HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ LAUSUNTO ALOITTEESTA TULOKSELLISUUSERÄN KOHDENTAMISESTA Terke Esityslistan asia TJA/20 TJA lausunnon: Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan Terveyskeskus noudatti tuloksellisuuserän valmistelussa henkilöstökeskuksen ohjeita, joista oli saavutettu paikallisesti yksimielisyys henkilöstöjärjestöjen kanssa. Em. ohjeessa todetaan seuraavaa: Kaikille sopimusaloille on valtakunnallisesti sovittu 0,7 % suuruinen järjestelyerä, joka käytetään paikallisesti tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen ja henkilökohtaisten lisien myöntämiseen. Järjestelyerän tavoitteena on edistää tuloksellista toimintaa ja palkita tavoitteissa onnistumisista. Tuloksellisuuserä ei ole luonteeltaan yleiskorotus, vaan sen suuntaaminen toteutetaan tässä kirjeessä esitetyllä tavalla. Kyseessä ei myöskään ole tulospalkkion luonteinen kertakorotus, vaan järjestelyerä, jossa tuloksellisen toiminnan perusteella myönnetään pysyviä palkankorotuksia. Tuloksellisuus käsitteellä tarkoitetaan kunta-alalla yleisesti vallalla olevaa laaja-alaista näkökulmaa, joka sisältää tuottavuuden, vaikuttavuuden, palvelujen laadun, toimintaprosessien sujuvuuden sekä henkilöstön osaamisen ja suorituskykyisyyden. Tarkoituksenmukaista on, että tuloksellisuuserä kytketään jo käynnissä oleviin tuloksellisuutta parantaviin toimenpiteisiin tai sellaisiin tunnuslukuihin, joilla tuottavuutta ja tuloksellisuutta muutoinkin seurataan. Koska kaupungin strategiaohjelman toimeenpano konkretisoituu pääosin virastojen ja liikelaitosten omissa tuloskorteissa ja tavoitteissa, on perusteltua, että tuloksellisuuserän perusteena käytettävät mittarit ja tunnusluvut valitaan näistä. Tuloksellisuuserän kohdentamisen perusteena käytettävät tunnusluvut ja mittarit käsiteltiin toimitusjohtajan ja osastopäälliköiden kanssa

2 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ ennen kuin niistä käytiin neuvotteluja järjestöjen kanssa. Neuvotteluissa sovittiin yksimielisesti, että tuloksellisuuserästä 0,5 % käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamiseen työnantajan valmistelemien tunnuslukujen ja tuloksellisuusmittareiden sekä meneillään olevien hankkeiden tulosten perusteella. Kaupunginsairaalan, kuten muidenkin osastojen osalta noudatettiin henkilöstökeskuksen ohjetta, jonka mukaan tarkasteluun otetaan mukaan muutama tunnusluku, jotka kattavat koko henkilöstön. Ensisijainen periaate oli, että tunnusluvuksi valikoituvat ne luvut, jotka sisältyvät kaupunginsairaalan tuloskorttiin ja joita seurataan toiminnasta muutoinkin. Kaupunginsairaalan vuodeosastotoiminnan osalta olivat kotiutusprosentin paraneminen ja hoitoajan pituus. Kutakin sairaalaa verrattiin sairaalan omiin tunnuslukuihin samana tarkasteluajanjaksona vv Helsingin alueiden väestöt eroavat toisistaan demografisten tekijöiden ja sosioekonomisen taustan mukaan. Sairaalatoiminnalle nämä erot asettavat erilaisia haasteita. Tuloksellisuuserän kohdentaminen perustui kuitenkin toiminnan mittareiden muutoksiin toivottuun suuntaan eikä absoluuttisiin lukuihin tai vertailuihin sairaaloiden välillä. Aloitteessa tuodaan esille tuloksen mittaamisen vaikeus terveydenhuollon kaltaisilla aloilla. Hoitotieteen asiantuntijoiden mukaan hoitotyön tuloksiin voidaan vaikuttaa mm. käytäntöjä kehittämällä, kouluttautumalla, moniammatillisella yhteistyöllä ja hyvällä johtamisella. Oikea henkilöstörakenne ja mitoitus sekä toimivat prosessit ovat myös osaltaan tae tulokselliseen toimintaan terveydenhuollossa. Aloitteentekijät esittävät hoitohenkilökunnan palkkauksen parantamista tasapuolisesti kaikki hoitajat ja eri yksiköiden roolien erot huomioon ottaen. Valtakunnallisissa sopimuksissa on viime vuosina kohdennettu korotuksia terveydenhuollon hoitohenkilöstön johtotehtäviin, esimiestehtäviin, vaativiin hoitoalan ammattitehtäviin ja hoitoalan ammattitehtäviin. Tällöin palkantarkistukset ovat koskeneet tasapuolisesti kaikkia hoitajia eri yksiköissä. Tuloksellisuuserä oli nyt jaossa ja neuvoteltavana ensimmäistä kertaa ja siitä saatua kokemusta hyödynnetään jatkossa. Tuloksellisuuden käyttäminen palkitsemisen kriteerinä on oikean suuntainen periaate,

3 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ mutta sen soveltaminen käytännössä vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja kehittämistä. Tuloksellisuus on mahdollisesti jatkossakin palkantarkistusten perusteena ja nyt haasteena on löytää mittarit, joita voidaan käyttää oikeudenmukaisen ja tasapuolisen palkkapolitiikan perusteina. Tämän vuoksi on tärkeää, että tuloksellisuuserien kriteerejä tulee saatujen kokemusten perusteella tarkistaa yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Terveyskeskus tulee kiinnittämään asiaan erityistä huomiota osastokohtaisia tuloskortteja laadittaessa. Terveysvaikutusten arviointi Hoitotyön oikein asetetut tuloksellisuusmittarit ohjaavat potilaiden hoitoa kuntouttavaa ja terveyttä edistävään suuntaan. Tuloksesta palkitsemisella on henkilökuntaa kannustava ja osaltaan työhyvinvointia edistävä merkitys. Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle. Käsittely Terveyslautakunta hyväksyi äänin 5 (Autti, Kousa, Leppänen, Tuominen, Malinen)- 4 (Heistaro, Kuuskoski, Muurinen, Snäll) seuraavan jäsen Autin jäsen Leppäsen kannattamana tekemän lisäysesityksen: Terveysvaikutusten arviointia edeltävän kappaleen toiseksi viimeiseksi virkkeeksi lisättiin seuraava teksti: Tämän vuoksi on tärkeää, että tuloksellisuuserien kriteerejä tulee saatujen kokemusten perusteella tarkistaa yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee antaa aloitteesta seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon: Terveyskeskus noudatti tuloksellisuuserän valmistelussa henkilöstökeskuksen ohjeita, joista oli saavutettu paikallisesti yksimielisyys henkilöstöjärjestöjen kanssa. Em. ohjeessa todetaan seuraavaa: Kaikille sopimusaloille on valtakunnallisesti sovittu 0,7 % suuruinen järjestelyerä, joka käytetään paikallisesti tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen ja henkilökohtaisten lisien myöntämiseen. Järjestelyerän tavoitteena on edistää tuloksellista toimintaa ja palkita tavoitteissa onnistumisista. Tuloksellisuuserä ei ole luonteeltaan yleiskorotus, vaan sen suuntaaminen toteutetaan tässä kirjeessä esitetyllä tavalla. Kyseessä ei myöskään ole tulospalkkion luonteinen kertakorotus, vaan

4 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ järjestelyerä, jossa tuloksellisen toiminnan perusteella myönnetään pysyviä palkankorotuksia. Tuloksellisuus käsitteellä tarkoitetaan kunta-alalla yleisesti vallalla olevaa laaja-alaista näkökulmaa, joka sisältää tuottavuuden, vaikuttavuuden, palvelujen laadun, toimintaprosessien sujuvuuden sekä henkilöstön osaamisen ja suorituskykyisyyden. Tarkoituksenmukaista on, että tuloksellisuuserä kytketään jo käynnissä oleviin tuloksellisuutta parantaviin toimenpiteisiin tai sellaisiin tunnuslukuihin, joilla tuottavuutta ja tuloksellisuutta muutoinkin seurataan. Koska kaupungin strategiaohjelman toimeenpano konkretisoituu pääosin virastojen ja liikelaitosten omissa tuloskorteissa ja tavoitteissa, on perusteltua, että tuloksellisuuserän perusteena käytettävät mittarit ja tunnusluvut valitaan näistä. Tuloksellisuuserän kohdentamisen perusteena käytettävät tunnusluvut ja mittarit käsiteltiin toimitusjohtajan ja osastopäälliköiden kanssa ennen kuin niistä käytiin neuvotteluja järjestöjen kanssa. Neuvotteluissa sovittiin yksimielisesti, että tuloksellisuuserästä 0,5 % käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamiseen työnantajan valmistelemien tunnuslukujen ja tuloksellisuusmittareiden sekä meneillään olevien hankkeiden tulosten perusteella. Kaupunginsairaalan, kuten muidenkin osastojen osalta noudatettiin henkilöstökeskuksen ohjetta, jonka mukaan tarkasteluun otetaan mukaan muutama tunnusluku, jotka kattavat koko henkilöstön. Ensisijainen periaate oli, että tunnusluvuksi valikoituvat ne luvut, jotka sisältyvät kaupunginsairaalan tuloskorttiin ja joita seurataan toiminnasta muutoinkin. Kaupunginsairaalan vuodeosastotoiminnan osalta olivat kotiutusprosentin paraneminen ja hoitoajan pituus. Kutakin sairaalaa verrattiin sairaalan omiin tunnuslukuihin samana tarkasteluajanjaksona vv Helsingin alueiden väestöt eroavat toisistaan demografisten tekijöiden ja sosioekonomisen taustan mukaan. Sairaalatoiminnalle nämä erot asettavat erilaisia haasteita. Tuloksellisuuserän kohdentaminen perustui kuitenkin toiminnan mittareiden muutoksiin toivottuun suuntaan eikä absoluuttisiin lukuihin tai vertailuihin sairaaloiden välillä. Aloitteessa tuodaan esille tuloksen mittaamisen vaikeus terveydenhuollon kaltaisilla aloilla. Hoitotieteen asiantuntijoiden mukaan hoitotyön tuloksiin voidaan vaikuttaa mm. käytäntöjä

5 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ kehittämällä, kouluttautumalla, moniammatillisella yhteistyöllä ja hyvällä johtamisella. Oikea henkilöstörakenne ja mitoitus sekä toimivat prosessit ovat myös osaltaan tae tulokselliseen toimintaan terveydenhuollossa. Aloitteentekijät esittävät hoitohenkilökunnan palkkauksen parantamista tasapuolisesti kaikki hoitajat ja eri yksiköiden roolien erot huomioon ottaen. Valtakunnallisissa sopimuksissa on viime vuosina kohdennettu korotuksia terveydenhuollon hoitohenkilöstön johtotehtäviin, esimiestehtäviin, vaativiin hoitoalan ammattitehtäviin ja hoitoalan ammattitehtäviin. Tällöin palkantarkistukset ovat koskeneet tasapuolisesti kaikkia hoitajia eri yksiköissä. Tuloksellisuuserä oli nyt jaossa ja neuvoteltavana ensimmäistä kertaa ja siitä saatua kokemusta hyödynnetään jatkossa. Tuloksellisuuden käyttäminen palkitsemisen kriteerinä on oikean suuntainen periaate, mutta sen soveltaminen käytännössä vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja kehittämistä. Tuloksellisuus on mahdollisesti jatkossakin palkantarkistusten perusteena ja nyt haasteena on löytää mittarit, joita voidaan käyttää oikeudenmukaisen ja tasapuolisen palkkapolitiikan perusteina. Terveyskeskus tulee kiinnittämään asiaan erityistä huomiota osastokohtaisia tuloskortteja laadittaessa. Terveysvaikutusten arviointi Hoitotyön oikein asetetut tuloksellisuusmittarit ohjaavat potilaiden hoitoa kuntouttavaa ja terveyttä edistävään suuntaan. Tuloksesta palkitsemisella on henkilökuntaa kannustava ja osaltaan työhyvinvointia edistävä merkitys. Esittelijä Yrjö Hakanen ja 20 muuta valtuutettua ovat tehneet seuraavan aloitteen: Laakson ja Suursuon sairaaloiden hoitajat ovat jääneet ilman palkan tuloksellisuuskorotuksia. Muissa Helsingin terveyskeskuksen sairaaloissa hoitajat saivat korotuksen. Tuloksellisuuserän määräytymisen perusteet on päättänyt työnantaja. Keskeisenä perusteena on ollut hoitoaikojen pituus ja potilaiden kotiuttamisprosentti. Tähän vaikuttavat olennaisesti monet hoitajista riippumattomat tekijät, kuten kaupungin päätökset

6 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ pitkäaikaissairaanhoidon rakennemuutoksista, palveluasumisesta, kotihoidosta jne. Tuloksen mittaaminen on vaikea kysymys yleensäkin terveydenhuollon kaltaisilla aloilla. Tärkeintä hoitoa tarvitsevien kannalta on hoidon vaikuttavuus. Se on keskeistä myös kokonaistaloudellisessa arvioinnissa. Esitämme. että kaupunginhallitus ryhtyy toimiin, joilla varmistetaan se, että hoitohenkilökunnan palkkausta parannetaan tasapuolisesti kaikki hoitajat ja eri yksiköiden roolien erot huomioon ottaen. Aloitteesta pyydetään lausunto kaupunginhallitukselle mennessä terveyslautakunnalta, talous- ja suunnittelukeskukselta sekä henkilöstökeskukselta Lisätiedot: Valjus Kaarina, henkilöstöpäällikkö, puhelin