Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM
PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun kuntien välillä luottamusta, joka todentuu sitoutumisena yhdessä sovittuun. Hallintohimmelit viestivät usein jännitteisistä suhteista Suunnittelu ilman sen toteuttamisen edellytyksiä on hukkaan heitettyä Päätöksentekokulttuurin erot seudun kuntien välillä on tunnistettava ja otettava huomioon yhteistyöprosesseissa. Näissä erityinen vastuu on seudun keskuskaupungilla Yhteistyöpolun rakentamisessa helppojen asioiden lisäksi on ratkaistava myös ristiriitakysymykset - vasta siinä kaupunkiseutuyhteistyön vahvuus punnitaan
Kaupunkiseutusuunnitelmista opittua Kaupunkiseudut ovat erilaisia: yhteistyön jännitteitä ja esteitä on kaikilla seuduilla, tarve ja sitoutuneisuus yhteistyöhön vaihtelee Vuorovaikutus ja osallisuus lisää sitoutumista Sitoutumista ei synny vain virkamiespäätöksin! Visioiden ja strategioiden tueksi realistiset ja aikataulutetut toteutusohjelmat. Myös linkitys oikeusvaikutteisiin suunnitelmiin olennaista Kaikkea ei voi suunnitella siksi tilaa ketteryydelle Muutos vaatii aikansa, tarvitaan aikaa oppimiseen
Kaupunkiseututyön suuntaviittoja Uusiutumiskyky ratkaisee (luovuus, ketteryys, näkemyksellisyys, kumppanuus, muilta oppiminen) Ilmastonmuutos raamittaa (yhdyskuntarakenne, energiatehokkuus, energian säästö, MAL-valinnat) Laatu kantaa (palvelut, asuinolot, sosiaalinen eheys, arjen sujuvuus, turvallisuus, identiteetti) Luottamus voimauttaa (puuhastelusta yhteistä tulevaisuutta rakentavaan päätöksentekoon, erilaisuus mahdollisuudeksi)
Aiesopimusmenettely kaupunkiseutujen maankäytön tukena Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja kuntien välisiä aiesopimuksia (MAL) ja laajennetaan niiden käyttöä kasvukeskuksissa. Kehitetään aiesopimusmenettelyä sitovammaksi. Osana valtion infrastruktuurihankkeiden toteuttamista edellytetään näistä hankkeista hyötyvien kuntien ja alueiden asuntotuotannon lisäämistä. Valtion ja suurten kaupunkiseutujen aiesopimusmenettelyä vahvistetaan erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta. Näin tuetaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä, kestävää kehitystä ja sosiaalista eheyttä.
Kumppanuutta uudella tavalla: MAL-aiesopimus Tavoitteena yhdistää maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisperiaatteet seudullisesti samaan prosessiin siten, että linjaukset ohjaavat seudun kuntien päätöksentekoa sekä vahvistavat seudun ja valtion kumppanuutta. Kokemukset taustana: mm. Siimes-sopimus, Helsingin seudun tontti- ja asuntotarjonnan aiesopimus, PLJ/HSLprosessit, maakunnalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat, yhteiset yleiskaavat ja rakennemallit PARAS: Tampereen seudun allekirjoitettu sekä Turun ja Oulun seutujen valmisteilla olevat MAL-aiesopimukset Metropolipolitiikka: Valmisteilla Helsingin seudun MALaiesopimus, joka korvaa tontti- ja asuntotarjonnan ja HSLaiesopimukset.
Mikä toimii Konkretisoi kumppanuuksien ja vuoropuhelun tärkeyttä päätöksenteossa luo uudenlaista hallinto- ja päätöksentekokulttuuria Avaa kaupunkiseutujen innovaatioalustojen ja muiden kilpailukyvyn mahdollistajien sisältöä maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta Selkeyttää hankkeiden/asioiden priorisointia Vahvistaa aluekehittämisen keinovalikoimaa Onnistuessaan lisää keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta osapuolten välille
Mikä mättää Sitoutumisessa ollut puutteita puolin ja toisin Työläs valmisteluprosessi Juridinen asema ja kytkennät muuhun päätöksentekoon joskus epäselviä Valtion keskushallinnon ja aluehallinnon työnjako Maakunnan liittojen ja peruskuntien välinen jännite Kaupunkiseudun kuntien välinen epäluottamus Kaupunkiseutujen välinen kilpailu
Minne nyt Hallitusohjelma tuo ryhtiä kaupunkiseutujen kehittämiseen, aiesopimus hyödyllinen väline kuntauudistuksen tuloksesta riippumatta Tarve ja mitattavissa oleva lisäarvo lähtökohdaksi ei lisää sopimusähkyä Osapuolet tosiasiallisen toimivallan perusteella Sitoutumisesta todellista ja mitattavaa, tilannejoustoon pelisäännöt Läpinäkyvyydellä legitimiteettiä liitynnät muuhun päätöksentekoon (ml. kaavoitus) hyvän hallinnon mukaisiksi
Tampereen seudun rakennemalli 2010
Yhdyskuntarakenteen hallinta haasteena Kaupunkiseudun sisäinen kuntakilpailu johtaa yhdyskuntarakenteen sattumanvaraiseen laajentumiseen ja taajamien lievealueiden kasvuun Maankäyttöpolitiikan erot seudun kuntien välillä lisäävät segregaatiota ja johtavat koko seudun elinvoiman kannalta haitalliseen osaoptimointiin MALPE-ajattelu edellyttää perustakseen kaupunkiseudun kokonaisuuteen perustuvaa maankäytön ja palvelurakenteen kehittämistä
Suunnittelutarveratkaisut 2000-9 Tampereen kaupunkiseudulla Myönteisiä lupapäätöksiä yhteensä 1409 kpl V. 2000-7 keskimäärin 135 lupaa/vuosi V. 2008-9 keskimäärin 170 lupaa/vuosi Asukaslukuna asukasmäärän kasvu kaupunkiseudun suunnittelutarvealueilla 3500 4200 asukasta Luvuista puuttuvat suunnittelutarvealueiden ulkopuolelle myönnetyt rakennusluvat sekä käyttötarkoituksen muutokset Lähde: PIRELY Leena Strandén 12
Suunnittelutarveratkaisut Turun seudulla
Kuntauudistuksesta vetoapua kaupunkiseutujen maankäyttöön? Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen.
Työssäkäyntialueet ja kuntarakenne
Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 8.12.2011 19
Lopuksi Maankäytön saaminen hallintaan kaupunkiseututasolla edellyttää seudullisesti yhdennettyä maankäyttöpolitiikkaa Yhdennetty maankäyttöpolitiikka edellyttää sitä tukevien päätöksentekomekanismien ja ohjausvälineiden kehittämistä Rakenteellisia uudistuksia (lue kuntarakenne) tarvitaan mutta onnistuakseen ne edellyttävät samalla myös sisällöllistä uusajattelua, kuten MALPE-näkökulman jalkauttamista