Yritys ja työterveyshuoto Työterveyshuoto henkiöstön hyvinvoinnin tukena
Sisäys Työterveyshuoon tavoitteet... 4 Työterveyshuoon sisätö... 5 Henkiöstön työ- ja toimintakyvyn tukeminen... 6 Terveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen... 7 Työhyvinvointia edistävät terveystarkastukset... 7 Uhkaavien ongemien ehkäiseminen... 7 yökyvyttömyyden ehkäiseminen... 8 Sairausomien pitkittymisen ehkäiseminen... 8 Sairauspoissaoojen seuranta... 9 Työstä johtuvien terveyden vaarojen ehkäiseminen... 11 Työpaikkasevitykset... 11 Toiminta asiantuntijana vaarojen arvioinnissa... 12 Neuvonta, ohjaus ja toimenpide-ehdotukset... 12 Terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä... 12 Työhönsijoitustarkastukset työhönoton apuna... 14 Työterveyshuoon järjestäminen... 15 Järjestämistavat... 15 Puoueettomuus, riippumattomuus ja tietosuoja... 15 Tietosuoja... 16 Kean korvausperiaatteet... 17 Paveujen hinnoitteu ja askutus... 17 Hinnoitteuperiaatteet... 17 Laskutuksen perusteeksi annettavat tiedot... 18 Yrittäjän työterveyshuoto... 19 Työterveyshuotosopimukset ja toimintasuunnitemat... 20 Työterveyspaveujen ostaminen... 21 Ehdotus tarjouspyynnön sisäöksi... 21 2 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto
Esipuhe Väestön ikärakenteen muuttuessa työeämästä poistuu enemmän työvoimaa kuin sinne tuee uutta. Sekä kansantaouden että yksittäisten yritysten kannata onkin vättämätöntä, että työeämässä jatketaan nykyistä pidempään. Viime vuosina ainsäädäntöä on muutettu tukemaan tätä tavoitetta. Vuoden 2005 suuren työeäkeuudistuksen ohea työeäkejärjestemän ammatiinen kuntoutus on säädetty akisääteiseksi. Myös Kansaneäkeaitoksen kuntoutusainsäädäntöä uudistettiin vuoden 2004 austa. Jo vuonna 2002 työterveyshuotoakia uudistettiin siten, että työ- ja toimintakyvyn tukeminen sai entistä vahvemman aseman. Lainsäädäntö ei kuitenkaan yksin ratkaise ongemia, vaan työn tuee oa aadutaan seaista, että työssä hautaan jatkaa. Työntekoa ei myöskään pitäisi joutua opettamaan iian aikaisin sairauksien vuoksi. Hyvin toimiva työterveyshuoto voi auttaa yrityksiä pitämään huota henkiöstöstään ja tukea osataan yrityksen menestystä. Se kuitenkin edeyttää, että yritys osaa riittävästi käyttää työterveyshuoon mahdoisuuksia. Tässä oppaassa käsiteään työterveyshuotoa erityisesti henkiöstön työhyvinvoinnin kehittämisen kannata. Opasta ei oe tarkoitettu tyhjentäväksi työterveyshuoon käsikirjaksi. Siinä korostetaan niitä kehityskohteita, jotka ovat tueet esiin Varman asiakasyrityksissä. Vaikka yritykset ovat useimmiten tyytyväisiä työterveyshuotonsa toimintaan, on osoittautunut, että työterveyshuotoa ei aina osata käyttää hyväksi niin tehokkaasti kuin oisi mahdoista. Opas antaa yrityksie käytännön vihjeitä oman työterveyshuototoimintansa kehittämiseen, jotta se paveisi työhyvinvoinnin edistämistä mahdoisimman hyvin. Tietojen toivotaan auttavan yrityksiä myös työterveyspaveujen ostamisessa, tarjouspyyntöjen tekemisessä ja tarjousten arvioinnissa. Mari Antti-Poika asiantuntijaääkäri VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 3
Työterveyshuoon tavoitteet Työterveyshuotoain mukaan työterveyshuoon tavoite on työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuoon yhteistoimin edistää työhön iittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveeisyyttä ja turvaisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Yrityksen näkökumasta työterveyshuooa voi oa myös muita tavoitteita: Hyväkuntoinen henkiöstö tekee aadukasta tuosta. Työkyvystä huoehtiminen ja työkyvyttömyysuhan ehkäiseminen vähentävät sairauspoissaooista ja varhaiseäkkeistä aiheutuvia kustannuksia. Henkiöstöstä huoehtiminen uo positiivista yrityskuvaa, joa on merkitystä henkiöstön rekrytoinnie ja vaihtuvuudee. Jos työterveyshuotoon sisätyy sairaanhoito, sen järjesteyissä voidaan ottaa huomioon myös työntekijöiden ja yrityksen tarpeet. Työhyvinvoinnin kannata useimmissa yrityksissä on kehittämisen mahdoisuuksia ainakin seu raavia aueia: Osaistuminen työterveyshuoon toiminnan suunnitteuun ja seurantaan niin, että toiminta tukee yrityksen työkyvyn haintaa mahdoisimman hyvin. Suunnitteu oisi hyvä yhdistää tarkoituksenmukaisea tavaa yrityksen muuhun vuosisuunnitteuun. Suunnitteun yhteydessä kannattaa myös sopia seurannan tavoista ja mittareista. Työterveyshuotoon kertyvien tietojen tiastoinen hyväksikäyttö suunnitteun pohjana. Yhteistyömait työkykyongemien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi riippumatta siitä, tuevatko ongemat ensin esiin työterveyshuoossa vai työpaikaa. 4 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto
Työterveyshuoon sisätö Työterveyshuotoaissa korostetaan työterveyshuototoiminnan prosessimaisuutta. Työterveyshuoon tuee perustua vuosittain tehtävään toimintasuunnitemaan, joka puoestaan perustuu asiakasyrityksen tarpeiden sevittämiseen (mm. työpaikkasevitykseen). Toiminnassa on kaksi pääinjaa: työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn edistäminen sekä työstä johtuvien vaarojen ehkäiseminen. Lisäksi aissa edeytetään työterveyshuoon aadun ja vaikuttavuuden arviointia ja seurantaa. Työterveyshuoon sisätö määriteään työterveyshuotoain 12 :ssä ja tarkemmin sen perusteea annetuissa asetuksissa. Lakisääteisten vevoitteiden isäksi työnantaja voi hautessaan järjestää sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuotoa. Sairaanhoito voi oa yeisääkäritasoista tai siihen voi sisätyä erikoisääkäripaveuita vaihteevassa aajuudessa. Työterveyshuoon muu terveydenhuoto sisätää yeensä sekä työnantajan että työntekijän vapaa ehtoisuuteen perustuvia terveystarkastuksia, joissa kartoitetaan työntekijöiden yeistä terveydentiaa ja arvioidaan ja seurataan heidän työssä seviytymistään. Kean tiastojen mukaan suurin osa yrityksistä järjestää myös vapaaehtoista terveydenhuotoa ja sairaanhoitoa jossakin aajuudessa. Vapaaehtoiset paveut hepottavat monien akisääteisten vevoitteiden toteuttamista, kuten työ- ja toimintakyvyn seurantaa ja vajaakuntoisten työssä seviytymisen seurantaa sekä ehdotuksia työjärjesteyiksi ja kuntoutukseen ohjaamista. Työterveyshuoossa järjestettävän sairaanhoidon etuja ovat muun muassa: työterveyshenkiöstön erityiskouutukseen pohjautuva asiantuntemus työn ja terveyden väisistä yhteyksistä asiakkaiden työoosuhteiden tuntemus nopea hoitoon pääsy työkykyä uhkaavien ongemien varhainen havaitseminen ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen oikea-aikainen kuntoutukseen ohjaus ja kuntoutusprosessin tukeminen sairausomien oikea mitoitus. VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 5
Henkiöstön työ- ja toimintakyvyn tukeminen Työterveyshuotoain 8 :ssä on annettu yeisiä määräyksiä yhteistoiminnasta yrityksen, yhteistoimintaeinten ja työterveyshuoon väiä. Yrityksen kannata on tärkeää erityisesti se, miten yhteistyökanavat työterveyshuoon ja yrityksen väiä toimivat päivittäisessä työssä. Työterveyshuotoaki asettaa yrityksee ja työterveyshuooe vevoitteita työntekijöiden terveyden ja työ- ja toimintakyvyn seuraamiseksi ja edistämiseksi. Laissa ja sen perusteea annetuissa asetuksissa ei anneta yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, miten tehtävä tuee hoitaa. Tarkoituksenmukaisena toiminnan kannata voitaneen pitää, että yrityksessä on suunnitema siitä, miten aissa määriteyt tehtävät hoidetaan. Työterveyshuoon keinoja työkyvyn tukemisessa ovat seuraavat: Työssä seviytymisen seuranta terveystarkastukset sairaanhoito työpaikkasevitykset ja toiminnan suunnitteu sairauspoissaoojen seuranta Työkyvyn tukeminen ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen pitkäaikaissairaiden työssä seviytymisen tukeminen sairausomien pitkittymisen ehkäiseminen hoito ja ääkinnäinen kuntoutus vaikuttaminen työooihin ja järjesteyihin yhteistyö yritysten ja työterveyshuoon väiä ongemien ratkaisuissa ammatiisen kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaus tiastojen ja muun henkiöstön hyvinvointia kuvaavan tiedon tuottaminen yrityksen suunnitteun tueksi Työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä voidaan tukea toisaata edistämää hyvinvointia, toisaata havaitsemaa ongemat mahdoisimman varhain ja ehkäisemää niiden paheneminen (kuva). Työterveyshuoon osuus vaihteee eri tianteissa. Työhyvinvoinnin tukeminen Työkyvyttömyyden ehkäisy menetteyt työkykyongemissa sairausomien pitkittymisen ehkäiseminen Uhkaavien ongemien ehkäisy Ongemien tunnistaminen ristiriidat vaatimusten ja suorituskyvyn väiä riittämätön osaaminen tai väärä ammatinvainta ongemainen eämäntianne Ratkaisut ongemien mukaan Työhyvinvoinnin edistäminen johtaminen osaaminen ja työmotivaatio toimivat työyhteisöt terveeiset eintavat ja turvaiset työoot eämän ja työn hainta 6 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto
Terveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen Työhyvinvoinnin edistäminen on osa yrityksen kehitystoimintaa. Tärkeintä on johtaminen, muun muassa esimiestyö ja töiden organisointi sekä ammatiisesta osaamisesta huoehtiminen. Työterveyshuoon tehtäviä työhyvinvoinnin edistämisessä ovat: asiantuntijatoiminta turvaisen työympäristön ja työhyvinvointia vahvistavien työyhteisöjen kehittämisessä tiasto- ym. tietojen tuottaminen työhyvinvoinnin arvioimiseksi ja kehittämiskohteiden tunnistamiseksi neuvonta ja tuki terveeisten eämäntapojen edistämisessä. Työhyvinvointia edistävät terveystarkastukset Terveystarkastuksia käytetään monissa yrityksissä väineinä sekä tietojen keräämiseen että työtä ja eintapoja koskevaan neuvontaan. Henkiökohtaisia kontakteja pidetään vaikuttavina terveyskasvatuksen kanavina, ja henkiöstö yeensä arvostaa terveystarkastuksia. Terveystarkastuksesta saatavien tietojen perusteea työntekijät voivat hautessaan tehdä itseeen terveyssuunniteman, jonka toteutumista seurataan. Jos tarkastuksessa imenee työkykyä uhkaavia ongemia, työterveyshuoto voi tarvittaessa tehdä ehdotuksia työoojen korjaamiseksi tai työn järjestämiseksi niin, että työssä seviytymistä voidaan hepottaa. Jotta terveystarkastuksista saataisiin tietoa työhyvinvoinnin kehittämiseen, yrityksen kannattaa pyytää terveystarkastuksien tuoksista yhteenvedot, joiden perusteea saadaan käsitys henkiöstön terveydentiasta ja sen kehittymisestä. Yhteenvedot tuee antaa seaisessa muodossa, että niistä ei voida tunnistaa yksittäisiä henkiöitä. Pienet yritykset eivät tästä syystä voi aina saada edes tiastoja tarkastusten tuoksista. Nekin voivat siti pyytää työterveyshuoota jonkinaisen arvion siitä, mitkä asiat yrityksessä tuntuvat oevan hyvin ja missä oisi parantamisen tarvetta. Terveystarkastuksissa voidaan myös saada viitettä työyhteisössä oevista ongemista, joista työnantajan oisi hyvä saada tieto mahdoisimman varhain. Tiedonkuusta täaisissa tianteissa oisi hyvä sopia. Osa yrityksistä on siirtynyt ikäryhmittäisistä tarkastuksista työyksiköittäin tehtäviin tarkastuksiin, jooin työympäristöstä, työyhteisöistä ja terveystarkastuksista saatu tieto voidaan uontevasti yhdistää. Uhkaavien ongemien ehkäiseminen Useimmia työpaikoia on henkiöitä, joia on seviytymisvaikeuksia töissä. Täöin kyse ei useinkaan oe sairaudesta, vaan ristiriidasta työn vaatimusten ja työntekijän ruumiiisen tai henkisen suorituskyvyn väiä. Esimerkkejä voivat oa tuki- ja iikuntaeinoireet toistotyössä tai iiaisen työkuorman aiheuttama uupuminen. Taustaa saattaa oa myös riittämätön osaaminen, vaikeudet muutosten kohtaamisessa, väärä ammatinvainta tai ongemainen eämäntianne. Työpaikaa imeneviä merkkejä saattavat oa isääntyneet poissaoot, heikentyneet työsuoritukset tai aikaisemmasta poikkeava käytös. Joskus vaikeudet tuevat esiin työterveyshuoossa terveystarkastuksessa tai toistuvina sairauskäynteinä. Päihdeongemat ja muun muassa seksuaainen häirintä voivat ensimmäisenä tua esiin joko työpaikaa tai työterveyshuoossa. VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 7
Jos työntekijää on fyysistä tai psyykkistä oireiua, jonka hän itse epäiee johtuvan työstä, häneä on työterveyshuotoain mukaan oikeus saada perusteusta syystä sevitys työkuormituksestaan. Perustetu syy on ainakin sioin, kun oireiu on johtanut hoidon tarpeeseen tai sairauspoissaooihin. Työntekijän tuisi mahdoisimman varhain kääntyä työnantajan, käytännössä ähimmän esimiehen puoeen. Esimiehen kanssa sevitetään yhdessä tianteeseen johtaneita tekijöitä ja etsitään niihin ratkaisuja. Työterveyshuoto arvioi pyynnöstä sevityksen tarpeen ja tekee arvionsa perusteea ehdotuksen terveyshaittojen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Ongemat eivät useinkaan oe työterveyshuoon keinoin ratkaistavissa, vaan tarvitaan tiapäisesti tai pysyvästi työjärjesteyjä, kuten ergonomisia parannuksia, parempia työväineitä, työtehtävien tai työajan järjesteyjä. Joskus voidaan jopa tarvita siirto uusiin työtehtäviin. Yrityksen ja työterveyshuoon tuisi suunnitea toimintamait, joia ongemiin tartutaan yhdessä riittävän varhain. Työterveyshuotoa koskevat tietosuojavaatimukset on täöin uonnoisesti otettava huomioon. Hyväksi todettu tapa on keskustea ongemista avoimesti neuvotteuissa, joihin osaistuvat työntekijä, esimies, työterveyshuoon edustaja ja tarpeen vaatiessa myös uottamusmies, työsuojeuvatuutettu tai henkiöstöhainnon edustaja. Yhteiset neuvotteut antavat riittävästi tasapuoista tietoa kaikie osapuoie, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Pekät kirjaiset viestit ovat harvoin yhtä tehokkaita. Työkyvyttömyyden ehkäiseminen Kun työvoima ikääntyy, pitkäaikaissairaudet isääntyvät. Vaikka useimmat pitkäaikaissairaat ovat täysin työkykyisiä, työooihin vaikuttamaa voidaan usein hepottaa heidänkin työssä jaksamistaan ja ehkä jopa parantaa sairauksien ennustetta. Työterveyshuoon tehtävä on seurata pitkäaikaissairaiden työssä seviytymistä ja hoitaa sekä kuntouttaa heitä ääkinnäisesti. Jos työjärjesteyt ovat tarpeen, tarvitaan yhteistyötä työterveyshuoon ja yrityksen väiä. Jos sairaus aiheuttaa merkittävän uhan työkyvye, työeäkekuntoutuksena voidaan tukea esimerkiksi osa-aikaista työhönpauuta pitkän sairausoman jäkeen tai siirtymistä uusiin työtehtäviin työkokeiun muodossa. Myös tarvittavaa kouutusta voidaan tukea. Kuntoutus on yrityksee taoudeisesti erittäin eduista sioin, jos yritykseä on merkittävä omavastuu työkyvyttömyyskustannuksistaan. Työntekijän pitäminen yrityksessä voi oa erityisen eduista myös, jos häneä on yrityksen kannata merkittävää osaamista tai jos aaa tai paikkakunnaa on työvoimapuaa. Lisätietoa työeäkekuntoutuksesta saa Varman kotisivuita www.varma.fi tai soittamaa numeroon 010 514 7021. Sairausomien pitkittymisen ehkäiseminen Pitkät, useamman kuukauden kestävät sairausomat ovat aina uhka työkyvye. Monissa yrityksissä on out tapana tehdä työntekijäe terveystarkastus työhön paatessa. Myös asetukseen hyvästä työterveyshuotokäytännöstä (1484/2001) on sisäytetty terveystarkastukset sairausvaiheiden yhteydessä. Tavoitetianne on, että jo pitkän sairausoman akaessa yhdessä työntekijän ja työterveyshuoon kanssa pohdittaisiin, miten työhönpauu aikanaan toteutetaan. Oisi arvioitava, onko todennäköistä, että työntekijä voi paata toivuttuaan entiseen työhönsä, oisiko paattava auksi osa-aikaisesti, 8 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto
pitäisikö työtehtäviä muokata väiaikaisesti tai pysyvästi vai onko tarpeen aoittaa suunnitemat kokonaan uuden työn hankkimiseksi. Usein myös muu työyhteisö tarvitsee vamentautumista pitkään poissaoeen työntekijän paatessa työhön. Yrityksen ja työterveyshuoon tuisi sopia, miten pitkien sairausomien akaessa toimitaan. Erityisesti jos sairausoma määrätään muuaa kuin työterveyshuoossa, tuisi sopia, miten tieto siitä siirtyy työterveyshuotoon. Työnantaja voi uovuttaa sairausomatodistukset työterveyshuotoon, eei työntekijä sitä jostakin syystä kieä (aki yksityisyyden suojasta työeämässä 759/2004, 5 ). Varma on jukaissut Työkyvyttömyyden ehkäisy työpaikaa -oppaan toimintamaien kehittämiseksi työkykyä uhkaavien ongemien haitsemiseen, sairausoman pitkittymisen ehkäisemiseen ja yhteistyöhön työeäkekuntoutuksessa. Oppaan voi tiata tai tuostaa Varman kotisivuita www.varma.fi tai soittamaa numeroon 010 514 5025. Sairauspoissaoojen seuranta Sairauspoissaooja seuraamaa saadaan kuva henkiöstön sairastavuudesta. Tiastojen avua voidaan verrata saman yrityksen eri yksiöitä, havaita muutokset työkyvyttömyydestä ajan kuuessa ja saada tietoa työkykyä edistävien toimenpiteiden tarpeesta. Tietoja voidaan verrata muiden yritysten ja yksiöiden samaa tavaa askettuihin ukuihin. Seurattavia muuttujia voivat oa muun muassa poissaoojaksojen määrä, sairauspoissaooprosentti (sairauspoissaooajan suhde teoreettiseen säännöiseen työaikaan) ja poissaoon keskimääräinen pituus. Nämä saadaan uotettavimmin henkiöstöhainnon tietojärjestemästä, jossa on reaaiaikaiset tiedot henkiöstön ukumäärästä, työajoista ja työajan käytöstä. Sairauspoissaootiastojen tukinnassa on hyvä käyttää työterveyshuoon asiantuntija-apua. Työterveyshuoto täydentää henkiöstöhainnon seurantaa isäämää tietoihin diagnoosit, jooin tiastoista imenevät myös poissaoojen pääasiaiset syyt. Kattavaa seurantaa varten tarvitaan työterveyshuotoon tiedot kaikista poissaooista ei myös oman työterveyshuoon ukopuoeta kirjoitetut todistukset ja työntekijän oman imoituksen varaan jääneet yhyet poissaoot. Jos käytössä on kattavat tiedot henkiöstön sairauspoissaooista, työterveyshuoto voi ottaa säännöisin väiajoin raportteja henkiöistä, jotka ovat oeet pitkähköä sairausomaa tai joia on toistuvia sairauspoissaooja. Useimmissa työterveyshuoon tietojärjestemissä on mahdoista määriteä sekä seuranta-aika että hakukriteereinä käytettävä sairausomapäivien ja -kertojen ukumäärä. Jos työntekijää on pajon sairauspoissaooja, työterveyshuoto voi kutsua henkiön vastaanotoe. Työterveyshuoon tehtävänä on varmistaa, että usein tai pitkään sairausomaa oeen työntekijän sairaudet ovat tehokkaassa hoidossa ja että hoidossa ja kuntoutuksessa on riittävässä määrin huomioitu työssä seviytyminen ja työhön paaaminen. Lisäksi työterveyshuoto voi tehdä työkyvyn pikaiseksi paauttamiseksi tarvittavia ehdotuksia toimenpiteiksi työpaikaa. Pienissä yrityksissä tai yksiköissä sairauspoissaootiastojen käyttömahdoisuudet ovat rajaiset. Mitä pienempi yksikkö, sitä herkempi tiasto on satunnaisie heiahteuie. Yksittäinen pitkä sairausoma esimerkiksi ennen työkyvyttömyyseäkkeee jäämistä vääristää tiastoja kohtuuttomasti. Lisäksi, jos tiastoja käsiteään yrityksessä muuaakin kuin VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 9
saassapitovevoisten henkiöiden kesken, pienessä yrityksessä voidaan yksiöitä tunnistaa tiastoistakin. Vaikka sairauspoissaooja ei tiastoitaisi, sairausomia on siti syytä seurata. Jos työntekijää on poikkeukseisen pajon poissaooja, työterveyshuoto voi auttaa syyn sevittämisessä. Jos työterveyshuotoon ei sisäy sairaanhoitoa tai työntekijä muuten käyttää oman työterveyshuoon ukopuoisia paveuita, ei tieto poissaooista tue työterveyshuoon tietoon. Täöin esimiehen on syytä ohjata työntekijä sairausomatodistuksineen asian sevitteyihin omaan työterveyshuotoon. Työterveyshuoon tehtävä ei oe kontrooida sairauspoissaooja. Sen keinoja sairauspoissaoojen hainnassa ovat terveyden edistäminen, osuvat työkykyarviot, sairauksien ja tapaturmien hoito ja ehkäisy sekä tarvittavien työmuutosten tai kuntoutustoimien käynnistäminen yhteistyössä yrityksen ja työntekijöiden kanssa. Tuokseinen toiminta edeyttää uottamukseisia suhteita kaikkien osapuoten väiä. Lisätietoja: Työaikakatsaus. Työajat ja poissaoot EK:n jäsenyrityksissä. www.ek.fi. Sairauspoissaookäytäntö työpaikan ja työterveyshuoon yhteistyönä. STM:n jukaisuja 2007:7. www.stm.fi. 10 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto
Työstä johtuvien terveyden vaarojen ehkäiseminen Vationeuvoston asetuksessa (1485/2001) terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä on uetetu fysikaaisia, kemiaisia ja bioogisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa. Sairastumisen vaaraa työssä voivat aiheuttaa kemiaiset tekijät (esim. pöyt, kaasut, huurut), fysikaaiset tekijät (esim. meu, tärinä, säteiy) tai bioogiset tekijät (esim. bakteerit, virukset, homeet). Toistuvat rasittavat työiikkeet voivat aiheuttaa ihasten ja jänteiden kipeytymistä. Työssä voi oa myös tapaturman tai väkivaan kohteeksi joutumisen vaara. Työssä syntyvät sairaudet voidaan korvata ammattitauteina, jos työssä oeva tekijä katsotaan sairauden pääasiaiseksi aiheuttajaksi. Sairauksia on kuitenkin tavaisesti useita syitä, ja työssä oeva tekijä on vain yksi monista aiheuttajista tai vain sairautta pahentava tekijä. Täöin sairauksia ei korvata ammattitauteina, mutta työssä oevan vaaraisen tekijän vähentäminen saattaa siti oa tarpeen oireiden vähentämiseksi. Vaikka työoosuhteiden parantamistoimet kohdistuvatkin sairastuneeseen henkiöön, työoojen parantaminen useimmiten koituu myös muiden työntekijöiden hyväksi ja estää uusien sairaustapausten imaantumisen. Työterveyshuoon keinoja vaarojen ehkäisemisessä ovat: työpaikkasevitykset, toiminta asiantuntijana vaarojen arvioinnissa neuvonta ja ohjaus terveystarkastukset sekä toimenpide-ehdotukset työoojen parantamiseksi ja osaistuminen työpaikkojen suunnitteuun. Työpaikkasevitykset Työpaikkasevitykset toimivat työterveyshuotoain mukaan koko työterveyshuototoiminnan suunnitteun pohjana. Työpaikkasevityksissä kartoitetaan ainakin erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat työt, terveydeisiä erityisvaatimuksia edeyttävät tehtävät sekä työt, joissa on erityinen tapaturmavaara. Työpaikkasevitysten perusteea suunniteaan työterveyshuoon jatkotoimenpiteitä, esimerkiksi mitä terveystarkastuksia tarvitaan, mihin asioihin voidaan vaikuttaa tiedottamaa ja minkä tasoinen ensiapuvamius työpaikaa tarvitaan. Työpaikkasevityksissä voi imetä myös jatkotutkimusten, esimerkiksi työhygieenisten mittausten tai työoojen parantamisen tarve. Työterveyshuoon tuisi kyetä priorisoimaan ehdotuksensa ja erottamaan muun muassa, mitkä tekijät aiheuttavat todeista sairastumisen vaaraa ja mitkä ovat ähinnä työviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Työterveyshuoota voi pyytää myös karkeata riskiarviota, esimerkiksi siitä, kuinka vakavia sairauksia eri tekijät voivat aiheuttaa sekä siitä, onko sairauden syntyminen todennäköistä, epätodennäköistä vai hyvin epätodennäköistä. Mitä paremmin työterveyshuoto on ennata vamistautunut työpaikkasevitykseen, sitä enemmän sevityksestä on hyötyä yrityksee. Yrityksen kannattaakin antaa mahdoisimman VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 11
pajon tietoja työterveyshuooe etukäteen sekä varautua itsekin nostamaan esiin ongemia ja kysymyksiä, joihin hautaan vastauksia. Toiminta asiantuntijana vaarojen arvioinnissa Työturvaisuusain 10 :n mukaan työnantajan on sevitettävä ja tunnistettava työhön iittyvät haitta- ja vaaratekijät ja arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvaisuudee ja terveydee. Tarvittaessa on käytettävä ukopuoisia asiantuntijoita, joaisena voi toimia työterveyshuoto. Työterveyshuoon aatima työpaikkasevitys voi joskus oa vaarojen sevitys tai sevityksen osa. Työterveyshuoon asiantuntemus riskien arvioinnissa koskee nimenomaan vaaratekijöiden terveydeisen merkityksen arviointia. Neuvonta, ohjaus ja toimenpide-ehdotukset Työpaikkasevitysten ja terveystarkastusten perusteea työterveyshuoto voi antaa neuvoja ja ohjausta ja tehdä ehdotuksia toimenpiteiksi. Työterveyshuoto ei oe teknisten kysymysten asiantuntija. Se voi vain osoittaa asioita, jotka vaativat korjaamista, ja yrityksen teknisten asiantuntijoiden tehtäväksi jää ratkaisujen etsiminen. Suunnitetaessa uusia työpaikkoja, muun muassa rakennuksia, uusia koneita tai uusia työpisteitä kannattaa varhaisessa vaiheessa kysyä työterveyshuoota, minkäaisia asioita terveyden kannata pitäisi ottaa huomioon. Työterveyshuoon tehtävänä on toimia yrityksen asiantuntijana kaikissa työooihin iittyvissä kysymyksissä. Muutamissa yrityksissä on käytäntönä pyytää aina työterveyshuoon ausunto uusista käyttöön otettavista aineista niiden käyttöturvaisuustiedotteen perusteea. Myös investointien priorisoinnissa on käytetty apuna työterveyshuoon terveydeisiä perusteia tekemiä investointiehdotuksia. Usein terveyden kannata tärkeät investoinnit ovat osoittautuneet kannattaviksi myös tuottavuuden kannata. Terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä Kun työssä on erityinen sairastumisen vaara, työterveyshuotoaki edeyttää terveystarkastuksia. Niistä säädetään tarkemmin vationeuvoston asetuksessa (1485/2001). Tarkempia ohjeita tarkastusten sisäöstä annetaan sosiaai- ja terveysministeriön (STM) ja Työterveysaitoksen (TTL) jukaisemassa oppaassa Terveystarkastukset työterveyshuoossa. Viimeistään kuukauden kuuessa työn aoittamisesta tuee tehdä akutarkastus, jossa arvioidaan, sopiiko työntekijä työhön terveydentiansa puoesta. Sopivuuden arviointi on harvoin yksiseitteistä, siä nykyisissä kehittyneissä työooissa sairastumisriskikin on usein hyvin suhteeinen. Työhön sopivuutta arvioitaessa otetaan huomioon vaaran suuruus, suojautumismahdoisuudet, työntekijän kouutus, motivaatio ja yksiöiset edeytykset noudattaa suojautumisohjeita. Yrityksessä oisi hyvä oa sovittu tapa toimia sioin, kun akutarkastuksessa syntyy epäiy työhön sopimattomuudesta terveydeisin perustein. Yhdessä voitaisiin miettiä esimerkiksi, onko riski vähennettävissä työjärjesteyin. Joskus voi myös oa perustetua pyytää ukopuoisen työääketieteen asiantuntijan ausunto 12 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto
sopivuudesta. Asian huoeinen sevittey on tärkeää erityisesti työnhakijan terveydentian ja oikeusturvan kannata, mutta myös työnantajan oikeusturvan kannata. Työterveyshuotoain perusteea erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaan työhön ei saa pakata henkiöä, joa on erityinen herkkyys sairastua tässä työssä. Toisaata rikosain ja työsopimusain perusteea työnhakijaa ei saa iman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa epäeduiseen asemaan terveydentian perusteea. (Ks. myös Työhönsijoitustarkastukset työhönoton tukena). Asian huoeisea sevittämiseä varmistetaan myös, ettei yritys menetä hyvää työntekijää iman riittävää syytä. Työn jatkuessa tehdään määräaikaistarkastuksia STM:n ja TTL:n ohjeiden mukaisesti. Tarkastusten tavoitteena on seurata työntekijöiden terveydentiaa, jotta he eivät sairastuisi työssä oevien tekijöiden vaikutuksesta. Samaa työterveyshuoto antaa neuvoja ja ohjeita turvaisista työtavoista. VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 13
Työhönsijoitustarkastukset työhönoton apuna Työhönsijoitustarkastukset ovat vakiintunut työterveyshuoon toimintatapa. Ne voivat perustua akiin tai oa vapaaehtoisia sekä työnantajae että työntekijäe. Työterveyshuotoain mukaan työhönsijoitustarkastukset tuee tehdä töissä, joihin iittyy erityinen sairastumisen vaara tai jotka asettavat erityisiä vaatimuksia terveydee. Lisäksi eräissä muissa aeissa (mm. tartuntatautiaki, aki nuorista työntekijöistä), muissa määräyksissä (esim. ima- ja rautatieiikenne) ja kansainväisissä sopimuksissa (esim. iikenne- ja sukeustyö) on terveydentiaa koskevia vaatimuksia. Lakisääteisten tarkastusten tavoitteena on yeensä suojata työntekijää tai muita työntekijöitä. Työterveyshuotoain perusteea erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaan työhön ei saa käyttää henkiöä, joa on erityinen herkkyys sairastua tässä työssä. Koska tarkastusten aiminyönnistä voi tua sanktioita työnantajae, työntekijä ei myöskään voi kietäytyä akisääteisistä tarkastuksista. Monissa yrityksissä tehdään myös vapaaehtoisia työhönsijoitustarkastuksia, joihin joskus kohdistuu iiankin suuria odotuksia. Uskotaan, että niiden perusteea voidaan sijoittaa ihmiset juuri heidän terveydeeen sopiviin töihin tai että niiden avua voidaan sukea pois työstä seaiset työnhakijat, joia on suuri riski jäädä työkyvyttömyyseäkkeee. Toisaata rikosain (578/ 1995) työsyrjintäpykään (3 ) ja työsopimusain (55/2001) 2 :n perusteea työnhakijaa ei saa iman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa epäeduiseen asemaan terveydentian perusteea. Täaisia painavia syitä voivat oa tianteet, jotka aiheuttavat vaaraa työnhakijae, muie työntekijöie tai asiakkaie tai joissa hakija on työkyvytön aiottuun työhön. On myös hyvä tiedostaa, että terveystarkastusten mahdoisuudet ennustaa sairastumisvaaraa tai työkykyä ovat huonot. Terveystarkastuksessa voidaan öytää sevät fyysiset sairaudet, jotka useimmiten ovat hoidossa eivätkä vättämättä vaikuta työkykyyn. Psyykkiset ongemat jäävät sitä vastoin yhyessä tarkastuksessa usein huomaamatta. Lisäksi tiedetään, että vaikeastikin sairaat voivat seviytyä hyvin töissä, kun taas vaikeuksia voi tua henkiöie, joia on muunaisia, osin terveydentiasta riippumattomia vaikeuksia seviytyä työssään. Nämä taas kokenut työhönottaja pystyy itse arvioimaan käyttäen tarvittaessa apuna ryhmää tai asiantuntijaa. Yrityksen ja työterveyshuoon pitäisi yhdessä sevittää ja sopia seuraavat asiat: Mitä seaisia työtehtäviä on, jotka akien mukaan edeyttävät työhönsijoitustarkastuksia? Tehdäänkö muihin tehtäviin tuevie työhöntuotarkastuksia, ja tehdäänkö ne työhön tuessa vai vasta työsuhteen somimisen jäkeen? Jos tarkastuksia tehdään, ovatko kaikki seviä, mikä niiden merkitys on koko työhönottoprosessissa tuntevatko kaikki vastuunsa? Miten meneteään, jos työhönsijoitustarkastuksen perusteea terveydentian epäiään estävän työhönvainnan tai aiheuttavan työrajoitteita? Miten meneteään, jos työntekijä kietäytyy akisääteisistä tai vapaaehtoisista tarkastuksista? Miten tarkastukset on käytännössä järjestetty? Miten tietosuoja ja tiedonkuku on järjestetty? 14 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto
Työterveyshuoon järjestäminen Järjestämistavat Työnantaja voi järjestää työterveyspaveut itse (ns. integroitu mai) tai yhdessä toisten työnantajien kanssa. Työnantaja voi myös ostaa paveut yksityisetä ääkärikeskukseta tai terveyskeskuksesta. Jotkut isot yritykset ovat yhtiöittäneet työterveyspaveunsa, jooin ne voivat myydä paveuja myös muie yrityksie. Integroidun main etuna on työterveyshuoon tiivis yhteistyö yrityksen kanssa, minkä seurauksena työterveyshuoto yeensä tuntee muita järjestämisvaihtoehtoja paremmin työpaikan fyysiset oosuhteet, työntekijät ja työskenteyimapiirin ja -kuttuurin sekä toimintatavat ja vaikutuskanavat. Kun toimitaan työpaikan äheisyydessä, työterveysasemaa käynneissä säästetään merkittävästi työaikaa. Yritysten yhteiset työterveysasemat muistuttavat toimintatavoitaan yritysten omia asemia, vaikka maantieteeisistä syistä johtuen yhteistyö ei ehkä aina muodostu yhtä tiiviiksi kuin omae työterveysasemae. Lisäksi sairaustapauksissa matkat työterveysasemae saattavat oa pidempiä. Viime vuosina yhä useammat yritykset ovat uopuneet omasta työterveyshuoosta ja ostavat paveut yksityisetä ääkärikeskukseta. Lääkärikeskusten tarjoamat paveut vaihteevat aadutaan, mikä asettaa asiantuntemusvaatimuksia paveujen ostajae. Yhteistyön tiiviys riippuu pajoti yrityksen aktiivisuudesta. Sairaanhoitojärjesteyt toimivat yksityisissä ääkärikeskuksissa yeensä hyvin. Ajanvarausjärjesteyt ovat joustavia, hoitoon pääsee nopeasti ja tarjoa on monipuoisia erikoisääkäripaveuja, jos niitä hautaan. Kunnaisten terveyskeskusten toiminnassa on hyvin pajon vaihteua. Monet terveyskeskusten työterveysyksiköt toimivat erittäin hyvin. Terveyskeskusten ongemia ovat kuitenkin usein vaihtuva henkiökunta ja riittämättömät resurssit. Terveyskeskukset hoitavat suuren osan pienyrityksistä, minkä vuoksi yritysten määrä terveyskeskusta kohti on huomattavasti suurempi kuin muissa työterveyspaveujen järjestämistavoissa. Sen vuoksi terveyskeskuksesta saatavan paveun aatu riippuu huomattavasti myös yrityksen omasta aktiivisuudesta. Joissakin terveyskeskuksissa suunniteaan tai on toteutettu työterveyshuoon iikeaitostaminen tai eriyttäminen omaksi nettobudjetointiyksiköksi, jooin sen resurssointimahdoisuudet ovat ratkaisevasti paremmat kuin terveyskeskuksen osana. Puoueettomuus, riippumattomuus ja tietosuoja Työterveyshuotoain 5 :n mukaan työterveyshuoon ammattihenkiöiden ja asiantuntijoiden tuee oa ammatiisesti riippumattomia työnantajista, työntekijöistä ja heidän edustajistaan. Tämä merkitsee, että työterveyshenkiöstön tuee perustaa toimintansa yksinomaan asiantuntemukseen, ammatiiseen osaamiseen ja työterveyshuoon eettisiin periaatteisiin. Työterveyshenkiöstön tuee työssään noudattaa samoja eettisiä periaatteita kuin muunkin terveydenhuoon. Koska työterveyshuoto usein toimii puun ja kuoren väissä, siihen kohdistuu muuta terveydenhuotoa kovempia eettisiä paineita. Työterveyshuoto joutuu toimimaan monessa rooissa. Sen asiakkaana on toisaata yritys, joka vastaa kustannuksista ja päättää pave- VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 15
ujen ostamisesta. Toisaata asiakkaina ovat työntekijät ja esimiehet, jotka voivat oa joko potiaina tai tarvita työterveyshuoon muuta asiantuntemusta. Näiden asiakasryhmien tarpeet ovat usein eriaisia, vaikkakaan eivät pohjimmitaan ristiriitaisia. Luottamukseisuus on yksi työterveystoiminnan kumakivi. Työntekijöiden tuee voida uottaa siihen, että työterveyshuoto ei toimi työnantajan painostamana. Työnantajan täytyy puoestaan voida uottaa siihen, että työterveyshuoto toimii vain tieteeisen tiedon perusteea eikä työnantajaa mieyttääkseen tai työntekijöiden asianajajana. Tietosuoja Terveydenhuoon yeiset tietosuojavaatimukset koskevat myös työterveyshuotoa. Työterveyshuoon aseman vuoksi sen tietojen suojaus on erityisen suurennusasin aa. Työterveyshuotoaki (15 20 ) määritteee tietojen antamisoikeudet ja -vevoisuudet. Työntekijöiden terveyttä koskevien tietojen saassa pitämisestä säädetään aissa potiaan asemasta ja oikeuksista (785/92) sekä aissa yksityisyyden suojasta työeämässä (759/04). Työterveyshuoossa on tietojen uovuttamiseen iittyviä erityistianteita. Työnantajan tuee antaa työterveyshuooe työstä ja sen muutoksista tietoja, jotka ovat tarpeen työstä aiheutuvan vaaran tai haitan arvioimiseksi ja ehkäisemiseksi. Työterveyshuoon tuee antaa työnantajae ja tarvittaessa työsuojeuorganisaatioe tiedot terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä sekä niiden perusteea aiheeisista toimenpiteistä. Tiedonantovevoisuus koskee vain seaisia tietoja, joia on merkitystä työntekijän terveyden sekä työoojen terveeisyyden kannata. Työnantajae voidaan imoittaa vain, sovetuuko tai kykeneekö henkiö suunnitetuun työhön vai ei. Mahdoiset työskenteyyn iittyvät rajoitukset on imoitettava siten, ettei terveydentiaan iittyviä yksityiskohtaisia tietoja imaista. Jos työntekijän terveydentia aiheuttaa rajoituksia työhönsijoituksee, työhönsijoituksen suunnitteu edeyttää usein neuvotteuja työterveyshuoon ja työnantajan edustajan kesken. Paras käytäntö täöin on, että työntekijä itse osaistuu keskusteuihin, joissa hänen asioitaan käsiteään. Joka tapauksessa työterveyshuoto tarvitsee työntekijän suostumuksen neuvotteuie. Tietosuojan kannata paras tapa on antaa ausunto todetusta työkyvyttömyydestä (esim. sairausomatodistukset), työkyvyn rajoituksista tai käynnistä terveysasemaa tutkitue, joka toimittaa sen itse työnantajae. Laki edeyttää työhönsijoitustarkastuksia töissä, jotka aiheuttavat erityistä sairastumisen vaaraa tai jotka asettavat erityisiä vaatimuksia terveydee. Terveydetään sopimattomia henkiöitä ei saa käyttää täaisiin töihin. Näissäkään tapauksissa työterveyshuoto ei saa imoittaa todettuja rajoituksia suoraan työnantajae iman työnhakijan suostumusta, eei työsuhde oe vieä voimassa. Työhönotosta vastaavaa henkiöä on vastuu siitä, että sopivuus vaaraiseen työhön on tarkastettu. Työntekijöiden tietosuojan kunnioittamisesta ei missään tianteessa voi tinkiä. Tietosuoja ei kuitenkaan estä järkevää toimintaa, siä kaikkia tietoja voidaan antaa asianomaisen suostumuksea. Käytäntö on osoittanut, että työntekijät yeensä suostuvat työtään, terveyttään ja työkykyään koskevien tietojen antamiseen, jos heidän, yrityksen ja työterveyshuoon väiä vaitsee uottamukseinen imapiiri. Työterveyshuoon kanssa on hyvä keskustea eettisistä ongematianteista ja sopia, miten niissä 16 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto
toimitaan. Samoin tuisi öytää toimintatavat, joia asiat voidaan järkevästi hoitaa rikkomatta tietosuojaa. Kean korvausperiaatteet Työnantajaa on sairausvakuutusain 29 :n perusteea oikeus saada korvausta Kansanterveysaitokseta (Keata) työterveyshuoosta aiheutuneista tarpeeisista ja kohtuuisista kustannuksista. Korvaus on 60 prosenttia työterveyshuoon (korvausuokka I) ja 50 prosenttia sairaanhoidon (korvausuokka II) hyväksytyistä kustannuksista. Hyväksyttävie kustannuksie on määritety askennaisesti työntekijämäärän mukaan enimmäismäärä. Enimmäismäärä on määritety erikseen akisääteisee toiminnae (korvausuokka I) ja akisääteisen toiminnan isäksi järjestetye sairaanhoidoe ja muue terveydenhuooe (korvausuokka II). Vuonna 2006 enimmäismäärä korvausuokassa I oi 135,40 / henkiö ja korvausuokassa II 203,20 /henkiö. Korvausuokkaan II hyväksytään yeisääkäritasoinen sairaanhoito ja seaiset erikoisääkärien tutkimukset, joissa työterveysääkäri ähettää potiaan erikoisääkärin konsutaatioon ja hoitovastuu säiyy koko ajan työterveysääkäriä. Muita erikoisääkärikäyntejä Kea ei korvaa työterveyshuoon kuuina. Näistä työntekijät voivat hakea tavanomaiset sairausvakuutuskorvaukset. Paveujen hinnoitteu ja askutus Hinnoitteuperiaatteet Paveuja myyvien työterveysyksiköiden hinnoitteuperusteet vaihteevat, mikä vaikeuttaa kustannusten vertaiua. Lisäksi kustannusten ohea pitäisi arvioida paveujen aatua ja toiminnasta saatavaa hyötyä, mikä merkitsee, että paveujen ostajata vaaditaan ainakin jonkintasoista asiantuntemusta. Työterveyspaveujen ukoistaminen ei oe yhtä yksinkertaista kuin siivouksen tai työpaikkaruokaiun. Jos työterveyshuoon hautaan tukevan yrityksen toimintaa, tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja yhteistä suunnitteua, mikä vaatii panostusta myös yrityksetä ja on syytä ottaa huomioon arvioitaessa kustannuksia. Tässä käsiteään vain varsinaisia työterveyshuotopaveuja puuttumatta aboratorio-, röntgen- ja muiden tutkimusten tai toimenpiteiden hinnoitteuun. Ainakin seuraavanaisia hinnoitteuperusteita käytetään: 1. Käyntitaksat erikseen ääkäreie ja työterveyshoitajie. Hinnat on määritety erikseen terveystarkastuksie ja sairaanhoitokäynneie. Taksat voidaan uokitea käynnin vaativuuden mukaan useimmiten kahteen (normaai/ vaativa), joskus useampaankin uokkaan tai käytettävän ajan mukaan. 2. Tuotekohtaiset taksat. Tuotteina voivat oa muun muassa erityyppiset terveystarkastukset, kuntotestit ja ryhmätoiminnat. Tuotekuvauksista (esim. erityyppiset terveystarkastukset) pitäisi imetä ainakin tuotteeseen sisätyvät toimenpiteet ja aboratoriotutkimukset, tuotteen tavoitteet ja mihin tianteisiin sitä soveetaan. 3. Ajankäyttöön perustuva hinnoitteu. Esimerkiksi työpaikkakäynnit, neuvotteut ja yhteistyökokouksiin osaistuminen sekä eriiset projektit hinnoiteaan aina ajankäytön perusteea. 4. Kuukausitaksa myytäessä kokonaisia henkiökuukausia yrityksen käyttöön. VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 17
Työterveyshuoosta peritään usein myös ns. perusmaksu tai yeismaksu, joka määräytyy yrityksen henkiöuvun mukaan. Siä katetaan tavaisesti työterveyshuoosta aiheutuva hainnoinen työ, ja se on tavaisesti isompi aaja-aaisessa työterveyshuoossa kuin pekässä akisääteisessä työterveyshuoossa. Hinnastota pitäisi edeyttää, että siinä on sekeästi määritety, mitä perusmaksua katetaan. Osa työterveysyksiköistä paveee puheimitse tai sähköpostitse maksutta, osa askuttaa puheukohtaisesti tai ajankäytön mukaan. Puheinpaveujen askuttaminen on hyvin perustetua. Puheinpaveuun kuuu runsaasti erityisesti työterveyshoitajien aikaa, ja yeensä puheimitse hoidetaan tärkeitäkin neuvotteuja ja tehdään merkittäviä ratkaisuja. Lisäksi esimerkiksi sairauskäyntien korvaaminen puheinsoitoa säästää merkittävästi työntekijöiden aikaa, mikä tuottaa sevää isäarvoa yrityksee. Pekkien taksojen perusteea on vaikea arvioida kustannuksia, koska kokonaiskustannukset riippuvat siitä, minkäaista toiminta on. Hyvään työterveyshuotoon kuuuu monia toimintoja, joita on kuvattu edeä ja joista monet, erityisesti eriaiset työpaikkaan tai yksittäisten työntekijöiden terveystietoihin iittyvät sevitteyt, neuvotteut ja yhteydenpito yrityksiin, ovat aikaa vieviä. Jotta työterveyshuoon toiminta ohjautuisi tarkoituksenmukaiseen suuntaan, hinnoitteurakenteen tuisi turvata, että työterveyshuoto saa myös näistä toiminnoista korvauksen. Muuten vaarana on, että toiminta painottuu iikaa epätarkoituksenmukaisiin suoritteisiin, joia on paras kate. Laskutuksen perusteeksi annettavat tiedot Laskutus perustuu työterveyshuotosopimukseen, jossa on määritety muun muassa, mitä sairaanhoitokuuja työnantaja kustantaa. Työnantajan on pystyttävä vavomaan, että tutkimuksissa noudatetaan sopimusta ja että kaikki työterveyspaveuja käyttäneet ovat yrityksen pakkaistoia. Toisaata työterveyshuoon tietojen antamista rajoittavat tietosuojamääräykset. Suositetava tapa on koota tutkittujen ja hoidettujen henkiöiden nimet ja tehdyt tutkimukset eri uetteoiksi, jooin nimiä ja tutkimuksia ei voi yhdistää. Edeä kuvatuista neuvotteuista sekä muihin työpaikkaan suunnatuista toimista aiheutuvista kustannuksista tuisi saada riittävä erittey. Jotkut yksiköt käyttävät Keaa varten tehtävää karkeaa eritteyä, joka ei vättämättä riitä yrityksie. Esimerkiksi tietojen antamisen ja ohjauksen osata oisi hyvä tietää, onko neuvonnan tarve johtunut työstä tai työooista vai onko se out yeistä terveysneuvontaa tai onko se out ääkärin, työterveyshoitajan, fysioterapeutin vai muun asiantuntijan antamaa. Työpaikkakäynneistä oisi hyvä saada eritetynä itse käyntiin, matkoihin ja raportointiin kuunut aika. Laskutuksen tarkka erittey antaa työnantajae tarkempaa tietoa siitä, mistä kustannukset muodostuvat ja mahdoistavat myös eri paveuntoimittajien toimintatapojen vertaiun. 18 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto
Yrittäjän työterveyshuoto Yrittäjä voi ostaa myös itseeen akisääteisiä ennataehkäiseviä työterveyshuoon paveuita kuten työpaikkasevityksiä, työooihin ja terveyteen kohdistuvaa neuvontaa, ensiapuvamiuteen iittyvää asiantuntemusta ja terveystarkastuksia (korvausuokka I). Vuoden 2006 austa yrittäjä on voinut järjestää itseeen myös yeisääkäritasoista sairaanhoitoa. Toiminnan pitää perustua työterveyshuoosta tehtyyn kirjaiseen sopimukseen ja sisäöstä aadittuun suunnitemaan. Yrittäjä voi hakea korvausta omista työterveyshuotokustannuksistaan erikseen Kansaneäkeaitoksen paikaistoimistosta heti (viimeistään 6 kk:n kuuttua), kun ne ovat syntyneet. Näiden korvausten osata ei siis tarvitse odottaa tiikauden päättymistä. Korvausta haetaan sevitysomakkeea, jonka työterveyshuoto antaa yrittäjäe täytettyään ensin omakkeen omata osataan. Jos yrittäjä hankkii paveut terveyskeskuksesta, terveyskeskus hakee korvaukset suoraan itseeen ja perii yrittäjätä vain omavastuuosuuden. Korvaus voidaan hakea myös tiikausittain samaa hakemuksea kuin työntekijöidenkin työterveyshuoon korvaukset. Työterveyshuoto voi ohjata yrittäjän myös Kansaneäkeaitoksen järjestämään ja kustantamaan kuntoutukseen. Kuntoutuksen ajata yrittäjä saa Kean kuntoutusrahaa, joka on pääsääntöisesti sairausvakuutuspäivärahan suuruinen. Lisätietoja yrittäjän sosiaaiturvasta, terveydestä ja hyvinvoinnista öytyy Suomen yrittäjien sivuita www.yrittajat.fi. Tarkempaa tietoa työterveyshuoon korvauksista saa osoitteesta www.kea.fi. VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 19
Työterveyshuotosopimukset ja toimintasuunnitemat Työterveyshuotoaki (6 ) edeyttää, että työnantaja ja työterveyshuotoyksikkö tekevät työterveyshuoon järjestämisestä kirjaisen sopimuksen, josta imenevät työterveyshuoon yeiset järjesteyt sekä paveujen sisätö ja aajuus. Sovittaessa työterveyshuoon järjestämisestä kannattaa sopia myös seuraavista asioista: Miten toimintasuunnitema tehdään? - Miten yrityksen tarpeet kartoitetaan? - Miten tavoitteista sovitaan? Miten toimintasuunniteman toteutumista seurataan? Tietosuojaan iittyvät asiat: - Mitä tietoja ja missä muodossa yritys saa askutuksen pohjaksi? - Mitä tiastoja tai muita tietoja työnantajae annetaan? - Mitä tietä tieto kukee? Yhteistyötavat ja vastuut yhteistyössä Jos paveuja hankitaan osin aihankintana, miten mahdoisten aihankkijoiden toimintaa koordinoidaan? Jos yritys toimii useia paikkakunnia, työterveyspaveuja joudutaan ostamaan useita paveuntoimittajita. Näiden toiminnan koordinointi ja aadun seuranta vaatii sekä panostusta että osaamista. Integroidussa työterveyshuoossa koordinoinnista yeensä vastaa yrityksen oma työterveyshuoto. Kun kaikki työterveyspaveut hankitaan ostopaveuina, voi oa järkevää pyrkiä ostamaan koordinointipaveut jostakin yksiköstä, joka ottaisi toiminnasta kokonaisvastuun. Sopimuksessa pitäisi määriteä aihankkijoie asetettavat vähimmäisvaatimukset. Täaisia voivat oa esimerkiksi yrityksen työterveyshuoon toimintasuunniteman noudattaminen, toiminnan tiastointi ja seuranta sovitua tavaa sekä tiedonkuku sovitua tavaa. Toimintasuunnitema on osa sopimusta. Lain mukaan työterveyshuoosta tuee aatia kirjainen toimintasuunnitema, jonka tuee sisätää työpaikan oosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Tämä merkitsee, että yrityksen tarpeet voidaan ottaa entistä paremmin huomioon. Mitä aktiivisemmin yrityksessä osaistutaan suunnitteuun ja tavoitteiden määritteyyn, sitä enemmän yritys työterveyshuoostaan hyötyy. Työsuojeun vavontaain perusteea työsuojeuviranomainen ja työsuojeuvatuutettu voivat saada nähtäväkseen työterveyshuotosopimuksen. Työnantajan omassa työterveyshuoossa sopimusta vastaa työnantajan kuvaus työterveyshuoosta, esimerkiksi toimintasuunnitema. 20 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto
Työterveyspaveujen ostaminen Työterveyspaveujen tehokas käyttö vaatii yrityksitä osto-osaamista, suunnitteua sekä aktiivista panostusta yhteistyöhön. Yrityksessä on päätettävä, mitä hautaan: hautaanko vain täyttää ain minimivaatimukset, tarjota henkiöstöe hyvät sairaanhoitopaveut vai hautaanko työterveyshuoon tukevan henkiöstön työkyvyn säiymistä ja siten auttavan yritystä työkyvyttömyyskustannusten hainnassa. Viimeksi mainittu vaatii huomattavasti enemmän työterveyshuoota mutta myös yrityksetä. Jos yrityksessä ei oe haua tai voimavaroja yhteistyöhön ja tarvittaviin joustoihin työjärjesteyissä, työterveyshuotoon sijoitetuista kustannuksista ei myöskään saada täyttä hyötyä. Työterveyshuoon kustannusten vertaiu etukäteen on ähes mahdotonta. Todeiset kustannukset riippuvat oeeisesti toiminnan sisäöstä, ja siitä taas riippuu, mitä saadaan aikaan. Siksi tarjouksia pyydettäessä ja arvioitaessa kannattaakin kiinnittää päähuomio toiminnan sisätöön. Kustannusten minimointi saattaa pahimmiaan johtaa myös hyödyn minimointiin. Käytännössä oeeisinta on työterveyshenkiöstön ammattitaito, aktiivisuus ja yhteistyökyky, joita on mahdoton etukäteen arvioida. Yrityksen kannattaa seurata työterveyshuotonsa aatua jatkuvasti. Tärkeitä vaiheita ovat toiminnan suunnitteu ja toimintasuunniteman toteutumisen seuranta, jooin yritys voi tuoda esiin tarpeitaan ja odotuksiaan ja arvioida toiminnan toteutumista omata kannataan. Jatkuva paautteenanto ja tiivis vuoropuheu yrityksen ja työterveyshuoon väiä parantaa keskinäistä ymmärtämystä ja yhteistyön aatua. Ehdotus tarjouspyynnön sisäöksi Kuvaus yrityksestä ja toivotuista työterveyshuoon painopisteistä Sevityspyyntö seuraavista: Työterveyshuotohenkiöstön ammattihenkiöt ja asiantuntijat Minkäainen erikoiskouutus yrityksee nimettävää työterveysääkäriä ja -hoitajaa on? Onko käytettävissä tarvittaessa työfysioterapeutin ja psykoogin asiantuntemusta? Työkyvyn hainta Minkäaista tietoa on tuotettavissa työkyvyn hainnan tueksi? Miaista yhteistyötä kuntoutusasioissa on saatavissa? - miten tunnistetaan henkiöt, joia saattaa oa ongemia työssä seviytymisessä? - miten yhteistyö ehdotetaan toteutettavaksi? Paveutarjonta Lyhyt kuvaus ennataehkäisevän työterveyshuoon paveuista Miten sairaanhoito järjestetään, mikäi yritys hauaa ostaa sairaanhoitopaveuita? VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 21
Paveujen saatavuus Mikä on terveyshuotopaveujen etäisyys yrityksestä? Miaiset jonotusajat sairausvastaanotoie on? Hinnoitteuperiaatteet, ks. s. 17 Tietosuojakysymykset, ks. s. 16 Mitä tietoja ja missä muodossa on mahdoista saada askutuksen pohjaksi? Miten tiedonkuku työterveyshuoon ja yrityksen väiä järjestetään? Jos paveuja hankitaan osin aihankintana, miten aihankkijoiden toimintaa koordinoidaan? Laadunvavonta Onko käytössä järjestemä, joa aatua vavotaan? Miten toimintasuunniteman ja kustannusarvion toteutumista seurataan? Miten yritys voi osaistua paveujen arviointiin ja seurantaan? LKT, dos. Mari Antti-Poika toimii Varman ammatiisen kuntoutuksen asiantuntijaääkärinä ja yhtiön asiakasyrityksieen kehittämän Evita-työhyvinvointimain asiantuntijaryhmän jäsenenä. Hän on työterveyshuoon ja työääketieteen erikoisääkäri, joka on aikaisemmin toiminut työterveyshuoon kouutus- ja asiantuntijatehtävissä Työterveysaitoksessa. 22 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto
VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 23
1604/01.08 Keskinäinen työeäkevakuutusyhtiö Varma Puhein 010 515 13 Postiosoite PL 1, 00098 VARMA Käyntiosoite Annankatu 18, Hesinki (1.9.2008 akaen Samisaarenranta 11) Kotipaikka Hesinki Y-tunnus 0533297-9 Internet www.varma.fi