Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007
Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua nyt - työvoimavarojen vähentyessä ja talouden globaalistuessa tämä peruslähtökohta on muuttumassa tulevaisuudessa - osaavan työvoiman saatavuus on edellytyksenä sellaiselle taloudelliselle kasvulle, jonka avulla voidaan ylläpitää ja kehittää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa työpolitiikan kärki on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen 2
Kun työt ja tekijät kohtaavat työssä syntyy tulosta tämän ajan työmarkkinoiden uhka - yhä paheneva työvoimapula ja samanaikainen korkea rakenteellinen työttömyys - tulee kyetä torjumaan työnantajien on saatava tarvitsemansa osaava työvoima, ja työnhakijoiden on työllistyttävä nopeasti avoimille työmarkkinoille työn ja tekijän kohtaamisen parantamiseksi TEkeskusten yksi tärkeä strateginen linjaus on: parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta 3
Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta v. 2008 strategialinjausta toteutetaan neljällä toimintalinjauksella: työpaikat täyttyvät nopeasti työvoimavarat ovat käytössä aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuus työelämän kehittäminen Kullekin toimintalinjaukselle on asetettu vaikuttavuustavoitteet ja -mittarit 4
1. Työpaikat täyttyvät nopeasti tehokkaalla työnvälityksellä vaikuttavampaa työvoimapolitiikkaa - työnantajan tulee saada nopeasti tarvitsemansa työntekijä - työntekijän tulee siirtyä viivytyksettä työstä työhön - työvoimapolitiikan vaikuttavuuden parantamiseksi panostetaan määrätietoisesti työnvälitykseen ja työnantajille tarjottavien palvelujen kehittämiseen - työvoimatoimistojen tiiviit työnantajayhteydet tarjoavat entistä paremmat kanavat työnhakijoiden työllistymiselle keskeisimpänä vaikuttavuustavoitteena on rekrytointiongelmien vähentäminen (v. 2008 mittari: rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus enintään 29 % - Kainuussa 30 %) 5
40 35 30 25 20 15 10 5 14 26 Rekrytointiongelmat ja työvoimapula Kainuussa ja koko maassa Rekrytointiongelmia 1 ja työvoimapulaa 2 kokeneiden toimipaikkojen osuus (%) työvoimaa hakeneista toimipaikoista Kainuu: rekrytointiongelmat Koko maa: rekrytointiongelmat Kainuu: työvoimapula Koko maa: työvoimapula 1 Rekrytointiongelma = Työvoimaa hakenut toimipaikka on kokenut vaikeuksia työpaikkojen täyttämisessä. 2 Työvoimapula = Työvoimaa hakenut toimipaikka on kokonaan tai osittain jäänyt ilman hakemaansa työvoimaa. 6 8 27 29 28 28 11 30 10 10 9 9 9 8 26 31 27 10 35 33 18 13 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tilastokeskus, työnantajahaastattelu / 6
2. Työvoimavarat ovat käytössä työttömyyden pitkittymisen ennaltaehkäisy on vaikuttavinta työvoimapolitiikkaa - työttömien tule työllistyä nopeasti uuteen työhön ja tarvittaessa heidän työllistyvyyttään parannetaan työvoimapoliittisin toimenpitein - rakennetyöttömyyden alentamisessa vaikuttavinta politiikkaa on työttömyyden pitkittymisen ehkäisy - riittävän varhaisilla ja nopeilla toimilla voidaan parhaiten edistää työtä vaille jäävien henkilöiden työllistymistä ja näin välttää työttömyyden pitkittyminen ja työmarkkinoilta syrjäytyminen - pitkään työttömänä olleet tulee saada takaisin työmarkkinoille - myös työvoiman ulkopuolella olevia tulee saada työmarkkinoille ja vajaatyöllisten työpanosta on lisättävä vaikuttavuustavoitteena on rakennetyöttömyyden alentaminen 7
työvoimavarat ovat käytössä muutosturvan avulla nopeammin työstä työhön - työstä työhön -periaatteen toteuttaminen edellyttää muutosturvan laajentamista, jolla tavoitellaan lisää ja turvatumpaa ammatillista ja alueellista liikkuvuutta - työvoimapalvelut ovat pääosassa muutosturvan laajentamisessa yrittäjyys ja itsensä työllistäminen vahvemmin osaksi työvoimapalvelua - yrittäjyys ja itsensä työllistäminen työn organisointimuotona yleistyy elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden rakennemuutoksessa - työ- ja elinkeinohallinnossa otetaan erityisesti mikroyrittäjyyden edistäminen aiempaa vahvemmin osaksi työvoimapalvelua 8
työvoimavarat ovat käytössä työllistymistä nopeutetaan - työllistämismäärärahat suunnataan siten, että niillä nykyistä paremmin tuetaan työttömän henkilön työllistymistä avoimille työmarkkinoille - työvoimatoimistot ja työnhakijat noudattavat aktiivisen työnhaun ja palvelun pelisääntöjä - työtä hakevan palvelu käynnistetään heti työttömyysjakson alussa, työnhakijan kartoitus tehdään kahden viikon sisällä ilmoittautumisesta ja työnhakusuunnitelman laatimisen ajankohtaa aikaistetaan - työvoimatoimisto tarjoaa työnhakijoille aktiivisesti yksilöityjä työ- ja koulutuspaikkoja - sähköisten verkko- ja puhelinpalvelujen käyttöä laajennetaan tiedottavista palveluista asiointipalveluihin ja asiakkaille tarjotaan työnhakupalveluja 24h/7 ajasta ja paikasta riippumatta 9
työvoimavarat ovat käytössä rakennetyöttömyyttä alennetaan - avoimien työpaikkojen suurikaan määrä ei yksin riitä pitkittyneen työttömyyden alentamiseen - työttömät työllistetään avoimiin paikkoihin tarvittaessa tukien ja palvelujen avulla - painopistettä siirretään selvästi passiivisesta työttömyysturvasta aktiiviseen työvoimapolitiikkaan - työ- ja elinkeinohallinnon resursseja kohdennetaan edelleen rakennetyöttömyyden alentamiseen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi - maahanmuuttajille tarjotaan kotoutuspalveluja ja heidän työmarkkinaasemaansa parannetaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti 10
3. Aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuus nopeammin avoimille työmarkkinoille työvoimapoliittisen toimenpiteen jälkeen - työvoimakoulutuksen ja tukityöllistämisen vaikuttavuutta parannetaan oleellisesti ja selkeänä tavoitteena pidetään henkilön työllistymistä - tavoitteeksi on asetettu, että aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden jälkeinen työllistyminen nousee vaalikauden aikana keskimäärin vähintään 40 %:iin toimenpiteen päättäneistä (v. 2008 tavoite on 36 %; Kainuussa 30 %) 11
4. Työelämän kehittäminen työelämän kehittämisellä korkeampaa tuottavuutta ja pidempiä työuria - työelämän kehittämisessä päävastuu on työmarkkinajärjestöillä - valtiovalta osallistuu siihen työlainsäädännön ja ohjelmaperusteisen kehittämistoiminnan kautta - julkinen työvoimapalvelu osallistuu työelämän kehittämiseen työelämän ohjelmien toteuttamisella - TEkeskus ja työvoimatoimistot ohjaavat työnantajaasiakkaitaan tarvittaessa työelämäohjelmiin liittyvien kehittämistoimien ja muiden työelämän kehittämisasiantuntijoiden tarjoamien palvelujen piiriin 12