Kirkkonummen kunta Kylmälän osayleiskaavan liikenteellinen tarkastelu

11.11.2011 1 (14) Kirkkonummen kunta Kylmälän osayleiskaavan liikenteellinen tarkastelu 11.11.2011

11.11.2011 2 1 JOHDANTO 3 2 KYLMÄLÄN ALUEEN NYKYTILANNE JA TODETUT ONGELMAT 3 2.1 Nykytilanne ja ongelmat 3 2.2 Liikenteen toimivuus ja liikenneturvallisuus 5 3 RATKAISUEHDOTUSTEN KUVAUS 5 3.1 MARTTILANTIE 6 3.2 LAMMENTIE 6 3.3 SJÖKULLAN KOULU (Tarkempi selvitys kappaleessa 4) 6 3.4 SJÖKULLANTIEN JA KYLMÄLÄNTIEN RISTEYSALUE 7 3.5 HEPARINTIE 9 3.6 SJÖKULLANTIE 421 425 9 3.7 PETAJÄRVENTIE 10 3.8 ISONNIITYNTIE 11 3.9 RISTINUMMENTIEN LIITTYMÄ 11 3.10 SJÖKULLAN, HEPARIN JA EERIKINKARTANONTIEN RISTEYSALUE 11 3.11 HEPARINTIEN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ 12 4 SJÖKULLAN RUOTSINKIELISEN OPPIMISKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 14

11.11.2011 3 1 JOHDANTO Työn tarkoituksena on ollut täydentää Kylmälän osayleiskaavan selvityksiä ja antaa kaavan laatijoille hyödyllistä lisätietoa alueen liikenteellisistä vaikutuksista. Liikenteen lisääntymisen vaatimat tietekniset toimenpiteet tulee huomioida asemakaavavarauksia suunniteltaessa. Kylmälän osayleiskaavan liikenteellinen tarkastelu on laadittu Kirkkonummen kunnan tehtävänantona ja sen on laatinut konsulttityönä Sito Oy. Tilaajan vastuuhenkilönä on toiminut kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen. Työssä Siton projektipäällikkönä on toiminut Ins. AMK Tommi Eskelinen. Lisäksi Sitosta työhön ovat osallistuneet Ins. AMK Jan-Erik Berg tie- ja katusuunnittelu ja DI Tero Rahkonen liikennesuunnittelu. Lisäksi Tkl Mikko Vuorinen on toiminut työssä liikennesuunnittelun asiantuntijana. 2 KYLMÄLÄN ALUEEN NYKYTILANNE JA TODETUT ONGELMAT 2.1 Nykytilanne ja ongelmat Asukasmäärien kasvun on arvioitu muodostuvan osittain nykyisten loma-asutuksen muuttamisesta ympärivuotiseksi asumiseksi, osittain uudesta asutuksesta. Vuoden 2011 asukasmäärä Kylmälässä on reilu 700 henkeä, joka käsittää alueella ympärivuotisesti asuvat. Loma-asutuskäytössä olevien kiinteistöjen määrä vastaa suunnilleen ympärivuotisten määrää, joten loma-asukkaita on alueella arviolta saman verran kuin ympärivuotisia asukkaita. Merkittävin asutuksen kasvu sijoittuu Kurkiston ja Heparintien ympäristöön, jotka ovat tulevaisuudessa mahdollisesti asemakaavoitettavia alueita. Arvio tulevasta asukasmäärästä näillä alueilla liikkuu välillä 1400-2600 asukasta. Arviomäärässä on huomioitava, että suuri osa lisäyksestä muodostuu loma-asutuksen muuttumisesta ympärivuotiseksi asumiseksi. Muualla osayleiskaava-alueella asukasmäärän arvioidaan lisääntyvän suhteellisen vähän, maksimissaan se voisi olla noin 750 asukasta. Tässä olisi lisäystä nykyiseen noin 250 asukasta. Todennäköisempää kuitenkin on, että asukasmäärän lisäys tällä osa-alueella on lähempänä minimiarviota, eli noin 150 asukasta. Alue asukasmäärä v. 2011 Tuleva asukasmäärä (min. max.) 1 108 350 650 2 85 500 930 3 91 550 1020 4 446 600-750 yhteensä 730 2000-3350 Taulukko 1. Arvioidut asutuksen muutosluvut alueittain. Tuleva asukasmäärä sisältää myös nykyään loma-asutuksessa olevien kiinteistöjen ympärivuotisiksi muuttumisesta johtuvan asukasmäärän kasvun.

11.11.2011 4 Kuva 1. Arvioitu asutuksen jakautuminen ennustetilanteessa 2030. Liittyy taulukkoon 1.

11.11.2011 5 2.2 Liikenteen toimivuus ja liikenneturvallisuus Nykyiset Kylmälän alueen liikenneyhteydet tukeutuvat alemman tieverkon osalta yksityisteihin. Päätiestöön tulevien liittymien määrä on suuri ja niiden ongelmana on vaaka- ja pystygeometrian puutteet, joka heikentää liikenneturvallisuutta. Näkyvyys ja näkemäalueet erityisesti risteyksissä eivät siis ole useinkaan riittäviä. Lisäksi alueella on paljon läpiajoliikennettä, joka heikentää liikenneturvallisuutta ennestään ja vähentää alueen viihtyisyyttä. Eerikinkartanontien keskivuorokausiliikenne on ollut Kurkistontien risteykseen 1212 ajoneuvoa, Sjökullantien keskivuorokausiliikenne välillä Eerikinkartanontie Tampajantien risteys 400 ajoneuvoa ja Tampajantien risteyksestä Lapinkylän suuntaan 537 ajoneuvoa (Kirkkonummen tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma. Kirkkonummen kunta ja Tiehallinto 2008). 3 RATKAISUEHDOTUSTEN KUVAUS Ennustetun maankäytön kasvun perusteella Kylmälän nykyinen tieverkko ei vaadi välityskykyä lisääviä parannustoimenpiteitä. Liittymäalueiden toimivuus ja liikenneturvallisuus, sekä osittain nykyisen tien geometria, kuitenkin vaativat toimenpiteitä. Liikenneturvallisuus tulee lisäksi varmistaa asemakaavoituksen yhteydessä yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla. Toimenpiteet on numeroitu ilmakuvan päälle rakennetulle pohjakartalle (liite 1) ja selostettu tässä raportissa. Kylmälän alueella toimii useita hevostiloja. Hevostiloille on muodostunut runsaasti ratsastustoimintaa, josta on aiheutunut hevosliikennettä alueen tieverkolle. Tavoitteena tulisi olla hevoskulkemisen poistaminen tieverkolta omille hevosreiteille. Tämä vaatii tarkempaa suunnittelua yhdessä hevostilojen kanssa. Joukkoliikennereittejä ja pysäkkijärjestelyitä ei ole arvioitu työssä, johtuen vielä hyvin karkealla tasolla olevasta asutuksen jakautumisesta. Joukkoliikennereittejä ja pysäkkijärjestelyitä tulee tarkastella jatkossa, kun asutuksen sijoittuminen ja katujärjestelyt tarkentuvat alueella.

11.11.2011 6 3.1 MARTTILANTIE Marttilantien liittymän näkemät ovat huonot. Kasvillisuuden harventaminen näkemien parantamiseksi. Kuva 2. Marttilantien liittymä pohjoiseen. Kasvillisuuden harventaminen parantaa näkemiä ja mahdollistaa turvallisemman liittymisen. 3.2 LAMMENTIE Lammentien liittymän näkemät ovat huonot. Kasvillisuuden harventaminen näkemien parantamiseksi. Nykyiset kaksi erillistä liittymää suositellaan yhdistettäväksi. Kuva 3. Nykyinen Lammentien liittymä pohjoiseen. Liittymän selkeyttäminen ja kasvillisuuden harventaminen parantavat liikenneturvallisuutta, 3.3 SJÖKULLAN KOULU (Tarkempi selvitys kappaleessa 4) Koulun itäisen liittymän näkemät ovat huonot.

11.11.2011 7 Pihalta tultaessa näkymäaluetta vasemmalle saadaan parannettua siirtämällä liittymä aivan tontin itäiselle rajalle ja kaatamalla joitakin puita. Kuva 4. Sjökullan koulun nykyisessä itäisessä liittymässä on huonot näkemät lännen suuntaan. 3.4 SJÖKULLANTIEN JA KYLMÄLÄNTIEN RISTEYSALUE Liittymäjärjestelyt ovat hyvin epäselvät ja epätavalliset. Liittyvät suunnat muodostavat kolmion, jossa on kolme y-liittymää yhden t-liittymän sijasta. Liittymää ehdotetaan yksinkertaistettavaksi yhdeksi t-liittymäksi. T-liittymä sijoitetaan näkemien kannalta edullisimpaan paikkaan. Tarkempi uusi liittymän paikka määritellään jatkosuunnittelussa. Kuva 5. Sjökullantien ja Kylmäläntien nykyiset epäselvät liittymäjärjestelyt Vaihtoehtoisena suurempana toimenpiteenä Kylmäläntien voisi linjata suoraan nykyisen liittymän itäpuolisen pellon poikki Sjökullan koulun edustan jyrkkään kaarteeseen, johon voitaisiin liittää Sjökullantien pohjoinen osa t-liittymänä tai rakentaa kiertoliittymä. Oheisissa kuvissa 6 ja 7 on esitetty kaksi vaihtoehtoista ratkaisumallia, riippuen haluttavasta alistettavasta liikenteen pääsuunnasta.

11.11.2011 8 Kuva 6. Sjökullantien ja Kylmäläntien uusien linjauksien ratkaisumalli Ve1. Kuva 7. Sjökullantien ja Kylmäläntien uusien linjauksien ratkaisumalli Ve2. Nykyiset Sjökullantien linja-autopysäkit sijoittuvat vaarallisiin paikkoihin, eikä niissä ole riittäviä pysäkkisyvennyksiä tai matkustajien odotustilaa. Pysäkkijärjestelyiden parannukset on esitetty kappaleen 4 koulun järjestelyiden yhteydessä.

11.11.2011 9 3.5 HEPARINTIE Heparintien liittymässä näkymät oikealle ovat huonot. Liittymää ehdotetaan siirrettäväksi hieman keskemmälle peltoa kauemmas nykyisistä rakennuksista ja Sjökullantien jyrkästä kaarteesta. Kuva 8. Heparintien nykyisen liittymän näkemät ovat huonot 3.6 SJÖKULLANTIE 421-425 Sjökullantie 425 (tien vieressä oleva yrityskeskittymä) rakennuksen pihalle on kolme liittymää hyvin lähekkäin. Itäpuoleinen kahden liittymän muodostama liittymäalue on epäselvä ja rakennuksen vieressä olevan liittymän näkymät oikealle (länteen) ovat olemattomat. Rakennuksen itäpäädyn editse kulkevan pihatien liittyminen Sjökullantielle voidaan katkaista kokonaan ja parantaa hieman kauempana idässä oleva liittymä selkeämmäksi ja mahdollisesti suunnata paremmin. Rakennuksen länsipäädyssä oleva liittymä ehdotetaan suljettavaksi tai siirrettäväksi noin 50 metriä länteen. Nykyiset näkemät ovat puutteelliset idän suuntaan rakennuksen vuoksi.

11.11.2011 10 Kuva 9. Sjökullantie 425 kiinteistön liittymiä tulee selkeyttää. 3.7 PETAJÄRVENTIE Petäjärventien liittymän näkymät ovat oikealle huonot. Pystygeometriassa on puutteita, mutta lähinnä nykyisen kasvillisuuden vähentäminen auttaisi paljon. Nykyistä Petajärventien liittymää ehdotetaan siirrettäväksi noin 20 metriä nykyistä pohjoisemmaksi. Samalla nykyinen bussipysäkki siirretään liikenneturvallisuuden kannalta edullisempaan paikkaan, liittymän eteläpuolelle. Kuva 10. Petäjärventien nykyisen liittymän kasvillisuutta tulee raivata.

11.11.2011 11 3.8 ISONNIITYNTIE Isonniiityntien liittymässä saattaa kesällä olla kasvillisuuden takia näkemä ongelmia molempiin suuntiin. Liittymää ehdotetaan siirrettäväksi noin 150 metriä pohjoisemmaksi. Kuva 11. Isonniityntien liittymän nykyisissä näkemissä etelään on parannettavaa. 3.9 RISTINUMMENTIEN LIITTYMÄ Ristinummentien liittymässä näkemät vasemmalle ovat huonot Sjökullantien pystygeometriasta johtuen. Liittymää ehdotetaan siirrettäväksi noin 60 metriä etelämmäksi nykyisestä liittymästä. Kuva 12. Ristinummentien liittymä on nykyisellään vaarallisessa paikassa. 3.10 SJÖKULLAN-, HEPARIN JA EERIKINKARTANONTIEN RISTEYSALUE

11.11.2011 12 Sjökullantien, Heparintien ja Eerikinkartanontien liittymäjärjestelyt ovat hyvin epäselvät. Liittyvät suunnat muodostavat kolmion, jossa on oikeastaan kolme y-liittymää yhden t-liittymän sijasta. Liittymä kannattaa yksinkertaistaa normaaliksi t-liittymäksi, ja asettaa näkymien kannalta edullisimpaan paikkaan. Nykyistä Heparintien ja Eerikinkartanontien liittymää siirretään noin 5-10 metriä etelään ja liittymän pää muotoillaan 90 asteen kulmaan Eerikinkartanontien suhteen. Sjökullantien ja Heparintien nykyinen liittymä suljetaan. Kuva 13. Sjökullantien, Heparintien ja Eerikinkartanontien nykyiset liittymäjärjestelyt. 3.11 HEPARINTIEN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ Heparintie on nykyisin tiheimmin asutettu yksittäinen kulkuyhteys. Jos alueelle sijoittuu vielä suurin osa ympärivuotisesta asumisesta, tarvitaan Heparintielle toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Heparintielle ehdotetaan kevyen liikenteen väylän rakentamista, jolloin alueella liikkuminen muodostuisi sujuvammaksi ja turvallisemmaksi. Heparintien periaatteellinen ehdotettu poikkileikkaus on esitetty kuvassa 16. Kevyen liikenteen väylän sijoittumisen puoli ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Verkollista kevyen liikenteen yhteyttä ehdotetaan jatkettavaksi Veikkolan keskustaan Kurkiston ja Särkijärven välistä maastokäytävää pitkin, hyväksikäyttäen olemassa olevaa kulkuyhteyden pohjaa. Kevyen liikenteen yhteys liittyisi nyt suunnitteilla olevaan Haapajärvi-Veikkola kevyen liikenteen väylään Tampajantien ja Lapinkyläntien liittymässä. Kevyen liikenteen verkollinen ehdotus on esitetty liitteen 1 kartassa.

11.11.2011 13 Kuva 14. Heparintie on nykyisellään kapea, eikä kasvava liikenne tue turvallista kevyen liikenteen käyttöä. Kuva 15. Heparintien nykyinen poikkileikkaus. Kuva 16. Heparintien nykyinen ja ehdotettu periaatteellinen poikkileikkaus kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi.

11.11.2011 14 3.12 KURKISTONTIE Kurkiston alueen asukasmäärän kasvu aiheuttaa paineita parantaa Kurkistontien ja Eerikinkartanontien nykyistä liittymää. Riippuen Kurkistontien tulevasta liikennemäärän todellisesta kasvusta, voidaan nykyisen liikenneturvallisuuden parantamiseksi toteuttaa kiertoliittymä tai oikaista Eerikinkartanontietä. Kiertoliittymällä saadaan pudotettua ajonopeuksia liittymäalueella ja helpotettua Kurkiston suunnan liittyvää liikennettä, eli samalla parannettua liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Vaihtoehtoisena ratkaisuna voidaan parantaa nykyisen Eerikinkartanontien vaakageometriaa oikaisemalla Kurkistontien liittymän eteläpuolinen kaarre Eerikinkartanontiellä. Kuva 17. Kurkistontien nykyinen liittymä etelän suunnasta. 4 SJÖKULLAN RUOTSINKIELISEN OPPIMISKESKUKSEN LIIKENNE- JÄRJESTELYT Sjökullan ruotsinkielisen oppimiskeskuksen liikennejärjestelyt on esitetty liitteessä 2. Luonnoksessa koulun ja päiväkodin uudet rakennukset on sijoitettu alustavan käsityksen mukaisesti, ja niitä varten on ehdotettu uusi liittymä sisäänajoineen ja pysäköintineen. Järjestelyt on laadittu samaan aikaan koulun laajennuksen ja päiväkodin suunnittelun kanssa. Nykyiset Sjökullantien puutteelliset ja vaarallisissa paikoissa sijaitsevat bussipysäkit on korvattu varaamalla niille korvaava pysäkki Koulun tontin länsipäässä. Kääntymispaikan yhteyteen ehdotetaan urheilukentän pysäköintialuetta. Sjökullantielle ehdotetaan huomiota herättävinä toimenpiteinä keskisaarekkeita ja huomioraidoituksia. Keskisaarekkeiden kohdalla tietä levitetään, jolloin samalla muodostuu luonnollinen odotustila koululle kääntyvälle liikenteelle. Liitteet: 1. Indeksikartat numeroiduista toimenpide-ehdotuksista 2. Sjökullan oppimiskeskuksen liikennejärjestelyt ja kartta

Sjökullan ruotsinkielisen oppimiskeskuksen liikennejärjestelyt (Liite 2) Sjökullan ruotsinkielisen oppimiskeskuksen liikennejärjestelyt on esitetty liitteen 2 kartassa. Kartassa on tutkittu tarvittavat toimenpiteet Sjökullantiellä sekä koulun ja päiväkodin tontilla, huomioiden liikenneturvallisuus ja liikenteen toimivuus. Koululle ja päiväkodille on esitetty uusi ajoyhteys tontin itäpäähän. Nykyinen liittymäpaikka on lännen suuntaan näkemien kannalta erittäin huonossa paikassa. Näkyvyyttä haittaa lännen suunnan kaarre sekä koulun aita. Sijoittamalla liittymä lähelle tontin itäsivua, saadaan näkemät hyviksi sekä idän että lännen suuntiin. Työssä tutkittiin myös läntistä liittymää koulun ja päiväkodin pääliittymäksi, mutta huonot näkemät idän suuntaan sekä vaikeasti järjestettävät sisäiset ajoyhteydet johtivat itäisen liittymän valintaan. Uuden liittymän kautta ohjataan sekä päiväkodin että koulun liikenne tontille yhtenä selkeänä kokonaisuutena. Tontille varataan riittävät pysäköinti- ja saattoliikennetilat. Koulun ja päiväkodin huoltoliikenne ohjataan samoin uuden liittymän kautta. Uuden liittymän kohdalla Sjökullantietä levennetään noin 100 metrin matkalla keskisaarekkeen toteuttamisen vuoksi. Keskisaarekkeen kohdalle toteutetaan huomioraidoitus esimerkiksi nupukivellä. Keskisaareke ja huomioraidoitus muodostavat autoilijoille mielikuvan saapumisesta muusta tieympäristöstä poikkeavalle alueelle. Autoilija kiinnittää enemmän huomiota ympäristöön ja huomio mahdolliset jalankulkijat sekä pyöräilijät paremmin. Keskisaarekkeen toteuttaminen mahdollistaa lännen suunnasta koulun/päiväkodin tontille kääntyville kääntymistilan, jolloin perässä ajavien ei tarvitse pysähtyä kääntyvän liikenteen vuoksi. Tontin länsipään, nykyisen epämääräisen liittymäalueen kohdalle, ehdotetaan toteutettavaksi urheilukentän pysäköintialue sekä bussien pysäkki- ja kääntöpaikka. Bussien kääntymispaikassa sekä idän että lännen suunnan bussit mahtuvat kääntymään ja jatkamaan matkaa valitsemaansa suuntaan. Myös läntisen liittymän itäpuolelle Sjökullantiellä toteutetaan huomioraidoitettu keskisaareke kuten tontin itäisen ajoyhteyden kohdalla. Myös Sjökullantietä levitetään noin 100 metrin matkalla. Koulun pihan nykyinen liittymä jätetään ainoastaan koulun pihan kunnossapitoliikenteelle. Varsinainen koulun huolto hoidetaan jatkossa keskitetysti jo aiemmin mainitun itäisen uuden liittymän kautta. Uusien koulu- ja päiväkotirakennusten suunnittelussa tulee siis huomioida huoltoliikenteen tarpeet.