HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 27 19.1.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA KESKI-IKÄISTEN MIESTEN SAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISEVÄSTÄ TOIMINNASTA Terke 2009-2826 Esityslistan asia TJA/6 TJA Terveyslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle aloitteesta seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon: Terveyden edistäminen, väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen ja palveluihin pääsy ovat Helsingin terveyskeskuksen keskeisiä strategia-alueita vuosille 2010 2012. Perusterveydenhuolto toteuttaa yhteistyössä muiden hallintokuntien, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa elintapasairauksien sekä mielenterveys- ja päihdehaittojen varhaisvaiheen ennaltaehkäisyä sekä hoitoa monin eri keinoin. Palvelut kohdentuvat koko väestöön painottaen erityisesti kansansairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyä. Alueelliset erot huomioidaan henkilöstön resursoinnissa positiivisen diskriminaation mukaisesti ja terveyskeskus toimii aktiivisesti terveyden edistämisen toimintamallien ja yhteistyön kehittämisessä. Keski-ikäisiin miehiin kohdentuvia ennaltaehkäisevän hoitotyön toimintamalleja ovat esimerkiksi Kundit Kondikseen terveystarkastukset, Duuri toiminta sekä erilaiset aihepiireihin kohdennetut projektit ja kehittämishankkeet kuten Ruista Ranteeseen, Terve Helsinki ja Terveyskeskus kuntalaisen käyttöliittymä - hankkeet. Kundit Kondikseen terveystarkastusohjelmassa tarjotaan järjestelmällisesti kaikille 40-vuotiaille helsinkiläismiehille mahdollisuus terveystapaamiseen. Kutsu lähetetään henkilökohtaisena kirjeenä ja tarkastuksia toteutetaan kaikilla terveysasemilla. Kutsuttavia miehiä on Helsingissä vuosittain n. 4000. Vuonna 2008 kutsutusta miehistä 24 % eli 924 saapui terveystarkastukseen. Vuonna 2007 osallistumisprosentti oli 35 % eli 1446 osallistujaa. Vuoden 2009 tiedot eivät ole vielä käytettävissä. Terveydenhoitajan vastaanottokäynti sisältää haastattelun, verenpaineym. mittausten ja laboratoriokokeiden perusteella kartoitetaan henkilön terveyden riskitekijät. Kokonaisriskin arvion perusteella suunnitellaan
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 2 hoidon ja seurannan tarve Käypä hoito -suositusten mukaan. Lisäksi kartoitetaan asiakkaan omat toiveet ja tavoitteet sekä annetaan tarvittavaa terveysneuvontaa sekä materiaalia mm. elintapa-asioista ja itsehoidosta. Vuonna 2008 terveystarkastuksessa käyneistä 30 %:lla todettiin suurentunut riski sydän- ja verisuonisairauksiin. Vastaava luku vuonna 2007 oli 32 %. Yhdessä asiakkaan kanssa sovitaan jatkoseurannasta joko terveysasemalla, työterveydenhuollossa tai muussa asiakkaan haluamassa terveydenhuollon toimipisteessä. Terveysasemien psykiatristen sairaanhoitajien työote on ennaltaehkäisevää ja vastaanotolle asiakkaat tulevat terveyskeskuslääkärin tai terveydenhoitajan ohjaamina. Terveysasemille työskentelee 25 psykiatrista sairaanhoitajaa ja heidän työpanostaan kohdennetaan kaikille terveysasemille. Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle ohjataan, kun kyseessä on lievä tai keskivaikea masennus, ahdistuneisuushäiriö tai elämänkriisi (esimerkiksi parisuhdeongelmat, irtisanominen työstä, sairastuminen). Päihdeongelmasta kärsivät ohjataan tarvittaessa A-klinikalle. Mikäli potilaan tilanne vaatii pikaista psykiatrista arviota, ohjataan hänet joko akuuttityöryhmään tai Auroran sairaalan päivystyspoliklinikalle. Työttömille suunnattu Duuri toiminta aloitettiin Helsingin työvoiman palvelukeskuksessa vuonna 2004. Duurissa toimii neljä tiimiä, joista yksi sijaitsee Herttoniemessä ja kolme Sörnäisissä. Itä-tiimi on erikoistunut palvelemaan erityisesti maahanmuuttajia ja Etelä-tiimi erityisesti asunnottomia pitkäaikaistyöttömiä. Tiimien sisällä toimii välityömarkkinaverkosto ja kuntoutusohjausverkosto, johon kuuluvat Terveyskeskuksen terveydenhoitajat / työterveyshoitajat, työhallinnon psykologit sekä Kelan vakuutussihteerit. Työttömien terveyspalveluiden tavoitteena on asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn rajoitteiden selvittäminen, sairauksien varhainen toteaminen, itsehoidon tehostaminen ja terveyden edistäminen. Keinoina ovat terveydentilan laaja-alainen kartoitus, terveysneuvonta ja terveysmittaukset. Duurissa asioivista n. 70 % on miehiä. Vuonna 2009 Duurissa tehtiin 1244 terveydentilan kartoitusta, 333 terveysneuvonta- ja ohjauskäyntiä, 63 työpaikkakäyntiä ja 259 moniammatillista yhteisneuvottelua. Terveystarkastuksissa 136 kävijällä todettiin uutena löydöksenä
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 3 kohonnut verensokeriarvo ja 208 kävijällä kohonnut verenpaine. Yli 500 kävijälle varattiin jatkohoitoaika eri tahoille. Palvelutoiminnassa toteutetaan samanaikaista ja yhteistä sosiaalityön, hoitotyön sekä työllistämisen suunnitelmaa. Poikkihallinnollisen ja moniammatillisen asiakastyön vahvuus on syrjäytyneiden asiakkaiden kiinnittämisessä sosiaali- ja terveystoimen palveluihin. Ruista ranteeseen -hanke on Helsingin terveyskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen (nykyään THL) yhteistyössä kehittämä alueellinen terveyden edistämisen toimintamalli, jossa kansanterveystyön ja terveysasemien ammattilaiset tapaavat alueen asukkaita yleisötapahtumassa. Tavoitteena on vahvistaa alueiden terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamiseen kohdistuvaa työtä. Toiminnassa ovat mukana Kannelmäen, Malminkartanon, Vuosaaren, Kontulan, Herttoniemen ja Viiskulman terveysasemat. Suunniteltaessa yleisötapahtumaa huomioidaan kunkin alueen erityistarpeet, erityisesti syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat. Terveysasemat ovat alueellisen terveyspäivän kokoonkutsujina ja järjestämässä toimintaa, THL toimii asiantuntijatukena ja mukana on myös kolmannen sektorin, muiden hallintokuntien, oppilaitosten ja alueen muiden toimijoiden henkilöstöä. Terve Helsinki -hanke on Helsingin eri virastojen ja mm. Diakonissalaitoksen ja työ- ja elinkeinotoimiston kanssa yhteistyönä 2009 2011 toteutettava hanke, jonka tarkoituksena on kohdistaa terveyseroja kaventavia toimenpiteitä syrjäytymisvaarassa tai terveyserojen takia riskiryhmässä oleviin henkilöihin. Hankkeen ensisijaiset toimenpiteet kohdistuvat nuoriin ja työikäiseen väestöön. Hankkeen tavoitteena on mm. helsinkiläisten työikäisten kuolleisuuden vähentyminen väkivaltaan, tapaturmiin, alkoholisairauksiin ja itsemurhiin 2 % nykyisestä tilanteesta vuoteen 2015 mennessä sekä terveyserojen kaventamista koskevien ohjeiden käyttöönotto kaikissa Helsingin kaupungin terveyskeskuksen osioissa. Hankkeessa työstetään toimintamalleja pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien työikäisten terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden tehostamiseen sekä heidän aktiivisen toiminnan, kuten kuntoutuksen, työpajan, harjoittelun ja oppisopimuksen pariin saattamiseen. Lisäksi henkilökunnan osaamista vahvistetaan syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden tunnistamisessa sekä hoitoon ja palveluihin ohjaamisessa. Terveyskeskus kuntalaisen käyttöliittymänä -kehittämishanke perustuu STM:n kansalliseen kehittämisohjelmaan (KASTE) ja
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 4 kansalliseen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan (Mieli 2009). Hanke toteutetaan 2010 2012 Helsingin kaupungin sosiaaliviraston sekä terveyskeskuksen terveysasema-, kotihoito- ja psykiatriaosaston yhteistyönä. Kehittämishankkeelle on haettu sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-rahoitusta, jolla palkataan terveysasemille mielenterveys-/ päihdehoitaja ja sosiaalineuvoja. Potilaan hoitoon osallistuva henkilöstö toimii samassa toimipisteessä terveysasemalla. Näin mahdollistetaan potilaan matalakynnyksinen yhteydenotto sekä tilanteen ja tarpeiden laaja-alainen kartoitus moniammatillisesti. Toimintamalliin kuuluu keskeisenä osana moniammatillisen ryhmätoiminnan kehittäminen. Hankkeen tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollossa toteutuvan mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien aikuisikäisten tutkimuksen, hoidon ja psykososiaalisen kuntoutumisen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Toimintaa on toteutettu Kivikon ja Kontulan terveysasemilla jo syksystä 2009. Kaste-hankkeessa toimintamallia laajennetaan vaiheittain vuoden 2010 aikana Itäkeskuksen, Vuosaaren, Jakomäen, Pihlajamäen, Malminkartanon, Kannelmäen, Vallilan, Kallion ja Malmin terveysasemille. Hankkeen toisessa ja kolmannessa vaiheessa vuosina 2011 2012 toimintamalli juurrutetaan asteittain myös muille terveysasemille. Henkilöstöresurssit suunnitellaan ja toteutetaan Kasterahoituksella ja henkilöstön uudelleen järjestelyillä hankkeen edetessä siten, ettei se hankkeen loputtua lisää henkilöstön tarvetta nykyiseen verrattuna. Terveysvaikutusten arviointi Keski-ikäisiin miehiin kohdistetulla voimavarojen kohdentamisella voitaisiin mahdollisesti edistää kohderyhmään kuuluvien hyvinvointia. Terveyskeskuksen budjettiin ei ole kuitenkaan osoitettu lisäresursseja erityisesti keski-ikäisten miesten kohdennettuihin palveluihin. Näin ollen erillinen lisäresursointi kyseiseen kohderyhmään toteutuisi jo olemassa olevista resursseista sekä toiminnan kehittämisen kautta. Edellä olevan perusteella terveyslautakunta toteaa, että terveyskeskuksen nykyisessä toiminnassa toteutetaan väestön, mukaan lukien kohdennetusti keski-ikäisten miesten, mielenterveys- ja elintapasairauksien ennaltaehkäisevää toimintaa jo monin eri käytännön keinoin. Alueellisia eroja huomioidaan henkilöstön resursoinnissa sekä palvelujen kohdentamisessa väestön sosiodemografiset rakenteet huomioiden. Lisäksi ennaltaehkäisevän työn tukeminen ja kehittämistoiminta on terveyskeskuksessa aktiivista ja jatkuvaa. Aiheeseen liittyvät toimet laajentuvat esimerkiksi vuonna 2010 aloitettavassa Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 5 kehittämishankkeessa. Lopuksi terveyslautakunta toteaa, että Helsingissä on lisäksi runsaasti muiden hallintokuntien, järjestöjen, kolmannen sektorin sekä yksityisten tarjoamia elintapaneuvonta-, mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä niihin liittyvää ryhmä- ja vertaistukitoimintaa. Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle Esittelijä Valtuutettu Tuomo Valokainen on tehnyt seuraavan valtuustoaloitteen: Aloite keski-ikäisten miesten terveys- ja elintasosairauksien ennaltaehkäisevän toiminnan järjestämiseksi käytännön keinoin kaupungissamme. Kysymyksessä on toinen aloite tämän vuoden 2009 puolella samasta aihepiiristä (Kvsto 13.5.2009 asia 16). Saamani kaupunginhallituksen laatima vastaus ei antanut selkeää kuvaa, miten aiemmassa aloitteessa vaaditut toimit tultaisiin käytännössä toteuttamaan. Keski-ikäisten miesten hyvinvointia on tuettava ennaltaehkäisevin keinoin, joita olisivat mm. syrjäytyneisyyden estäminen, mielenterveys- ja päihdeasioiden käsittely sekä säännölliset terveystarkastukset ja terveysneuvonta. Olen ehdottanut, että pienin lisäresurssein Helsingin terveyskeskuksia voitaisiin valjastaa juuri edellä mainittuun tehtävään. Tällä olisi suuri ennaltaehkäisevä hyöty ja työllistämisvaikutuskin olisi huomattava. Juuri ennaltaehkäisevästä hoitotyöstä olisi hyötyä etenkin Itä- ja Pohjois-Helsingissä, missä työttömyyskin on korkeinta juuri miesten keskuudessa. Pyydän että Helsingin kaupunki ryhtyy välittömästi toteuttamaan tällä hetkellä puuttuvaa ennaltaehkäisevää neuvonta- ja tukitoimintaa, aluksi esimerkiksi Itäkeskuksen ja Suursuon terveysasemilla Helsingissä. Aloitteesta on pyydetty lausunto kaupunginhallitukselle 10.2.2010 mennessä sosiaalilautakunnalta ja terveyslautakunnalta. Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle aloitteesta, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 6 Lisätiedot: Iivanainen Antti, terveysasemien johtaja, puhelin 310 42700 Suvanto Irmeli, suunnittelija, puhelin 050 3458 209