Nähtävillä 23.11-27.12.2018 Asemakaavan selostus LUONNOS 5.11.2018 5.11.2018 päivättyyn Oulun kaupungin Rajakylän kaupunginosan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita, jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua sekä puistoaluetta koskevaan asemakaavan muutokseen (Ruiskukkatie 16) PATENIEMEN SUURALUEEN PÄIVÄKOTI Kaavatunnus 564-2289 Diaarinumero 3518/2016 Selostus päivitetty..20
Sisältö 1. Perus- ja tunnistetiedot... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 3 2. Tiivistelmä... 4 3. Lähtökohdat... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 5 3.3 Kaava-aluetta koskevat selvitykset... 8 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 13 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 15 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 15 5. Asemakaavan kuvaus... 22 5.1 Kaavan rakenne... 22 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 22 5.3 Aluevaraukset... 23 5.4 Kaavan vaikutukset... 23 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 26 5.6 Nimistö... 28 6. Asemakaavan toteutus... 28 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 28 Selostuksen liitteet...29 Liite 1. Asemakaavan seurantalomake (ehdotusvaiheessa) Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 5.10.2018 Liite 3. Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma 2.11.2018 Liite 4. Asemakaavakartta merkintöjen selityksineen Liite 5. Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen liikenneselvitys, 2.11.2018
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Oulun kaupungin Rajakylän kaupunginosan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita (VU, VU-1), jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua sekä puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Oulun kaupungin Rajakylän kaupunginosan korttelin 127 tontti 4, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, puistoaluetta sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi: PATENIEMEN SUURALUEEN PÄIVÄKOTI Kaavatunnus: 564-2289 Kaavan laatija: Kaavan vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä: Hyväksyminen: Eini Vasu / Päivi Markuksela Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Kaavoitus Solistinkatu 2, PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI email: etunimi.sukunimi(a)ouka.fi Vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa lehti-ilmoituksessa 24.2.2017. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen..20. Asemakaava on tullut voimaan..20. 2
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Oulun kaupungin Rajakylässä. Kaavamuutos kohdistuu pääasiassa Rajakylän kaupunginosan urheilu- ja virkistyspalvelujen (VU) alueelle, Rajakylän koulun pohjoispuolelle. Kaavamuutosalueeseen kuuluvat myös Ketunleipäpolku (pp), osa Talvikkipuistoa (VU-1) ja Savikkapuistoa (P). 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Asemakaavan seurantalomake (ehdotusvaiheessa) Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 5.10.2018 Liite 3. Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma 2.11.2018 Liite 4. Asemakaavakartta merkintöjen selityksineen Liite 5. Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen liikenneselvitys, Sitowise, 2.11.2018 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kaavamuutoksen lähtöaineisto ja tehdyt selvitykset löytyvät kaavoituksen nettisivuilta, suunnitelmat ja hankkeet: https://www.oukapalvelut.fi/tekninen/suunnitelmat/projektikortti.asp?id=1006 Hankeselvitys Pateniemen suuralueen varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi 30.6.2016 Viitesuunnitelma ja tontinkäyttösuunnitelma, Linja-arkkitehdit, 31.10.2018 Ruiskukkatie puustokartoitus, kaavoitus, Johanna Jylhä, syksy 2018 Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen liikenneselvitys, Sitowise, 9.10.2018 Rajakylän Talvikkipuiston luontoselvitys, Plaana/Natans Oy Luontoinventoinnit, 9.10.2018 Pateniemen suuralueen päiväkoti, alustava perustamistapalausunto, Maveplan, 9.10.2018 Hulevesiselvitys, Pateniemen suuralueen päiväkoti, 1.11.2018 3
2. TIIVISTELMÄ Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uuden Pateniemen suuralueen päiväkodin rakentaminen. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota liikennejärjestelyjen toimivuuteen ja turvallisuuteen sekä päiväkodin toimintojen yhteensovittamiseen ympäristön suhteen. Päiväkodin tietoja: Suunnittelun kohteena olevan päiväkodin on tarkoitus olla 10- ryhmäinen päiväkoti, joka korvaa nykyiset Pateniemen, Rajakylän ja Metsämarjan päiväkodit sekä Palokan esikoulutilat. Pateniemen päiväkodin ja Rajakylän päiväkodin rakennukset puretaan ja tontit vapautuvat muuhun käyttöön. Metsämarjan päiväkoti sijaitsee kerrostalon alakerrassa ja jää vuokranantajan jatkojalostettavaksi. Päiväkodissa toimii jatketun aukiolon ryhmä, pienten ryhmät (2), sisarusryhmät (3), 3-6- vuotiaiden ryhmät (2), esiopetusryhmä ja avoimen kerhotoiminnan ryhmä. Päiväkodin laskennallinen lapsimäärä on yhteensä noin 200 lasta. Päiväkodin on tarkoitus olla jatketun aukiolon päiväkoti, joka palvelee asiakkaita klo 5.00 23.00 välillä arkipäivisin sekä mahdollisesti viikonloppuisinkin. Henkilökuntaa kaikkiaan tulee olemaan n. 45-50 henkilöä. Osa henkilökunnasta ei ole vakituista vaan he käyvät pitämässä lapsille terapioita (kuten puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit). Lisäksi päiväkodin yhteistyökumppaneina toimivat mm. neuvolatyöntekijät ja opiskelijat. Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitustyö on käynnistetty Oulun kaupungin tilakeskuksen aloitteesta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty selostuksen liitteenä olevan osallistumis-ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitettiin neljä mielipidettä. Asemakaavan valmisteluaineisto on pidetty nähtävänä kaupungin virallisella ilmoitustaululla Oulu 10-palveluissa. Muutosluonnoksesta esitettiin xxx mielipidettä. Asemakaavan toteutus Asemakaavamuutoksen mukainen rakentaminen voidaan toteuttaa asemakaavan muutoksen tultua voimaan. Tavoiteaikataulun mukaan kaavamuutos kuulutetaan voimaan toukokuussa 2019. 4
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Rajakylän keskustassa. Suunnittelualueella on kivituhkakenttä, Ketunleipäpolku ja pohjois- ja itäreunalla sijaitsevat puistoalueet (Talvikkipuisto ja Savikkapuisto). Suunnittelualueen ympäristö on rakennettua pientalo- ja kerrostaloaluetta. 3.1.2 Luonnonympäristö Pääosa suunnittelualueesta on voimassa olevassa asemakaavassa esitetty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena. Alueen keskellä on avoin kivituhkakenttä, jota käytetään osin myös pysäköintialueena. Kenttää reunustaa havupuuvaltainen sekametsä. Metsänpohja on paikoitellen rehevöitynyt ja paikoitellen myös kulunut; alueella kulkee paljon polkuja. Ketunleipäpolun eteläpuolella sekä suunnittelualueen itäreunalla sijaitsee merkittäviä yksittäismäntyjä ja puuryhmiä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Rajakylä on 1960- ja 1970-luvulle tyypillinen metsälähiö, joka on rationaalinen sekä mittakaavaltaan suuri ja tehokas. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevat Rajakylän julkiset palvelut koulu, Pateniemen koulu ja lukio, kirjasto, terveysasema sekä nuorisotila. Rajakylän koulurakennus on rakennettu 1978 ja sitä on laajennettu 1996. Koululle on tehty peruskorjaus v. 2000 ja viimeisin muutos on tehty vuonna 2002. Rakennukseen on lisätty hissi ja inva-wc vuonna 2006. Vuonna 2017 on rakennuksille tehty kattoremontti. Vuonna 2018 koululle on tehty sisäilma- ja peruskorjaukset. Samalla talotekniikkaa on uusittu ja iv-konehuonetta laajennettu. Rajakylän yhtenäiskoulu käsittää luokat 1-9. Koulussa on noin 700 oppilasta. Yläkoulu toimii samoissa tiloissa Pateniemen lukion kanssa. Rajakylän koulu on arvotettu paikallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Suunnittelualueen itäpuolella on pientaloalue, jonka asemakaavat ovat vuosilta 1969 ja 1972. Lähimpänä suunnittelualuetta sijaitsevat rivitalot on rakennettu 1970 luvulla. Ruiskukkatien läntisen osan asemakaavan muutos on hyväksytty 1998. Lähimmät kerrostalot ovat valmistuneet 1970 luvulla. Pohjoisimpana sijaitsee uusin kerrostalo, joka on valmistunut 1999. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Oulun kaupunki. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset 3.2.1 Hankeselvitys Pateniemen varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi Apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen asetti hankeselvitystyöryhmän Pateniemen suuralueen varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi 27.1.2016 2. Työryhmän tehtävänä oli laatia hankeselvitys Pateniemen päiväkodin korvaavasta tilaratkaisusta. Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen johtokunta on 27.4.2016 22 antanut lausunnon: Pateniemen suuralueen varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiseksi. Johtokunta hyväksyi hankesuunnitteluryhmän esityksen, jonka mukaan Ruiskukkatien päässä sijaitsevalle virkistys- ja ulkoilualueeksi merkitylle tontille haetaan asemakaavanmuutos 10 ryhmäisen suurpäiväkodin toteuttamiseksi varhaiskasvatuspalveluiden käyttöön. Kaupunginjohtaja on pyytänyt hyvinvointilautakunnan, Oulun Tilakeskuksen johtokunnan, yhdyskuntalautakunnan, sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausuntoa Hankeselvityksestä. Liikelaitos Oulun Tilakeskus on 10.11.2016 184 antanut lausunnon hankeselvityksestä Pateniemen suuralueen varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi. Johtokunta hyväksyi hankeselvitystyöryhmän esityk- 5
sen, jonka mukaan Pateniemen, Rajakylän, Metsämarjan ja Palokan esiopetuksen tiloista luovutaan ja korvataan yhdellä noin 10-ryhmän rakennuksella, joka sijoittuu Rajakylän koulun pohjoispuoleiselle virkistysulkoilualueeksi merkitylle tontille. Toteuttamisajankohtaa tulisi aikaistaa vuosille 2018-2019 nykyisten kiinteistöjen ylläpitokustannusten noustua niiden huonon kunnon vuoksi. Hyvinvointilautakunta on 10.11.2016 133 antanut lausunnon: Pateniemen varhaiskasvatuspalvelujen hankeselvityksestä. Hyvinvointilautakunta päätti lausuntonaan seuraavaa: Hyvinvointikeskustoimintamalliin kuuluu, muun ohella, yhtenä keskeisenä ajatuksena perinteiset sektorirajat ylittävä monialainen ja ammatillinen työtapa. Ehdotus edistää osaltaan tämän tavoitteen toteutumista pohjoisella alueella, koska uudet tilat mahdollistavat hyvinvointipalvelujen perus- ja erityisasiantuntijoiden jalkautumisen palveluyksikköön. Yhdyskuntalautakunta on 22.11.2016 472 antanut lausunnon: Hankeselvitys Pateniemen suuralueen varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiseksi 30.6.2016. Yhdyskuntalautakunta puolsi hankesuunnitelmaa ja käynnisti käytöstä puistovien tonttien jatkokehittämisen sekä teki suunnitteluvarauksen Tilakeskukselle Rajakylän puistossa sijaitsevalle alueelle. Sivistys- ja kulttuurilautakunta on 10.11.2016 184 antanut lausunnon: Hankeselvitys Pateniemen suuralueen varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi. Sivistys- ja kulttuurilautakunta puolsi hankeselvityksen esitystä ja esitti kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Pateniemen, Rajakylän ja Metsämarjan päiväkodeista, sekä Palokan esiopetuksen tiloista luovutaan ja tilat korvataan yhdellä 10- ryhmäisellä päiväkodilla. Hanke esitetään toteutettavaksi kaupungin omana erillisinvestointina vuosina 2019-20 siten, että suunnittelu aloitetaan vuonna 2018. Rakentamisen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen laatuun sisäilmaongelmien välttämiseksi. Kaupunginhallitus kokous 23.1.2017 12: Hankeselvitys Pateniemen suuralueen varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi. Kaupunginhallitus hyväksyi hankeselvityksen, vahvisti tavoitekustannusarvioksi 4.480.000 (alv 0%) ja esitti kaupunginvaltuustolle, että vuosille 2018 2020 tarvittavista määrärahoista päätetään talousarviokäsittelyn yhteydessä. 3.2.2 Uuden Oulun yleiskaava Uuden Oulun yleiskaavassa (12.8.2016) kaavakartta 2:ssa suunnittelualue on osoitettu virkistysalueeksi (V). Alue varataan yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Alueella on sallittua virkistystä ja ulkoilua palveleva rakentaminen. Maisemaa tai virkistyskäyttömahdollisuuksia mahdollisesti vaarantavaan toimintaan on saatava MRL:n 128 :n mukainen maisematyölupa. Kaavakartta 1:ssä Rajakylä on merkitty paikalliskeskukseksi, jota kehitetään ympäröivän suuralueen keskuksena. Kuva 1. Ote Uuden Oulun yleiskaavan kaavakartasta 2 ja kaavakartasta 1. 6
3.2.3 Voimassa olevat asemakaavat Alueella ovat voimassa 2.4.1970 vahvistettu asemakaava (ak528), teknisen lautakunnan 18.12.2001 hyväksymä asemakaavan muutos (AM1715) ja kaupunginvaltuuston 15.5.2000 hyväksymä asemakaavan muutos (am1648). Suunnittelualue on pääosin merkitty urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi (VU). VU alueelle on esitetty ohjeellinen pysäköimispaikka, jota ympäröi säilytettävän puuston merkintä. Ketunleipäpolku on esitetty pp- merkinnällä (jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu). Ketunleipäpolun pohjoisosassa on Talvikkipuistoa, joka on asemakaavamerkinnän mukaan VU-1 aluetta (urheilu- ja virkistyspalvelualue, jolle saadaan rakentaa urheilua ja virkistystä palvelevia rakennuksia ja laitteita). Savikkapuisto on P merkinnän mukaan puistoa, johon on esitetty myös varaus voimansiirtoalueelle (Vs). Kuva 2. Ote voimassa olevista asemakaavoista. 3.2.4 Rakennusjärjestys Oulun kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.9.2017. 3.2.5 Tonttijako ja kiinteistörekisteri Oulun kaupunki toimii kiinteistörekisterin pitäjänä asemakaava-alueella. Korttelialueelle laaditaan tonttijako asemakaavan yhteydessä. 3.2.6 Pohjakartta Pohjakartta on maankäyttö- ja rakennuslain 54a mukainen ja vastaa olosuhteita xx.xx.2018. 7
3.3 Kaava-aluetta koskevat selvitykset 3.3.1 Hankeselvitys Pateniemen suuralueen varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi 30.6.2016 Oulun kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen asetti hankeselvitystyöryhmän 27.1.2016. Työryhmän tehtävänä oli laatia hankeselvitys Pateniemen päiväkodin korvaavasta tilaratkaisusta. Selvityksen lähtökohtana oli nykyisen Pateniemen päiväkodin rakennuksen purkaminen ja suuralueen varhaiskasvatuksen palveluverkon tiivistäminen. Pateniemen suuralueella toimii kuusi kunnallista päiväkotia eli Pateniemen, Palokan, Rajakylän, Riekonmarjan, Herukan ja Metsämarjan päiväkodit. Suuralueella ei toimi yksityisiä päiväkoteja. Pateniemen sahan alueelle on kaavoitettu palvelutontti, joka on tarkoitus luovuttaa yksityiselle toimijalle kunhan Pateniemen uusin asuinalue rakentuu. Pateniemen, Rajakylän ja Metsämarjan päiväkodit ovat huonokuntoisia ja päiväkodeissa on todettu sisäilmaongelmia. Lisäksi Sivakan rivitalohuoneistossa toimivan Palokan esiopetustilat ovat epäkäytännölliset ja palvelujen tuottamisen näkökulmasta kalliita. Lisäksi viereisen Kaijonharjun suuralueen kasvu aiheuttaa painetta myös palvelujen tuottamiselle Pateniemen alueelle. Suuralueiden varhaiskasvatusikäisten määrän on arvioitu tulevina vuosina pysyvän samana tai hieman nousevan. Koulupalveluilta ei ole vapautumassa tiloja, joten uuden päiväkodin rakentaminen on tarpeellista. Työryhmä esittää, että Pateniemen, Rajakylän ja Metsämarjan päiväkodeista sekä Palokan esiopetuksen tiloista luovutaan. Tilat korvaan yhdellä rakennuksella joka sijoittuu Rajakylän koulun pohjoispuolelle VU alueelle. Päiväkotiin suunnitellaan tilat kahdeksalle kokopäiväryhmälle, yhdelle esiopetusryhmälle sekä avoimelle kerhotoiminnalle. Päiväkodin tilat suunnitellaan muuntuviksi siten, että siellä voidaan tuottaa joustavasti kokopäivä, osapäivä sekä esiopetuksen palveluita alueen perheiden tarpeisiin. Lapsimäärä voi vaihdella lasten ikärakenteen mukaan. Päiväkodissa tulee toimimaan jatketun aukiolon päiväkoti. 3.3.2 Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen liikenneselvitys, Sitowise, 9.10.12018 Sitowise Oy on laatinut liikenneselvityksen Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavoitusta varten. Selvityksessä on esitetty alueen nykytilanne eli hankekuvaus, liikenneverkot ja yhteydet, kävely- ja pyöräilyverkot, joukkoliikenteen yhteydet. Selvityksen mukaan uuden päiväkodin sijainti Oulun kaupunkirakenteessa ja suhteessa palveluihin ja asutukseen on erinomainen. Myös olemassa olevat liikenneyhteydet alueelle ovat toimivat. Tontin sisäiset liikennejärjestelyt Tarvittavien autopaikkojen määrä ja pysäköintijärjestelyt Oulun kaupungin voimassa olevien vuonna 2018 uusittujen pysäköintinormissa ei ole määritelty päiväkotirakentamiselle pysäköintinormia. Oulun kaupungin alueella toteutuneissa päiväkoti kohteissa on käytetty 1 ap/80 k-m² - 1 ap/150 k-m² pysäköintinormia. Laskennallisesti päiväkoti (2000 k-m²) tarvitsisi 14-25 pysäköintipaikkaa. Hankeselvityksen aikana pysäköintipaikkamäärätarve on kartoitettu 34 ajoneuvoliikenteen pysäköintipaikkaan. Paikkamäärä perustuu lähinnä henkilökunnan tarpeisiin. Hankeselvityksen mukaan paikoista 24 kpl on tarkoitettu henkilökunnalle ja 10 kpl saattoliikenteen ja vierailijoiden tarpeisiin. Asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman laadinnan aikana todettiin, että saattoliikenteen pysäköintipaikkojen määrää lisätään. Viitesuunnitelmassa lopullinen saattoliikenteen pysäköintipaikkamäärä on 14 kpl. Samalla henkilökunnan pysäköintipaikkamääriä lisättiin kolmella 27 kappaleeseen. Henkilökunnan ja saatto- ja asiakaspysäköinti on viitesuunnitelmassa sijoitettu erillisiksi alueiksi, jotta lasten saattaminen olisi mahdollisimman turvallista. Henkilökunnan pysäköintialueille ajetaan koulun huoltotien kautta. pysäköintipaikkojen sijoittelussa on huomioitu huoltoliikenteen tilatarpeet. Asiakaspysäköintialueelle liikennöidään yhden liittymän kautta. Pysäköinti alueella on vinopysäköintiä. Vinopysäköinti sekä yksisuuntainen liikennevirta parantaa pysäköintialueella liikkuvien jalankulkijoiden turvallisuutta. 8
Kävely ja pyöräily Päiväkodin tontille pääsee helposti kävelemällä ja pyöräilen. Päiväkodin pääsisäänkäynti sijoittuu Ruiskukkatien puolelle. Pääsisäänkäynnille on jalankulku- ja pyöräilyä-yhteys suoraan Ruiskukkatien varresta olevalta kävely- ja pyöräilyväylältä. Päiväkodin sisäpihalle kuljetaan Ketunleipäpolun ja tontin itäpuolella kulkevien kävely- ja pyöräilyväyliä kautta. Kohteeseen tulee toteuttaa vähintään 65 pyöräpysäköintipaikkaa, joista 20 on pyöräperävaunu/laatikkopyöräpaikkoja (2 paikkaa/ryhmä). Pyöräpysäköintipaikat sijoitetaan lähelle sisääntuloja niin, että ajoyhteys on selkeästi havaittavissa. Sisäpihalle pitää päästä myös erikoispyörillä ja perävaunujen kanssa. Kaikkien perävaunujen säilytykseen varatut tilat pitää olla säältä suojassa. Kaikki pyöräpaikat ovat runkolukittavia. Tontin saattopaikoista 30 % ja henkilökunnan paikoista noin 50 % on katettuja. Lisäksi henkilökunnan sisäänkäynnin yhteydessä rakennuksen suunnittelussa tulee varautua henkilökunnan käytössä olevaan pyörien pesupaikkaan. Huoltoajo ja pelastustiet Tontin huoltoreitti sijaitsee koulun kanssa samalla huoltotiellä eikä se risteä saattoliikenteen kanssa. Huoltotie sijaitsee tontin eteläpuolella. Päiväkodin huoltoreitti on mitoitettu 12 m kuorma-autolle. Tontin pelastusalueet sijoittuvat päiväkotirakennuksen pohjois-, etelä- ja länsisivuille. Päiväkotirakennuksen länsipuolelle liikennöidään jalankulku- ja pyöräilyväyliä pitkin. Viitesuunnitelman aikana ajoyhteyksiä on tutkittu ajouramallinnuksella. Jatkosuunnittelun yhteydessä pitää huomioida pelastuskaluston pysäköinnin tilantarve sekä ajolinjat esim. pihamateriaalin valinnassa. Kaavamuutoksen vaikutukset liikenteeseen ja liikennejärjestelyihin on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 5.4. Kaavan vaikutukset. Kuva 3. Pelastusreitit ja alueet 9
3.3.3 Perustamistapalausunto, Maveplan 9.10.2018 Maveplan on laatinut alustavan perustamistapaselvityksen 9.10.2018 päiväkodin rakentamishanketta varten. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää perustusolosuhteita rakennussuunnittelua, perustussuunnittelua ja rakentamista varten. Selvityksen mukaan: Maaperä alueella on tiiviydeltään vaihtelevaa, pääosin tiivistä silttistä hiekkaa tai hiekkamoreemia. Rakennetulla pysäköintialueella rakennekerroksien materiaali näytteenottosyvyyksillä on hiekkaa. Maaperä on pääosin tiivistä, mutta osin pinnassa on löyhiä kerroksia, jotka jatkuvat noin 0,5 1,2 m syvyyteen maanpinnasta saakka. Paikoin myös syvemmällä on ohuita löyhiä kerroksia. Tutkitulla alueella ei ole tehty pilaantuneisuusselvitystä. silmämääräisten havaintojen perusteella alueella ei havaittu mitään pilaantumiseen viittaavaa. Selvityksessä on annettu suunnitteluohjeet rakennuksen rakentamista varten sekä pohjarakennustöiden suoritusohjeet. 3.3.4 Rajakylän Talvikkipuiston luontoselvitys 9.10.2018 (Plaana Oy/Natans Oy Luonto inventoinnit) Lähtökohdat ja tavoitteet Selvitysalue sijoittuu Oulun kaupungissa Rajakylän asuinalueen Talvikkipuistoon. Selvitysalue rajautuu pohjoisessa Mataratien tontteihin isässä Mataratiehen, etelässä Ketunleipäpolkuun ja lännessä Ruiskukkatiehen. Selvitysalue on nykyisellään puistometsää. Selvitysalueen koko on noin 0,8 ha. Kuva 4. Peruskarttaote. Selvitysalue merkitty punaisella viivalla. Kasvillisuus ja luontotyypit selvitettiin maastossa (3.10.2018) ja Laji.fi tietokannasta. Tietokantaan on neliökilometrille tallennettu 661 osumaa 293 lajista. Havainnoista ei kuitenkaan yksikään sijoittunut juuri tälle selvitysalueen hehtaarille. Samalta neliökilometriltä, Kuivasojavarresta, on havaittu muutamia uhanalaisia lajeja: hytymaljakkaita (Sarcosoma globusum, silmälläpidettävä; NT, hav. 2016-2018), ahokissankäpälä (Antennaria dioica, silmälläpidettävä, NT, hav. 2002) ja varpunen (Passer domesticus, vaarantanut 2015 arvioinnissa, hav 2006). 10
Luontoselvitys Talvikkipuisto on tiiviisti asutuksen keskellä oleva metsäinen puistoalue. Selvitysalue on voimakkaasti muuttunutta. Alkuperäiseltä luontotyypiltään länsiosa mäntyvaltainen kuivahko ja maastonmuodoltaan korkeampi osuus lienee kuivahkoa puolukkakangasta ja nykyisellään mäntyvaltaista kangasmetsämuuttumaa. Puolukkaa on tällä kuviolla havaittavissa vielä pienissä määrin. Selvitysalueen itäosan luonnollinen luontotyyppi lienee tuore kuusikkovaltainen mustikkakangas, vaikkakin nykyisellään se on luontotyypiltään koivuvaltaista kangasmetsämuuttumaa. Kasvillisuustyyppien muuttumisen on saanut aikaan kohonnut ravinteisuus. Ravinteita tullee sekä ilmalaskeumana että lemmikkien ulosteista. Selvitysalueen pohjoisosassa on nähtävissä läheisten rivitaloyhtiön piha-alueiden laajenemista puistometsään. Selvitysalueen luontotyypit on esitetty kuvassa 4. Kuva 5. Luontotyypit, Selvitysalueen rajaus punaisella katkoviivalla. Talvikkipuisto on hyvä esimerkki metsäisten rakentamattomien kaupunkipuistojen kehitystrendeistä: varttuneenkin puuston alle syntyy pensaikkoja varvut korvautuvat ruohovartisilla kasveilla samalla kun vieraslajit yleistyvät. Talvikkipuistossa pensaskerroksen muodostavat erittäin tiheässä kasvavat pihlajat (Sorbus aucuparia) ja vadelma (Rubus idaeus). Runsastuvia ruohovartisia ovat nokkonen (Urtica dioica), palomaitohorsma (Chamaenerion angustifolium) ja jossain määrin rikkapujo (Artemisia vulgaris). Näiden ja muiden suurruohojen menestyminen haittaa monia matalampia ruohoja. Selvitysalueella on lisäksi myös huomattavan paljon vieraslajeja, jotka ovat pääsääntöisesti puutarhakarkulaisia. Niiden runsaus on rakenteellista, sillä rivitalopihat rajoittuvat suoraan puistoon ja puutarhaistutuksia on tehty juuri metsän reunaan, mistä ne siirtyvät suoraan luontoon. Selvitysalueella juurakoista levinneitä kasveja ovat esimerkiksi humala sekä viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia). Siemenestä leviäviä lajeja selvitysalueella on runsaana esiintyvä isotuomipihlaja (Amelanchier spicata). Selvitysalueen keskiosassa tavataan myös monia puutarhalajeja, jotka lienevät levinneet puutarhajätteen kasaamisesta metsään. Näitä ovat (suluissa esitetty lajin leviämistapa) vuorenkilpi (Bergenia sp, rönsyt) runsas maahumala (Glechoma hederaceae, rönsyt), suomenröyhytatar ( Aconogonon xfennicum, juurakko), 11
kiiltotuhkapensas (Cotoneaster lucidus, marjat), terttuselja (Sambucus racemosa, marjat), metsävaahtera (Acer pseudoplatanus, siemenet), kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris, itiöt, juurakko), idänvirpiangervo (Spiraea chamaedryfolia, juurakko), taikinamarja (Ribes alpinu, marjat) sekä viljeltypunaherukka (Ribes rubrum, marjat). Selvitysalueen lähialueelta löytyneitä silmälläpidettäviä (hytymaljakas, Sarcosoma globosum ja ahokissankäpälä, Antennaria dioica) tai vaarantuneita (varpunen, Passer domesticus) lajeja, ei löytynyt selvitysalueelta. Suositukset jatkosuunnittelulle Selvitysalueelta ei havaittu uhanalaisia luontotyyppejä, uhanalaisia lajeja tai muita rakennettavuuteen vaikuttavia luontoarvoja. Huomionarvoista on se, että selvitysalueella on kuitenkin harvinaisen runsaasti vieraslajeja, jotka ovat puutarhakarkulaisia. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityshuomiota vieraslajien ympäristöön siirtymisen estämiseen. 3.3.5 Ruiskukkatie puustokartoitus, kaavoitus, Johanna Jylhä, syksy 2018 Suunnittelualueelle on valmistunut Puustoselvitys syksyllä 2018. Selvityksessä on esitetty merkittävät yksittäismännyt sekä puustoryhmät. Lisäksi selvityksessä on mainittu paikallisesti merkittävä näkymä. Kuva 6. Puustokartoitus, syksy 2018. 3.3.6 Hulevesiselvitys Pateniemen suuralueen päiväkoti, Maveplan Oy, 1.11.2018 Kaavamuutosalueelle on Maveplan Oy tehnyt alustavan hulevesiselvityksen. Selvityksessä on esitetty hulevesien hallinnan tarpeen arviointi ja hulevesien hallinta. Selvityksen mukaan alueella on hyvä pyrkiä vähentämään syntyviä hulevesiä. Hulevesiä pitää ensisijaisesti imeyttää nurmialueiden ja vettä läpäisevien pintarakenteiden avulla maaperään. Hulevesiä tulee alueella viivyttää riittävästi ennen niiden johtamista hulevesiviemäreihin. Hulevesien viivytys voidaan toteuttaa esim. hulevesikasettien tai tunneleiden avulla. Hulevesiselvitystä tarkennetaan kaavaehdotusvaiheeseen mennessä. 12
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos on käynnistetty Oulun kaupungin tilakeskuksen hakemuksesta 14.4.2016. Tavoitteena on mahdollistaa Pateniemen suuralueelle Rajakylään päiväkodin rakentaminen, joka palvelee Pateniemen ja Kaijonharjun suuralueiden tarpeita. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on käynnistetty yhdyskuntalautakunnan päätöksellä 14.2.2017 53. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti kaavan osallisia ovat suunnittelu- ja vaikutusalueen alueen kiinteistönomistajat, tontinhaltijat, asukkaat ja muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt joiden toimialaa asemakaavan muutos koskee. Viranomaisten välinen vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa kokousten sekä lausuntojen muodossa. Osallisia kaavahankkeessa ovat: suunnittelualueen ja vaikutusalueen kiinteistönomistajat ja haltijat yhdyskuntalautakunta Oulun seudun ympäristötoimi Oulun Vesi Oulun Energia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan museo Oulun seutukunta Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos DNA Oyj TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj Fingrid Oyj Oulun kaupungin vammaisneuvosto Yhdyskuntasuunnittelun seura ry Rajakyläyhdistys ry Pateniemen suuralueen yhteistyöryhmä Nuorten osallisuusryhmä Pohojosen Vaikuttajat Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry Oulun kaupungin vanhusneuvosto Oulun polkupyöräilijät ry 4.3.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen ja vuorovaikutus on kaavaprosessin aikana järjestetty selostuksen liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kirjeellä, jonka mukana lähetettiin 30.1.2017 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä 24.2. 27.3.2017. Mielipiteitä esitettiin 4 kpl. Asemakaavan valmisteluaineisto on ollut mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä...20 MRL 62 tarkoituksessa ja MRA 30 säädetyllä tavalla. Mielipiteitä ei esitetty/esitettiin (kpl). Tontinkäyttösuunnitelmaa ja kaavaluonnosta tullaan esittelemään Pateniemi-Rajakylä palvelukeskittymän laajennetussa kokouksessa 29.11.2018. 13
Luonnosvaiheen tiedotus- ja keskustelutilaisuus tullaan järjestämään asemakaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana Rajakylän koululla. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä...20 MRL 65 tarkoituksessa ja MRA 27 säädetyllä tavalla. Muistutuksia ei esitetty/esitettiin kpl. Työtä ohjaamaan on perustettu ohjausryhmä, joka on kokoontunut kaavoitusprosessin aikana oleellisissa vaiheissa. Lisäksi suunnitelmia on käsitelty pienemmässä työryhmässä. Ohjausryhmän ja työryhmän kokouksiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: kaavoitus/ katu- ja viherpalvelut/ maa ja mittaus/ rakennusvalvonta/ Oulun seudun ympäristötoimi/ Oulun Vesi (vesihuolto)/ Oulun Energia sivistys- ja kulttuuripalvelut Oulun liikuntatoimi Oulun Tilakeskus Linja-arkkitehdit Sitowise Anne Olsbo, asemakaava-arkkitehti Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo, kaavoitusarkkitehti Johanna Jylhä, maisema-arkkitehti Päivi Markuksela, kaavasuunnittelija Sirkka Moilanen, kaavoitusassistentti Esko Härkönen, kaavoitusarkkitehti Erkki Martikainen, liikenneinsinööri Simo Tuppurainen, tontti-insinööri Aila Asikainen, tarkastusarkkitehti Matti Tynjälä, ympäristötarkastaja Jorma Kaipainen, suunnitteluinsinööri Jukka Heinonen, suunnitteluinsinööri Markku Sutinen, myyntipäällikkö Otto Honkasalo, yleissuunnittelija Aleksi Kangas, verkostopäällikkö Jussi Kyrö, suunnitteluinsinööri Pekka Muikkula, suunnitteluinsinööri Jarno Liimatainen, yleissuunnittelupäällikkö Kimmo Kääriäinen, suunnittelija Pirjo Koret, palvelupäällikkö Mervi Kilpeläinen, päiväkodin johtaja Anne Kumpula, perusopetuksen rehtori Satu Kiipeli, suunnittelija Markus Niva, rakennuttajainsinööri Juuso Ranta, kiinteistömanageri Niko Mursu, harjoittelija Elias Rautio, harjoittelija Esa Paajanen, arkkitehti Venla Leppänen, arkkitehti Minna Koukkula, suunnittelija, liikennetarkastelut 4.3.3 Viranomaisyhteistyö Viranomaisten välinen vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa kokousten sekä lausuntojen muodossa. 14
4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Oulun kaupunkistrategian tavoitteet Oulun kaupungin strategisena tavoitteena on mm. vahvistaa elinvoimaisuutta, ottaen huomioon kestävä kehitys sekä hyödyntää olemassa olevia asemakaava-alueita, infrastruktuuria ja palveluverkostoa. 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat / kaupungin asettamat tavoitteet Uuden Oulun yleiskaavassa (12.8.2016) kaavakartta 1:ssä Rajakylä on merkitty paikalliskeskukseksi, jota kehitetään ympäröivän suuralueen keskuksena. Kaavakartta 2:ssa suunnittelualue on osoitettu virkistysalueeksi (V). Alue varataan yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Alueella on sallittua virkistystä ja ulkoilua palveleva rakentaminen. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 23.1.2017 12 hankeselvityksen Pateniemen suuralueen varhaiskasvatuspalvelujen järjestämiseksi. Kaupunginhallitus hyväksyi hankeselvityksen, vahvisti tavoitekustannusarvioksi 4.480.000 (alv 0%) ja esitti kaupunginvaltuustolle, että vuosille 2018 2020 tarvittavista määrärahoista päätetään talousarviokäsittelyn yhteydessä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavatyön pohjaksi Linja-Arkkitehdit Oy laati viisi vaihtoehtoista tontinkäyttösuunnitelmaa. Vaihtoehdoissa tulevan päiväkodin tilaohjelman mukainen rakennuksen pinta-ala oli n. 2000 b-m². Vaihtoehdoissa tutkittiin päiväkodin sijoittumista tontille. Päiväkotirakennuksesta tutkittiin sekä suorakulmaisia että vapaamuotoisempia vaihtoehtoja. Lisäksi vaihtoehdoissa tutkittiin leikkipihojen, huoltoreitin, saattoliikenteen ja pysäköinnin sijoittumista tontilla suhteessa rakennukseen ja ympäröivään rakennuskantaan. Lisäksi otettiin huomioon puuston säilyminen, arkkitehtuuri ja kaupunkikuvalliset seikat sekä lumitilat. 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Viisi vaihtoehtoista tontinkäyttösuunnitelmaa esiteltiin ohjausryhmälle 24.8.2018. Ohjausryhmä päätti keskustelun jälkeen, että käyttösuunnitelmista työstetään kaksi vaihtoehtoa jatkosuunnittelun pohjaksi. Rajakylän katualueille on suunnitteilla katujen yleissuunnittelu. Päiväkotirakennuksen sijoittelu ja pihaalueiden sekä pysäköintialueiden toiminnat vaativat lisätilaa. Katujen yleissuunnittelussa voidaan ottaa huomioon myös Ketunleipäpolun siirtäminen pohjoiseen n. 16-20 m. Oulun Veden vesi- ja viemäriverkoston saneeraus on myös ajankohtaista eikä Ketunleipäpolun siirtäminen vaikeuta vesi- ja viemärihuoltoverkoston toteuttamista, jolloin tontin rajausta voidaan siirtää n. 16-20 metriä pohjoiseen. Työryhmä käsitteli kaksi uutta vaihtoehtoista tontinkäyttösuunnitelmaa 21.9.2018. Työryhmä valitsi vaihtoehdon 1. Kylässä jatkotyöstämistä ja kaavaluonnoksen valmistelua varten. Tontinkäyttösuunnitelmaa kehitettiin liikennejärjestelyjen (saattoliikenne, henkilökunnan pysäköinti), rakennuksen sijoittelun, merkittävien puustoryhmien säilyttämisen ja Ketunleipäpolun sijainnin suhteen. Edelleen kehitelty tontinkäyttösuunnitelma ja alustava kaavaluonnos esiteltiin ohjausryhmälle 16.10.2018. Ohjausryhmä hyväksyi vähäisten tarkennusten jälkeen asemakaavaluonnoksen esiteltäväksi lautakunnalle ja nähtäville laitettavaksi. 15
Kuva 7. Viitesuunnitelma, rakennus, julkisivu länteen. 2.11.2018 Kuva 8. Viitesuunnitelma, Linja-arkkitehdit Oy, 2.11.2018 16
4.5.3 Esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 24.2. -27.3.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin kaksi (2) lausuntoa ja kaksi (2) mielipidettä. Palaute 1: Tässä esitän pari kysymystä ja huolenaihetta Rajakylän asemakaavamuutokseen liittyen Rajakylän asukkaana ja Oulun kaupungin eri päiväkoteja hieman laajemmin tuntevana kansalaisena ja veronmaksajana. 1. Esitetty kaavamuutos ei näytä selvittävän miten tulevan suurpäiväkodin (Ruiskukkatie 16) liikenne järjestetään. Me Hanhikkitien vaikutusalueella asuvat varmasti kokisimme mahdollisen lisääntyvän liikenteen haittaavan asumisviihtyvyyttä ja liikenneturvallisuutta. Lisääntynyt liikenne todennäköisesti myös alentaisi joidenkin asuntojen myyntiarvoa. Nykyiset kevyen liikenteen väylät on säilytettävä ja niiden yli ei tule sallia autoliikennettä Ruiskukkatie 16 tontille. Katson, että olisi järkevää ja loogista järjestää päiväkodin autoliikenne kokonaan ja ainoastaan Ruiskukkatien kautta, koska siellä on nytkin kaikki kaupungin laitokset ja niiden liikenne. 2. Toinen huolenaihe on tulevan päiväkodin mitoitus. Uuden päiväkodin tontti näyttäisi olevan vain noin 50 % suurempi kuin nykyisen Rajakylän päiväkodin tontti osoitteessa Ruiskukkatie 1. Tällä hetkellä Ruiskukkatien kaikki P-paikat on varattu pelkästään työntekijöiden käyttöön. Lasten kuljettamiseksi ei ole varattu yhtään P paikkaa. Myös piha-alue on melko pieni, mutta kuitenkin suotuisasti etelään/länteen päin avautuva. Uusi 10-ryhmäinen päiväkoti tulisi mitoittaa vähintään 130 150 lapsipaikan mukaan, jos siihen on tarkoitus liittää nykyisen Rajakylän päiväkodin noin sadan lapsen lisäksi lapsia kolmesta muusta päiväkodista. Nykyinen Rajakylän päiväkoti on alun perin mitoitettu noin 60 lapselle ja vuosien saatossa lapsimäärä on kasvanut tästä huomattavasti tuoden monenlaisia ongelmia. Onneksi 40 vuoden aikana on päiväkotien suunnittelu ja toteutus kehittynyt huimasti eteenpäin ja nykyiset uudet päiväkodit ovat tosi hienoja ja paremmin toimivia. Kaavoituksen vastine: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla tiedotetaan suunnittelun osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista asemakaavassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei ole esitetty vaihtoehtoja, miten esim. liikenne järjestetään, vaan kaavaratkaisut ja suunnitelmat esitetään kaavaluonnos vaiheessa. Hanhikkitie ei kuulu asemakaavan muutosalueeseen. Kaavasuunnittelun edetessä Hanhikkitieltä ei ole tarkoitus esittää katuyhteyttä päiväkodin tontille. Päiväkodin autoliikenne järjestetään Ruiskukkatien kautta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaista päiväkodin tonttia on laajennettu pohjoiseen Talvikkipuistoon n. 20 metriä. Näin saatiin tontille lisää tilaa rakennuksen sijoittelulle ja piha-alueen toiminnoille. Pysäköintipaikkojen suunnittelu on tehty liikenneselvityksen ja hankesuunnitelman mukaisesti. Tontille esitetään vähintään 41 pysäköintipaikkaa, joista 14 kpl on saattoliikenteenpaikkoja ja vähintään 27 henkilökunnalle tarkoitettuja pysäköintipaikkoja, joista 11 sijoitetaan Rajakylän koulun huoltopihan yhteyteen. Päiväkoti on 10-ryhmäinen ja lasten laskennallinen määrä tulee olemaan n. 200 lasta. Päiväkodin on tarkoitus olla jatketun aukiolon päiväkoti, joka palvelee asiakkaita klo 5.00 23.00 välillä arkipäivisin sekä mahdollisesti viikonloppuisinkin. Palautteessa esitetyt suunnittelua ohjaavat seikat on otettu huomioon kaavaluonnosta suunniteltaessa. Palaute 2, Oulun polkupyöräiljät ry: Olemme tutustuneet Rajakylän kaupunginosan korttelin 127 katu- ja puistoaluetta koskeva asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Ilmoittaudumme osalliseksi suunnitteluun ja ehdotamme suunnittelussa otettavan huomioon seuraavaa: Pyydämme varmistamaan suunnittelussa, että pyöräily otetaan riittävästi huomioon. Nykyisissä päiväkodeissa ei ole sanottua, että polkupyörällä olisi sujuvaa ja turvallista saapua päiväkodille eikä pyörille ole 17
vanhemmille, lapsille eikä työntekijöille varattu riittävästi tai ollenkaan pysäköintipaikkoja. Perhepyöräilyssä ovat yleistyneet erilaiset peräkärryt ja lastipyörät, jotka vaativat tilaa. Vanhemmat hyödyntävät mahdollisuutta irroittaa peräkärry pyörästään ja jättää se päiväkodille, jolloin toinen vanhempi voi puolestaan kiinnittää peräkärryn pyöräänsä lastaan/lapsiaan hakiessaan. Ehdotammekin, että kaavaan merkitään riittävä määrä pyöräpysäköintiä vanhemmille, lapsille ja työntekijöille. Erityisesti pitempiaikaiseen pysäköintiin on tarpeen kiinnittää pyöräpysäköinnin laatuun huomiota. Pyörät ja peräkärry olisi hyvä saada suojaan säältä ja lukittua rungosta kiinni telineeseen. Pyöräpysäköinnille tilaa varattaessa on huomioitava myös pyörien peräkärryt. Lastaan pyörällä tuoville ja pyörällä tuleville lapsille on varattava sopiva tila pysäköidä pyöränsä joka puolelle päiväkotia, mistä pyörällä on mahdollista saapua. Mitoitusta suunniteltaessa voidaan katsoa esimerkiksi Helsingin kaupungin pyöräpysäköinnin suunnitteluohjetta (kuva1). Lisäksi on varmistettava, että pyörällä on turvallista saapua päiväkodille. Kaavoituksen vastine: Palautteen antaja on lisätty sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman että kaavaselostuksen osallisten luetteloon. Asemakaavan suunnittelun pohjaksi on tehty liikenneselvitys. Liikenneselvityksessä on otettu huomioon myös pyöräily, pyöräilyreitit sekä pyöräilyn turvallisuus. Alueella on kattava kävelyn ja pyöräilyn verkko, joka palvelee hyvin myös päiväkodin tarpeita. Pääpyöräreitti kulkee Haukiputaantien länsipuolella. Pyöräilyn aluereitit menevät sekä Koisotiellä että Ratamotiellä. Ruiskukkatien suuntainen yhdistetty kävelyn ja pyöräilyn väylä on korotettu. 18
Liikenneselvityksessä on tutkittu pyörien pysäköintipaikkojen tarvetta ja annettu suosituksia asemakaavaan. Selvityksen mukaan pyöräpysäköintiä suositellaan sijoitettavaksi lähelle sisääntuloa. Asemakaavassa pyörien pysäköintialueita on esitetty useampaan eri kohtaan lähelle päiväkotirakennusta. Asemakaavamuutoksen kolmio-määräyksen mukaan tontille tulee toteuttaa vähintään 65 pyöräpysäköintipaikkaa, joista 20 on oltava pyöräperävaunu/laatikkopyöräpaikkoja. Määräyksessä on myös tarkennettu, että pyöräpysäköintipaikkojen tulee olla riittävän tilavia mahdollistaen myös perävaunun säilyttämisen sekä runkolukituksen. Paikkojen pitää olla myös osin katettuja. Palautteessa esitetyt suunnittelua ohjaavat seikat on otettu huomioon kaavaluonnosta suunniteltaessa. Palaute 3, Fingrid Oyj: Kiitämme lausuntopyynnöstänne. Asemakaava-alueella ei ole Fingridin voimajohtoja tai muita toimintoja, joten meillä ei ole tarvetta ottaa kantaa kaavan sisältöön. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh. 030 395 5230. Yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja, pyydämme lähettämään lausunnolle mieluiten sähköisenä osoitteeseen kirjaamo@fingrid.fi tai kirjallisena osoitteella Fingrid Oyj, Maankäyttö ja ympäristö, PL 530, 00101 HELSINKI. Kaavoituksen vastine: Palaute ei anna aihetta muuttaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Palaute 4, Pohjois-Pohjanmaan museo: Oulun kaupungilla on tullut nähtäville Rajakylän kaupunginosaa korttelin 127 katu- ja puisto-alueita koskeva asemakaavan muutoksen ja tonttijaon osallistumis- ja arviointisuunnitelma, osoitteessa Ruiskukkatie 16 (kaavatunnus 564-2289). Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa voimassa oleva VU-/urheiluja virkistysalueen asemakaavan merkintä siten, että alueelle on mahdollista sijoittaa 10-ryhmäinen päiväkoti. Suunnittelualue sijaitsee Rajakylän koulun pohjoispuolella, jossa on käyttämätön kivituhkakenttä. 19
Kentän paikalle sijoitettava uuden päiväkodin tarkoituksena on korvata Pateniemen, Rajakylän ja Metsämarjan päiväkodit sekä Palokan esikoulutilat. Asemakaavan yhteydessä poistetaan puistoalueelta voimansiirtoalue Vs merkintä. Pohjois-Pohjanmaan museo antaa lausuntonsa sekä rakennetun kulttuuriympäristön että arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Rakennettu kulttuuriympäristö Rajakylän vuokratalovaltainen lähiö on rationaalinen, mittakaavaltaan suuri ja tehokas. Julkiset palvelut, yhtenäiskoulu, lukio ja terveysasema ovat sijoitettu keskeisessä sisääntuloreitin alkupäähän, jonka jatkoksi koulun pohjoispuolelle päiväkodin suuryksikkö on tarkoitus sijoittaa. Alueen päiväkoteja yhdistetään suureksi yksiköksi, vanhat tyhjentyneet päiväkotirakennukset (Pateniemen ja Rajakylän pk) on tarkoitus purkaa tai pohjakerrosten päiväkotitilat (Metsämarjan pk ja Palokan esikoulu) muuttaa muuhun käyttöön. Rajakylän rakennuskantaa hallitsevat 1970- ja 1980- lukujen vaihteessa keskukseen rakennetut kerrostalot. Alueen muuhun rakennuskantaan kuuluvat rivi-, luhti- ja omakotitalot. Asemakaavan muutosalueen vieressä oleva Rajakylän koulu on rakennettu v. 1972, sitä jatkettiin v. 1974, viimeisin laajennus valmistui v. 2005, jolloin koulu liitettiin yhteen nuorisotilan kanssa. Koulu on Rajakylän paikallisesti arvokkaaksi arvotettu rakennus, jossa on oppilaita n. 700. Alueen päiväkotiryhmien keskittämisellä pyritään Rajakylän ominaiseen tehokkaaseen asumisympäristöön palveluineen. Keskittäminen on myös Uuden Oulun yleiskaavan mukaista. Keskittäminen kuitenkin johtaa myös päiväkodin saattoliikenteen kasvuun Ruiskukkatiellä, josta lapsia tullaan kuljettamaan myös etäämmältä, Pateniemen alueelta. Ruiskukkatien viihtyisyyteen ja turvallisuuteen muutoksella voi olla jossain määrin merkitystä. Asemakaavassa oleva voimasiirtoalueen poistamisella asuinalueen keskeltä poistetaan varoalueen rakentamista tai muuta toimintaa rajoittava määräys. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa rakennetun kulttuuriympäristön osalta Ruiskukkatie 16 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Arkeologinen kulttuuriperintö Suunnittelualueella ei sijaitse muinaismuistolain (295/1963) tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa Ruiskukkatien 16 asemakaavan muutosalueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta eikä kaavamuutoshankkeesta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Kaavoituksen vastine: Palaute ei anna aihetta muuttaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Kaavaluonnos Kaavaluonnos oli nähtävillä x.x.2018 x.x.2018. Valmisteluaineistosta saatiin/ ei saatu x määrä mielipiteitä. 4.5.4 Esitetyt muistutukset ja niiden huomioon ottaminen Tarvittaessa tiivistelmä (muistutukset liitteeksi) 4.5.5 Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset 4.5.6 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Yhdyskuntalautakunta päätti hankkeen käynnistämisestä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 14.2.2017 53. Yhdyskuntalautakunta asetti valmisteluaineiston _..20 mielipiteiden esittämistä varten nähtäville MRL 62 tarkoituksessa ja MRA 30 säädetyllä tavalla. 20
Yhdyskuntalautakunta asetti asemakaavaehdotuksen _..20 julkisesti nähtäville MRL 65 tarkoituksessa ja MRA 27 säädetyllä tavalla. Kuva 9. Tontinkäyttösuunnitelma, Linja-arkkitehdit Oy, 2.11.2018 21
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutoksessa muutetaan nykyinen urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) palvelurakennusten korttelialueeksi (P). Ketunleipäpolkua siirretään 19 metriä pohjoiseen, jolloin osa Talvikkipuistosta osoitetaan tontiksi. Tontille on tarkoitus rakentaa 10- ryhmäinen päiväkotirakennus, joka sijoittuu tontin Ruiskukkatien puoleiseen rakennusalan rajaan kiinni. Pääsisäänkäynti ja ajoneuvoyhteydet tontille ovat Ruiskukkatieltä. Huoltoliikenne sekä henkilökunnan pysäköinti on esitetty tontin eteläpuolelta hyväksikäyttäen jo rakennettua Rajakylän koulun huoltoyhteyttä. Kevyen liikenteen yhteydet esitetään Savikkapuiston kevyen liikenteen väylältä ja Ketunleipäpolulta. Ruiskukkatien puoleiselle tontin rajalle pitää rakentaa muuri, joka jatkuu luontevana jatkumona osalle Ketunleipäpolulle sekä eteläiselle huoltotielle. Tontille esitetään myös säilytettävän ja istutettavan puuston alueet sekä talousrakennusten rakennusalat. Ketunleipäpolun (pp) linjausta muutetaan 19 metriä metriä pohjoiseen Talvikkipuistoon. Kaava-alueeseen kuuluvan Talvikkipuiston käyttötarkoitus muutetaan puistoksi (VP). Kaava-alueeseen kuuluvan Savikkapuiston merkintä P päivitetään nykyisen kaavamerkintöjen mukaisesti puistoksi (VP). Puiston käyttö pysyy samana. Puistossa on rakennettu kevyen liikenteen väylä (pp), joka esitetään asemakaavan muutoksessa. Samalla poistetaan tarpeettomana Vs merkintä (voimansiirtoalue). Raj3-kolmiomääräyksessä annetaan määräyksiä mm. rakennuksen sijoittelusta ja julkisivujen materiaaleista, rakennusmassasta, kattomuodosta ja julkisivun väreistä. Lisäksi määrätään mm. piha-alueista, pysäköinnistä ja huoltoliikenteestä sekä hulevesien hallinnasta. Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on n. 2 ha, josta tontin nro 4 pinta-ala on 8 998 m². Rakennusoikeutta tontille esitetään 2 300 k-m². Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Talvikkipuiston pinta-ala pienenee n. 2 795 m². Auto- ja polkupyöräpaikkavelvoitteet Asemakaavan muutoksessa määrätään, että tontille on toteutettava vähintään 27 henkilökunnan pysäköintipaikkaa, joista 11 pitää sijoittaa Rajakylän koulun huoltopihan yhteyteen. Saattoliikennettä varten pitää rakentaa vähintään 14 pysäköintipaikkaa, jotka on esitetty Ruiskukkatien varteen. Pyöräpaikoista määrätään, että tontille tulee toteuttaa vähintään 65 pyöräpysäköintipaikka, josta 20 on oltava pyöräperävaunu/laatikkopyöräpaikkoja. Pyöräpysäköintipaikat esitetään ohjeellisina mutta ne olisi hyvä sijoittaa lähelle sisääntuloja niin, että ajoyhteys on selkeästi havaittavissa. Sisäpihalle pitää päästä myös erikoispyörillä ja perävaunujen kanssa. Kaikkien perävaunujen säilytykseen varatut tilat pitää olla säältä suojassa. Kaikki pyöräpaikat on oltava runkolukittavia. Tontin saattopaikoista 30 % ja henkilökunnan paikoista n. 50 % on oltava katettuja. Lisäksi henkilökunnan sisäänkäynnin yhteydessä rakennuksen suunnittelussa tulee varautua henkilökunnan käytössä olevaan pyörien pesupaikkaan 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutoksessa edellytetään rakennuksen sijoittuminen tontin lounaisosaan. Kaavassa edellytetään, että rakennus rakennetaan kiinni Ruiskukkatien puoleiseen rakennusalaan, jolloin rakennus muodostaa kadunpäätenäkymän Ruiskukkatielle. Rakennuksen on arkkitehtuuriltaan muodostettava luonteva kokonaisuus Ruiskukkatien julkisten rakennusten kanssa. Tontille esitetään säilytettävän puuston alueet tontin pohjois- ja itäreunoille. Osa näistä alueista voi toimia myös luonnonmukaisena päiväkodin piha-alueena. 22
Päiväkodin pääasiallinen julkisivumateriaali on punainen tai ruskea tiili. Koulu ja päiväkoti muodostavat yhdessä ehyen yleisten rakennusten kokonaisuuden ja viestittävät samalla toiminnallista eroa asuinrakennuksiin. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet P Palvelurakennusten korttelialue 5.3.2 Muut alueet VP Puisto 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen Kaava toteuttaa Uuden Oulun yleiskaavan tavoitteita, jossa Rajakylä on merkitty paikalliskeskukseksi, jota kehitetään ympäröivän suuralueen keskuksena. Kaavamuutos mahdollistaa kaupungille joustavan tontin käytön ja alueen päiväkotipalveluiden parantamisen. Tontti sijoittuu olevan koulun viereen, jolloin päiväkoti julkisena palveluna ei tuo kaupunkirakenteeseen uutta toimintaa. 5.4.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelussa on huomioitu koulun keskeinen sijainti palvelualueen keskellä ja läheisen Rajakylän koulun sijainti. Kaavahanke edistää tasapainoista kaupunkirakennetta ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon rakentumista. Uuden päiväkodin ulkoasu ja arkkitehtuurinen ilme noudattelee alueella jo olevaa rakennuskantaa. Päiväkodin syvärunkoinen, suorakulmainen arkkitehtuuri liittyy alueen 1970 luvun rakentamisen perinteisiin. Voimakkaat kattomuodot luovat rakennukselle identiteettiä ja rakennusmassojen polveilu luo vaihtelevia pihatiloja. Kaavamuutoksessa säilyy kaavan kaupunkikuvallinen perusperiaate, jossa näkymiä Ruiskukkatielle rajataan samaan linjaan sijoittuvilla rakennusmassoilla. Päiväkotirakennus pitää rakentaa tontin länsireunan rakennusalaan kiinni muodostaen kadunpäätenäkymän Ruiskukkatielle. Ruiskukkatien varteen rakennuksen eteen sijoittuu kaksi pysäköintialuetta. Kaavan määräämällä pääasiallisella julkisivumateriaalilla (punainen/ruskea tiili) yleiset rakennukset muodostavat yhdessä ehyen kokonaisuuden ja viestittävät samalla toiminnallista eroa asuinrakennuksiin. Nykyinen avoin tila, kivituhkakenttä muuttuu rakentamisen myötä rakennetuksi ympäristöksi. Alueella oleva pyörätie siirretään 19 metriä pohjoisemmaksi, jolloin kevyen liikenteen yhteys säilyy. Kaavaratkaisussa on kiinnitetty erityistä huomiota laadukkaaseen toteutukseen ja kaupunkikuvallisesti hyvään ratkaisuun, joita kaavamerkinnöillä ja määräyksillä pyritään ohjaamaan. 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan muutos hyödyntää nykyistä katuverkostoa. Suunnittelualueen muuttuminen päiväkodiksi lisää korttelin lähistöllä tapahtuvaa liikennettä, varsinkin aamuisin ja päivisin. Huoltoliikenne ja henkilökunnan pysäköintialueet hyödyntävät jo olevaa väylää Rajakylän koulun pohjoispuolella. Henkilökunnan pysäköintipaikat on esitetty tontin eteläreunaan ja osa paikoista on yhteisiä viereisen Rajakylän koulun henkilökunnan kanssa. Huoltoliikenne ja saattoliikenne on myös eriytetty, jolloin liikenneturvallisuus paranee. Alueen hyvä saavutettavuus erityisesti kevyen liikenteen keinoin vähentää päiväkoti-ikäisten lasten kuljettamista autoilla päiväkotiin. Sitowisen laatiman Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen liikenneselvityksen mukaan kaavamuutoksen vaikutuksia liikenteeseen ja liikennejärjestelyihin on arvioitu seuraavasti: 23
Liikennemäärät ja ennuste Kaavamuutos lisää autoliikenteen määrää. Osa liikenteestä siirtyy Ruiskukkatien alkupäässä sijaitsevasta nykyisestä päiväkodista uuteen päiväkotiin, mutta myös uusia päiväkodin asiakkaita tulee liikkumaan alueella. Päiväkodin aiheuttama ajoneuvoliikenne kuormittaa pelkästään Ruiskukkatietä. Päiväkodin arvioitiin (Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Motiva) aiheuttavan lisäliikennettä 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuorokausi liikennemäärä arvioidaan, olen jatkossa 1 300 ajon/vrk eli 650 ajoneuvoa suuntaansa. Valtaosa lisääntyvästä liikenteestä sijoittuu klo 7-9 välille sekä klo 15-17 välille. Liikennemäärän prosentuaalinen kasvu on merkittävä (30 %), mutta lisääntynyt liikenne ei aiheuta katualueelle suunnitteluohjeistuksen mukaan toimenpiteitä. Oulun kaupungin katusuunnitteluohjeen mukaan tonttikadun leveyden tulee olla 6,0 m mikäli kadulla on korotettu jalankulku- ja pyöräilyväylä. Ruiskukkatie on tällä hetkellä noin 6,0 m leveä. Ohjeistuksen (RIL) mukaan 6 m kadun poikkileikkaus on riittävä, kun keskimääräinen vuorokausiliikenne on alle 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärän muutos ei aiheuta myöskään toimenpidetarpeita Koisotien ja Ruiskukkatien liittymään. Kävely ja pyöräily Lähialueen katuverkon kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrien arvioidaan kasvavan. Muutos ei ole kumminkaan suhteellisen suuri, koska alueella on nykyisellään paljon kävelijöitä ja pyöräilijöitä koulujen takia. Lisäksi osa päiväkodin tulevista asiakkaista ovat tällä hetkellä hoidossa Ruiskukkatien alkuosassa olevassa päiväkodissa. Päiväkodin sijainnin muutos vaikuttaa siten, että kävely ja pyöräilyvirrat suuntautuvat uudestaan. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta suositellaan parannettavaksi päiväkodin lähialueella rakentamalla Koisotien ja Ruiskukkatien liittymään pää- ja sivusuunnan suojatiesaarekkeet sekä Ruiskukkatielle Ruiskukkapolun kohdalle suojatie. Lisäksi Ruiskukkapolku tulee parantaa ja päällystää. Ruiskukkapolun kohdalle tulevan suojatien takia linja-autopysäkki täytyy siirtää pohjoisemmaksi. Koulun saattoliikenne käyttää linja-autopysäkkiä, jonka takia uuden pysäkin sijainti pitäisi olla mahdollisimman lähellä koulua. Pysäkki kannattaa myös mitoittaa mahdollisimman pitkäksi, jotta siihen mahtuu useampi saattaja kerralla. Joukkoliikenne ja pysäkit Hankkeella ei ole vaikutusta joukkoliikenteen reitteihin ja pysäkkeihin. Nykyiset joukkoliikennereitit ja niiden pysäkit palvelevat päiväkodin tarpeita riittävästi. Toimenpidetarpeet katualueella Yleisen liikenteen kasvun ja tontin synnyttämän liikenteen perusteella on tarve esittää joitakin parannustoimia katuverkolle ja liittymiin. Parannustoimenpiteillä taataan alueen liikenneturvallisuus. Esitetyistä toimenpiteistä oleellisimmat suunnittelualueen maankäytön muutoksen kannalta ovat: tonttiliittymän siirtäminen ja tarvittavat pysäköintialueiden järjestelyt Ketunleipäpolun siirtäminen noin 16 m pohjoisemmaksi Ruiskukkatielle suojatie Ruiskukkapolun kohdalle ja linja-autopysäkin siirto Koisotien ja Ruiskukkatien liittymän pää- ja sivusuunnan suojatiesaarekkeet pelastusteiden ja niitä varten tarvittavien tassulevityskohtien rakentaminen Liikenneturvallisuus Liikennemäärän muutos ei ole merkittävä Koisotiellä tai muilla alueen suuremmilla väylillä. Liikenne ei myöskään suuntaudu Ratamotielle tai sen läheisyydessä oleville tonttikaduille. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat pelkästään Ruiskukkatielle, jonka ajoneuvoliikenteen määrä kasvaa suhteellisesti eniten. Kasvava liikennemäärä nostaa jonkin verran liikenneturvallisuusriskiä etenkin suojateiden kohdilla. Onnettomuusriskiä pienennetään aikaisemmin esitetyillä katualueelle tehtävillä toimenpiteillä. 5.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Päiväkodin tonttia laajennetaan 19 metriä pohjoiseen Talvikkipuistoon. Tällöin luonnontilainen havupuuvaltainen sekametsä pienenee. Vaikkakin Talvikkipuiston pinta-ala pienenee, niin vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat maltillisia. Talvikkipuistoon osoitetaan uusi kevyen liikenteen yhteys päiväkotitontin pohjoispuolelle, josta on yhteys Talvikkipuiston urheilukeskukseen. 24
Talvikkipuisto on urheilukeskus, jossa on keinonurmikenttä, juoksurata, pituushyppypaikka, monitoimikenttä, Lappsetin motoriikkarata. Talvella alueella on jääkiekkokaukalo. 5.4.5 Vaikutukset asumiseen ja elinympäristöön Asumisen kannalta suurin vaikutus on kaavan mahdollistama alueen päiväkotipalveluiden parantuminen. Päiväkodin, kevyen liikenteen reittien ja piha-alueiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kevyen liikenteen yhteyksiin ja niiden toimivuuteen. Päiväkodin asiakkaat voivat hyödyntää kevyen liikenteen reittejä sekä tontilla olevia pyöräkärryjen säilytyspisteitä ja siten lisätä päivittäistä arkiliikunnan osuutta. 25
5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 26
27
5.6 Nimistö Suunnittelualueelle ei tule uusia katuja eikä puistoja, joten nimistöasiat pysyvät ennallaan. Ketunleipäpolun nimi säilyy ennallaan. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Päiväkodin rakentaminen voidaan toteuttaa asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Päiväkodin rakentaminen aloitetaan syksyllä 2019. Oulussa 5. päivänä marraskuuta 2018 Kari Nykänen Eini Vasu Päivi Markuksela asemakaavapäällikkö kaavoitusarkkitehti kaavasuunnittelija 28
1/4 5.10.2018 Ruiskukkatie 16 asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Rajakylän kaupunginosan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita, jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua sekä puistoaluetta koskeva asemakaavan muutos ja tonttijako Kaavatunnus 564-2289 Diaarinumero OUKA /3518 /2016 Asemakaavan muutosalue Arvioitu lähialue, jolle hankkeella saattaa olla vaikutuksia Kiinteistöjen isännöitsijöitä pyydetään tiedottamaan asukkaille ja toimitilojen haltijoille asemakaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavan lähtökohdista voi esittää mielipiteitä. Suunnittelun etenemistä voi seurata www-sivulta: www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/suunnitelmat-ja-hankkeet
2/4 5.10.2018 Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla (OAS) tiedotetaan suunnittelun osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista asemakaavoituksessa. Siinä kerrotaan kaavan lähtökohdista, suunnittelun aikataulusta, siitä kuinka suunnitteluun voi osallistua ja, miten suunnitelmasta voi esittää mielipiteensä. Siinä myös kuvaillaan, minkälaisia kaavan vaikutuksia suunnittelussa arvioidaan ja millä tavalla vaikutusten arviointi tehdään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä on mahdollista jättää kirjallinen mielipide. Asemakaavan muutosalue Etusivulla olevaan karttaan on rajattu asemakaavan muutosalue sekä alue, jolle hankkeella saattaa olla vaikutuksia. Suunnittelualue sijaitsee Oulun kaupungin Rajakylässä. Kaavamuutos kohdistuu Rajakylän kaupunginosan urheilu- ja virkistyspalvelujen (VU ja VU-1) alueille, Rajakylän koulun pohjoispuolelle, Ketunleipäpolulle sekä itäpuolella puistoon ja kaavassa olevaan voimansiirto alueeseen (Vs). Asemakaavamuutoksen arvioitu vaikutusalue, jolle hankkeella saattaa olla vaikutuksia käsittää suunnittelualueen lähikorttelit etusivun karttarajauksen mukaisesti. Mitä alueelle suunnitellaan? Alueella suunnitellaan päiväkotia. Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Oulun kaupungin Tilakeskus. Asemakaavan muutoksen tavoitteet Tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että alueelle on mahdollista sijoittaa 10-ryhmäinen päiväkoti. Rakennus korvaa nykyiset Pateniemen, Rajakylän ja Metsämarjan päiväkodit sekä Palokan esikoulutilat. Pateniemen päiväkodin (Temmitie 8) ja Rajakylän päiväkodin (Ruiskukkatie 1) rakennukset puretaan ja tontit vapautuvat muuhun käyttöön. Metsämarjan päiväkoti (Ruiskukkatie 5 7) ja Palokan esikoulutilat Pateniemen keskuksessa sijaitsevat kerrostalojen alakerrassa, jotka jäävät vuokranantajan jatkokehitettäviksi. Alueelle laaditaan tarkemmassa suunnittelussa luonto-, maisema-, maaperä-, rakennettavuus- ja liikenneselvitykset. Asemakaavan yhteydessä poistetaan puistoalueelta voimansiirtoalue (Vs) -merkintä, jolle ei ole enää tarvetta. Suunnittelun lähtökohdat Oulun kaupunkistrategia 2020 Oulun kaupungin strategisena tavoitteena on mm. vahvistaa elinvoimaisuutta, ottaen huomioon kestävä kehitys sekä hyödyntää olemassa olevia asemakaava-alueita, infrastruktuuria ja palveluverkostoa. Uuden Oulun yleiskaava Uuden Oulun yleiskaavassa (12.8.2016) kaavakartta 2:ssa suunnittelualue on osoitettu virkistysalueeksi (V). Alue varataan yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Alueella on sallittua virkistystä ja ulkoilua palveleva rakentaminen. Maisemaa tai virkistyskäyttömahdollisuuksia mahdollisesti vaarantavaan toimintaan on saatava MRL:n 128 :n mukainen maisematyölupa. Kaavakartta 1:ssä Rajakylä on merkitty paikalliskeskukseksi, jota kehitetään ympäröivän suuralueen keskuksena. Ote Uuden Oulun yleiskaavan kaavakartasta 2 ja kaavakartasta 1.
3/4 5.10.2018 Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa 2.4.1970 vahvistettu asemakaava (ak528), teknisen lautakunnan 18.12.2001 hyväksymä asemakaavan muutos (AAM1715) ja kaupunginvaltuuston 15.5.2000 hyväksymä asemakaavan muutos (am 1648). Suunnittelualue on pääosin merkitty urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi (VU). Ketunleipäpolku on esitetty pp- merkinnällä (jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu). Talvikkipuisto on VU-1 aluetta (urheilu-ja virkistyspalvelualue, jolle saadaan rakentaa urheilua ja virkistystä palvelevia rakennuksia ja laitteita). Idässä suunnittelualueeseen kuuluu osa Savikkapuistoa (P), jossa sijaitsee voimansiirtoalue (Vs). Suunnittelualueen nykytilanne Suunnittelualueella on hiekkakenttä ja puustoa pohjois- ja itäreunalla. Suunnittelualueen pohjoisosassa on metsäinen Talvikkipuisto. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Rajakylän koulu. Itäpuolen metsäisen voimansiirtoaluetta pitkin kulkee polku Mataratielle. Mataratien varressa on rivitaloalue. Suunnittelualueen länsireunaa rajaa Ruiskukkatie, jonka varressa on kerrostaloalue. Suunnittelualue on Oulun kaupungin omistama. Suunnittelutyön organisointi Asemakaavan muutos laaditaan yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen asemakaavoituksessa. Katualueiden suunnitelmista vastaa katu- ja viherpalvelut Miten kaavan vaikutuksia selvitetään ja arvioidaan? Suunnittelualueelle laaditaan luonto-, maisema-, liikenne-, maaperä-, hulevesi-, ja rakennettavuusselvitykset sekä muut tarvittavat selvitykset. Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain 9 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 mukaisella tavalla. Arvioinnin laatimisesta vastaa kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Arviot vaikutuksista liitetään asemakaavan selostukseen. Työn kuluessa arvioidaan kaavamuutoksen toteuttamisen vaikutuksia mm.: kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön, asumiseen, toimintoihin ja elinympäristöön, liikenteeseen, asukkaisiin ja alueen käyttäjiin Ketkä ovat osallisia ja keille tiedotetaan erikseen? Kaavan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kuntalaisille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Viranomaisten ja yhteisöjen osalta osallisia ovat: yhdyskuntalautakunta Oulun kaupungin vammaisneuvosto Oulun seudun ympäristötoimi Yhdyskuntasuunnittelun seura ry Oulun Vesi Rajakyläyhdistys ry Oulun Energia Pateniemen suuralueen yhteistyöryhmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nuorten osallisuusryhmä Pohojosen Vaikuttajat Pohjois-Pohjanmaan museo Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry Oulun seutukunta Oulun kaupungin vanhusneuvosto Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Oulun polkupyöräilijät ry DNA Oyj TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj Fingrid Oyj
4/4 5.10.2018 Tiedottaminen suunnittelualueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajille ja asukkaille Suunnittelun vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta on ilmoitettu kirjeellä, etusivulla olevan kartan rajauksen mukaisesti. Valmisteluaineiston (kaavaluonnos) nähtäville asettamisesta tiedotetaan osallisille lehti-ilmoituksella Kalevassa (asemakaavoituksen ilmoitukset julkaistaan tiistaisin ja perjantaisin) sekä kaupungin verkkosivuilla ja kirjeitse karttarajauksen mukaisesti. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta lähetetään kirjeet ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja haltijoille sekä etusivun kartan rajauksen mukaisesti että mielipiteen valmisteluaineistosta sen nähtävilläolon aikana jättäneille. Kuulutus kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta julkaistaan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 10, kaupungin verkkosivuilla ja sanomalehti Kalevassa. Tiedottaminen viranomaisille ja yhteisöille Asemakaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan sähköpostitse Asemakaavan muutosluonnoksen (ja tarvittaessa asemakaavan muutosehdotuksen) nähtävilläoloaikana järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuudet. Miten kaavatyö etenee ja miten työhön voi vaikuttaa? Hankkeen käynnistäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville neljäksi viikoksi, jona aikana vuorovaikutus- ja arviointimenettelyjen riittävyydestä oli mahdollista jättää kirjallinen mielipide. Lisäksi osallisilla on oikeus esittää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Valmisteluvaihe Asemakaavan muutosta koskeva valmisteluaineisto (asemakaavaluonnos) asetetaan nähtäville neljän viikon ajaksi tavoiteaikataulun mukaan syksyn 2018 aikana. Nähtävilläolosta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla, Torikatu 10, lehti-ilmoituksella Kalevassa ja kaupungin verkkosivulla. Mielipiteensä voi ilmoittaa kuulutuksessa mainittuun osoitteeseen. Vastine mielipiteisiin toimitetaan niille mielipiteen antajille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Ehdotusvaihe Suunnittelun edettyä ehdotusvaiheeseen tavoiteaikataulun mukaan alkuvuodesta 2019, asetetaan kaavaehdotus nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläolosta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla, Torikatu 10, kaupungin verkkosivulla sekä lehti-ilmoituksella Kalevassa.. Muistutukset tulee toimittaa kirjallisena kuulutuksessa mainittuun osoitteeseen. Vastine muistutuksiin toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Hyväksymisvaihe Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 :n mukaisesti. Oikeudesta valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä säädetään MRL:n 191 :ssä. Kaavan voimaantulosta kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla valitusajan päätyttyä. Palautteen antaminen Kirjalliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, asemakaavan valmisteluaineistosta ja asemakaavaehdotuksesta toimitetaan postiosoitteeseen: KIRJAAMO PL 71 90015 OULUN KAUPUNKI tai sähköpostilla osoitteeseen: kirjaamo@ouka.fi Lisätietoja hankkeesta: Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, kaavoitus, etunimi.sukunimi(at)ouka.fi kaavoitusarkkitehti Eini Vasu puh. 044 703 2402 kaavasuunnittelija Päivi Markuksela puh. 050 430 3319 suunnitteluavustaja Sirkka Moilanen puh. 044 703 2431 Kaavoituksen asiakaspalvelu puh.: 050 3166 850, 050 3166 849 käyntiosoite: Solistinkatu 2, Oulu
Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Näkymä Ruiskukkatien puolelta 2.11.2018
10 RUISKUKKATIE 0 m 40m 1 5 TALVIKKIPUISTO KETUNLEIPÄPOLKU MATARATIE HANHIKKITIE PATENIEMEN SUURALUEEN PÄIVÄKOTI TONTTI: 8998 m 2 RAKENNUS: 1900 b-m 2 + tekn.tilat 2.krs 1850 k-m 2 (250 mm) LEIKKIPIHA: 3300 m 2 (16 m 2 / lapsi) AUTOPAIKAT: 41 ap, joista saattoliikenne: 14 ap henkilökunnan pysäköinti 27 ap PYÖRÄPAIKAT: 65 pp, joista huoltajat: 25 pp vierailijat ja työntekijät: 20 pp pyöräperävaunu / laatikkopyöräpaikat: 20 pp RUISKUKKAPOLKU Pateniemen suuralueelle tulee uusi 10-ryhmäinen päiväkoti. Se sijoittuu Rajakylään Ruiskukkatien varteen Rajakylän koulun pohjoispuolelle. Päiväkotiin sijoittuu kuuden tavallisen päiväkotiryhmän lisäksi jatketun aukiolon ryhmät, esiopetusryhmä, avoimen päiväkodin ryhmä sekä neuvola. Rakennus sijoittuu tontin lounaisosaan. Piha avautuu koilliseen puiston puolelle. Tontilla olevaa metsää säilytetään pihalla runsaasti. Autopaikat sijoittuvat Ruiskukkatien puolelle ja huoltoreitin varteen. Huoltoliikenteen reitti on yhteinen koulun huoltoreitin kanssa. Päiväkoti muodostaa kadunpäätenäkymän Ruiskukkatielle. Yksikerroksisen rakennuksen korkeimmat tilat sijoittuvat lähimmäksi Ruiskukkatietä, jolloin kadun varren ilmeestä tulee ryhdikäs. Ison päiväkodin tilat on jaettu neljään toisiinsa liitettyyn massaan. Julkisivun polveilulla saadaan luotua rakennukselle pieni, ihmisen kokoinen mittakaava. 1 KOISOTIE 0m 20m 60m 80m 100m Rakeisuus 1:2000 Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Rakeisuus 2.11.2018
11 12.2 oleva metsä kevyen liikenteen reitti siirrettynä 19 m pohjoisemmaksi 8 7 5 lumitila KETUNLEIPÄPOLKU saatto 14 ap KETUNLEIPÄPOLKU pp-vaunut 12 kpl pp saatto 18 pp lumitila katos pelialue lumitila mäenlasku ulk.väl.var. oleskelulava isot rakennettu leikkipiha aita isot metsäleikkipiha pp-vaunut 8 kpl saatto 7 pp lumitila 3 2 oleva metsä 1 MATARATIE 2 2 13.7 1 lumitila 13 lumitila 2 RUISKUKKATIE pienet rakennettu leikkipiha pienet metsäleikkipiha 12 pääsisäänkäynti 13.1 henkilökunnan pysäköinti 11 ap (+ koulun tontilla 2 ap) lastauslait. 0 6 +11.83 +12.25 pp asiointi + henk.k. 10 pp merkkien selitteet lumitila henkilökunnan pysäköinti 16 ap huolto laatikkovar. kiint.h.var. jäte pp-katos henk.k. 10 pp lumitila säilytettävät kuuset ja männyt tonttien rajalla 3 Säilyvä metsä - huonokuntoisten puiden poisto Harvennettava metsä - huonokuntoiset sekä rym <20 puut poistetaan, tarvittaessa harvennus leikkivälineiden kohdalla Istutettava kasvillisuus L+12.72 4 koulun huolto + henkilökunnan pysäköinti kt 0m 5m 10m 15m 20m 1 Hiekka Asvaltti / kiveys, punainen Asvaltti / nurmikivi / muu vettäläpäisevä pinnoite Turva-alusta Tontinkäyttösuunnitelma 1:500 Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Tontinkäyttösuunnitelma 2.11.2018
Ketunleipäpolkua siirretään 19 m pohjoiseen ja risteys Mataratiehen linjataan uudelleen. Saattoliikenteen pyöräpysäköintipaikkoja vaunuparkkeineen on kahdessa paikassa. LIIKENTEEN PERUSRATKAISUT Päiväkoti sijoittuu Ruiskukkatien päähän. Autolla lapset saatetaan Ruiskukkatieltä. Pyörällä ja kävellen saatettavat lapset voivat tulla myös idästä kevyen liikenteen reittiä pitkin tai pohjoisesta Ketunleipäpolun kautta. Saattoliikenteen ja henkilökunnan autopaikat on erotettu eri pysäköintialueille. Saattoliikenne ei risteä huoltoliikenteen kanssa. Saattoliikenteen ratkaisu voi olla erilainen riippuen rakennuksen muodosta ja sijainnista tontilla. Alueen muotoilussa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenneturvallisuuteen: turvallisiin saattoreitteihin, mahdollisimman vähiin risteämiin kevyen liikenteen reitin kanssa sekä riittäviin näkemäalueisiin. 3 L+12.75 129 4 9 10 8 7 5 3 < yhteys Talvikkipuiston kuntoradalle 11 P saattoliikenne 14 ap 1 KETUNLEIPÄPOLKU KETUNLEIPÄPOLKU 12.2 pp saatto 18 pp 13 siirretty kevyen liikenteen reitti 13 pp saatto 10 pp 3 2 MATARATIE 13.7 3 1 2 MATARATIE 2 2 13.7 1 14.0 Henkilökunnan pysäköintiä voidaan sijoittaa kahteen eri paikkaan. Näkyvällä paikalla Ruiskukkatien varressa oleva P-alue rajataan kadun puolelta tiilimuurilla. +12.15 +12.10 L+12.30 163 3 12.3 +12.25 10 12.1 +12.40 kt +12.15 L+12.72 6 +11.83 +12.25 kt RUISKUKKATIE 7 12 Rajakylän keskustaan > pp 4 asiointi + henk.k. 10 pp P henkilökunta 16 ap huoltoreitti 13 kt huoltopiha 13.1 pp henkilökunta 10 pp 13.3 P henkilökunta 11 ap 3 13.6 1 merkkien selitteet P pp kävely- ja pyöräilyreitit ajoneuvoliikenteen reitit ajoneuvojen pysäköinti pyöräpysäköinti Liikennekaavio ja pysäköintialueet 1:1000 Huoltoliikenne hoidetaan koulun huoltoreitin kautta. Myös henkilökunnan pysäköintipaikoille ajo hoituu samaa reittiä pitkin. Säilytettävät puut tonttien rajalla tuovat viihtyisyyttä ja aurinkosuojaa päiväkodin ryhmätiloille. Tälle alueelle ei sijoiteta pysäköintipaikkoja. Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Liikenne 2.11.2018
MASSOITTELU Iso päiväkotirakennus muodostuu useammasta toisiinsa liitetystä osasta. Yhtenäisen suoran julkisivun mitta on aina alle 30 m. Sisäävedot ja rakennusmassan polveilu luovat miellyttäviä, pienen mittakaavan tiloja rakennuksen joka puolelle. KATTO Rakennuksessa on voimakas kattomuoto, joka luo päiväkodille sen omaleimaista identiteettiä. Katto muodostuu useammasta osasta, pohjan polveilun mukaisesti. Katto ei ole tavanomainen tasa-, pulpetti- tai harjakatto. Uniikin kattomuodon voi havaita katutasosta, ihmisen katselukorkeudelta. Katon kallistukset voi muotoilla useammalla tavalla. Olennaista on ylösnostojen ja kattokaltevuuksien luoma mielenkiintoinen ilme rakennukselle. MATERIAALIT JA VÄRIT Ruiskukkatien varren julkisten rakennusten päämateriaali on punatiili. Myös päiväkodin julkisivuissa käytetään tiiltä. Rakennuksen eri osissa käytetään eri värisiä lämpimiä punaisen, ruskan ja oranssin sävyisiä tiiliä. Päiväkoti liittyy punatiilirakennusten sarjaan, mutta erilaisilla tiilitekstuureilla ja väreillä luodaan rakennukselle moderni, uniikki ilme. Piharakenteissa käytetään luonnonväristä puuta. Pysäköintialueita rajaavat muurit ovat punatiiltä ja päiväkodin pihan aita metallia. Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Arkkitehtuuri 2.11.2018
pukeutumispenkki pääsisäänkäynti 2 ryhmää yhteistilat + hallinto Sisätilojen toimintakaavio 1:750 2 ryhmää 2 ryhmää 2 ryhmää 2 ryhmää TILAT Rakennuksen käyttötilat sijoittuvat yhteen kerrokseen. Toisessa kerroksessa on IV-konehuoneet ja tarvittavia teknisiä tiloja. Rakennus on keskikäytävällinen päiväkoti, jossa ryhmätilat sijoittuvat vaate-eteisten molemmin puolin. Päiväkodin yhteistilat sijoittuvat rakennuksen keskimmäiseen osaan. Matka ryhmätiloista yhteistiloihin ei muodostu pitkäksi ja kulku ryhmätilojen läpi on mahdollisimman vähäistä. Yhteistilat neuvoloineen ovat rakennuksen julkisimpia tiloja. Ne sijoittuvat lähimmäs Ruiskukkatietä heti pääsisäänkäynnin läheisyyteen. leikki- ja lepotila 30,0 m 2 kaappisänky ryhmätila 35,0 m 2 ESTEETTÖMYYS Rakennussuunnitteluvaiheessa tutkitaan sisäänkäyntien esteettömyys. Luiskat voi esimerkiksi integroida osaksi sisäänkäyntisyvennyksiä tai rakennuksen katon voi tuoda katoksena seinän vieressä kulkevan luiskan ylle. kengät kuraeteinen 16,0 m 2 kuivaus ja säilytys pesu- ja wc-tilat 10,0 m 2 leikki ja lepo 30,2 m 2 leikki ja lepo jakotila 29,4 m 2 12,6 m 2 ryhmätila ryhmätila 34,6 m 2 wc 9,8 m 2 wc 9,8 m 2 C + D yhteinen vaate-et. 34,2 m 2 34,4 m 2 henk.k. wc + sk 3,7 m 2 kuraet. 15,4 m 2 vaate-eteinen 41,5 m 2 wc toimintatila 12,0 m 2 9,3 m 2 ryhmätila 39,6 m 2 wc toimintatila 10,0 m 2 9,9 m 2 kuraet. + vaunut 23,6 m 2 ryhmät. yhteinen vaate-et. 35,1 m 2 45,3 m 2 ryhmät. 35,1 m 2 I + J luonnonvaloa keskitilaan pesu- ja wc-tilat 10,0 m 2 jakotila 12,0 m 2 leluvar. vss-lait. 20,7 m 2 6,5 m 2 vss huolto siiv.kesk. 17,0 m 2 vaatehuolto 20,3 m 2 paperivar. 99,8 m 2 15,9 m 2 salin var. pienr.tila 9,8 m 2 askartelu 10,1 m 2 pienr.tila 11,9 m 2 12,0 m 2 yhteistilat inva-wc vss henk.tsto 15,2 m 2 arkisto 3,0 m 2 5,3 m 2 sos.tilat 104,0 m 2 johtaja henk.puk.pes. 14,8 m 2 43,9 m 2 henk.taukot. 29,8 m 2 neuvola 29,2 m 2 vss-lait. 6,0 m 2 sali 90,1 m 2 sali ruokasali + aula keittiö keittiö 59,4 m 2 kiint.h. 10,5 m 2 lastauslait. pyörien pesupiste leikki ja lepo 30,2 m 2 yhteinen vaate-et. 41,4 m 2 leikki ja lepo 30,2 m 2 ryhmätila 34,8 m 2 ryhmätila 34,8 m 2 wc 9,9 m 2 G + H wc 9,9 m 2 kuraet. 15,5 m 2 jakotila 11,8 m 2 kuraet. 15,5 m 2 yhteinen vaate-et. 41,4 m 2 jakotila 11,8 m 2 wc 9,9 m 2 wc 9,9 m2 ryhmätila 34,8 m 2 E + F ryhmätila 34,8 m 2 leikki ja lepo 30,2 m 2 leikki ja lepo 30,2 m 2 27,6 kuraet. + vaunut m2 24,0 m 2 wc 11,9 m 2 sk 3,8 m 2 henk.k.wc + puk. 4,6 m 2 wc 12,2 m 2 yhteinen vaate-et. 39,9 m 2 A + B jakotila 10,2 m 2 leikki ja lepo ryhmätila 33,8 m 2 leikki ja lepo 29,0 m 2 ryhmätila 33,8 m 2 leikki- ja lepotila 30,0 m 2 ryhmätila 35,0 m 2 LUONNONVALO luonnonvaloa keskitilaan Pohjakaavio 1:400 Solun esimerkkikalustus 1:100 Luonnonvaloa saadaan syvärunkoisen rakennuksen keskellä olevaan vaate-eteiseen jakotilan lasiseinien kautta. Myös katon ylösnostojen kautta voi tuoda luonnonvaloa keskitiloihin. Väliovien tekeminen lasiovina tuo tiloihin valoa ja näkymiä. Sisätilojen ylilämpenemiseltä suojaudutaan tarvittaessa ikkunoiden ulkopuolisella aurinkosuojauksella. Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Pohjapiirustukset 2.11.2018
c 2 ryhmää 2 ryhmää yhteistilat + hallinto a a b c 2 ryhmää 2 ryhmää 2 ryhmää 4 441 400 pääsisäänkäynti sisäänkäynti yhteistilat (sali) (VSS, huolto) ruokasali + aula käytävä piha 5 735 400 Leikkaus A-A 1:200 Leikkausten sijainti b ERI KORKUISET TILAT toimintatila 4 035 400 sali 6 007 400 6 289 400 yhteistilat / aula iv-konehuone keittiö 3 200 450 3 500 Sali on päiväkodin korkein tila. Se sijoittuu rakennuksen keskimmäiseen massaan, lähimmäs Ruiskukkatietä (leikkaus A-A ja B-B). Salin voi avata keskusaulaan esim. siirtoseinän avulla. Keskusaula on toiminnallinen tila: siinä ruokaillaan, kokoonnutaan, leikitään ja askarrellaan. Pienryhmätilat sijoittuvat aulan varteen. IVkonehuoneen voi sijoittaa esim. keittiön yläpuolelle. Päiväkodin ryhmätiloja sisältävät rakennusmassat ovat matalampia (leikkaus C-C). Sisäkatot voivat olla vaakasuoria tai ne voivat mukailla vesikaton muotoja. Leikkaus B-B 1:200 KATTOJEN YLÖSNOSTOT Kattojen ylösnostojen kautta voi tuoda luonnonvaloa rakennuksen keskitiloihin, ylösnostoihin voidaan sijoittaa teknisiä tiloja tai ne voivat olla kylmiä, julkisivumaisia osia, joiden sisään kerätään LVI-hormit. LVI-hormit integroidaan osaksi kattomuotoa. Katolle ei tule yksittäisiä hormeja, vaan tekniikka viedään alakattotai ullakkotilassa kootusti yhteen paikkaan, josta nousevat hormit verhotaan kattorakenteisiin. 3 247 400 ryhmätila ylävalo yhteinen vaate-et. tekninen tila ryhmätila 3 000 450 3 200 400 ryhmätila 3 200 400 tekninen tila yhteinen vaate-et. ryhmätila 3 000 450 3 200 400 Leikkaus C-C 1:200, vaihtoehto 1 Leikkaus C-C 1:200, vaihtoehto 2 Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Leikkaukset 2.11.2018
tontin raja tontin raja Mataratien asuinrakennukset Julkisivu länteen (Ruiskukkatie) 1:500 Talvikkipuisto kevyen liikenteen väylä sisäänkäynti huoltoajo Rajakylän koulu Ruiskukkatien asuinkerrostalot Ruiskukkatie henkilökunnan pysäköinti keittiön huoltopiha henkilökunnan pysäköinti kevyen liikenteen väylä Savikkapuisto Hanhikkitien asuinrakennukset Julkisivu etelään (koulu) 1:500 tontin raja tontin raja tontin raja tontin raja Hanhikkitien asuinrakennukset kevyen liikenteen väylä Julkisivu pohjoiseen (pihajulkisivu) 1:500 Savikkapuisto metsäpiha sisäpiha saattopysäköinti Ruiskukkatie Ruiskukkatien asuinkerrostalot tontin raja tontin raja Julkisivu itään (pihajulkisivu) 1:500 Rajakylän koulu huoltoajo henkilökunnan pysäköinti sisäpiha kevyen liikenteen väylä Talvikkipuisto Mataratien asuinrakennukset Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Julkisivut 2.11.2018
JULKISIVUT JA KATOT Lämpimät punaiset, ruskeat ja vaaleat tiilet sekä tumma katto Julkisivut tehdään paikalla muuratusta tiilestä. Tiilen eri väreillä korostetaan rakennuksen hahmoa: vierekkäisissä kappaleissa on eri värinen tiili. Jokaisesta tiilestä käytetään myös useampaa eri limitystapaa. Tavallista puolen kiven limitystä ei käytetä, vaan suositaan harvemmin käytettyjä limityksiä kuten kaksoisvotsia, neljänneskiven limitystä, erilaisia saumapaksuuksia jne. Julkisivuissa käytetään max. 60 mm korkeita tiiliä. PIHAN PINNOITTEET Punaisen sävyjä, vettäläpäiseviä pintoja Tiilenpunainen kiveys tai värillinen asfaltti ohjaa jalankulkijan kulkuväylille ja sisäänkäynneille. Nurmikiveä, vettäläpäisevää asfalttia tai vastaavia pinnoitteita suositaan pihalla ja pysäköintialueilla. Turva-alustan vaativat leikkivälineet on koottu rajatuille alueille. Metsäleikkialueilla säilytetään metsänpohja. Julkisivu länteen (Ruiskukkatie), julkisivun jäsentelyvaihtoehto 1, 1:200 Julkisivuote, jäsentelyvaihtoehto 2 TIILILIMITYKSET Erilaisilla tiililimityksillä luodaan julkisivuun mielenkiintoa. Ratkaisu voi olla vaihtoehdon 1 tapaan hillitty: koko julkisivupinnassa käytetään uniikkia tiililimitystä ja ikkua-aukkoja korostetaan modernilla koristemuurauksella tai ratkaisu voi olla eksperssiivisempi: koko julkisivu jaetaan erilaisiin muurauskenttiin vaihtoehdon 2 tapaan. Harmonisen ilmeen saavuttamiseksi yhden osan kaikki muuraukset tehdään samalla tiilellä. Väri säilyy samana, mutta tekstuuri vaihtuu. KASVILLISUUS JA LEIKKIPAIKAT Metsäleikkipihan luonnonmateriaalit Tontilla puustoa säilytetään mahdollisimman paljon. Pihalta löytyy sekä rakennettuja alueita että metsäalueita. Leikkivälineissä käytetään luonnonväristä puuta ja pihalla säilytetään kiviä, kantoja ja muita luonnonelementtejä. Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Materiaalit ja värit 2.11.2018
merkkien selitteet Säilyvä metsä - huonokuntoisten puiden poisto Harvennettava metsä - huonokuntoiset sekä rym <20 puut poistetaan, tarvittaessa harvennus leikkivälineiden kohdalla Istutettava kasvillisuus Hiekka Asvaltti / kiveys, punainen RAKENNETTU PIHA JA METSÄLEIKKIPIHA Päiväkodin piha jakautuu rakennettuun pihaan ja metsäleikkipihaan. Rakennuksen vieressä, alueella, joka rakentamisessa väistämättä myllääntyy, on rakennettu leikkipiha turva-alustoineen ja päällystettyine kulkuväylineen. Tämän takana, tontin itä- ja koillisosassa on metsäleikkipiha, jossa säilytetään olevia puita ja metsänpohjaa. Kokonaisuutena pihan ilme on luonnnonläheinen. Metsästä poistetaan huonokuntoiset puut ja puustoa harvennetaan niin, että viereisiltä kevyenliikenteen reiteiltä näkee pihalle ja puuston lomaan mahtuu leikkivälineitä. Metsäalueet sijoittuvat pihalla etäälle sisäänkäynneistä, mikä helpottaa rakennuksen puhtaanapitoa. Pihalta voidaan aidata erikseen taaperoiden alue. Asvaltti / nurmikivi / muu vettäläpäisevä pinnoite LEIKKIVÄLINEET Turva-alusta Luonnonkivet Esimerkkikalusteet taaperot: 1. Vauvakeinu 2. Hiekkaleikki 3. Keinu 2 kpl. 4. Karuselli 5. Terassimaja 6. Liuku Esimerkkikalusteet isommat lapset: 1. Keinut 2. Jousikeinut 3. Köysikiipeily 4. Tasapainoilu 5. Riippukeinu 6. Bensa-asema 7. Terassimaja 8. Hiekkalaatikkokaivuri saatto 14 ap KETUNLEIPÄPOLKU pp-vaunut 12 kpl lumitila pp saatto 18 pp ÄPOLKU Päiväkodin tontilla on komeaa metsää, jota säilytetään osana metsäleikkipihaa. Leikkivälineitä sijoitetaan puuston joukkoon. Metsänpohja kuluu leikeistä, mutta se on silti miellyttävä alusta leikkimiselle. katos pelialue lumitila mäenlasku ulk.väl.var. oleskelulava 2. isot rakennettu leikkipiha aita juoksuratamaalaukset 4. isot metsäleikkipiha 3. 3 2 1 pp-vaunut 8 kpl saatto 7 pp lumitila oleva metsä Leikkivälineissä suositaan mahdollisuuksien mukaan puuta ja luonnonvärejä. Leikkivälineiden ohella metsä oksineen ja kivineen tekee koko pihasta mielenkiintoisen leikkipaikan. Terassimajat luovat ympäristön majaleikeille. lumitila 1. 1. 13 6. ajorata-asfalttimaalaukset 5. lumitila 8. 7. 5. 3. 4. pienet rakennettu leikkipiha 6. 5. pienet metsäleikkipiha pääsisäänkäynti 13.1 1. 2. henkilökunnan pysäköinti 11 ap (+ koulun tontilla 2 ap) pp asiointi + henk.k. 10 pp lastauslait. lumitila Leikkipiha 1:500 huolto pp-katos henk.k. 10 pp lumitila Metsäleikkipihalle sijoitetaan leikkivälineitä, joiden putoamiskorkeus on niin pieni, ettei erillistä turva-alustaa tarvita. Keinut ja muut isomman putoamiskorkeuden leikkivälineet ryhmitetään turva-alusta-alueelle. Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Leikkipiha 2.11.2018
Varjot kevätpäiväntasaus klo 9.00 Varjot kevätpäiväntasaus klo 12.00 Varjot kevätpäiväntasaus klo 15.00 Varjot kesäpäivänseisaus klo 9.00 Varjot kesäpäivänseisaus klo 12.00 Varjot kesäpäivänseisaus klo 15.00 VARJOANALYYSI Koilliseen avautuva piha ei ole ilmansuunniltaan päiväkodin pihaksi optimaalinen, mutta koska rakennus on yksikerroksinen ja piha iso, kokonaisuutena piha saa riittävästi valoa. Piha suojataan pohjoistuulilta säilytettävän puuston ja aurinkoisia seinustavia luovien rakenteiden avulla. Sivulla oleva kuvat ovat aiemmasta suunnitteluvaiheesta. Rakennuksen ja pihan muotoilua on jatkotyöstetty varjoanalyysin tekemisen jälkeen, mutta varjojen kannalta muutokset eivät ole olennaisia. Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Varjoanalyysi 2.11.2018
Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Näkymä päiväkodin pihan puolelta 2.11.2018
Ote voimassa olevasta asemakaavasta 1:3000 5.11.2018 LIITE 4 (1/4 )
Ote asemakaavan muutosluonnoksesta 1:2000 5.11.2018 LIITE 4 (2/4 )
Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 5.11.2018 LIITE 4 (3/4 ) 9 Palvelurakennusten korttelialue. 33 Puisto. 82 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 82-1 3 m sen asemakaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jonka sisäpuolelta asemakaavamerkinnät ja -määräykset poistetaan. 84 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 85-1 Eri asemakaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. 86-1 Ohjeellinen eri asemakaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. 91-1 Kaupunginosan numero, joka ei vahvistu. 92-1 Kaupunginosan nimi. 93 Korttelin numero. 95 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 96 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 100 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 113 Rakennusala. 113-106 Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa polkupyöräkatoksen tai -varaston. 117 Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. 117-101 Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. 200-210_2 129 Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. 135-2 Alueen osa, jolle on istutettava puita. 135-3 Säilytettävää puustoa. 140-1 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu.
564-2289 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 5.11.2018 LIITE 4 (4/4 ) 148 Alueen sisäiselle huoltoliikenteelle varattu alueen osa. 151 Pysäköimispaikka. 190-3 Merkintä, jonka osoittamalle paikalle on rakennettava muuri. 200-210 raj3 merkinnällä varustetulla korttelialueella on noudatettava seuraavia määräyksiä: 200-210_2 RAKENNUS Rakennuksen tulee muodostaa kadunpäätenäkymä Ruiskukkatielle. Rakennuksen korkein osa on rakennettava Ruiskukkatien puoleiseen rakennusalaan kiinni, jossa on nuolimerkintä. Rakennuksen tulee olla massoittelultaan monimuotoinen ja tukea piha-alueiden jäsentelyä. Yksittäisen julkisivun enimmäispituus 30 metriä. Kattomuodon ja värin tulee korostaa rakennuksen massoittelua. IV- konehuoneen tulee olla osa rakennuksen hahmoa vesikaton alla. Rakennusrungon sisälle myöskin syvärunkoisiin osiin tulee saada luonnonvaloa. Rakennuksen julkisivujen tulee (pääosin) olla paikallaan muurattua, poltettua tiiltä. Julkisivussa on käytettävä lämpimiä punaisen ja ruskean sävyjä. Julkisivutiilien korkeus voi olla enintään 60 mm. Julkisivuissa on käytettävä useaa eri väristä tiiltä ja muurauksissa erilaisia limityksiä. Tiilen eri väreillä tulee korostaa rakennuksen massoittelua ja erilaisilla tiililimityksillä tulee luoda julkisivuihin erilaisia tiilipintoja. Sauman värin pitää olla yhtenäinen tiilen kanssa tai harmaasävyinen. Yksityiskohdissa: sisäänkäynneissä ja piharakennuksissa voi käyttää puumateriaaleja. Muurit pitää rakentaa muuratusta tiilistä. Aukotus ja ikkunajako on toteutettava arkkitehtuuriltaan laadukkaasti ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioiden, niin että näkymä ulos on esteetön pienilläkin lapsilla. Kiveyksissä tai värillisessä asfaltissa täytyy jatkaa rakennuksen värimaailmaa. Yksittäisissä elementeissä voi käyttää myös muita värejä, kuitenkin niin, että kokonaisuutena rakennus jatkaa luontevasti viereisten rakennusten värimaailmaa. PIHA-ALUEET Leikkipihat tulee aidata. Pyöräpysäköintialueet tulee sijoittaa leikkipihaa kiertävän aidan ulkopuolelle. Leikkipihan tulee olla metsäinen ja luonnonläheinen, josta puustoa voi harventaa vain tarvittavilta osin. Säilytettävään metsään sijoitettavien leikkivälineiden tulee olla sellaisia, jotka voidaan sijoittaa puuston joukkoon. Osa pihan leikkivälineistä turva-alustoineen pitää olla esteettömiä. Piha-alueilla sallitaan toimintaan liittyvät rakennelmat ja varastot. Piha-alueilla pitää olla riittävät lumitilat. Säilytettävän puuston alue tulee suojata rakentamisen aikana aidalla eikä aluetta saa käyttää varastointiin. Säilytettävien puiden kohdalla ei saa muuttaa maanpinnan tasoa. Tulee myös varmistaa, että säilytettäviksi merkittyjen puiden kohdalla on riittävästi etäisyyttä asfalttiin, jotta esim. lumenpoisto ei vahingoita niiden runkoja. Kyseistä aluetta ei saa käyttää lumitilana. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä ympäristösuunnittelun asiantuntijan laatima koko tonttia koskeva pihajärjestely- ja istutussuunnitelma, joka on toteutettava rakentamisen yhteydessä. LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI Huoltoliikenne: Huoltoliikenne tulee hoitaa koulun huoltoreitin kautta. Huolto- ja pysäköintipiha on rajattava katutilasta muurilla. Rakennuksen huolto on oltava rakennusmassan sisällä. Huolto ja saattoliikenne tulee erottaa toisistaan. Pysäköinti: Tontille on toteutettava vähintään 27 henkilökunnan pysäköintipaikkaa, joista 11 pitää sijoittaa Rajakylän koulun huoltopihan läheisyyteen. Saattoliikennettä varten pitää rakentaa vähintään 14 pysäköintipaikkaa. Pyöräpaikat: Kohteeseen tulee toteuttaa vähintään 65 pyöräpysäköintipaikkaa, joista 20 on oltava pyöräperävaunu/laatikkopyöräpaikkoja. Pyöräpysäköintipaikat sijoitetaan lähelle sisääntuloja niin, että ajoyhteys on selkeästi havaittavissa. Sisäpihalle pitää päästä myös erikoispyörillä ja perävaunujen kanssa. Kaikkien perävaunujen säilytykseen varatut tilat pitää olla säältä suojassa. Kaikki pyöräpaikat on oltava runkolukittavia. Tontin saattopaikoista vähintään 30 % ja henkilökunnan paikoista n. 50 % on oltava katettuja. Lisäksi henkilökunnan sisäänkäynnin yhteydessä rakennuksen suunnittelussa tulee varautua henkilökunnan käytössä olevaan pyörien pesupaikkaan. HULEVEDET Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää ja/tai imeyttää tontilla. Viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1m³) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä neliömetriä (100 m²) kohden. Hulevesiä voidaan viivyttää tontilla käyttämällä vettäläpäiseviä materiaaleja. TONTTIJAKOMERKINNÄT: 501 Sitovan tonttijaon mukainen tontti.
Minna Koukkula 1.11.2018 Muistio 1/7 Liikenneselvitys Pateniemen suuralueen päiväkodin asemakaavamuutoksen liikenneselvitys 1. Hankekuvaus Rajakylän koulun pohjoispuoleiselle tontille tulee sijoittumaan noin 2 000 k-m2 kokoinen kunnallisia palveluja tarjoava rakennus. Rakennukseen tulee 10 -ryhmäinen jatketun aukiolon päiväkoti. Uusi päiväkoti korvaa Pateniemen suuralueen nykyiset Pateniemen, Rajakylän ja Metsämarjan päiväkodit sekä Palokan esikoulutilat. Hankkeesta on vireillä asemakaavamuutos, jossa nykyinen virkistysalueen (VU) käyttötarkoitus muutetaan. Samassa muutoksessa asemakaavasta poistetaan puistoalueelta voimansiirtoalue (Vs)-merkintä, jolle ei ole tarvetta. Alueen asukkaat sekä koulun henkilökunta pysäköi tällä hetkellä tontille. Kohde sijaitsee noin 8 km etäisyydellä Oulun keskustasta. Tontin läheisyydessä sijaitsee Rajakylän koulu, kirjasto, Rajakylän terveysasema ja hammashoitola, Rajakylän asukastupa, Ruiskukan ja Metsämarjan päiväkodit sekä asuinkerrostaloja. Kuva 1. Pateniemen suuralueen päiväkodin tontinkäyttösuunnitelma (12.102018). Sitowise Oy Tuulikuja 2, 02100 Espoo www.sitowise.com
Minna Koukkula 1.11.2018 Muistio 2/7 Liikenneselvitys 2. Liikenneverkko ja -yhteydet Kaavamuutosalue sijaitsee Ruiskukkatien päässä. Kaupunkialuetta palveleva pääväylänä toimii Haukiputaantie (mt 847) ja paikallisina kokoojaväylinä Tervakukantie, Koisotie ja Ratamotie. Haukiputaantien ja Koisotie on etuajo-oikeutettu. Koisotien ja Ruiskukkatien liittymä on kolmihaaraliittymä, jonka pää- ja sivusuunnassa on suojatiet. Ruiskukkatiellä on 17 ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua liittymää Kuva 2. Tie- ja katuverkon toiminnallinen luokitus Oulussa sekä suunnittelukohteen sijainti (Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma 2016). Kuva 3. Pateniemen suuralueen päiväkodin sijoittuminen ja lähialueen liikenneverkko. Sitowise Oy Tuulikuja 2, 02100 Espoo www.sitowise.com
Minna Koukkula 1.11.2018 Muistio 3/7 Liikenneselvitys Liikennemäärä Ruiskukkatien arkivuorokauden liikennemäärä laskettiin poikkileikkauslaskentana 10.9-11.9.2018. Laskenta suoritettiin koneellisesti. Laskentapiste sijaitsi Hiirenvirnapolun pohjoispuolella ennen terveyskeskukselle menevää liittymää. Ruiskukkatien keskimääräinen vuorokausi liikenne on noin 1 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Eniten liikennettä on klo.7-9 välillä. Iltapäivällä liikenne jakaantuu tasaisemmin useammalle tunnille. Kuva 4. Liikenteen tuntivaihtelukäyrä Kävely ja pyöräily Alueella on kattava kävelyn ja pyöräilyn verkko, joka palvelee hyvin myös päiväkodin tarpeita. Pääpyöräreitti kulkee Haukiputaantien länsipuolella ja pyöräilyn aluereitit Koisotiellä sekä Ratamotiellä. Ruiskukkatien suuntainen yhdistetty kävelyn ja pyöräilyn väylä on kadun alkuosassa korotettu ja loppuosassa välikaistallinen. Yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn väylä loppuu Ketunleipäpolkuun. Ketunleipäpolun jälkeen pyöräily ja kävely yhteys jatkuu sorastettuna polkuna. Ruiskukantiellä jalankulku ja pyöräilyväylien sekä kadun risteämiskohdissa on korotettuja suojateitä. Kuva 5. Pyöräilyn pääreitit Oulussa sekä suunnittelukohteen sijainti (Oulun seudun pyöräilyn pääreittisuunnitelma 2030, 2017). Sitowise Oy Tuulikuja 2, 02100 Espoo www.sitowise.com
Minna Koukkula 1.11.2018 Muistio 4/7 Liikenneselvitys Joukkoliikenne Alueen läheisyydessä kulkevat joukkoliikennereitit ja -yhteydet ovat hyvät. Haukiputaantiellä kulkee 6 linjaa ja Koisotiellä sekä Ratamotiellä liikennöidään kahdella eri linjalla (4 ja 4A). Oulun seudun joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelman 2018-2023 mukaan alueen palvelutaso tulee kuulumaan luokkaan 1. Palvelutasoluokan vuoroväli tulee olemaan alle 15 minuuttia. Päiväkodin tontilta Ratamo- tai Koisotien pysäkeille matkaa on noin 400 metriä ja Haukiputaantien pysäkeille noin 700 metriä. Sitowise Oy Tuulikuja 2, 02100 Espoo www.sitowise.com Kuva 6. Ote joukkoliikenteen linjakartasta Oulussa (talvi 2018-19) sekä suunnittelukohteen sijainti. Alueen saavutettavuus erilaisilla liikennemuodoilla Asemakaavan muutosalue sijaitsee Rajakylän kaupunginosassa noin 8 kilometrin päässä Oulun keskustasta. Uuden päiväkodin sijainti Oulun kaupunkirakenteessa ja suhteessa palveluihin ja asutukseen on erinomainen. Myös olemassa olevat liikenneyhteydet alueelle ovat toimivat. 3. Tontin sisäiset liikennejärjestelyt Tarvittavien autopaikkojen määrä ja pysäköintijärjestelyt Oulun kaupungin voimassa olevien vuonna 2018 uusittujen pysäköintinormissa ei ole määritelty päiväkotirakentamiselle pysäköintinormia. Oulun kaupungin alueella toteutuneissa päiväkoti kohteissa on käytetty 1 ap/80 k-m2 1 ap/150 k-m2 pysäköintinormia. Laskennallisesti päiväkoti (2000 k-m2) tarvitsisi 14-25 pysäköintipaikkaa. Hankeselvityksen aikana pysäköintipaikkamäärätarve on kartoitettu 34 ajoneuvoliikenteen pysäköintipaikkaan. Paikkamäärä perustuu lähinnä henkilökunnan tarpeisiin. Hankeselvityksen mukaan paikoista 24 kpl on tarkoitettu henkilökunnalle ja 10 kpl saattoliikenteen ja vierailijoiden tarpeisiin. Asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman laadinnan aikana todettiin, että saattoliikenteen pysäköintipaikka määrää lisätään. Viitesuunnitelmassa lopullinen saattoliikenteen pysäköintipaikkamäärä on 14 kpl. Samalla henkilökunnan pysäköintipaikkamääriä lisättiin kolmella 27 kappaleeseen. Henkilökunnan ja saatto- ja asiakaspysäköinti on viitesuunnitelmassa sijoitettu erillisiksi alueiksi, jotta lasten saattaminen olisi mahdollisimman turvallista. Henkilökunnan pysäköintialueille ajetaan koulun huoltotien kautta. Pysäköintipaikkojen sijoittelussa on huomioitu huoltoliikenteen tilatarpeet. Asiakaspysäköintialueelle liikennöidään yhden liittymän kautta. Pysäköinti alueella on vinopysäköintiä. Vinopysäköinti sekä yksisuuntainen liikennevirta parantaa pysäköintialueella liikkuvien jalankulkijoiden turvallisuutta.
Minna Koukkula 1.11.2018 Muistio 5/7 Liikenneselvitys Kävely ja pyöräily Päiväkodin tontille pääsee helposti kävelemällä ja pyöräilen. Päiväkodin pääsisäänkäynti sijoittuu Ruiskukkatien puolelle. Pääsisäänkäynnille on jalankulku- ja pyöräily-yhteys suoraan Ruiskukkatien varresta olevalta kävely- ja pyöräilyväylältä. Päiväkodin sisäpihalle kuljetaan Ketunleipäpolun ja tontin itäpuolella kulkevien kävely- ja pyöräilyväyliä kautta. Kohteeseen tulee toteuttaa vähintään 65 pyöräpysäköintipaikkaa, joista 20 on pyöräperävaunu/laatikkopyöräpaikkoja (2 paikkaa/ryhmä). Pyöräpysäköintipaikat sijoitetaan lähelle sisääntuloja niin, että ajoyhteys on selkeästi havaittavissa. Sisäpihalle pitää päästä myös erikoispyörillä ja perävaunujen kanssa. Kaikkien perävaunujen säilytykseen varatut tilat pitää olla säältä suojassa. Kaikki pyöräpaikat ovat runkolukittavia. Tontin saattopaikoista 30 % ja henkilökunnan paikoista noin 50 % on katettuja. Lisäksi henkilökunnan sisäänkäynnin yhteydessä rakennuksen suunnittelussa tulee varautua henkilökunnan käytössä olevaan pyöräien pesupaikkaan. Kävelyn ja pyöräilyn reitit sekä kulkuyhteydet sisätiloihin tulee olla esteettömiä (esim. lastenvaunut). Tarkemmin esteettömyys huomioidaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Huoltoajo ja pelastustiet Tontin huoltoreitti sijaitsee koulun kanssa samalla huoltotiellä eikä se risteä saattoliikenteen kanssa. Huoltotie sijaitsee tontin eteläpuolella. Päiväkodin huoltoreitti on mitoitettu 12 m kuorma-autolle. Tontin pelastusalueet sijoittuvat päiväkotirakennuksen pohjois-, etelä- ja länsisivuille. Päiväkotirakennuksen länsipuolelle liikennöidään jalankulku- ja pyöräilyväyliä pitkin. Viitesuunnitelman aikana ajoyhteyksiä on tutkittu ajouramallinnuksella. Jatkosuunnittelun yhteydessä pitää huomioida pelastuskaluston pysäköinnin tilantarve sekä ajolinjat esim. pihamateriaalien valinnassa. Kuva 7. Mitoituskuorma-auton (pituus 12 m) kääntyvyys lastauslaiturille Sitowise Oy Tuulikuja 2, 02100 Espoo www.sitowise.com
Minna Koukkula 1.11.2018 Muistio 6/7 Liikenneselvitys Sitowise Oy Tuulikuja 2, 02100 Espoo www.sitowise.com Kuva 8. Pelastusreitit ja -alueet 4. Kaavamuutoksen vaikutukset liikenteeseen ja liikennejärjestelyihin Liikennemäärät ja -ennuste Kaavamuutoksen lisää autoliikenteen määrää. Osa liikenteestä siirtyy Ruiskukkatien alkupäässä sijaitsevasta nykyisestä päiväkodista uuteen päiväkotiin, mutta myös uusia päiväkodin asiakkaita tulee liikkumaan alueella. Päiväkodin aiheuttama ajoneuvoliikenne kuormittaa pelkästään Ruiskukkatietä. Päiväkodin arvioitiin (Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Motiva) aiheuttavan lisäliikennettä 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuorokausi liikennemäärä arvioidaan, olevan jatkossa 1 300 ajon/vrk eli 650 ajoneuvoa suuntaansa. Valtaosa lisääntyvästä liikenteestä sijoittuu klo. 7-9 välille sekä klo. 15-17 välille. Liikennemäärän prosentuaalinen kasvu on merkittävä (30 %), mutta lisääntynyt liikenne ei aiheuta katualueelle suunnitteluohjeistuksen mukaan toimenpiteitä. Oulun kaupungin katusuunnitteluohjeen mukaan tonttikadun leveyden tulee olla 6,0 m ja mikäli kadulla on korotettu jalankulku- ja pyöräilyväylä. Ruiskukkatie on tällä hetkellä noin 6,0 m leveä. Ohjeistuksen (RIL) mukaan 6 m kadun poikkileikkaus on riittävä kun keskimääräinen vuorokausi liikenne on alle 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärän muutos ei aiheuta myöskään toimenpidetarpeita Koisotien ja Ruiskukkatien liittymään. Kävely ja pyöräily Lähialueen katuverkon kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrät arvioidaan kasvavan. Muutos ei ole kumminkaan suhteellisen suuri, koska alueella on nykyisellään paljon kävelijöitä ja pyöräilijöitä koulujen takia. Lisäksi osa päiväkodin tulevista asiakkaista ovat tällä hetkellä hoidossa Ruiskukkatien alkuosassa olevassa päiväkodissa. Päiväkodin sijainnin muutos vaikuttaa kävely ja pyöräily virrat suuntautuvat uudestaan. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta suositellaan parannettavaksi päiväkodin lähialueella rakentamalla Koisotien ja Ruiskukkatien liittymään pää- ja sivusuunnan suojatiesaarekkeet sekä Ruiskukkatielle Ruiskukkapolun kohdalle suojatie. Lisäksi Ruiskukkapolku tulee parantaa ja päällystää. Ruiskukkapolun kohdalle tulevan suojatien takia linja-autopysäkki täytyy siirtää pohjoisemmaksi. Koulun saattoliikenne käyttää linja-autopysäkkiä jonka takia uuden pysäkin sijainti pitäisi olla mahdollisimman lähellä koulua.