Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta. tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" ( )

Samankaltaiset tiedostot
Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2107(INI) Mietintöluonnos Marisa Matias (PE v01-00)

LAUSUNTO. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0401(COD) kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020 ( )

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

EUROOPAN PARLAMENTTI Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2107(INI) Mietintöluonnos Marisa Matias (PE464.

Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET 305 IND 103 Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta Hyväksyminen

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2019(BUD) Lausuntoluonnos László Surján. PE v01-00

***I MIETINTÖLUONNOS

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00)

***I MIETINTÖLUONNOS

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. elokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU)

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Aluekehitysvaliokunta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

Ajankohtaisia KBBE -ohjelmasta Raimo Pakkanen Tekes

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/0197(NLE)

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2043(INI) Mietintöluonnos Jean-Pierre Audy (PE458.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2005(INI) Lausuntoluonnos Evgeni Kirilov (PE v01-00)

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Esteban González Pons (PE595.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2044(BUD) Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE604.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2161(DEC) Lausuntoluonnos Marian Harkin (PE592.

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTTI Kehitysvaliokunta

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2320(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE580.

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

EUROOPAN PARLAMENTTI Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Ehdotus asetukseksi (COM(2018)0437 C8-0380/ /0226(NLE))

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI)

7495/17 team/ht/hmu 1 DGG 1A

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

***I MIETINTÖLUONNOS

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2144(INI) Lausuntoluonnos Eider Gardiazabal Rubial

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0350/1. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2008 (24.11) (OR. fr, en) 14679/08 COMPET 411 IND 149 MAP 54 MI 392 RECH 315

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja

Business Finland. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0094/190/rev1. Tarkistus 190/rev1 Raffaele Fitto ECR-ryhmän puolesta

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (26/2010)

15466/14 team/hkd/akv 1 DGG 2B

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansainvälisen kaupan valiokunta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0459(COD) budjettivaliokunnalta. talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/3. Tarkistus. Sven Giegold, Jordi Solé, Tilly Metz, Bas Eickhout Verts/ALE-ryhmän puolesta

Uusi koheesiokumppanuus

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

TARKISTUKSET 1-8. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0000(INI) Lausuntoluonnos Enrique Guerrero Salom (PE438.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (02.07) (OR. en) 10331/13 RECH 219 COMPET 380

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2074(BUD) Lausuntoluonnos Giovanni La Via. PE557.

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/2306(INI) Lausuntoluonnos Jürgen Creutzmann (PE v01-00)

***I MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0077/

EUROOPAN PARLAMENTTI Budjettivaliokunta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2010/0059(COD) budjettivaliokunnalta. kehitysyhteistyövaliokunnalle

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE v04-00)

LIITE. asiakirjaan. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi. InvestEU-ohjelman perustamisesta

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta. Innovaatiounioni: Euroopan muutos kriisinjälkeisessä maailmassa

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0150/1. Tarkistus. Beatrix von Storch ECR-ryhmän puolesta

A8-0410/295

EUROOPAN PARLAMENTTI Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku Outi Kauppinen

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2056(INI) Mietintöluonnos Reinhard Bütikofer (PE458.

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0287(COD) budjettivaliokunnalta

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta * MIETINTÖLUONNOS

Transkriptio:

EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 29.6.2012 2011/0401(COD) TARKISTUKSET 222-502 Mietintöluonnos Teresa Riera Madurell (PE489.637v01-00) tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014 2020) (COM(2011)0809 C7-0466/2011 2011/0401(COD)) AM\906699.doc PE492.656v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

AM_Com_LegReport PE492.656v01-00 2/190 AM\906699.doc

222 Jean-Pierre Audy Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi Johdanto-osan 7 a viite (uusi) Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, jonka Euroopan unioni ratifioi 23. joulukuuta 2010, 223 Gunnar Hökmark Johdanto-osan 1 kappale (1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta. (1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin tavoitetta olla maailman johtava kilpailukykyinen osaamistalous muun muassa teollisuuden osalta. Erityisesti osaamiskeskukset ja tieteen eturintamassa oleva tutkimus ovat keskeisessä asemassa, jotta voidaan houkutella uusia yksityisiä tutkimusinvestointeja ja edistää talouskasvua, kehittää unionin kilpailukykyä ja nopeuttaa unionin kehitystä osaamisyhteiskunnaksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja AM\906699.doc 3/190 PE492.656v01-00

liikkuvuutta. 224 Patrizia Toia Johdanto-osan 1 kappale (1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta. (1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa sekä nais- että miestutkijat oikeudellisesti ja ammatillisesti tasaarvoisina sekä tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta, sillä on tarpeen luoda eurooppalaisen tutkijan profiili. Or. it 225 Adam Gierek Johdanto-osan 1 kappale (1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja (1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja PE492.656v01-00 4/190 AM\906699.doc

teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta. teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta. Unionin tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman hyvin jäsenvaltioiden älyllistä potentiaalia varmistamalla, että määrärahat jaetaan asianmukaisesti. Or. pl Perustelu Älyllinen potentiaali jakautuu tasaisesti koko EU:hun, mutta sama ei päde nykyiseen tutkimuspotentiaaliin. 226 Philippe Lamberts Verts/ALE-ryhmän puolesta Johdanto-osan 1 kappale (1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä (1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kestävyyden, kilpailukyvyn ja sopeutuvuuden kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä AM\906699.doc 5/190 PE492.656v01-00

yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta. kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta. 227 Ioannis A. Tsoukalas Johdanto-osan 1 kappale (1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta. (1) Unioni pyrkii lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA), jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja tukemaan unionin kilpailukyvyn kehittämistä muun muassa teollisuuden osalta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi unionin olisi toteutettava tutkimukseen ja innovointiin, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyviä toimia, edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, levitettävä ja optimoitava tuloksia ja tuettava koulutusta ja liikkuvuutta. 228 Adam Gierek Johdanto-osan 2 kappale (2) Unionin tavoitteena on varmistaa, että unionin teollisuuden kilpailukyvyn kannalta tarpeelliset edellytykset turvataan. Tätä varten toiminnalla olisi pyrittävä edistämään innovointia, tutkimusta ja (2) Unionin tavoitteena on varmistaa, että unionin teollisuuden kilpailukyvyn kannalta tarpeelliset edellytykset turvataan. Tätä varten toiminnalla olisi pyrittävä edistämään innovointia, tutkimusta ja PE492.656v01-00 6/190 AM\906699.doc

teknologian kehittämistä koskevan politiikan teollisuudelle tarjoamien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä. teknologian kehittämistä edistävän politiikan teollisuudelle nykyisin tarjoamien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä sekä tukemaan tällaista politiikkaa, jotta voidaan toteuttaa unionin uudelleenteollistuminen ja kolmas teollinen vallankumous. Or. pl Perustelu Oli aika, jolloin teollisuustuotantoa siirrettiin Euroopasta useimmiten Kaukoitään, mutta nyt unionia odottaa uusi teollinen vallankumous. 229 Christian Ehler Johdanto-osan 3 kappale (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Unionin talousarvion olisi ilmennettävä tätä kunnianhimoista tavoitetta siten, että ryhdytään selkeästi rahoittamaan tulevaisuuteen suuntautuneita investointeja, kuten tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä innovointia, ja tämän olisi selvästi johdettava unionin tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä innovoinnin rahoituksen tuntuvaan AM\906699.doc 7/190 PE492.656v01-00

-strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko". lisääntymiseen vuoden 2013 rahoitustasoon verrattuna. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimusja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko". Perustelu Jos haluamme saavuttaa kunnianhimoiset Eurooppa 2020 -tavoitteemme, ratkaista suuret haasteemme ja selviytyä nykyisestä talouskriisistä, Horisontti 2020 -ohjelmaan ehdotettu 80 miljardin euron talousarvio on liian pieni ja jää kauaksi parlamentin suosituksesta, jonka mukaan ohjelmaan osoitetaan 100 miljardia euroa. Ehdotetussa talousarviossa on vain pieni lisäys (noin 6 prosenttia) verrattuna seitsemännen puiteohjelman rahoitukseen vuonna 2013. 230 Christian Ehler Johdanto-osan 3 kappale (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia PE492.656v01-00 8/190 AM\906699.doc

yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko". yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko", edistää yritysten tutkimus- ja innovaatioinvestointeja sekä tukea teknologista ja soveltavaa tutkimusta, pilottilinjoja, varhaista tuotteiden validointia ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden ensituotantoa. 231 Patrizia Toia Johdanto-osan 3 kappale (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan AM\906699.doc 9/190 PE492.656v01-00

Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko". Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko" sekä naisettä miestutkijoiden hyödyksi, jotta voidaan toteuttaa eturintamassa olevaa tutkimusta ja taata laadukas ja korkeatasoinen innovointi. Or. it 232 Gaston Franco Johdanto-osan 3 kappale PE492.656v01-00 10/190 AM\906699.doc

(3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko". (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko". Innovointipolitiikka ja koheesiopolitiikka olisi liitettävä toisiinsa entistä tiiviimmin sisällyttämällä teollisuuden kilpailukyvyn tukeminen osaksi älykästä erikoistumista ja tukemalla sitä osallistumalla pääomainvestointikustannuksiin. Näin saataisiin vastapainoa aloitteille tietyillä maailman alueilla, joista on tullut teollisuusinvestoinneille paljon Eurooppaa houkuttelevampia. Or. fr AM\906699.doc 11/190 PE492.656v01-00

233 Francisco Sosa Wagner Johdanto-osan 3 kappale (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko". (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Tämän sääntelykehyksen olisi myös toimittava jäsenille kimmokkeena, jotta ne lisäisivät vähitellen tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä innovointiin osoittamiaan määrärahoja niin, että tavoitteeksi asetettaisiin tietty vähimmäisprosenttiosuus BKT:stä. Tähän voitaisiin kannustaa esimerkiksi liittämällä Horisontti 2020 -puiteohjelman työohjelmiin ja työsuunnitelmiin osallistumista koskevat vähimmäisehdot tämän vaatimuksen noudattamisesta jäsenvaltioissa, joihin hakemuksen tehneet oikeussubjektit ovat sijoittautuneet, mikä edistäisi huippuosaamista ja viime kädessä maiden välistä tasa-arvoa. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimusja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 PE492.656v01-00 12/190 AM\906699.doc

-strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko". Or. es Perustelu Tarkistuksella pyritään asettamaan keskipitkän aikavälin tavoite eli vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden tutkimus- ja kehittämis- sekä innovointi-investoinnit ovat yksi vähimmäisehdoista, jotta ne voivat osallistua Horisontti 2020 -puiteohjelman toimiin. Näin voidaan saavuttaa huippuosaamisen tasapainoinen jakautuminen jäsenvaltioiden välillä. 234 Gunnar Hökmark Johdanto-osan 3 kappale (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa julkisia tutkimus- ja kehitysmenoja, jotta voidaan houkutella yksityisiä investointeja ja siten päästä yhteensä 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä, sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa AM\906699.doc 13/190 PE492.656v01-00

tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko". "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko". 235 Ioan Enciu Johdanto-osan 3 kappale (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa PE492.656v01-00 14/190 AM\906699.doc

tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko". tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia, myötävaikuttaa kasvuun ja Euroopan alueiden lähentymiseen ja luoda "huippuosaamisen portaikko". 236 Philippe Lamberts Verts/ALE-ryhmän puolesta Johdanto-osan 3 kappale (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja AM\906699.doc 15/190 PE492.656v01-00

kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko". kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa ja poliittisissa tavoitteissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia" sekä ilmasto- ja energiapoliittisissa tavoitteissa. Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko". 237 Ioannis A. Tsoukalas Johdanto-osan 3 kappale (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja (3) Unioni on sitoutunut toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteeksi on asetettu älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa korostetaan, että tutkimus ja innovointi voivat toimia yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön keskeisinä vetureina, ja asetetaan tavoitteeksi kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2020 mennessä sekä kehittää innovointiintensiteettiä kuvaava indikaattori. Strategian lippulaivahankkeessa "Innovaatiounioni" esitetään strateginen ja PE492.656v01-00 16/190 AM\906699.doc

kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja luoda "huippuosaamisen portaikko". kokonaisvaltainen lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin ja vahvistetaan ne puitteet ja tavoitteet, joita unionin tulevalla tutkimus- ja innovointirahoituksella tulisi tukea. Tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä tekijöitä myös muissa Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeissa, etenkin hankkeissa "Resurssitehokas Eurooppa", "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka" ja "Euroopan digitaalistrategia". Myös koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tutkimukseen ja innovointiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen puitteissa on määrä kehittää valmiuksia ja infrastruktuureja ja luoda "huippuosaamisen portaikko". 238 Amelia Andersdotter, Christian Engström Johdanto-osan 5 kappale (5) Euroopan parlamentti peräänkuulutti unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen pitkälle menevää yksinkertaistamista 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, korosti innovaatiounionin merkitystä Euroopan mukauttamisessa talouskriisin jälkeiseen maailmaan 12 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa, kiinnitti huomiota seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnista saatuihin tärkeisiin opetuksiin 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa ja tuki tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia 7 päivänä syyskuuta 2011 antamassaan (5) Euroopan parlamentti peräänkuulutti unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen pitkälle menevää yksinkertaistamista 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, korosti innovaatiounionin merkitystä Euroopan mukauttamisessa talouskriisin jälkeiseen maailmaan 12 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa, kiinnitti huomiota seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnista saatuihin tärkeisiin opetuksiin 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa ja tuki tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia 7 päivänä syyskuuta 2011 antamassaan AM\906699.doc 17/190 PE492.656v01-00

päätöslauselmassa. päätöslauselmassa. Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarviota olisi sen vuoksi lisättävä tuntuvasti seitsemänteen puiteohjelmaan verrattuna, ja tähän sisältyy vähintään viiden prosentin siirto yhteisen maatalouspolitiikan talousarviosta vuosina 2014 2020. 239 Christian Ehler Johdanto-osan 5 kappale (5) Euroopan parlamentti peräänkuulutti unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen pitkälle menevää yksinkertaistamista 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, korosti innovaatiounionin merkitystä Euroopan mukauttamisessa talouskriisin jälkeiseen maailmaan 12 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa, kiinnitti huomiota seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnista saatuihin tärkeisiin opetuksiin 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa ja tuki tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia 7 päivänä syyskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa. (5) Euroopan parlamentti peräänkuulutti unionin tutkimus- ja innovointirahoituksen pitkälle menevää yksinkertaistamista 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, korosti innovaatiounionin merkitystä Euroopan mukauttamisessa talouskriisin jälkeiseen maailmaan 12 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa, kiinnitti huomiota seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnista saatuihin tärkeisiin opetuksiin 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa ja tuki tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen mallia sekä kehotti kaksinkertaistamaan budjetin seitsemänteen puiteohjelmaan verrattuna 7 päivänä syyskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa. 240 Konrad Szymański, Angelika Niebler PE492.656v01-00 18/190 AM\906699.doc

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) (5 a) Euroopan parlamentti suhtautui 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa myös varauksellisesti siihen, miten jäsenvaltioiden edustajista koostuvien komiteoiden antamia lausuntoja koskevan juridisen velvoitteen lakkauttaminen vaikuttaa hankkeiden valintaan, etenkin eettisten kysymysten ja turvallisuus- ja puolustusalan kysymysten yhteydessä. Perustelu Seitsemännessä puiteohjelmassa sovellettu juridinen vaatimus, jota parlamentti tuki 11. marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, liittyy myös jäsenvaltioiden kulttuurisen monimuotoisuuden ja eettisten vaihtoehtojen kunnioittamista koskevaan EU:n periaatteeseen, joka on otettava huomioon rahoitusta jaettaessa, ja se helpottaa parhaalla mahdollisella tavalla tiedonkulkua parlamentille ja yleisölle ja varmistaa näin avoimuuden. 241 Judith A. Merkies Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a) Innovaatiounionista 12 päivänä toukokuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman mukaan innovoinnin nopeuttaminen on olennaista, jotta saadaan aikaan ratkaisuja eurooppalaisen yhteiskunnan suuriin yhteisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joita ovat nykyiset väestörakenteen muutokset: ikääntyvä yhteiskunta, maailman väestönkasvu (ravinto, terveys, tautien AM\906699.doc 19/190 PE492.656v01-00

ehkäisy), kaupungistuminen, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja siirtolaisuus, siirtyminen (biologisten ja eibiologisten) resurssien kestävään käyttöön: ilmastonmuutos, uusiutuva energia ja energiatehokkuus, resurssitehokkuus, veden niukkuus, tulvat ja ponnistukset elintärkeiden raakaaineiden turvaamiseksi ja korvaamiseksi, vahva, vakaa, tasavertaiset edellytykset tarjoava ja kilpailukykyinen talousperusta: talouden elpyminen, tietoon perustuvan yhteiskunnan valjastaminen käyttöön ja EU:n kilpailukyvyn ja työllisyyden vauhdittaminen. Nämä kolme yhteiskunnallista haastetta liittyvät toisiinsa ja kattavat kaikki Horisontti 2020 -puiteohjelman toisessa pilarissa mainitut haasteet. 242 Adam Gierek Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) (9 a) Ilmastonmuutos on yksi vakavimmista haasteista, joihin Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevilla säännöksillä pyritään puuttumaan. Tästä seuraa, että siinä olisi nostettava keskeiseen asemaan tieteellinen ilmastotutkimus, jossa käsitellään ilmastonmuutoksen syitä sekä pyritään ehkäisemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia määrittelemällä optimaalisen sopeutumisen mahdollisuudet. Or. pl PE492.656v01-00 20/190 AM\906699.doc

Perustelu Tavoitteena on saada parempi käsitys ilmastonmuutoksesta, jotta voidaan estää sen vaikutusten tuntuminen ja toteuttaa kalliit mutta tarvittavat sopeutumisinvestoinnit. 243 Hermann Winkler Johdanto-osan 10 kappale (10) Tiedonannossaan Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio komissio ehdotti, että seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman vuosina 2007 2013 kattamat alat, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman innovaatio-osio ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) kootaan yhden tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen alle, jotta voitaisiin paremmin edistää Eurooppa 2020 -strategiassa asetettua tavoitetta kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2020 mennessä. Tiedonannossa komissio sitoutui myös ottamaan ilmastonmuutoksen huomioon unionin meno-ohjelmissa ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. Ilmastotoimet ja resurssitehokkuus ovat toisiaan vahvistavia tavoitteita, jotka tukevat kestävän kehityksen saavuttamista. Niihin molempiin liittyviä erityistavoitteita olisi täydennettävä muilla Horisontti 2020 -puiteohjelman erityistavoitteilla. Tästä seuraa, että vähintään 60 prosentin Horisontti 2020 -puiteohjelman kokonaistalousarviosta odotetaan liittyvän kestävään kehitykseen. Lisäksi ilmastoon liittyvien menojen odotetaan muodostavan yli 35 prosenttia talousarviosta, mukaan lukien resurssitehokkuutta parantavat (10) Tiedonannossaan Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio komissio ehdotti, että seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman vuosina 2007 2013 kattamat alat, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman innovaatio-osio ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) kootaan yhden tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen alle, jotta voitaisiin paremmin edistää Eurooppa 2020 -strategiassa asetettua tavoitetta kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2020 mennessä. Tiedonannossa komissio sitoutui myös ottamaan ilmastonmuutoksen huomioon unionin meno-ohjelmissa ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. Ilmastotoimet ja resurssitehokkuus ovat toisiaan vahvistavia tavoitteita, jotka tukevat kestävän kehityksen saavuttamista. Niihin molempiin liittyviä erityistavoitteita olisi täydennettävä muilla Horisontti 2020 -puiteohjelman erityistavoitteilla. AM\906699.doc 21/190 PE492.656v01-00

keskenään yhteensopivat toimenpiteet. Komission olisi tiedotettava ilmastonmuutostavoitteisiin liittyvän tuen suuruudesta ja tuloksista. Horisontti 2020 -puiteohjelman ilmastoon liittyviä menoja olisi seurattava edellä mainitussa tiedonannossa esitettyjen menetelmien mukaisesti. Or. de 244 Adam Gierek Johdanto-osan 10 kappale (10) Tiedonannossaan Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio komissio ehdotti, että seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman vuosina 2007 2013 kattamat alat, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman innovaatio-osio ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) kootaan yhden tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen alle, jotta voitaisiin paremmin edistää Eurooppa 2020 -strategiassa asetettua tavoitetta kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2020 mennessä. Tiedonannossa komissio sitoutui myös ottamaan ilmastonmuutoksen huomioon unionin meno-ohjelmissa ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. Ilmastotoimet ja resurssitehokkuus ovat toisiaan vahvistavia tavoitteita, jotka tukevat kestävän kehityksen saavuttamista. Niihin molempiin liittyviä erityistavoitteita olisi täydennettävä muilla Horisontti 2020 -puiteohjelman erityistavoitteilla. Tästä seuraa, että vähintään 60 prosentin (10) Tiedonannossaan Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio komissio ehdotti, että seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman vuosina 2007 2013 kattamat alat, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman innovaatio-osio ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) kootaan yhden tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteisen strategiakehyksen alle, jotta voitaisiin paremmin edistää Eurooppa 2020 -strategiassa asetettua tavoitetta kasvattaa tutkimus- ja kehitysmenot 3 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2020 mennessä. Tiedonannossa komissio sitoutui myös ottamaan ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset huomioon unionin menoohjelmissa ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmasto- ja energiapakettiin liittyviin tavoitteisiin. Tämän alan toimet ja resurssitehokkuus ovat toisiaan vahvistavia tavoitteita, jotka tukevat kestävän kehityksen saavuttamista eli sellaisen kehityksen, jossa otetaan huomioon sosiaalinen yhteenkuuluvuus, ekologia ja talouden kilpailukyky. Niihin molempiin PE492.656v01-00 22/190 AM\906699.doc

Horisontti 2020 -puiteohjelman kokonaistalousarviosta odotetaan liittyvän kestävään kehitykseen. Lisäksi ilmastoon liittyvien menojen odotetaan muodostavan yli 35 prosenttia talousarviosta, mukaan lukien resurssitehokkuutta parantavat keskenään yhteensopivat toimenpiteet. Komission olisi tiedotettava ilmastonmuutostavoitteisiin liittyvän tuen suuruudesta ja tuloksista. Horisontti 2020 -puiteohjelman ilmastoon liittyviä menoja olisi seurattava edellä mainitussa tiedonannossa esitettyjen menetelmien mukaisesti. liittyviä erityistavoitteita olisi täydennettävä muilla Horisontti 2020 -puiteohjelman erityistavoitteilla. Tästä seuraa, että vähintään 60 prosentin Horisontti 2020 -puiteohjelman kokonaistalousarviosta odotetaan liittyvän kestävään kehitykseen. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvien menojen odotetaan muodostavan yli 35 prosenttia talousarviosta, mukaan lukien resurssitehokkuutta parantavat keskenään yhteensopivat toimenpiteet. Komission olisi tiedotettava ilmastonmuutostavoitteisiin liittyvän tuen suuruudesta ja tuloksista. Horisontti 2020 -puiteohjelman ilmastoon liittyviä menoja olisi seurattava edellä mainitussa tiedonannossa esitettyjen menetelmien mukaisesti. Or. pl Perustelu Tarkistuksella täsmennetään tavoitteita, joihin EU:n talousarviosta osoitetaan merkittävästi varoja kestävän kehityksen edistämiseksi. 245 Giles Chichester, Vicky Ford Johdanto-osan 11 kappale (11) Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen unionin maailmanluokan huippuosaamisen lujittamiseksi, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten (11) Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen unionin maailmanluokan huippuosaamisen lujittamiseksi, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten AM\906699.doc 23/190 PE492.656v01-00

haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi myös tuettava kaikkia innovaatioketjun vaiheita, etenkin lähempänä ketjun markkinapäätä olevia toimia, kuten innovatiivisia rahoitusvälineitä, sekä eiteknologista ja sosiaalista innovointia. Lisäksi sen avulla olisi pyrittävä täyttämään unionin politiikkaan liittyvät tutkimustarpeet useilla eri aloilla ja painotettava tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa. haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Vaikka unionin lisäarvo syntyy pääasiassa kilpailua edeltävän kansainvälisen yhteistyötutkimuksen rahoituksesta, jonka olisi muodostettava Horisontti 2020 -puiteohjelman ydin, on tarpeen painottaa myös tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi sen vuoksi tuettava kaikkia tutkimus- ja innovaatioketjun vaiheita, kuten perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta, tietämyksen siirtoa, innovatiivisia rahoitusvälineitä, sekä eiteknologista ja sosiaalista innovointia. Horisontti 2020 -puiteohjelmaa olisi sovellettava porrastetusti siten, että mitä lähempänä ketjun markkinapäätä tuettava toimi on, sitä pienempi Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitettavan osuuden pitäisi olla ja sitä suurempi muista lähteistä, kuten rakennerahastoista, kansallisista tai alueellisista lähteistä tai yksityiseltä sektorilta, tulevan rahoituksen osuuden pitäisi olla. Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa. 246 Christian Ehler Johdanto-osan 11 kappale PE492.656v01-00 24/190 AM\906699.doc

(11) Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen unionin maailmanluokan huippuosaamisen lujittamiseksi, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi myös tuettava kaikkia innovaatioketjun vaiheita, etenkin lähempänä ketjun markkinapäätä olevia toimia, kuten innovatiivisia rahoitusvälineitä, sekä eiteknologista ja sosiaalista innovointia. Lisäksi sen avulla olisi pyrittävä täyttämään unionin politiikkaan liittyvät tutkimustarpeet useilla eri aloilla ja painotettava tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa. (11) Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', keskittyy kolmeen painopistealueeseen: korkeatasoisen tieteen tuottamiseen unionin maailmanluokan huippuosaamisen lujittamiseksi, teollisuuden johtoaseman edistämiseen yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ja innovoinnin tukemiseksi sekä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, jotta voidaan vastata suoraan Eurooppa 2020 -strategiassa määriteltyihin haasteisiin tukemalla toimia, jotka kattavat koko ketjun tutkimuksesta markkinoille. Vaikka unionin lisäarvo syntyy pääasiassa kilpailua edeltävän kansainvälisen yhteistyötutkimuksen rahoituksesta, jonka olisi muodostettava Horisontti 2020 -puiteohjelman ydin, on tarpeen painottaa myös tuetuilla toimilla tuotetun tietämyksen laajinta mahdollista käyttöä ja levittämistä aina sen kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa olisi sen vuoksi tuettava kaikkia tutkimus- ja innovaatioketjun vaiheita, kuten perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta, tietämyksen siirtoa, innovatiivisia rahoitusvälineitä, sekä eiteknologista ja sosiaalista innovointia. Horisontti 2020 -puiteohjelmaan olisi saatava huomattava vipuvaikutus muista lähteistä siten, että lähempänä ketjun markkinapäätä olevien toimien pitäisi saada rahoitusta rakennerahastoista, kansallisista tai alueellisista lähteistä tai yksityiseltä sektorilta. Horisontti 2020 -puiteohjelman painopistealueita olisi tuettava myös Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa. AM\906699.doc 25/190 PE492.656v01-00