Kesä 2015 Vapan Omat Uutiset Espoon vanhusten palvelujen uutiskirje Vapan Omat Uutiset VOU esittelee ajankohtaisia asioita neljä kertaa vuodessa. Voit lähettää ideoita ja palautetta uutiskirjeestä osoitteeseen viestinta.sotet@espoo.fi. Seitsemän seinähullua veljestä viihdytti Espoon uuden sairaalan harjannostajaisissa 4.6. Sairaalahanke on tällä kertaa myös pääkirjoitusteema. Sairaalan tuoreesta toiminnallisesta suunnitelmasta kerrotaan sivulla 6. (Kuva: Liisa Takala) 1
Sairaala VIP-asiakkaille Espoon uusi sairaala haluaa olla ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen edelläkävijä Suomessa ja Euroopassa. Tavoite on haasteellinen, mutta saavutettavissa jos onnistumme yhdistämään meidän kaikkien osaamisen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä saamaan myös sairaalan potilaat mukaan sairaalan toiminnan kehittämiseen. Sairaala haluaa profiloitua erityisesti ikääntyneen väestön hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskukseksi Jorvin sairaala-alueella. Vaikka Sote - uudistus, jossa korostettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen täydellistä integraatioa, jäi viime hallituskaudella toteutumatta, uuden sairaalan konsepti on oiva esimerkki käytännön tasolla tapahtuvasta toiminnan intregraatiosta. Sairaala ei ole pelkästään rakennus, vaan se on nähtävä erityisesti toimintojen verkostona. Sairaalan hyvyys tai huonous ei lopulta riipu siitä, minkälainen rakennus on, vaan siitä, miten sairaalan eri toimijat ja toimintaprosessit pelaavat yhteen ja onnistuvat tuottamaan lisäarvoa potilaille. Sairaala on myös investointi, eli sijoitus. Tämä merkitsee erityisesti sitä, että uuden sairaalan pitää tuottaa aiempaa enemmän terveyttä ja hyvinvointia käyttäjilleen, mutta myös sitä, että sairaalan tuottavuus on nykyistä parempi. Sairaalan uusi toimintakonsepti tähtää näihin molempiin. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 9.6.2015 Espoon uuden sairaalan toiminnallisen suunnitelman. Harvoin kuulee yleensä hieman kriittisten lautakunnan jäsenten käyttävän niin paljon ylisanoja kuin tämän asian käsittelyn yhteydessä kuultiin. Ainakin tähän asti olemme siis onnistuneet hyvin. Toiminnallisessa suunnitelmassa on määritelty sairaalan visio ja siitä johdetut strategiset tavoitteet sekä toimintalinjaukset, jotka ohjaavat jatkossa suunnittelua. Tarkempi kuvaus sairaalan toiminnallisesta suunnitelmasta on toisaalla tässä numerossa. Yksi keskeinen toiminnallisen suunnitelman tavoite on se, että hoidon ja kuntoutuksen painopistettä siirretään kotiin, siis sairaalan seinien ulkopuolelle. Jatkossa sairaala tulee ottamaan enemmän vastuuta potilaiden hoidosta myös sen jälkeen kun potilas on uloskirjoitettu sairaalan osastoilta. Tämä tulee merkitsemään nykyistä tiiviimpää yhteistyötä Vapan eri toimijoiden kesken. Tähän asti sairaalan suunnittelu on toteutettu pitkälti sairaalan työntekijöiden voimin. Jatkossa mukaan otetaan myös muut Vapan yksiköt ja terveysasemat. Uusi sairaala on siis meidän kaikkien kehittämishanke. Sairaalan toiminnallista suunnittelua on tähän saakka tehty ansiokkaasti sairaalan johdon ja sairaalan laajennetun johtoryhmän toimesta. Nyt kun suunnittelu etenee toiminta- ja prosessitasolle sekä sairaalan seinien ulkopuolelle, on erittäin tärkeää että kaikkien sairaalan työntekijöiden ja vapalaisten osaaminen ja ideat hyödynnetään. Kaikkien näkemykset ovat arvokkaita. Kuten perusturvajohtaja Juha Metso sairaalan harjannostajaisissa totesi, rakennamme sairaalaa VIP asiakkaillemme, eli Espoon ikääntyneelle väestölle. Rakennamme sairaalaa sille sukupolvelle, vanhemmillemme ja isovanhemmillemme, jotka ovat kasvattaneet meidät sekä rakentaneet omalla työllään sen hyvinvoinnin, jossa nyt elämme. Miksi emme tekisi siitä Suomen tai jopa Euroopan parasta? Toivotan kaikille vapalaisille ja VOU:n lukijoille oikein hyvää kesää ja rentouttavaa lomaa. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja 2
Ikääntymispoliittista ohjelmaa uudistetaan Ikääntymispoliittista ohjelmaa ollaan uudistamassa. Nykyinen ohjelma on voimassa vuoden loppuun. Projektin starttiseminaari oli toukokuun alussa, ja projektiryhmä kokoontui ensimmäisen kerran kesäkuun alussa. Vanhuspalvelulain mukaisesti ohjelmaan tulee kaksi kärkeä: ikääntynyt väestö ja iäkkäät henkilöt. Ensimmäisellä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä, jälkimmäinen puolestaan henkilöitä, joiden toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien, vammojen tai haurastumisen johdosta. Ohjelmaa tehdään tarina-tyyppisesti ja senioritilaisuuksissa kartoitetaan ikääntyvien näkemyksiä. Vanhusneuvosto on tärkeä yhteistyökumppani. Ohjelman on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä niin, että se voidaan viedä valtuuston käsiteltäväksi alkuvuodesta. Osallistavan asiakastyön kehittäminen täydessä vauhdissa Tämän vuoden Osake-työskentely (osallistava asiakastyön kehittäminen) on täydessä vauhdissa. Kehittämiskohteina ovat muun muassa tiedottaminen ja tiedon kulku, kuntoutumistavoite, turvallinen kotiutus, perheen tukeminen saattohoidossa, asukaslähtöinen viikonlopputoiminta ja potilaan osallisuus hoitosuunnitelmassaan. Lokakuussa kokoonnutaan tämän vuoden viimeiseen työpajaan, jossa Osake -tiimien asiakkaat, asukkaat ja potilaat kertovat, miltä toteutettu muutos on heistä tuntunut. Festarit juhlitaan 12.11.2015. Tavoitteellista pientä, mutta tärkeää muutosta ovat edistämässä suunnitelmansa mukaan: Espoon sairaalan Jorvin terveyskeskusosastot 1 ja 4 Puolarmetsän osasto 2D Kotisairaala Espoonlahden hoivakoti 2 Aurorakoti 5 Kotiutushoitajat Soukan palvelutalo Tapiolan palvelukeskus. Vapalle työhyvinvointimittari Vanhusten palveluissa otetaan käyttöön PESO:nkin käyttämä yksinkertainen työhyvinvointimittari, joka perustuu kaksiosaiseen, koko Vapan henkilöstölle suunnattuun kyselyyn. Ensimmäinen kysely lähetettiin viikolla 24, ja toinen lähetetään viikolla 46. Kysymyksiä on kaksi: miten vastaajan työ on viime aikoina sujunut ja millainen vastaajan oma jaksaminen on ollut viime aikoina. Kyselyn taustalla on Kunta10- työhyinvointikyselyn tulokset, jotka eivät olleet vanhusten palvelujen osalta kovin hyviä. Kyselyyn osallistuneista työpaikoista 65 prosenttia pärjäsi vanhusten palveluja paremmin. Kohennettavaa on. Nyt tavoitteena on keskittyä yhä enemmän kehityskeskusteluihin ja työssä jaksamiseen. 3
Harjakaistunnelmia Espoon Uusi Sairaala on saavuttanut harjakorkeuden. Harjannostajaisia juhlittiin usean sadan henkilön voimin rakennuksen aulakerroksessa torstaina 4.6. Parituntisessa, hyväntuulisessa tapahtumassa kuultiin puheita, nautittiin musiikista ja maukkaasta hernekeitosta sekä ilmiömäisen juontajan Matti Vannaksen tarjoamasta viihdytyksestä. Tilaisuudessa kuultiin viisi puhetta. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko totesi, että Espoossa tämän kokoluokan sairaalarakennushankkeita ei ole kovin usein. Edellisestä on jo kulunut 40 vuotta, mutta uusi rakennus tehdään kestämään paljon tätä pidempään. Hän myös kehui rakennuspaikan tuomia synergiaetuja HUS:n kanssa. Harjakaistunnelmista nautti useampi sata vierasta. Perusturvajohtaja Juha Metso puolestaan muistutti, että sairaala rakennetaan VIP-asiakkaille, ikäihmisille. Hän lisäsi, että tulevaisuus kuitenkin vie yhä enemmän kotihoidon suuntaan, pois laitoshoidosta. Uuden sairaalan yhden hengen huoneita hän piti loistavana ratkaisuna mm. yksityisyyden kannalta. Metson mielestä sairaalahanke on merkittävin jo tehty sote-uudistus. Hoitoja ja palveluja on yhdistetty paljon. Matti Vannas naurattaa kaupungin johtoa. Yleisö oli ohjelmassa tiiviisti mukana. 4
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sutkautti puheessaan ajankohtaisesti, että tässä rakennushankkeen suuressa koossa on yksi hyvä puoli: sairaalaa on hankala kadottaa. Puheiden välillä nautittiin ruoasta ja virvokkeista Seitsemän seinähullua veljestä -yhtyeen soittaessa taustalla etunenässä suomiklassikoita. Juontaja kierteli pöydissä ja hauskuutti yleisöä taikatempuilla. Seuraavissa puheissa HUS:n Reijo Haapiainen nosti esiin yhteisten tukipalveluiden tarjoamat synergiaedut ja valmiuden soteintegraation käynnistämiseen. Hän myös mainitsi kampuksen muodostuvan valtakunnalliseksi palovammojen hoitokeskukseksi. Lujatalon toimitusjohtaja Arto Pohjonen puolestaan kiitti hankkeen lukuisia yhteistyötahoja. Tilaisuuden päätteeksi juontaja teki lisää taikatemppuja, ja vapaaehtoiseksi avustajaksi valikoitui mm. vanhuspalveluiden johtaja Matti Lyytikäinen. Vannaksen taikuruutta, stand-upia ja vatsastapuhumista yhdistelevä esitys sai yleisön ulvomaan naurusta ja valtavat aplodit. Avustajat selvisivät koitoksesta kunnialla. Teksti: Patrik Fagerström Kuvat: Liisa Takala Nopsalle projektipäällikkö Seija Viljamaa Seija Viljamaa aloitti Nopsan projektipäällikkönä 8.6. Projektin tavoitteena on yhdistää Espoon vanhusten palvelujen neuvontaa ja palveluohjausta tarjoavia toimijoita. Kuka on Seija Viljamaa? Tulen Helsingin kaupungilta, missä olen toiminut osastonhoitajana useamman vuoden. Viime vuoden olin kuitenkin Vantaan kaupungilla STM:n Ikäpalo-hankkeessa kehittämässä juuri tällaista yksikköä, mikä Espoossakin on kehitteillä. Kyseessä oli neljän kunnan hanke, johon osallistuivat Lahti, Heinola, Hämeenlinna ja Vantaa. tetyn yksikön toiminnan suunnittelu tehdään yhteistyössä henkilöstön ja ikäihmisten kanssa. Vanhusneuvosto on myös mukana tekemässä, jotta lopputuloksesta ja keskitetystä yksiköstä saadaan Espoon näköinen. Keskittäminen selkiyttää hyvin paljon toimintaa, eikä ikäihmisten tarvitse asioida kuin yhdellä luukulla. Käyttöönotto on suunnitelman mukaan edessä huhtikuussa. Mikä on ensivaikutelmasi Espoosta? Hyvä. Espoossa halutaan kehittää toimintaa niin, että ikäihmiset saisivat kevyempiä hyvinvointia tuottavia toimintoja itselleen. Nopsahankehan pyrkii siihen, ettei ihmisiä kaapattaisi palveluihin, vaan että hyvinvointia saataisiin muualta, tarpeen ja asiakkaan valinnan mukaan. Toki raskaita palveluita saa ja myönnetään tarvittaessa. Vanhuspalvelulaki ohjaa meitä toteuttamaan tätä hanketta, ja esimerkiksi vastuutyöntekijämalli pyritään ottamaan käyttöön. Lain mukaan vastuutyöntekijä tulee olla esimerkiksi sellaisilla henkilöillä, jotka käyttävät monia palveluita. Olet ollut aiemminkin Espoon kaupungin palveluksessa? Matti Lyytikäinen vapaaehtoisena avustajana. Mikä houkutteli sinut Espooseen? Huomasin, että projektipäällikön paikka on auki, ja kiinnostuin. Olen kehitysmyönteinen ja haluan tehdä kehittämistyötä nimenomaan ikääntyvien ihmisten parissa. Sitä olen tehnyt koko urani ajan. Mitä Nopsa-hankkeessa on seuraavaksi tiedossa? Nopsa-projektiin liittyen kesä menee projektisuunnitelman tekoon. Kartoitamme kaikki keskitettyyn yksikköön tulevat toiminnot. Keski- Olen ollut Espoon ja Kauniaisten dementiayhdistyksen dementianeuvojana, vuosia sitten. Kyseessä oli RAY:n rahoittama projekti, jonka tarkoituksena oli saada dementianeuvojan työ Espoon kaupungin omaksi toiminnaksi. Näin sitten tapahtui ja projekti tavoite saavutettiin. Mitä teet vapaa-aikanasi? Soudan kilpaa, kirkkovenettä. retkeilemme perheen kanssa ja pidän myös puutarhanhoidosta. Kesälomareissumme suuntautuu Kroatiaan. (PF) 5
EUS:n toiminnallinen suunnittelu etenee Espoon Uuden Sairaalan (EUS) toiminnallinen suunnitelma on valmistunut. Suunnitelmaa on valmisteltu useissa työpajoissa ja toiminnallisen suunnittelun ohjausryhmässä talven ja kevään aikana. Siinä käsitellään uuden sairaalan toimintaa lähinnä strategisella tasolla, ei yksityiskohtaisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi suunnitelman kokouksessaan 9.6. Toiminnallisen suunnittelun projektijohtaja Jorma Teittinen kertoo, että suunnitelma käsittää viime syksyn aikana kiteytyneiden mission ja vision lisäksi tietoa toiminnan suunnittelua ohjaavista periaatteista, ydinpalveluiden tuotantokanavista, hoidon ja kuntoutuksen palvelukonseptista sekä eri toiminnoista ja suunnittelun jatkotyöstä. Kokonaisuudessa Teittinen painottaa toiminnallista integraatiota HUS:n kanssa, geriatrian erikoislääkärikoulutusta sekä kodin roolia kuntoutuksessa ja hoidossa. Havainnekuva yhden hengen potilashuoneesta. Toiminnallinen integraatio Teittisen mielestä suuri oivallus on se, että Espoon Uusi Sairaala on ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskus Jorvin kampuksella. Kyseessä on toiminnallinen integraatio, Teittinen toteaa. Uusi sairaala tulee auttamaan myös HUS:n potilaita tuomalla ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen osaamisen kampukselle. Kyseessä ei ole erillinen rakennus tai toiminta, vaan tavoitteena on toiminnan integroituminen HUS:n toimintaan. - Kaikki tarvitsemamme tukipalvelut hankitaan HUS:sta, esim. ruokahuolto, aulapalvelut, logistiikkapalvelut ja tekstiilihuollon palvelut, Teittinen listaa. Se on iso helpotus alueella, kun ei ole montaa palveluntuottajaa. Me puolestaan tuotamme ikääntyneiden palveluita myös HUS:n ptolaiden tarpeisiin. Uuteen sairaalaan tuleekin geriatrinen poliklinikka, johon voi tulla potilaita myös HUS:n klinikoista, eli kyse on ns. konsultaatiopoliklinikasta. Teittinen uskoo, että omasta osaamisesta on varmasti hyötyä myös kaikille muille klinikoille. - Integroimme saatto- ja palliatiivisen hoidon (oireidenmukaisen hoidon), ne ovat meidän heiniä. Sairaalaan tulee tätä tarkoitusta varten 15 vuodepaikan räätälöity ympäristö. Esim. ikääntyneiden hankalien käytöshäiriöiden hoito suunnitelaan tehtävän yhteistyössä HUS:n psykogeriatrian kanssa. Tuotamme palvelut mobiileina, polikliinisina ja osastopalveluina koko kampukselle, Teittinen jatkaa. - Tämä on juuri sitä, mitä soteintegraatiolla haetaan. Tukipalvelut tulevat kaikki yhteen, eikä potilas tiedä onko hän HUS:ssa vai Espoon sairaalassa. Palveluita tuotetaan osaamisen perusteella. erikoislääkäri- Geriatrian koulutus Uuden sairaalan akuutin geriatrian erikoislääkärikoulutus tulee olemaan ainutlaatuista. - Espoon sairaalassa hyväksytään kuusi kuukautta yliopistopalvelua geriatrian erikoislääkärikoulutukseen. Professori Timo Strandberg tulee olemaan keskeinen henkilö koulutuksen hyväksymisessä, mutta me tuotamme koulutuksen, Teittinen lisää. Seinätön sairaala Uudesta sairaalasta tulee seinätön, eli palveluita tullaan viemään yhä enenevässä määrin kotiin. Kotisairaalan kautta infuusioita ja tiputuksia viedään jo nyt. 6
Teittinen visioi, että koteihin järjestetään mahdollisimman paljon kommunikaatioteknologiaa: - Silloin kun potilaalle ei tehdä sairaalassa mitään, voidaan asioida etänä. Kotikuntoutus on merkittävä uudistus. Aikaisemmin potilaita pidettiin sairaalassa pidempään kuin nykyään ja kuntoutusta tehtiin ikään kuin valmiiksi. Nyt tehdäänkin niin, että kuntoutusta voidaan jatkaa kotioloissa kun toimintakyky on palautunut riittävästi, Tuomme palvelut kotiin. Kuntoutuja voi olla omassa kodissa läheisten lähellä, ja me tuomme palvelut ja välineet. Ketään ei ole tarkoitus jättää heitteille, Teittinen kuvailee. Valmentajamalli Uuden sairaalan keskeiset uudistukset päivystysosasto akuutin geriatrian erikoistumiskoulutus kotisairaalan laajentuva toiminta ja kotikuntoutus hoidon ja kuntoutuksen integroiminen somaattisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutuksen integroiminen asiakassegmentointi keskitetty palveluohjaus ( KePa ) potilaan Valmentaja -konsepti etäyhteydet (ICT) toiminnallinen integraatio HUS-Jorvin kanssa HUS:n tukipalvelut, henkilöstön työtä helpottavat tukipalvelut, kuten tarvikkeiden täyttöpalvelu Uudesta suunnitelmasta puhuessaan Teittinen mainitsee usein myös valmentajamallin. Valmentaja on eräänlainen personal trainer. - Segmentoinnin avulla selvitämme, kuka tarvitsee valmentajan ja kuka sellaisesta hyötyisi. Varmaankin suuri osa meidän kuntoutuspotilais- ta. Valmentaja tukee suunnitelmien tekoa potilaan kanssa, seuraa niiden toteutumista ja kannustaa kotiinlähdössä. Seuraavassa ja yksityiskohtaisemmassa vaiheessa mietitään, ketkä tällaisessa roolissa voisivat olla. Resursseja on jo olemassa, Muistorasia muistisairaille esim. kotiutushoitajat. Tarve on Teittisen mukaan tunnistettu. Uuden sairaalan henkilöstösuunnitelma on parhaillaan tekeillä. Teksti: Patrik Fagerström Taavin muistipalvelukeskuksessa toteutettiin Muistorasia-toimintaa muistisairaille. Toimintaan osallistui viisi asukasta sekä heidän omaisensa. Myöhemmin mukaan tuli myös useampi omainen asukkaalta, niin että toiminta meni yli sukupolvien. Toiminnasta saatiin hyviä tuloksia. Asukkailla virisi takaisin muistiin eletyn elämän vaiheita. Omaiset ja hoitajat alkoivat nähdä muistisairaan enemmän aktiivisena toimijana. Muistorasianäyttelyn avajaiset 5.5. Kuva: Eija Valkama 7
Esimerkillistä hygieniatoimintaa Jorvin terveyskeskuksen osasto 4 on erottautunut edukseen hyvässä hygieniatoiminnassa. Osasto palkittiinkin hyvästä työstä kakkukahveilla toukokuun lopussa. - Lähes kaikki osaston työntekijät ovat osallistuneet hygienia- ja varotoimikoulutuksiin. Se myös näkyy infektioiden pienessä määrässä osastolla. Jatketaan samaan malliin, potilaiden parhaaksi, osastonhoitaja Heli Luotojärvi kehuu. Hygieniahoitaja Anita Pahkamäki kysyy, kuka syö kakkua seuraavaksi? Jorvin terveyskeskuksen osasto 4 palkitsemistilaisuudessa. Tavanomaiset varotoimet -koulutuksesta Jokaisen uuden ja jo vakituisessakin työsuhteessa olevan työntekijän tulee olla tietoinen, miten potilaita hoidetaan hyvien hoitokäytäntöjen mukaisesti. Sairaalassa potilaat eivät voi valita ympäristönsä taudinaiheuttajia, ja jo siksi heidän tautiriskinsä tulee minimoida. Tästä syystä järjestetään tavanomaiset varotoimet -koulutusta, missä käydään läpi oikea käsihygienia, oikea suojainten käyttö, väline- ja eritetahradesinfektio sekä hoitoympäristön siisteys, siivous, pyykit ja jätteet. Käsihygieniassa tärkeintä on tietää ne toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään mikrobien määrää käsissä. Käsien välityksellä tapahtuva kosketustartunta on tavallisin mikrobien leviämistapa. Jo pienikin toimenpide potilastyössä kontaminoi kädet potilaan mikrobeilla. Käsihuuhdetta tulee ottaa riittävästi, eli 3-5 ml, joka saadaan kahdesta painalluksesta. Käsihuuhde hierotaan koko käden alueelle 30 sekunnin ajan tai niin kauan, kunnes kädet ovat kokonaan kuivat. Kädet pestään aina töihin tulleessa ja pois lähtiessä, sekä kun ne ovat näkyvästi likaiset, tahriintuu eritteillä tai ovat käsihuuhteen käytön jälkeen tahmeat. Sairaalatyössä suositaan koruttomia ja luonnollisia käsiä. Suojakäsineiden oikealla käytöllä vähennetään merkittävästi käsien kontaminoitumista ja mikrobien leviämistä ympäristöön. Suojakäsi- neitä käytetään vain veri-, erite- ja limakalvokontakteissa. Samoilla käsineillä ei saa siirtyä työtehtävästä toiseen tai potilaasta toiseen. Suojakäsineet puetaan aina puhtaisiin, desinfioituihin käsiin ja riisutaan heti pois, kun työtehtävä on tehty. Koulutukseen kuuluu lisäksi oikea huoltohuonetyöskentely, veri- ja eritetahrojen poistaminen sekä oikea pukeutuminen. Myös puhtaan ja likaisen pyykin käsittelyn pääpiirteet käydään läpi. Tärkeää on myös noudattaa aina aseptista työjärjestystä eli työskentelyssä edetään puhtaasta likaiseen. Teksti: hygieniahoitaja Anita Pahkamäki Iäkkäiden asumiosopas päivitetty Iäkkäiden asuminen Espoossa -opas on päivitetty. Uusi painos korvaa aiemmin ilmestyneet painokset. Asumisopas päivitetään vähintään joka toinen vuosi ja sen sähköinen versio vähintään kerran vuodessa. Asumisopas on tarkoitettu senioreille, omaisille tai muille jotka tarvitsevat tietoa ikäihmisten kotona asumisen tukimuodoista sekä eri asumisvaihtoehdoista. Opas on myös apuväline henkilökunnalle, jotka kohtaavat ikäihmisten asumisasioita. Opas löytyy Espoon verkkosivuilta suoraosoitteella www.espoo.fi/ asumisopas. Opasta voi tilata lisää Seniorineuvonnasta. Sen voi noutaa myös muun muassa Espoon yhteispalvelupisteistä sekä palvelukeskuksista. 8