen jatkuu Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen vetovastuulla. Hyvinkään-Riihimäen seutu Hyvinkään-Riihimäen seudulla projekti alkoi elokuussa 2009, jolloin yksi kokoaikainen projektityöntekijä aloitti aluekoordinaattorina. Projektin toteuttaminen 7

tiiviisti yhdessä alueellisen verkoston kanssa oli alusta asti selvää ja heti elokuussa 2009 alkoi verkoston kokoaminen tutustumalla sekä haastattelemalla verkostotoimijoita. Näin kartoitettiin alkutilanne ja kerättiin verkoston toiveita projektille. Alkukartoitukset jatkuivat keväälle 2010. Alueelliset tarpeet sekä suuralueelliset tulokset analysoitiin ja toimintaa suunniteltiin tulosten pohjalta. Opin Ovi Osaamiseen -projektin toimijoiden tutustuminen Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten Opin Ovi -projekteihin sekä muihin Hämeen ja Uudenmaan Opin Ovi -projekteihin samoin kuin yhteisen näkemyksen hierominen alkoi syksyn 2009 mittaan yhteisissä järjestäytymispalavereissa. Säännölliset tapaamiset ja ideointi vahvistivat ajatuksia, mitkä ovat laadukkaan TNO-palvelun kehittämisen kulmakivet. Syksyllä 2011 aluekoordinaattorin työaika jaettiin kolmen aluekoordinaattorin kesken. Tällöin siirtyi kahdelle uudelle aluekoordinaattorille vastuu projektin neljännen tavoitteen edistämisestä eli entistä kysyntälähtöisempien tuotteiden kehittämisestä työelämän tarpeisiin. Uudet aluekoordinaattorit toimivat Hyria koulutus Oy:n asiantuntijapalveluissa, joten tämä työ tuki hyvin projektin neljännen tavoitteen kehittämistä. Näin saatiin projektin aikaista toimintaa heti jalkautettua organisaation normaaliksi toiminnaksi. Projektin aikana todettiin, että tällaisen työn tekemistä varten tarvitaan uudenlaista osaamista ja tehtävänkuvia. Kehitettiin ns. työelämäkoordinaattorin tehtävä. Pääaluekoordinaattori keskittyi alueverkostotyöhön sekä ohjausosaamisen lisäämisen varmistamiseen. Hän markkinoi Opin Ovi -hankeperheeseen kuuluneiden Studio- ja Erkkeri-projektien järjestämiä koulutuksia tehokkaasti, jolloin saatiin alueen eri organisaatioista runsaasti osallistujia koulutuksiin sekä tuotoksena myös hyviä ohjausosaamista tukevia lopputöitä. Alueella tehtiin yhteistyötä myös muiden hankkeiden kanssa. Keväällä 2011 huomattiin, että useissa Hyria koulutus Oy:n hankkeissa oli samanlaisia tarpeita kehittää asiakkaiden ohjauspalveluita. Hankkeissa pohdittiin hakeutumisvaiheen merkitystä eli miten saada opiskelija tai työelämään siirtyvä oikealle polulle. Yhteinen näkemys oli, että oikea-aikaisella, asiantuntevalla TNO-palvelulla on selkeä merkitys keskeyttämisten vähentämiseen sekä varmistamaan aktiivista siirtymää. Näkemys ohjauksen merkityksellisyydestä mm. erityisen tuen tarvitsijalle tai maahanmuuttajalle oli yhteinen. Haluttiin testata näitä pohdintoja myös käytännössä: olisiko myös työssä olevilla aikuisilla ohjaustarpeita, joihin TE-toimiston resurssit eivät riitä vastaamaan? Tästä syntyi ajatus pilotoida KoutsiHäme-, Mosaiikki- ja Opin Ovi Osaamiseen -projektien yhteistä palvelupistettä ajatuksella, olisiko ohjaajilla myös mahdollisuus oppia toisiltaan ja millaista tarvetta TNO-palvelulle olisi nähtävissä alueella. Pilotointipäätös, luvat hankkeiden 8

rahoittajilta sekä tilojen remontointi saatiin valmiiksi siten, että pilotointi käynnistyi syksyllä 2011. Yksi palvelupisteen ohjaajista teki tuloksista Aikuisten ohjaus- ja neuvontatyön koulutuksen (Erkkeri-projekti) lopputyönsä (Hajda, H. 2012. Ohjaamo oivalluksia opinnoista ja potkua uusille urapoluille. HAMK AOKK.). Loppuraporttia kirjoitettaessa on Ohjaamon tulevaisuus vielä auki. Pilotoinnin tuotoksena syntyi myös TNO-palveluvastaavan toimenkuva Hyriaan. Työelämäyhteistyön alkutilanteen kartoitus aloitettiin 2009 syksyllä ja lisää tietoa työelämän tarpeista saatiin mm. verkostoyhteistyöstä Opin Ovi - hankeperheen muista projekteista sekä alueella toimivan Tutka-hankkeen sekä Tuote-hankkeen kanssa. Alueverkostolle järjestettiin benchmarkkauskäynti Mikkelin Eseduun, jossa on kehitetty työelämän tarpeita vastaavia koulutustuotteita. Matka synnytti paljon ajatuksia, jotka ovat edelleen kehittymässä. Valitettavasti organisaatiomuutosten tuomat haasteet hidastivat kehittämistä. Studio-projektin Osaamista yritysyhteistyöhön- ja Ohjauskoulutusta aikuiskouluttajille -koulutusten lopputyöt jäivät käyttöön ja toimivat kehittämisen vetureina. Hyrialaisvoimin koulutuksen aikana tehty kehittämistyö Yrityksen kontaktointi ja tarvekartoitus on jalostunut projektin loppuvaiheessa Oppilaitoksen työelämäkoordinaattoriverkosto -malliksi. Sitä lähdettiin jalkauttamaan syksyllä 2012. Hyvinkään seudulla jää projektin tuloksena elämään toimiva alueverkosto, jonka yhteistyö sinetöitiin kumppanuussopimuksella, siihen liittyvä verkostokartta sekä tavoitteellinen ohjauspalvelumalli. Alueverkoston työ jatkuu vuorovastuuperiaatteella. Alueverkoston näkyvyyden yhteinen vuosittainen tempaus on Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon tapahtuma. Alueverkoston valmiudet muihinkin mm. koulutusinfoihin ovat olemassa myös jatkossa. Hämeenlinnan seutu Hämeenlinnan seudulla Opin Ovi Osaamiseen -projekti käynnistyi elokuussa 2009, jolloin projektipäällikkö ja -sihteeri aloittivat työt projektissa. Projektin toiminta alkoi Aikuisopiskelijan viikon tapahtuman järjestämisellä syyskuussa 2009 sekä Aikuisohjaajan monet roolit -aloitusseminaarilla. Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori aloitti työt projektissa lokakuussa 2009, jolloin aikuisohjaustoimijoiden verkoston aktiivinen muodostaminen käynnistyi. Hämeenlinnan seudulla yhteistyötä aikuisten koulutukseen liittyvän TNO-palvelun kehittämiseksi tehtiin erityisesti Opin ovi, Hämeen ELY-keskus -projektin ja alueen TEtoimiston kanssa. Yhteistyössä olivat aktiivisesti mukana myös lähes kaikki alueen aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset. Kehittämistyön vetovastuu ja koordinointi oli projektityöntekijöillä, mutta Hämeenlinnan seudun TE-toimiston ja oppilaitosten ohjaajat osallistuivat aktiivisesti kehittämistyöhön koko projek- 9

tin toiminta-ajan. Yhteistyö oli toimivaa ja projektin tavoitteita eteenpäin vievää. Yhteistyön tuloksena saatiinkin jo hyvissä ajoin ennen projektin päättymistä vakiinnutettua yhden luukun periaatteella toimiva, verkostomaisesti toteutettu aikuisten koulutukseen hakeutumisvaiheen TNO-palvelu, Koulutustorstaipalvelu sekä siihen liittyvä verkostotapaamisten toimintatapa. Lisäksi sovittiin tapa, jolla Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon tapahtumien organisointi hoidetaan myös Opin Ovi -projektien päättymisen jälkeen. Verkostoyhteistyön tuloksena eri organisaatioiden aikuisohjaajien välinen tietojen siirto, toisilta oppiminen, keskinäinen kunnioitus ja luottamus vahvistuivat. Yhteenvetona toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuudesta Verkostojen kehittämisen taustalla vaikutti Verkostojen kehittämisen vaihemalli (lähde: Torvinen 2008, mukaillen Valkokari et. al, 2007. VTT Verka-työkirja). Alueelliset verkostot kehittyivät projektin aikana siten, että kaikki alueelliset verkostot pääsivät 9-portaisessa vaihemallissa selvästi vähintään vaiheeseen 7, jossa verkostolla on yhteinen näkemys, ns. verkostostrategia. Alueverkostot tuottivat yhteisen näkemyksen verkoston tuottamasta TNO-palvelusta. Kaikilla alueilla verkoston toiminnan arviointia tehdään verkostotapaamisissa eli vaihemallin portaalla 8. Verkoston tuottama palvelu näkyy asiakkaille Hämeenlinnan seudulla Koulutustorstai-palveluna, Forssan seudulla Koulutusmaanantaina ja Hyvinkään-Riihimäen alueella Ohjauspalvelumallina. Vaihemallia mukaillen ollaan siis saavutettu 9. porras, kun verkoston palvelut näkyvät yhteisenä käyntikorttina asiakkaalle. Yhteistyösopimukset alueilla kehitettyjen TNO-palvelujen toteuttamisesta ja jatkokehittämisestä on allekirjoitettu (Hämeenlinnan seudulla 2011 ja muilla alueilla 2012). 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN (Kerrotaan mm. Miten viestintä/tiedotussuunnitelma toteutui suunnitelmaan verrattuna? Miten ja kenelle projektista, sen sisällöstä ja tuloksista on tiedotettu? Mitä välineitä tiedottamisessa on käytetty? Onko projektia tai sen tuloksia esitelty mm. tiedotustilaisuudet, seminaarit?) Yleistä Projektin viestintäsuunnitelmassa yritettiin ennakoida sitä, miten tiedotus voisi tukea projektin tavoitteita. Aivan kaikkea suunnitelmaan kirjattua ei toteutettu, koska tiedottamisen päätavoite oli sitouttaa kohderyhmää kehittämistyöhön ja tällöin tiedotuksen ja viestinnän välineet valittiin tarkoituksenmukaisesti aina kohderyhmän tarpeiden mukaisesti. Projektin ulkoisen tiedottamisen kohderyhmänä oli projektin varsinainen kohderyhmä, mutta projektin osallistuessa 10

loppukäyttäjille (välillisille kohderyhmille) suunnattuihin tapahtumiin, tiedotettiin tapahtumista myös välilliselle kohderyhmälle. Sisäisen tiedotuksen kohderyhminä olivat projektityöntekijöiden muodostama projektiryhmä ja projektin toteuttajaorganisaatiot, projektin ohjausryhmä sekä rahoittaja. Projektityöntekijöiden kesken toimintaa kehitettiin ja siitä tiedotettiin säännöllisissä projektiryhmän kokouksissa (1 krt/kk), sähköpostitse ja suljetun projektiryhmän Facebook-ryhmän avulla. Kukin projektityöntekijä huolehti sisäisestä tiedottamisesta omassa organisaatiossaan sekä kantoi vastuun oman alueensa ulkoisesta tiedottamisesta. Opin Ovi Osaamiseen -projektin toiminta-alueen koko verkosto muodostui noin 300 henkilöstä pääosin koulutusorganisaatioissa ja TE-hallinnossa. Verkostolle tiedotettiin aktiivisesti projektin toiminnasta ja mm. Studio- ja Erkkeriprojektien järjestämistä koulutuksista. Tiedotusta on hoidettu sähköpostitse, verkostotapaamisissa, projektin Facebook-sivun (www.facebook.com/opinoviosaamiseen) kautta ja Aikuisohjaajat-Facebookryhmässä. Levittämisen tueksi on luotu myös projektin wiki-sivut osoitteeseen http://opinoviosaamiseen.wikispaces.com, johon on koottu projektin tuotokset ja materiaalit. Viestinnän tueksi painettiin projektin aloitus- ja loppuesite. Projekti oli eri alueilla aktiivinen myös ulkoisessa tiedottamisessa ja niinpä lehdistössä näkyi aika ajoin lähinnä verkoston kanssa yhteistyössä tuotettujen tapahtumien uutisointeja ja juttuja. Projektin tuloksia on esitelty mittavasti erilaisissa tapahtumissa ja seminaareissa, myös valtakunnallisesti. Forssan seutu Sisäinen tiedottaminen: Forssan seudulla projektista tiedotettiin Faktian kotisivuilla ja projektin esitteen sekä sähköisen tiedotteen avulla. Sähköpostitiedotus yhteistä tapahtumista alkoi heti projektin alussa. Koulutuspäälliköiden kanssa tehty yhteistyö varsinkin Koulutusmaanantai-tapahtumien osalta lisäsi henkilökunnan tietoisuutta projektista. Yhteistyö Faktiassa toimivan ohjauspisteen, Ohjaamon, henkilöstön kanssa on projektin aikana ollut viikottaista. Ohjaamo on toiminut lähinnä Faktian opiskelijoiden ohjauspisteenä, mutta ulkopuolisetkin TNO-palvelun tarvitsijat ovat saaneet apua. Projektia on esitelty Faktian johtoryhmässä, toimintaryhmässä ja Faktian projektien esittelytapahtumassa syksyllä 2010. Ulkoinen tiedottaminen: Alueverkoston keskistä tiedottamista on toteutettu sähköpostitse sekä vuorollaan eri organisaatioissa järjestetyissä tutustumis- ja suunnittelupalavereissa. Forssan seudun alueverkoston postituslistalla on eri organisaatioiden ja yritysten edustajia ollut yhteensä n. 70 henkilöä. Verkostotiedotus onnistui tavoittamaan juuri oikeita yhteyshenkilöitä eri organisaatioista. Tämä on näkynyt mm. osallistumisaktiivisuutena suunniteltaessa yhteisiä 11

tapahtumia ja toimintaa. Sisäistä, verkoston yhteistä sähköistä alustaa ja sen hyödyntämistä pohdittiin projektin loppuvaiheessa, mutta sopivaa työkalua ei tähän tarpeeseen löytynyt. Opin Ovi -hankeperheeseen kuuluvasta Nuovehankkeesta toivottiin ratkaisua tähän kysymykseen, eikä projektin aikana asiaan sen vuoksi paneuduttu. Keväällä 2012 kuitenkin todettiin, että Googledocs voisi toimia tällaisena alueellisen verkoston yhteisenä sähköisenä dokumenttialustana. Aluekoordinaattorin vetovastuulla verkosto tuotti keväällä 2012 seudullisen oppaan aikuiskoulutuksen maailmaan sekä toimijoiden käyttöön että välilliselle kohderyhmälle. Opas on tiedote aikuiskoulutuksen rahoituksesta, opintoohjauksesta ja koulutukseen hausta sekä esittely Forssan seudun aikuisohjauksen toimijoista. Yritysasiakkaiden palvelussa yrittäjäjärjestöjen oma sähköpostitustiedotus järjestön jäsenille lisääntyi huomattavasti projektin loppuvaiheessa. Yritysasiakkaiden sähköinen palveluportaali Yritys-Suomi auttaa myös osaltaan yrittäjien palvelutarpeisiin vastaamista. TE-toimisto otti kotisivuilleen markkinoitavaksi yhteisesti järjestetyt neuvontaja ohjaustapahtumat sekä tiedotti tilaisuuksista asiakkailleen sähköisesti. Vuosittain järjestetyt Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon (ent. Aikuisopiskelijan viikko) tapahtumat Forssan kirjastolla ja HAMK:lla sekä TE-toimistossa järjestetyt neuvonta- ja ohjaustapahtumat ovat saaneet hyvin julkisuutta paikallislehdissä. Projektin toiminnasta ja tapahtumista on tiedotettu paikallisiin lehtiin, Forssan Lehteen ja laajalevikkiseen ilmaisjakelulehteen Seutu-Sanomiin, Bulevardilehteen ja Hämeen alueradioon. Näin on saatu julkaistua juttuja sekä näkyvyyttä projektille. Koulutusmaanantai-tapahtumat ilmoitettiin Forssan seudun TEtoimiston www-sivuilla, Forssan Lehdessä ja Seutu-Sanomissa. Opin Ovien valtakunnallinen www.opinovi.fi -sivusto on ollut hyvä väline tiedotettaessa mm. alkavista Studio- ja Erkkeri -projektien koulutuksista. Forssan seudun oppilaitoksista onkin osallistuttu hyvin tarjottuihin koulutuskokonaisuuksiin. Projektissa on hyödynnetty Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen sähköistä Netteri-lehteä. Muille kuin työttömille työnhakijoille on tapahtumista tiedotettu kauppojen, kirjastojen ja verkostotoimijoiden ilmoitustauluilmoituksin, lehti-ilmoituksin ja lehdistölle suunnatuilla tiedotteilla. Seudun toimijoiden kotisivut ovat olleet yksi kanava tiedotettaessa seudullisista tapahtumista. Hyvä verkostoitumisen esimerkki on Wahren-Opiston joka talouteen toimittama opistolehti, johon oppilaitokset saivat lisätä omasta toiminnastaan ja koulutuksista tiedottavat ilmoitukset. Tätä ilmoittelua jatketaan myös tulevina vuosina. Joulukuussa 2010 Wahren-opisto keräsi Opin Ovi Osaamiseen -verkoston kautta ide- 12

oita Forssan seudun koulutustarpeista, joita Hämeen kesäyliopiston toivotaan toteuttavan alueella. Projektin toimintaa on esitelty Forssan seudun ESR- ja OPH -hankkeiden ohjausryhmien kokouksissa. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n vetämä Haravaryhmä on myös ollut hyvä tiedottamisen ja yhteisen palvelusuunnittelun kehittämisalusta. Harava-ryhmä jatkaa toimintaansa, joten Opin Ovi Osaamiseen - projektissa kehitettyjä yrityksille suunnattuja palvelumalleja kehitetään edelleen ja tämä jää pysyväksi toiminnaksi myös projektin jälkeen. Hyvinkää-Riihimäen seutu Sisäinen tiedottaminen: Projektin tiedotus aloitettiin heti toiminnan käynnistyttyä tiedottein ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Marraskuussa 2009 projektin esittely vietiin Hyrian kotisivuille ja intraan. Projektia on esitelty myös alueen avainhenkilöille ja samalla on selvitetty alueellisia tavoitteita mm. tapaamalla TE-toimistojen johtoa ja niiden ohjaus-, koulutus- ja työnantajapalvelujen vastaavia sekä Hyvinkään kaupungin liiketoimintajohtaja. Kesäkuussa 2010 aluekoordinaattori esitteli Hyrian koulutuksen suunnitteluryhmälle Opin Ovi Osaamiseen -projektia, samalla keskusteltiin projektin tavoitteista. Ulkoinen tiedottaminen: Projektista jaettiin tietoa alueverkoston kanssa yhteistyössä Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon (sekä aiemman Aikuisopiskelijan viikon) järjestelyissä 2009, 2010 ja 2011. Myös syyskuussa 2012 tullaan järjestämään edellisten vuosien tapaan Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen -viikon tapahtumia sekä Hyvinkäällä että Riihimäellä. Uutena avauksena alueverkosto jalkautuu Hyvinkäällä Kauppakeskus Willaan. Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon yhteydessä lähetettiin tapahtumista etukäteen alueelliselle lehdistölle lehdistötiedote ja julkaistiin lehdessä yhteisilmoitus verkoston kanssa sekä tapahtumailmoitukset TE- toimistojen ja kirjastojen ilmoitustauluille. Myös Hyvinkään-Riihimäen seudulla on tiedotettu säännöllisesti Erkkeri- ja Studio -projektien koulutusten mahdollisuuksista. Koulutusten markkinoinnissa hyödynnettiin suoraa sähköpostimarkkinointia (esittein ja/tai Opin Oven valtakunnallisen sivuston avulla) sekä tapahtumissa suoramarkkinointia. Sisäisessä tiedottamisessa hyödynnettiin Hyrian sisäistä intraa sekä kuukausittain kokoontuvaa projektipalvelujen osastokokousta. Ohjaamo-palvelupisteen pilotoinnin yhteydessä projektista ja Ohjaamosta neuvoteltiin tiiviisti myös Hyrian johdon kanssa. Ohjaamon toiminnasta tiedotettiin alueen lehdistöä. Aihe kiinnosti ja juttuja julkaistiin mm. Nurmijärven Sanomissa, Hämeen Sanomissa, 13

Vartti-lehdessä sekä Keski-Uusimaa-lehdessä. Ohjaamotoiminnan pilotoinnin aloittamisesta käytiin kertomassa 10:ssä eri tilaisuudessa mm. TE-toimistojen ja Hyrian osastojen henkilökunnalle sekä johdolle. Ohjaamotoiminnan tilanteesta lähettiin tiedote alueverkostolle alkuvuodesta 2012 sekä kesäkuussa 2012. Toinen merkittävä tiedotettava asia on ollut alueverkoston toiminta ja siihen liittyvät kumppanuussopimukset, josta Aamuposti kirjoitti puolen sivun jutun. Projektin Hyvinkään-Riihimäen alueen osuudesta kerrottiin Hämeen ja Uudenmaan Opin Ovi -projektien verkostotapaamisissa. Projektin toiminnasta tiedotettiin myös Elinikäisen oppimisen neuvoston hyvinkääläiselle jäsenelle 2010. Hämeenlinnan seutu Ulkoinen tiedottaminen: Hämeenlinnan seudulla tehtiin syksyllä 2009 projektille sivut sekä Opin ovi -projektien valtakunnalliselle sivustolle (www.opinovi.fi/osaamiseen) että Koulutuskeskus Tavastian Internet-sivuston Projektit-osioon. Tammikuussa 2011 projektille tehtiin Facebook-sivu (http://fifi.facebook.com/opinoviosaamiseen) ja alueen aikuisohjaajille tarkoitettu suljettu Facebook-ryhmä (Aikuisohjaajat), joissa tiedotettiin koko projektin ajan aktiivisesti projektin toiminnasta, aikuisohjausta koskevista asioista ja ajankohtaisista tapahtumista. Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori koulutti alueen aikuisohjaajia näiden foorumien käyttöön Facebook-koulutuksessa tammikuussa 2011. Projektin toimintaan ja tapahtumiin liittyviä lehtiartikkeleita kirjoitettiin Tavastia Tapetilla -lehteen yhteensä viisi. Lisäksi Koulutustorstai-palvelua koskevia artikkeleita julkaistiin valtakunnallisessa Opin ovi -projektien Uutiskirjeessä, Opin Ovi Pirkanmaa-, Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa- ja Oma Ovi -hankkeiden yhteisessä tiedotuslehdessä, Laituri-hankkeen Laituri tiedottaa -tiedotteessa ja HAMK:n verkkosivuilla HAMK tiedottaa -palstalla, jolla julkaistiin myös vuoden 2011 Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon tapahtumaa ja Vuoden aikuisohjaajan ja - opiskelijan valintaa koskeva verkkoartikkeli. Hämeen Sanomat ja Kaupunkiuutiset julkaisivat useita lehtikirjoituksia projektin toimintaan liittyvistä tapahtumista ja Koulutustorstai-palvelun vakiintumisesta. Lisäksi aikuisten ohjaus ja Koulutustorstai-palvelu sai julkisuutta syksyllä 2011, kun YLE Radio Häme haastatteli radio-ohjelmassaan Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattoria ja Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus -projektin projektikoordinaattoria ja julkaisi haastattelujen pohjalta samana päivänä myös verkkosivuillaan kaksi aiheeseen liittyvää verkkoartikkelia. Koulutustorstaita koskevien yhteistyösopimusten julkistamistilaisuus järjestettiin syyskuussa 2011 Hämeenlinnan seudun TE-toimistolla. Lehdistötiedotteita ja Hämeenlinnan seudun TE-toimistossa jaettavia asiakastiedotteita tehtiin kaikkiin projektin Hämeenlinnan seudun tapahtumiin liittyen ja lisäksi julkaistiin lehtimainoksia Opin Ovi -päivistä/koulutustorstai-palvelun 14

käynnistymisestä sekä Aikuisopiskelijan/Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikon tapahtumista. Asiakastiedotteet julkaistiin myös Hämeenlinnan seudun TEtoimiston www-sivuilla (http://www.mol.fi/hameenlinna) ja osa tiedotteista oli myös alueen oppilaitosten www-sivuilla. Koulutustorstaiden teemat ilmoitettiin Hämeenlinnan seudun TE-toimiston www-sivuilla ja Hämeen Sanomien ylläpitämällä Menokatu-verkkopalstalla (http://menokatu.hameensanomat.fi). Tietojen päivittämisvastuu näille foorumeille siirtyi Koulutustorstai-toiminnan vakiintumisen myötä Opin ovi -projektien koordinaattoreilta Hämeenlinnan seudun TE-toimiston koulutusneuvojalle syksyllä 2011. Sisäinen tiedottaminen: Aluekoordinaattori esitteli projektin toimintaa ja tiedotti projektin tapahtumista ja projektin etenemisestä mm. Koulutuskeskus Tavastian ohjaavan koulutuksen osastonkokouksissa, Aikuiskoulutusryhmän, Aikuisohjaustiimin, Työelämäpalvelujen kehittämistiimin ja Koulutuskeskus Tavastian hanke- ja projektitoimijoista koostuvan Projektitiimin kokouksissa, aikuiskoulutuksen kehittämispäivillä sekä oppilaitoksen intrassa ja organisaation sisäisellä sähköpostijakelulla. Projektin tavoitteita, toimintaa ja tuloksia esiteltiin Kk Tavastian hankeinfoiltapäivässä 2010, keväällä 2011 Koulutuskeskus Tavastian johtoryhmän kokouksessa ja kahdessa Koulutuskeskus Tavastian Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän ohjausryhmän kokouksessa vuosina 2010 ja 2011. Aluekoordinaattori esitteli yhdessä Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus -projektin projektikoordinaattorin kanssa Koulutustorstai-palvelua marraskuussa 2010 Opin ovi -hankkeiden valtakunnallisessa Hyvien käytäntöjen ja arvioinnin työpajassa sekä vuoden 2011 aikana Hämeenlinnan seudun työllisyydenedistämistoimikunnalle, Tampereen Opin Ovi -projektien toimijoille, Opin Ovi -projektien valtakunnallisilla projektipäällikköklinikoilla, Kuntamarkkinoilla ja Opinpaikkatapahtumassa. Koulutustorstai-palvelu esiteltiin myös Forssan seudun verkostopalaverissa keväällä 2011. Koulutustorstai sai näkyvyyttä myös, kun Hämeenlinnan seudun TE-toimiston johtaja palkittiin Opinpaikka-tapahtumassa Hyvät tyypit -äänestyksen Ovien avaaja -kategoriassa. Hämeenlinnan seudulla Koulutustorstai sai tunnustusta alueellisesta yhteistyöstä, kun Häme Open Campus - verkosto palkitsi syksyllä 2011 kunniakirjalla Koulutustorstain kehittäjät hyvästä yhteistyöteosta Hämeen alueella. Tiedotuksen onnistuminen: Hämeenlinnan seudulla projektin alkuvaiheessa haettiin käyttökelpoisinta ja tehokkainta tapaa hoitaa ulkoinen tiedotus projektin tapahtumista ja etenemisestä. Kaikista tapahtumista tehtiin lehdistötiedotteet, jotka toimitettiin alueen lehdille, YLE Radio Hämeelle sekä verkoston jäsenille. Tapahtumista tiedotettiin myös TE-toimiston asiakkaille jaetuilla asiakastiedotteilla sekä oppilaitosten ja TE-hallinnon (www.mol.fi) internetsivuilla. Vuoden 2011 alusta lähtien tiedotteet julkaistiin myös Hämeen Sanomien ylläpitämällä 15

Menokatu-verkkopalstalla (http://menokatu.hameensanomat.fi). Tiedottamisessa käytettiin jonkin verran myös lehtimainoksia, joita julkaistiin erityisesti toiminnan käynnistyessä ja suurimmista tapahtumista (lähinnä välilliselle kohderyhmälle). Tiedottaminen onnistui hyvin. Paikallislehdet kirjoittivat useita kertoja alueelle kehitetystä TNO-palvelusta ja projektin järjestämistä tapahtumista. YLE Radio Häme nosti syyskuussa 2011 aikuisena opiskelun ja aikuisten ohjauksen päivän teemaksi. Kehitetty TNO-palvelu tuli alueella tunnetuksi, sillä Koulutustorstaissa on riittänyt asiakkaita. Kehitetty malli sai julkisuutta myös valtakunnallisella tasolla, kun Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori esitteli toimintatapaa valtakunnallisissa tapahtumissa yhdessä Opin Ovi, Hämeen ELYkeskus -hankkeen projektikoordinaattorin kanssa. Koulutustorstai esiteltiin vuoden 2011 aikana myös muiden Opin Ovi -hankeperheeseen kuuluvien projektien tiedotteissa ja Opin Ovien valtakunnallisissa tiedotteissa ja verkkolehdessä. 6.1. Projektin internetosoite http://opinoviosaamiseen.wikispaces.com ja www.opinovi.fi/osaamiseen sekä www.facebook.com/opinoviosaamiseen 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET (Ongelmat projektin toteutuksessa esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen. Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi. Kuvataan niitä ongelmia, joita hankkeen toteuttamiseen on liittynyt ja kuinka niitä on ratkaistu. Esitetään suosituksia siitä, miten ongelmat voidaan välttää tai ratkaista. Suositusten tarkoituksena on mm. auttaa muita hanketoimijoita omien projektiensa suunnittelussa sekä antaa rahoittajalle tietoa siitä, mitä asioita pitää hanketoimijoiden koulutuksessa ja rahoittajan omassa toiminnassa ottaa erityisesti huomioon. Lisäksi arviointia omasta projektityöstä ja sen toteutuksesta, onko se ollut tuloksia tuottavaa, onko saatu asioita eteenpäin.) Markkinoiminen Kehitettyjen TNO-palvelujen markkinoiminen: projektissa ei oltu varattu resursseja (aikaa, markkinointirahaa, osaamista) kehitettyjen palvelujen markkinoimiseen käyttäjille. Tämän vuoksi oli keksittävä tiedotus- ja markkinointitapoja, jotka eivät aiheuta kustannuksia. Palvelun markkinoiminen tällä tavoin on haastavaa ja kaikki palvelusta hyötyvät eivät saa tietoa näiden kanavien kautta niin todennäköisesti kuin, jos markkinointiin olisi voitu käyttää enemmän resursseja. Uuden mallin luominen (esim. Ohjaamo-palveluiden tarjoaminen myös oppilaitoksen ulkoisten asiakkaiden käyttöön) olisi vaatinut säännöllistä, näkyvää 16

markkinointia, johon ei välttämättä yhden aluekoordinaattorin aika eikä osaaminenkaan riitä. Olisiko mahdollista tällaiseen valtakunnalliseen hankkeeseen palkata yhteisiä markkinointiviestinnän osaajia? Pelkät yksittäiset mainokset eivät riitä markkinoinniksi ja tiedottamiseksi. Yhden luukun palvelu verkostomaisesti Opin Ovi -projektien ajatus yhden luukun palvelun kehittämiseksi on ollut haastavaa. Verkoston päättäjiltä ja toimijoilta kerätyn alkukartoituksen mukaan tarvetta ja halukkuutta yhteistyöhön on mutta resursseja varsinaiseen erillisen TNO-palvelupisteen perustamiseen ei ole. Tämän vuoksi alueelliset verkostot ovat tehneet TNO-suunnittelua verkostomaisesti tuotettuna palveluna. Eri organisaatioiden toimintaan liittyvät muutokset tulevaisuudessa ovat myös haasteena verkostotoiminnalle. Organisaatioissa ei välttämättä olla valmiita panostamaan yhteiseen kehittämiseen, kun oma työpaikka on jatkuvassa muutoksessa. Verkostomaisesti tuotetuista palveluista olisi mahdollisesti saatavissa huomattavat säästöt paitsi tiedon myös asiantuntemuksen vaihtamisen ja ohjausosaamisen kehittymisen muodossa. Konkreettisesti tehostumismahdollisuuksia löytyy tilojen käytön, yhteisen markkinoinnin ja koulutuksen mahdollisuuksien sekä tunnettuuden lisäämisen saralla. TNO-palvelun yhdeksi haasteeksi todettiin sirpaleisen ja hyvin joustavia mahdollisuuksia tarjoavan aikuiskoulutuksen laaja tarjonta. Verkoston tehokas hyödyntäminen, uusien innovaatioiden ja kysynnän hiljaisten signaalien tuominen tietoon mahdollisimman vähin välikäsin saattaisi olla tavoiteltava tila. Hakevan ja siirtymävaiheen ohjauksen resursointi Aikuisten ohjauspalvelujen parantamisen haasteena on myös se, ettei aikuiskoulutusta tarjoavilla oppilaitoksilla ole juurikaan resursseja hakevan vaiheen ja koulutuksen jälkeisen siirtymävaiheen ohjaustoimintaan. Ohjauksen resursointi painottuu oppilaitoksessa jo opiskelemassa olevien opintojen aikaiseen ohjaamiseen jos aina siihenkään. Projektissahan tähdättiin myös mm. aikuisten opinto-ohjaajan tehtävän pilotointiin ja vakiinnuttamiseen, koska monissa oppilaitoksissa tällaista tehtävää ja tehtävänkuvaa ei ole. Oppilaitoksilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet tarjota aikuisille omien opintojen suunnittelua tukevia ja/tai opiskelutaitoja kehittäviä ja vahvistavia kursseja, joita voisi opiskella ennen varsinaisten opintojen aloittamista. Tällaisten kurssien järjestäminen joko vie resurssit joltakin olemassa olevalta koulutukselta tai vapaarahoitteisena koulutuksena järjestettäessä näiden kurssien hinta muodostuu asiakkaalle liian korkeaksi. 17

TE-hallinnon rooli TE-toimiston tärkeä rooli seudullisena aikuisopintojen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun tarjoajana säilyy tulevaisuudessakin. Uhkakuvat palveluverkoston vähentämisestä vaikuttavat kuitenkin asiakkaan saamaan palveluun. Sähköisen palvelun kehittäminen siten, että asiakas kokisi saavansa avukseen henkilökohtaista ohjausta, on nykyisellä tarjonnalla sirpaleista ja vaikeasti löydettävää. Opin Ovi Osaamiseen -projektin loppuseminaarissa TE-toimiston edustaja toi esille haasteen siitä, miten työssä olevat, TNO-palvelua tarvitsevat löytäisivät TE-toimiston TNO-palvelut toisaalta myös TE-hallinnon vähenevät resurssit ovat keskusteluttaneet eli miten resurssit riittäisivät suurempaan kysyntään. Onko mahdollista kaataa aitoja valtionhallinnon ja koulutusorganisaatioiden toimijoiden väliltä? Millainen mahdollisuus olisi erottaa edes kokeellisesti koulutusneuvonta ja ammatinvalinnanohjaus TE -toimiston seinien sisällä olevasta keinovalikoimista ja lähteä perustamaan aidosti yhteistä TNO-palvelupistettä, Koulutusneuvolaa? Laaja toiminta-alue Hyvinkään-Riihimäen alueella koettiin, että projektin toiminta-alue oli resursseihin nähden liian laaja (Hyvinkää-Riihimäki-Loppi-Hausjärvi) ja alueen jakautuminen kahden eri ELY-keskuksen alueelle on haastavaa. Tämä näkyi projektitoimijoiden käytännön työssä eri ELYjen erilaisina sääntöinä ja painotuksina. Sinänsä erittäin suositeltavaa tehdä hanketta yli rajojen ja näin yhdistää käytäntöjä. Ohjausosaamisen koulutuksiin osallistuminen Yksi projektin tavoitteista oli tarjota mahdollisuuksia kehittää erilaisiin koulutuksiin osallistujien ohjausosaamista. Vaikka toiminta-alueelta osallistuikin eri koulutuksiin yli 100 henkilöä, koettiin projektissa välillä tuskaa siitä, että aina eivät organisaatiot olleet syystä tai toisesta halukkaita päästämään työntekijöitään koulutuksiin. Resurssien vähentyminen on tuonut haasteen irrottautua työpaineesta edes miettimään oman osaamisensa ylläpitoa, saati verkostoitumaan muiden kanssa. Organisaatiomuutokset tuovat myös oman epävarmuuden nostaa esille omaa koulutustarvettaan. Ohjaamo-toiminnan jatkuminen? Hyvinkää-Riihimäen ja Forssan seuduilla oppilaitoksen Ohjaamo-palvelut on kehitetty projektivetoisesti myös näiden toimintojen jatkuminen on uhattuna, ellei hakevan toiminnan vaiheistusta myös rahallisesti kyetä kehittämään. Asiasta on tiedotettu Faktian ja Hyrian johtoryhmille. 18

8. PROJEKTIN TULOKSET (Tämä on loppuraportin tärkein kohta, jossa toimenpiteiden tulokset esitetään. Lisäotsikoksi on suositeltavaa kirjoittaa: Projektin toimenpiteiden toteutus. Kirjoitetaan näkyviin projektisuunnitelman kohdan 8.1 numeroidut otsikot. Samat otsikot, jota ovat myös erikseen tehdyssä toimenpiteitä avaavassa hankesuunnitelmassa, jos se on tehty. Esitetään toimenpiteittäin toimenpiteiden toteuttaminen ja tulokset. mitä tehtiin ja millaisia tuloksia saatiin aikaan, miten päästiin lopputuloksiin? esitetään arviointia ja analysointia toimenpiteiden toteutumisesta, onnistuneisuudesta. keskeistä on, että loppuraporttia lukiessa pystyy saamaan kuvan suunnitelluista toimenpiteistä ja miten ne ovat toteutuneet? Onko tehty sitä, mitä pitikin?) Projektin toimenpiteiden toteutus Projektihakemuksessa projektin keskeisiä toimenpiteitä olivat 1. Luodaan aikuiskouluttajille yhteistyörakenteet ja rakennetaan aikuisopintoihin hakeutuville palvelupisteet yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimistojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Toteutetaan ohjaus- ja neuvontapalveluja monikanavaisesti ja tuotetaan tietoa koulutustuotteista alueellisiin ja valtakunnallisiin palveluportaaleihin. 2. Mallinnetaan ohjauspalvelut ja selkeytetään ohjauspalvelujen tuottajien työnjakoa. Kuvataan erityispalveluja ja -ohjausta tarvitsevien palvelukartta. Tiedotetaan yhteisestä mallista henkilö- ja yritysasiakkaille ja perehdytetään koulutusorganisaatioiden henkilöstöä ohjaukselliseen toimintamalliin. 3. Kohotetaan aikuisopiskelijoita ohjaavien henkilöiden osaamistasoa yhteistyössä valtakunnallisten hankkeiden kanssa järjestämällä koulutuksia ja tutustumiskäyntejä sekä tekemällä, kehittämällä ja arvioimalla organisaatioiden ohjaussuunnitelmia. 4. Organisoidaan hakevaa toimintaa yritysten ja organisaatioiden koulutus- ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi ja rakennetaan selkeitä tuotepaketteja esimerkiksi henkilöstökoulutuksen ja osaamiskartoitusten toteuttamista varten. Projektihakemuksessa on yritetty kuvata sitä, millaisin toimenpitein projektille asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin siten, että vastataan myös projektille asetettuihin tarpeisiin. Aiotut toimenpiteet eivät kuitenkaan kuvanneet projektin todellisuutta. Ensimmäisessä kohdassa mainittua palvelupistettä ei ollut mah- 19