Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö MINVA YM2017-00286 HAKA Mattila Mervi(YM) 04.10.2017 Viite Asia Ympäristöneuvosto 13.10.2017 Luxemburgissa Suomea kokouksessa edustaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Kokouksessa pyritään yleisnäkemykseen päästökaupan ulkopuolisen alan asetusehdotuksista, LULUCF-ehdotuksesta (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous) ja taakanjako-ehdotuksesta. Suomi pitää tärkeänä, että maankäyttösektoriin liittyviä moninaisia tavoitteita, laskentatapoja, asetuksen vaikutuksia sekä nielujen hyödyntämistä taakanjakosektorilla tarkastellaan kokonaisuutena ja että neuvotteluissa saavutetaan Suomea tyydyttävä tasapainoinen kokonaisratkaisu. Suomi katsoo, että LULUCF-asetuksen päästöjen ja nielujen tasapaino tai nielujen nettoylijäämä tulisi saavuttaa lähtökohtaisesti LULUCF-asetuksen mukaisella laskennalla tai asetukseen sisältyvällä kompensaatiomahdollisuudella. Suomi on edelleen huolissaan siitä, että esitettyjen laskentasääntöjen vuoksi Suomen maankäyttösektori voi muodostua merkittäväksi laskennalliseksi päästöksi, vaikka maankäyttösektori kokonaisuudessaan olisi luonnontieteellinen nielu. (erillinen perusmuistio, lähetetään eduskuntaan vaiteliaisuuspyynnöllä) Suomi on yleisesti ottaen tyytyväinen puheenjohtajan kompromissiehdotukseen taakanjakoasetuksesta ja pyrkii siihen, että ympäristöneuvostossa 13.10.2017 saataisiin aikaan neuvoston yleisnäkemys yhdessä maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevan asetuksen kanssa. (erillinen perusmuistio, lähetetään eduskuntaan vaiteliaisuuspyynnöllä) Neuvosto hyväksyy päätelmät EU:n valmistautumisesta YK:n ympäristökokouksen kolmanteen istuntoon (UNEA-3). Suomi korostaa, että päätelmien on annettava selkeä viesti EU:n päätavoitteista YK:n ympäristökokoukseen ja EU:n näkemyksestä kokouksessa annettavien päätösten kokonaisuudesta. Päätelmät ovat Suomen hyväksyttävissä. Lisäksi neuvosto hyväksyy päätelmät, joilla EU valmistautuu Bonnin ilmastokokoukseen (6.-17.11.2017). Suomi pitää Pariisin ilmastosopimusta erittäin merkittävänä saavutuksena ja pitää sen nopeaa voimaantuloa osoituksena maailmanlaajuisesta sitoutumisesta. Suomi kiinnittää huomiota arktiseen alueeseen, joka lämpenee kaksi kertaa maailman keskiarvoa nopeammin. Päätelmät ovat Suomen hyväksyttävissä.
Ministereiden lounaskeskustelun aiheena on UNEA-3. 2(15)
Asialista: 3(15) 1. Esityslistan hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 4. Alat, joilla ei sovelleta päästökauppajärjestelmää (ensimmäinen käsittely) a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021 2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta = Yleisnäkemys (erillinen perusmuistio MMM2017-00593) 11483/16 + ADD 1 b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta = Yleisnäkemys (erillinen perusmuistio YM2017-00290) 11494/16 + ADD 1 Muut kuin lainsäädäntöasiat 5. Ehdotus neuvoston päätelmiksi Euroopan unionin prioriteeteista Yhdistyneiden kansakuntien ympäristökokouksen 3. istuntoa varten (UNEA- 3) (Nairobi, 4. 6. joulukuuta 2017) (sivu 4) = Hyväksyminen
4(15) 6. Ehdotus neuvoston päätelmiksi Pariisin sopimuksesta ja Bonnissa (6. 17. marraskuuta 2017) pidettävien UNFCCC:n kokousten valmistelusta (sivu 8) = Hyväksyminen
5(15) Muut asiat 7. a) Yhteenvedot äskettäisistä kansainvälisistä kokouksista: i) Tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen (Århusin yleissopimus) osapuolten kokouksen kuudes istunto (MOP 6) (Budva, Montenegro, 11. 13 syyskuuta 2017) ii) iii) iv) Yhteinen korkean tason osuus Århusin yleissopimuksen ja sen PRTR-rekistereitä koskevan pöytäkirjan osapuolten kokouksissa (Budva, Montenegro, 14. syyskuuta 2017) Epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn pöytäkirjan osapuolten kokouksen kolmas istunto (MOPP) (Budva, Montenegro, 15. syyskuuta 2017) Elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen osapuolten konferenssin ensimmäinen kokous (COP 1) (Geneve, 24. 29. syyskuuta 2017) v) Aavikoitumisen estämistä koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen osapuolten konferenssin 13. kokous (UNCCD COP 13) (Ordos, Kiina, 6. 16. syyskuuta 2017) = Puheenjohtajavaltion ja komission tiedotusasia b) Kemiallisten aineiden avoimempi, tehokkaampi ja turvallisempi arviointi = Ranskan ja Luxemburgin valtuuskuntien tiedotusasia c) Vuoteen 2030 ulottuvien yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja pitkän aikavälin päästövähennysstrategioiden välisen moitteettoman koordinoinnin ja johdonmukaisuuden sekä vähimmäislaatua, vertailukelpoisuutta ja avoimuutta koskevien vaatimusten merkitys Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon kannalta = Luxemburgin valtuuskunnan tiedotusasia d) Kansainvälisen seminaarin "Science for Peace the World Over" 50. istunto (Erice, Italia, 20. 23. elokuuta 2017) = Puolan valtuuskunnan tiedotusasia
Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2017-00267 HAKA Toikka Tuulia(YM) 27.09.2017 6(15) Asia EU:n valmistautuminen YK:n ympäristökokouksen (UN Environment Assembly) kolmanteen istuntoon (UNEA-3), Nairobi 4.-6.12.2017, neuvoston päätelmät Kokous Ympäristöneuvosto 13.10.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Ympäristöneuvoston on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät, joilla muodostetaan EU:n kannat ja pääviestit YK:n ympäristökokouksen (UN Environment Assembly) kolmanteen istuntoon (UNEA-3). Päätelmien Coreper-käsittely on 6.10.2017. Puheenjohtajan ehdotus neuvoston päätelmiksi on Suomen hyväksyttävissä. Suomi korostaa, että päätelmien on annettava selkeä viesti EU:n päätavoitteista YK:n ympäristökokoukseen ja EU:n näkemyksestä kokouksessa annettavien päätösten kokonaisuudesta. Suomen näkemyksen mukaan on keskeistä, että UNEA-3-päätöslauselmia annetaan rajallinen määrä, päätöslauselmat ovat luonteeltaan globaaleja ja keskittyvät kokouksen ympäristönpilaantumisteemaan, Towards a pollution free planet. Suomen näkemyksen mukaan UNEA-3-päätösten ympäristön pilaantumisen torjuntaan pyrkivät tavoitteet ja toimet tulee kytkeä tiiviisti kestävän kehityksen Agenda 2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDG) toimeenpanoon. Suomi pitää tärkeänä, että UNEA-3-kokouksen, eri pilaantumisen osaalueita, kuten veden laatua, ilmansaasteita, merten muovijätettä sekä ympäristöterveyttä koskevat päätöslauselmat perustuvat tieteelliseen tietoon. Suomelle keskeinen tavoite on saada UNEA-3-kokouksen ministeriosuudesta neuvoteltu loppuasiakirja, jonka merkitys on Suomen näkemyksen mukaan ympäristökokouksen poliittisen
Pääasiallinen sisältö 7(15) näkyvyyden sekä YK:n ympäristöohjelman (UN Environment) vahvan roolin kannalta erittäin tärkeä. Suomi pitää UNEA-3-kokouksen päätösten käytännön toimeenpanoa ja pilaantumista ehkäisevien toimien seurantaa tärkeänä ja käytännön toimien vauhdittamiseksi tukee UNEA-3-päätösten täydentämistä vapaaehtoisten aloitteiden sekä sitoumusten muodossa. Päätelmissä todetaan UNEA-3-kokouksen aiheena olevan ympäristön pilaantumisen olevan merkittävä globaalitason ongelma, joka on kytköksissä ilmaston muutokseen, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun sekä aavikoitumiseen. Ympäristön pilaantuminen uhkaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Päätelmissä tunnistetaan YK:n ympäristöohjelman (UN Environment Programme) keskeinen rooli päätöksen teon kannalta relevantin tieteellisen tiedon tuottajana ja ympäristöpolitiikan johdonmukaisuuden edistäjänä. Ympäristön pilaantumisen on globaalisti todettu aiheuttavan merkittäviä haittoja ihmisten terveydelle. Päätelmissä kehotetaan UNEA-3-kokousta päättämään käytännön toimista terveyshaittoja aiheuttavien ympäristön pilaantumismuotojen, kuten raskasmetallien, mikrolääkeresistenssin, hormonihäiriöitä aiheuttavien aineiden sekä vaarallisten kasvinsuoja-aineiden ja lannoitteiden osalta. Päätelmissä tunnistetaan luonnon monimuotoisuuden sekä ekosysteemien suojelun kytkökset ympäristöterveyteen ja hyvinvointiin. Päätelmissä korostetaan ilman ja veden laadun valvonnan sekä niitä parantavien toimien tärkeyttä sekä painotetaan kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja kansainvälisten sopimusten toimeenpanon keskeistä roolia hyvän ilman ja vedenlaadun saavuttamisen kannalta. Päätelmissä vahvistetaan EU:n ja sen jäsenmaiden sitoutuminen YK:n valtamerikonferenssin 2017 sitoumuksiin ja korostetaan merien pilaantumisen ehkäisyn, erityisesti maalla tapahtuvista toimista peräisin olevan pilaantumisen, kuten merten muovijätteiden aiheuttamien ongelmien, vaativan pikaisia toimia. Näiden osalta EU ja sen jäsenmaat pyytävät UNEA-3-kokousta sopimaan toimista muovituotteiden (ml. mikromuovit) tuotannon vähentämiseksi sekä kestävien käyttötapojen edistämiseksi. Päätelmissä todetaan maaperän pilaantumisen aiheuttavan laajamittaisia ongelmia, jotka kytkeytyvät mm. ihmisten terveyteen, maatalouteen ja ruokatuotantoon sekä luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemien suojeluun. Päätelmissä todetaan maaperän pilaantuneisuuden tietopohjan olevan heikko ja kehottaa UNEA-3- kokous käsittelemään asiaa. Päätelmissä painotetaan kemikaalien ja jätteiden toimivalla hallinnoinnilla olevan merkittävä rooli useiden kestävän kehityksen
8(15) tavoitteiden (SDG) saavuttamisessa sekä kestävään kiertotalouteen pyrkivässä yhteiskunnallisessa muutoksessa. Päätelmät tunnistavat muutoksen tarpeen globaaleissa tuotanto- ja käyttötottumuksissa sekä kemikaalien kaupassa ja korostavat elinkaariajattelun sekä kestävän kemian lähestymistapojen merkitystä tässä muutoksessa. EU ja jäsenmaat kehottavat YK-jäsenvaltioita UNEA-2-kokouksen kemikaalien ja jätteiden asianmukaista hallintaa koskevan päätöslauselman (2/7) toimeenpanoon ja asiaan liittyvän tiedon jaon vahvistamiseen. Päätelmissä painotetaan kuntien roolia kaupunkiympäristön pilaantumisen vähentämisessä ja paikallisten kumppanuuksien sekä hyvän hallinnon ja teknologiakehityksen tukemisen tärkeyttä kestävän kehityksen 2030 Agendan tavoitteen SDG11 toimeenpanossa. Päätelmissä kehotetaan toimeenpanemaan YK:n kestävä kaupunkikehitysagenda (New Urban Agenda), joka sisältää toimia mm. ilman, veden, merien ja maaperän pilaantumisen, melusaasteen, jätehuollon ja kestävän maankäytön osalta. Päätelmissä korostetaan, että konkreettisten tulosten saavuttaminen globaalin pilaantumisen ehkäisyssä ja vähentämisessä edellyttää muutoksia yhteiskuntien tuotanto ja kulutustottumuksissa. Päätelmissä kehotetaan UNEA-3-kokousta osaltaan edistämään muutoksen edellyttämien kestävien elämäntapojen ja rahoituksen, kiertotalouden ja materiaalien kierron, innovaatioiden, ekosysteemisen lähestymistavan, elinkaariajattelun sekä uusien teknologioiden ja businessmallien omaksumista. EU:n ja sen jäsenvaltiot odottavat UNEA-3-kokouksen ilmaisevan ministerijulistuksella kunnianhimoisen ja toimintasuuntautuneen poliittisen sitoumuksensa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, valtioiden rajat ylittävät kysymykset mukaan luettuna. Päätelmissä alleviivataan kansainvälisen ja alueellisen yhteistyön vahvistamisen tärkeyttä pilaantumiskysymysten ratkaisemiseksi integroidulla ja johdonmukaisella tavalla, mikä edellyttää relevanttien YK-järjestöjen sekä kansainvälisten ympäristösopimusten ja aloitteiden yhteistoiminnan parantamista. EU ja sen jäsenmaat kehottavat UNEA- 3-kokousta valtuuttamaan YK:n ympäristöohjelman laatimaan toimintasuunnitelman pilaantumista vähentävistä toimista ja niiden seurannasta. Päätelmissä toivotetaan tervetulleiksi YK:n ympäristöohjelman aloite ympäristön pilaantumisen liittyvien vapaaehtoisten sitoumusten keräämiseksi UNEA-3-kokouksessa valtioiden sekä ei-valtiollisten toimijoiden toimesta. EU:ta ja sen jäsenmaita kehotetaan ilmaisemaan omat sitoumuksensa ennen UNEA-3-kokousta. Päätelmissä korostetaan koulutuksen ja tiedon saannin merkitystä kestävien elämäntapojen omaksumisen mahdollistajina sekä painotetaan UNEA-3-kokouksen tulosten viestinnän ja näkyvyyden tärkeyttä YK:n ympäristöohjelman keskeisen roolin ylläpitämiseksi ja ympäristökokouksen vaikuttavuuden kannalta.
Päätelmissä toivotetaan tervetulleeksi YK:n yleiskokouksen (UNGA) kutsu ympäristökokouksen puheenjohtajalle politiikkaohjauksen välittämiseksi Kestävän kehityksen korkeantason poliittiselle forumille (HLPF). Päätelmissä korostetaan ympäristökokouksen roolia määriteltäessä poliittisia toimia kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) ympäristöulottuvuuden osalta ja kehotetaan UNEA-3-kokousta antamaan selkeät poliittiset viestit vuoden 2018 korkeantason poliittiselle foorumille erityisesti tavoitteiden 6, 7, 11, 12 ja 15 osalta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvoston päätelmät hyväksytään yksimielisesti. Käsittely Euroopan parlamentissa Päätelmiä ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU (23) ympäristöjaosto 26.9.2017 EU-ministerivaliokunta 6.10.2017 (13.10. ympäristöneuvoston asiat) Suuri valiokunta 6.10.2017 (13.10. ympäristöneuvoston asiat) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Neuvoston päätelmillä ei ole suoria lainsäädäntövaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset UNEA-3-kokouksen päätöksillä ei ole suoraan välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Vallitsevan EU-lainsäädännön (ml. ilman laadun, ilmaston muutoksen, kemikaalien hallinnan, jätehuollon, vesien suojelun sekä kiertotalouden osalta) seurauksena laajempi globaali osallistuminen ympäristön pilaantumisen torjuntaan tasoittaisi kansainvälistä toimintaympäristöä sekä kilpailuasetelmaa mm. kemian- ja muoviteollisuuden osalta. Tämä voisi tuoda lisämarkkinoita suomalaiselle puhtaan teknologian osaamiselle. Erityisesti ympäristöterveyden osalta pilaantumista vähentävien toimien toimeenpano toisi pitkällä aikavälillä kansanterveydellisiä hyötyjä ja sitä kautta myös merkittäviä taloudellisia kustannushyötyjä. Hyödyn määrä riippuu mm. tavoitteiden tasosta ja se jakaantuu epätasaisesti alueellisesti. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - 9(15)
Asiakirjat 10(15) Lopullista asiakirjaa ei ole vielä saatavilla. 12608/17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Tuulia Toikka / YM, tuulia.toikka@ym.fi, 040 552 4054 Marjaana Kokkonen / UM, marjaana.kokkonen@formin.fi, 040 555 8437 Liitteet Viite
Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2017-00251 YSO Honkatukia Outi(YM) 02.10.2017 11(15) Asia EU:n valmistautuminen Bonnin ilmastokokoukseen 6.-17.11.2017; neuvoston päätelmät Kokous Ympäristöneuvosto 13.10.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Vuonna 2015 sovitun Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa valmistellaan Bonnin ilmastokokouksessa 6.-17.11.2017. Lokakuun ympäristöneuvostossa on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät, joista muodostuu EU:n neuvottelumandaatti Bonniin. Ilmastorahoitukseen liittyvien kysymysten osalta EU:n neuvottelumandaatista linjataan Ecofin-neuvostossa 10.10.2017. Suomen kanta Puheenjohtajan ehdotus neuvoston päätelmiksi on Suomen hyväksyttävissä. Suomi pitää Pariisin ilmastosopimusta erittäin merkittävänä saavutuksena ja pitää sen nopeaa voimaantuloa osoituksena maailmanlaajuisesta sitoutumisesta. Suomi kiinnittää huomiota arktiseen alueeseen, joka lämpenee kaksi kertaa maailman keskiarvoa nopeammin. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää maailmanlaajuisia toimia. Suomi pitää tärkeänä, että Pariisin sopimukseen sitoutuneet maat tiivistävät yhteistyötään ja EU vahvistaa kumppanuuksiaan keskeisten toimijoiden kuten Kiinan, Japanin ja Intian kanssa. Suomi pitää tärkeänä, että Bonnin ilmastokokouksessa (COP23) edistytään Pariisin sopimuksen säännöstöä koskevissa neuvotteluissa, jotta sopimuksen säännöstö on mahdollista saada valmiiksi vuonna 2018. Suomi kannattaa Pariisin sopimuksen mukaisen vähähiilistrategian laatimista EU:lle vuoteen 2050. Käytännön ilmastotoimien ja Pariisin sopimuksen toimeenpanossa tulee nyt edetä määrätietoisesti.
12(15) Suomi korostaa kaikille yhteisen läpinäkyvyyskehikon merkitystä, jotta maiden ilmoittamia päästövähennystavoitteita voidaan jatkossa mitata, seurata ja verrata. Lisäksi on tärkeää, että Pariisin sopimukseen liittyvät maailmanlaajuiset arvioinnit (global stocktake) suunnitellaan siten, että ne palvelevat päästövähennystavoitteiden tiukentamista ja sopimuksen muita pitkän aikavälin tavoitteita. Pääasiallinen sisältö Päätelmissä korostetaan monenkeskisen yhteistyön ja YK:n merkitystä. Päätelmissä todetaan Pariisin sopimuksen nopean voimaantulon osoittavan kansainvälisen yhteisön sitoutumista. Pariisin sopimus on peruuttamaton. EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kaikkien Pariisissa sovittujen elementtien toimeenpanoon. Ilmastonmuutos on jo osaltaan lisännyt sään ääri-ilmiöitä, joilla on vakavat seuraukset. Päätelmissä todetaan arktisen alueen lämpenevän kaksi kertaa maailman keskiarvoa nopeammin. Keskilämpötilan nousun pysäyttäminen edellyttää ilmastotoimia kaikilta mailta. Päätelmissä vahvistetaan jatkavan EU:n ilmastojohtajuuttaan ja olevan sitoutunut tekemään yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa. Päätelmissä todetaan ajantasainen tilanne Pariisin sopimuksen ratifiointien osalta. Päätelmissä vahvistetaan EU:n ilmastotoimien etenevän 2014 Eurooppa-neuvostossa sovittujen linjausten mukaisesti ja toivotetaan tervetulleeksi eteneminen kohti EU2030-paketin toimeenpanoa. Päätelmissä painotetaan EU:n päästökehityksen olevan 2020- tavoitteen alittavalla polulla. Kaikkia osapuolia kiirehditään toteuttamaan ilmastotoimia. Lisäksi päätelmissä painotetaan osapuolten toimia täydentävän maailmanlaajuisen toimintaohjelman merkitystä. Päätelmissä todetaan hallitustenvälisellä ilmastopaneeli IPCC:n työllä olevan keskeinen asema Pariisin sopimuksen tiedepohjan vahvistamisessa. 1,5 C:n tavoitetta koskeva IPCC:n erityisraportti on tärkeä vuonna 2018 käytävälle dialogille (facilitative dialogue). Päätelmissä painotetaan pitkän aikavälin vähähiilistrategioiden merkitystä hahmoteltaessa polkuja päästöjen ja nielujen tasapainottamiseen vuosisadan jälkipuolella. Päätelmissä toivotetaan tervetulleiksi komission aloite tuottaa tietoa Pariisin sopimuksen mukaisen 2050 vähähiilistrategian tueksi. Päätelmissä kehotetaan osapuolia suunnittelemaan maailmanlaajuiset arvioinnit (global stocktake) siten, että ne palvelevat päästövähennystavoitteiden tiukentamista ja muita Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteita. EU tukee Fidžin johtajuutta ensimmäisenä saarivaltiona, joka toimii osapuolikokouksen puheenjohtaja. Päätelmissä painotetaan, että marraskuun osapuolikokouksessa tulee edetä tasapainoisesti kaikilla
13(15) Pariisin työohjelman osa-alueilla kattaen päästöjen vähentämisen, sopeutumisen, toimeenpanon tuen ja läpinäkyvyyskehikon. Lisäksi päätelmissä huomioidaan ajankohtaiset tapahtumat muissa kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyvissä prosesseissa (Montrealin pöytäkirja, ICAO ja IMO). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvoston päätelmät hyväksytään yksimielisesti. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Ilmastoneuvotteluryhmä (YM, UM, TEM, VM, MMM, LVM, VNEUS) kirjallinen menettely 18. 21.9.2017 EU (23) ympäristöjaosto 26.9.2017 EU-ministerivaliokunta 6.10.2017 (13.10. ympäristöneuvoston asiat) Suuri valiokunta 6.10.2017 (13.10. ympäristöneuvoston asiat) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset Pariisin sopimuksella suoraan ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia, vaan sen taloudelliset vaikutukset syntyvät pitkällä aikavälillä ja pääosin EU:n ilmastopolitiikan seurauksena. Ne liittyvät päästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastorahoitukseen eli köyhempien maiden ilmastotoimien tukemiseen. Laajempi globaali osallistuminen ilmastotoimiin tasoittaa kansainvälistä kilpailuasetelmaa ilmastopolitiikasta aiheutuvien kustannusten osalta. Sopimuksen toimeenpanon myötä pitkällä aikavälillä myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ja siitä seuraavat taloudelliset kustannukset pienenevät. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen alentaa myös terveydelle haitallisia päästöjä. EU:n komission vaikutusarvion mukaan haitallisten päästöjen vähenemiseen liittyvät terveyshyödyt voivat olla taloudellisesti merkittäviä. Hyödyn määrä riippuu mm. tavoitteiden tasosta ja se jakaantuu epätasaisesti alueellisesti.
14(15) Pariisin sopimus ei velvoita osapuolia tiettyihin numeerisiin päästövähennystavoitteisiin, vaan osapuolet sitoutuvat sopimuksessa valmistelemaan, ylläpitämään ja päivittämään omia kansallisia päästövähennystavoitteitaan. Ensimmäinen päivitetty tavoite tulee ilmoittaa YK:n ilmastosopimussihteeristölle vuoteen 2020 mennessä. EU päättää oman päästövähennystavoitteensa toimeenpanosta normaalissa päätöksentekoprosessissa EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin pohjalta. Arviot taloudellisista vaikutuksista Suomelle tehdään osana EU:n päästövähennystavoitteiden mukaisten toimenpiteiden ja kansallisesti valittavien toimien yhteydessä, ja eduskuntaa informoidaan niistä. Pariisin sopimus velvoittaa teollisuusmaita jatkamaan kehitysmaiden ilmastotoimien tukemista ja antamaan siitä tietoja. Itse sopimuksessa ei kuitenkaan sanota mitään ilmastorahoituksen tasosta. Pariisin sopimusta täydentävän osapuolikokouksen päätöksen (1/CP.21) mukaan teollisuusmaiden yhteinen USD 100 miljardin vuosittainen mobilisointitavoite ulotetaan vuoteen 2025, mihin mennessä sovitaan suuremmasta ilmastorahoitustavoitteesta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Lopullista neuvostoasiakirjaa ei vielä ole käytettävissä. 12579/17 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Ympäristöneuvos Outi Honkatukia, ympäristöministeriö, 050 3411 758, Outi.Honkatukia@ym.fi Liitteet Viite
15(15) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ilmasto- ja energiapaketti, ympäristö, ympäristöneuvosto, ilmastonmuutos, UNEP TEM, UM, YM EUE, LVM, MMM, OKM, SM, STM, VM, VNK