Asemakaavan laatimisen ABC 1.11.2016 Hanna Pikkarainen, toimistoarkkitehti, asemakaavaosasto Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunki
Asemakaava on kaupunkisuunnitelman työpiirustus Asemakaavan tarkoituksen ja sisältövaatimukset huomioiden asemakaavan avulla siis:
Asemakaavan tarkoitus (MRL 50 ) Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.
Asemakaavan sisältövaatimukset (MRL 54 ) Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.
Asemakaavan esitystapa (MRL 55 ) Asemakaava esitetään kartalla, jossa osoitetaan: 1) asemakaava- alueen rajat (asemakaava- alue); 2) asemakaavaan sisältyvien eri alueiden rajat; 3) ne yleiset tai yksityiset tarkoitukset, joihin maa- tai vesialueet on aiottu käytettäviksi; 4) rakentamisen määrä; sekä 5) rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet. Asemakaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja - määräykset. Asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
Asemakaavamääräykset (MRL 57 ) Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava- aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Asemakaavamääräykset voivat muun ohessa koskea haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista sekä kaupan laatua ja kokoa, jos se kaupan palvelujen saatavuuden kannalta on tarpeen. Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia. Asemakaavaan voidaan ottaa 2 momentin säännöksen estämättä rakennussuojelulain (60/1985) 2 :ssä tarkoitetun kohteen suojelemiseksi tarpeelliset määräykset. Oikeudesta korvaukseen tässä tapauksessa on voimassa, mitä rakennussuojelulain 11 :ssä sekä 12 :n 2 ja 3 momentissa säädetään. Korvausvelvollinen on kuitenkin kunta. Kunnalle voidaan myöntää maksamiinsa korvauksiin avustusta valtion varoista talousarvion rajoissa. Mitä edellä säädetään kunnan korvausvelvollisuudesta, ei koske julkisyhteisöjen omistamia rakennuksia.
Kuinka merkinnät ja määräykset suunnitellaan kaavoihin: Linjaan ylempien kaavatasojen kanssa, ei ristiriidassa lain, asetusten tai muun säännöksen kanssa Pohjana YM:n asemakaavamerkinnät ja määräykset Käytetään ensisijaisesti Tarvittaessa muunnellaan sopiviksi Ei tarvetta määrätä, mitä säännelty muualla Poikkeaminen kuitenkin mahdollista Jokaiseen kaavaan räätälöidään määräyksiä Ksv:ssä useita omia määräyksiä Esim. suojelumääräykset pohjautuvat YM- määräyksiin (sr1, sr2 jne.), mutta muunneltu / laajennettu Pysäköinti ja polkupyöräpaikat, kaupungin omat laskentaohjeet Hulevedet Pelastusteihin liittyen Melu- ja hiukkaspäästöihin liittyen
1914 Asemakaava osin voimassa vielä vuosi sitten
1937
1971
1985
1997
Tässä pelkät kaavamerkinnät 2007
ja tässä muut määräykset Asuminen: Kaupunkikuvan ja asumisen laatuun sekä toimintaan liittyviä määräyksiä Ulkotilat: Kaupunkikuvan laatuun ja asumisen laatuun liittyviä määräyksiä Pysäköinti: Määrät ja rasitteet
ATLANTINKAAREN ASEMAKAAVA L Ä N S I S A T A M A - P R O J E K T I KIRSI RANTAMA
L Ä N S I S A T A M A - P R O J E K T I KIRSI RANTAMA
Jätkäsaaren osayleiskaava 2006 L Ä N S I S A T A M A - P R O J E K T I K I R S I R A N T A M A
RATKAISUMALLI - Osayleiskaavan mukainen - Kärkitavoitteet: Korttelit rajaavat selkeäreunaisina julkisen ulkotilan Aksentit Poikittaisyhteydet (urbaani rantabulevardi) L Ä N S I S A T A M A - P R O J E K T I KIRSI RANTAMA
ATLANTINKAARI - LÄNSI - Viitesuunnitelma: KSV/Länsisatama- projekti - 2 korttelia lomittain - Polveileva rytmi: V- VII- kerrosta, XII- ja XIII- kerroksiset tornit - Yhteispihavyöhyke - Pysäköinti kannen alla ATLANTINKAARI ITÄ - Kumppanuuskaavoitus Helsingin asuntotuotantotoimiston (ATT) kanssa - Viitesuunnitelma: Ark.tsto Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy - Suurkortteli - XIV- kerroksiset tornit, VIII- krs. tornit, V- kerroksinen jalusta, tasarytminen ja suurpiirteinen julkisivujäsentely - Pysäköintitalo: julkisivun taideaihe AKS- KORTTELI - 7- kerrosta, sisäpiha 2- keroksisen osan päällä - Hyvinvointipalvelut HYVÄNTOIVONPUISTON ETELÄOSA - Viitesuunnitelma: KSV/Länsisatama- projekti - Jätkäsaaren keskeisin julkinen ulkotila, urbaani kaupunkipuisto, topografia, rantapromenadi L Ä N S I S A T A M A - P R O J E K T I KIRSI RANTAMA
Kaavamerkinnät Yleiset määräykset Kortteleita koskevat määräykset Katu ja puistoalueita koskevat määräykset Autopaikkoja koskevat määräykset L Ä N S I S A T A M A - P R O J E K T I KIRSI RANTAMA
ATLANTINKAARI LÄNSI AK- MERKINNÄT AK- korttelialueet: - Tonttijako - Rakennusten sijainti merkitty tarkasti: rakennusala, nuolet - Rakennusten volyymi: runkosyvyys max. 15m tai 18m, kerrosluvut (likimääräinen rajakohta) - Muut kaupunkikuvaan liittyvät merkinnät: yhteiskäyttöinen piha- alue (ah), asukkaiden yhteistiloille osoitettu rakennusala (yh), puistoa rajaava terassipiha (pi- 2), katualueeseen liittyvä rakentamaton alue (jul) - Liiketilat - Kattosaunat - Sisäänajo pysäköintiin AK- MÄÄRÄYKSET - Julkisivun sävy - Viherkatto- määräys - Maantasokerroksen vähimmäiskorkeus pääkaduilla - Konehuoneiden sijoittuminen kerroksiin L Ä N S I S A T A M A - P R O J E K T I KIRSI RANTAMA
ATLANTINKAARI ITÄ AK- MERKINNÄT AK- korttelialue: - 1 tontti ja rakennusoikeus (tonttijako suoritetaan myöhemmin) - Rakennusten sijainti merkitty tarkasti: rakennusala, nuolet - Rakennusten volyymi merkitty tarkasti: pakottavat kerrosluvut, runkosyvyys max. 15m - Muut arkkitehtuurin liittyvät merkinnät: korkeat porttikongit, yhtenäinen parvekevyöhyke, - Muut kaupunkikuvaan liittyvät merkinnät: terassipiha, jul- katualueeseen liittyvä rakentamaton alue - Liiketilat - Kattosaunat LPA- korttelialue: - Rakennuksen korkeus korkeusasemana / kerroslukuna - Ajoyhteys - Liiketilat AK- MÄÄRÄYKSET - Suurkorttelin arkkitehtuuria koskevat julkisivu- ja aukotusperiaatteet - Pysäköintilaitoksen julkisivumateriaali - Maantasokerroksen vähimmäiskorkeus pääkaduilla - Viherkatto- määräys - Konehuoneiden salliminen katolle XIV- kerroksisissa rakennuksissa L Ä N S I S A T A M A - P R O J E K T I KIRSI RANTAMA
AKS- KORTTELI AK- MERKINNÄT AKS- korttelialue: - Tonttijako - Rakennusten sijainti merkitty tarkasti: rakennusala, nuolet - Rakennusten volyymi: runkosyvyys max. 15m tai 18m, kerrosluvut (likimääräinen rajakohta) - Muut kaupunkikuvaan liittyvät merkinnät: yhteiskäyttöinen piha- alue (ah), asukkaiden yhteistiloille osoitettu rakennusala (yh), puistoa rajaava terassipiha (pi- 2), katualueeseen liittyvä rakentamaton alue (jul) - Liiketilat - Kattosaunat - Sisäänajo AK- MÄÄRÄYKSET - Julkisivun sävy - Viherkatto- määräys - Konehuoneiden sijoittuminen L Ä N S I S A T A M A - P R O J E K T I KIRSI RANTAMA
HYVÄNTOIVONPUISTO AK- MERKINNÄT - VP- puistoalue - Korkotaso - Pääreitit, kortteleiden pelastustiet - Hyötykäyttöalue AK- MÄÄRÄYKSET - Jätkäsaaren julkisen ulkotilan laatutavoitteet - Ympäristötaide integroitava osaksi toiminnallisia ja rakenteellisia aiheita L Ä N S I S A T A M A - P R O J E K T I KIRSI RANTAMA
KORTTELIKORTIT - Asemakaavamääräyksiä täydentäviä rakentamistapa- ja suunnitteluohjeita. - Tarkoituksena tukea asemakaavan tavoitteiden toteutumista ja tuoda esille toteutuksessa huomioitavia korttelin ja katu- tai puistoalueen yhteensovituskohtia. L Ä N S I S A T A M A - P R O J E K T I KIRSI RANTAMA
L Ä N S I S A T A M A - P R O J E K T I KIRSI RANTAMA
SATO 75TH ANNIVERSARY COMPETITION L Ä N S I S A T A M A - P R O J E K T I KIRSI RANTAMA
Käpylänkuja 5 Kumpula Marjaana Yläjääski Kantakaupunkitoimisto Asemakaavaosasto KSV
Käpylänkuja 5
Kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy Käpylänkuja 5
Kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy Käpylänkuja 5
Käpylänkuja 5
Kuva: Ramboll Käpylänkuja 5
Kuvat: Masu Planning Käpylänkuja 5
Käpylänkuja 5
Käpylänkuja 5