Sopimus Toivakan kunnan talouden tasapainottamiseksi

Ohjausryhmäkäsittely 23.9.2011, kunnanhallitus 3.10.2011 Sopimus Toivakan kunnan talouden tasapainottamiseksi Eero Laesterä Tuomas Hanhela

Sisällys 1 Työn tavoite ja eteneminen päätöksentekoon... 1 2 Kunnan talouden nykytila... 5 2.1 Taustatiedot... 5 2.1.1 Verrokki... 5 2.1.2 Väestön ikärakenne... 5 2.2 Yleiset - missä olemme?... 8 2.2.1 Kumulatiiviset... 8 2.2.2 Kriisimittarit... 9 2.2.3 Talousindeksi... 11 2.3 Tuloslaskelmapohjaiset... 12 2.3.1 Tuloerät... 12 2.3.2 Verotulot... 17 2.3.3 Verotulojen ja valtionosuuden arvioitu kehitys... 19 2.4 Rahoitus... 21 2.4.1 Investoinnit... 21 2.5 Tasepohjaiset... 23 2.5.1 Lainakanta... 23 2.5.2 Tase... 24 3 Toiminnalliset... 26 3.1 Palvelurakenteen kehitys ja mahdollinen tasapainotuspotentiaali... 26 3.1.1 Yleishallinto... 27 3.1.2 Sivistys... 28 3.1.3 Sosiaalitoimi... 29 3.1.4 Vanhusten palveluketju ja siinä piilevä tasapainottamisen potentiaali... 30 3.1.5 Terveydenhuolto... 33 3.1.6 Toimialojen nousut suhteessa koko maahan... 37 3.2 Asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutoksen vaikutukset - arvioitu vaikutus kunnan talouteen.... 38 3.2.1 Sektoreiden muutokset... 38 4 Painelaskelmat... 40 4.1 Nykytila: velka- ja verotasapaino... 44 4.2 Tavoitetila tasapainoon... 46 5 Päätetyt keinot... 47 5.1 Toiminnalliset, käyttötalous... 47 5.2 Paketin henkilöstövaikutus hallintokunnittain:... 48 5.3 Paketin keinot sanallisesti:... 49 5.4 Investoinnit... 53 5.5 Rahoituskeinot... 54 5.5.1 Maksut ja taksat, verot... 54 5.5.2 Omaisuuden myyminen... 54 6 Mihin riittää?... 55 7 Lopuksi... 57

Kuva 1 Kumulatiivisten tunnuslukujen kehitys 2001-2010...9 Kuva 2 Menojen ja asukasluvun muutos... 14 Kuva 3 Kumulatiiviset investoinnit ja asukasluvun muutos... 21 Kuva 4 Yleishallinnon uudistus... 49 Taulukkoluettelo Taulukko 1 Toivakan väestökehitys 2001-2010...6 Taulukko 2 Väestöennuste...7 Taulukko 3 Työvoima ja työttömät...8 Taulukko 4 Kriisikuntakriteerit... 10 Taulukko 5 Talousindeksi... 12 Taulukko 6 Tuloerät... 13 Taulukko 7 Tulojen ja menojen muutos... 15 Taulukko 8 Tulojen ja menojen muutos suhteessa verrokkiin ja koko maahan... 16 Taulukko 9 Tuloverot... 17 Taulukko 10 Yhteisöverot... 17 Taulukko 11 Kiinteistöverot... 18 Taulukko 12 Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys ja ennuste... 19 Taulukko 13 Investoinnit... 22 Taulukko 14 Lainakanta... 23 Taulukko 15 Poimintoja taseesta... 24 Taulukko 16 Konserni... 25 Taulukko 17 Henkilökunnan määrä... 27 Taulukko 18 Yleishallinto... 27 Taulukko 19 Yleishallinto (ilman yhdistymisavustusta) ja muut palvelut... 27 Taulukko 20 Sivistystoimi... 28 Taulukko 21 Sivistystoimen potentiaali... 28 Taulukko 22 Sosiaalitoimi... 29 Taulukko 23 Sosiaalitoimen potentiaali... 29 Taulukko 24 Vanhusten palveluketju... 32 Taulukko 25 Vanhusten palveluketjun potentiaali... 32 Taulukko 26 Terveydenhuolto... 33 Taulukko 27 Terveydenhuollon potentiaali... 33 Taulukko 28 Sairastavuusindeksi... 33 Taulukko 29 Perusterveydenhuolto... 34 Taulukko 30 Sairaalahoidon käyttö... 34 Taulukko 31 Päiväkirurgia ja toimenpiteelliset hoitojaksot... 35 Taulukko 32 Erikoissairaanhoito... 35 Taulukko 33 Yhteenveto toimialojen rahankulutuksesta suhteessa suurempaan verrokkiin... 36 Taulukko 34 Yhteenveto toimialojen nousuista ja suhteessa koko maahan... 37 Taulukko 35 Sektoreiden ennustetut kustannukset... 38 Taulukko 36 Vanhuspalveluiden muutos... 39 Taulukko 37 Talousarvion toteutuminen... 41 Taulukko 38 Verojen tilitys... 42 Taulukko 39 Painelaskelma velkatasapainosta... 44 Taulukko 40 Painelaskelma verotasapainosta... 45 Taulukko 41 Painelaskelma verotasapainosta, ikääntyminen arvioitu osaksi painetta... 45 Taulukko 42 Painelaskelma arvioidusta tasapainotilasta... 46 Taulukko 42 Keinot... 47 Taulukko 42 Laskelma Kankaisten koulusta... 52 Taulukko 42 Laskelma tasapainotilasta ja keinojen riittävyydestä... 55

1 1 TYÖN TAVOITE JA ETENEMINEN PÄÄTÖKSENTEKOON valtuustotason päätös Toivakan kunnan talouden tasapainottamisryhmä esitti kunnanhallitukselle kokouksessaan 19.1.2011, että kunta tilaisi ulkopuoliselta asiantuntijalta hallintokunnista ja poliittisista päätöksentekijöistä riippumattoman työn, jonka tavoitteena on etsiä keinot Toivakan kunnan talouden tasapainottamiseksi ja taseessa olevien alijäämien poistamiseksi. Työtä pidettiin välttämättömänä, jotta kunnan kasvussa oleva asukasluku ja sen mukanaan tuoma menojen kasvu voidaan rahoittaa tarkoituksenmukaisesti, terveen palvelurakenteen päälle. Kunnanhallitus päätti selvityksen teettämisestä kokouksessaan 7.2.2011. Valtuusto päätti myöntää työlle määrärahan kokouksessaan 7.3.2011. ohjausryhmä ohjaa, johtoryhmä ja konsultti valmistelevat Työ käynnistyi kunnanhallituksen ja johtoryhmän kokoontumisella 5.4.2011. Tilaisuudessa sovittiin, että työtä ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu kunnanhallituksesta ja puheenjohtajistosta sekä kunnanjohtajasta. Hallintojohtaja on johtoryhmän jäsenyyden lisäksi ohjausryhmän sihteeri ja konsultin sekä kunnan yhteyshenkilö. Ohjausryhmä ohjasi ja käsitteli pakettia konsultin esityksistä. Konsultti etsi tasapainokeinoja, niiden keskinäistä harmonisaatiota ja keinojen keskinäistä ajastusta. Konsultti oli työtä ohjaava ja eteenpäin vievä toimija, joka vauhditti keinojen löytymistä omalla keinovalikoimallaan, toisaalta konsultti koetti osoittaa ohjausryhmälle keinojen käyttämisen välttämättömyyden. tiedottamista Työ käynnistyi yhteistoimintaneuvottelulla ja kansalaistilaisuudella. Kansalaistilaisuudessa oli arviolta yli 100 kuulijaa. Sekä yhteistoimintamenettelyn että kansalaistilaisuuden tarkoituksena oli kertoa kunnan talouden tilanne, arvioida se, mihin pitkällä aikajaksolla ollaan talouden tasapainon suhteen etenemässä ja millaiset tasapainottamistarpeet Toivakassa on. Lisäksi kerrottiin, että työllä on lopputulos: joko valtuustoon päätettäväksi vietävä tasapainopaketti, tasapainoon johtava kokonaisuus, jota noudatetaan tai se, että konsultti lopettaa työn havaitessaan etenemisen tai tasapainotilan löytämisen mahdottomaksi. Molemmat ovat viestejä päätöksenteon vastuullisuudesta sekä kuntalaisille että muille kunnille ja valtiolle.

2 Tilaisuuksissa korostettiin, että tasapainoon ei voida päästä, jos mikään ei muutu tai jotakin olemassa olevaa palvelurakennetta ei muuteta. Tämä voi vaikuttaa myös palveluita heikentävästi. Henkilöstö on kunnan suurin voimavara ja samalla suurin kulu. Henkilöstön osallistuminen tasapainottamiseen koetetaan järjestää mahdollisimman paljon eläköitymisen avulla. Tasapainon löytämiseen voidaan joutua turvautumaan myös määräaikaisuuksien avulla ja vaikeimmassa tapauksessa turvautumalla taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella irtisanomisiin. Kunnassa on sektoreita, joissa työn määrä on vähentynyt sekä ulkoisten, mutta myös sisäisten muutosten seurauksena. haastatteluissa johtopäätös: työssä voidaan edetä Konsultti haastatteli johtavia luottamushenkilöitä ja johtoryhmän jäseniä sekä joitakin johtoryhmän alaisia työntekijöitä. Haastatteluissa selvitettiin erityisesti poliittisten päätöksentekijöiden todellinen motiivi tasapainottamiseen. Haastatteluissa ei ilmennyt yhtä yksittäistä keinoa lukuun ottamatta sellaista rakenteellista asiaa, jonka käyttämistä kaikki olisivat vastustaneet. Ohjausryhmän jäsenten lähes yksituumainen mielipide oli, että veroprosentti on nostettu lähes maksimiin (liikkumavara lähempänä 0,5 kuin 1,0 prosenttiyksikköä). Samoin ymmärrettiin, että työn vastapainona ovat liitosneuvottelut jonkin suuremman kunnan kanssa. Tässä punnitaan korkean veroprosentin tasoa suhteessa kuntalaisten palveluihin ja siihen, voidaanko kuntalaisten lakisääteiset ja erityisesti peruspalvelut järjestää kunnan omin rahoituskeinoin velkaantumatta tai myymättä omaisuutta käyttömenojen kattamiseen. Haastatteluissa kävi selville lähes täydellisesti samanlainen näkemys siitä, että tasapainotilaan ei päästä ilman leikkauksia ja pyrkimyksenä on oltava lakisääteisten palveluiden turvaaminen. Lisäksi haastatteluissa ilmeni halukkuus ja valmius vastuunkantoon. Vastaavissa poliittis-taloudellisissa tilanteissa joutuu usein kokemaan sen, että vaikeiden poliittisten päätösten edessä heikko poliittinen päättäjä erehtyy usein uskomaan, että tulevaisuuden kasvuun luottamalla voidaan välttyä välttämättömiltä, mutta hankalilta ratkaisuilta. Tätä ei ollut havaittavissa Toivakassa. Uutta strategiaa rakentelemalla ei selvitä nykytilasta, kirjanpidon vippaskonsteilla (esimerkiksi peruspääoman alentaminen) tai rahoituksellisilla kikoilla (omaisuuden myyminen tulosvaikutteisesti, myynti takauksella rahoittamalla perustettavalle yhtiölle) ei rakenneta mitään kestävää päinvastoin johdetaan siihen, että pöhö jää kasvamaan taustalle ja tekee tulevat leikkaukset vielä vaikeammiksi. Kasvukunta unohtaa usein sen, että kasvu maksaa.

3 Viranhaltija- ja työntekijähaastatteluissa selvisi useiden vuosien säästämisperinne ja se, että kunnan työntekijöillä, johtavillakaan viranhaltijoilla, ei ole maan keskimääräistä palkkatasoa vastaavaa palkkausta. Kunta on sopeuttanut jo pitkään, mutta ei riittävästi. Koska haastatteluissa oltiin olennaisissa asioissa lähes yksimielisiä, konsultti päätti jatkaa työtä. jaksottamalla tasapainoon Työtä ohjaava ohjausryhmä totesi 24.5.2011, että tasapaino on saavutettava jaksottaen, mutta mieluimmin niin, että nyt istuva valtuusto viimeisessä talousarviossaan vahvistaa viimeiset tasapainottamiskeinot. Kunnan tasapainottamistyö perustuu nykyisen Toivakan kunnanhallituksen tekemälle hallitusohjelmalle. Hallitusohjelman tekeminen ja siitä kiinnipitäminen on luova ratkaisu kunnissa yleisestikin. Kunta on osallistunut kuntaliitosneuvotteluihin tuloksetta. Alueella ollaan organisoitumassa perusturvan yhteistoiminta-alueeseen vuonna 2014. Mahdollisuus omaehtoiseen tasapainottamiseen ja tasapainottumiseen on juuri nyt. on lomautettu ja saatu harkinnanvaraista Kunta on tasapainottanut aiemminkin. Tämän tarpeen huomasi myös valtionvarainministeriö myöntäessään kunnalle harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen vuonna 2010. Tämä osoittaa virallisesti, kuinka huonossa kunnossa ja syvässä tasapainottomuuden tilassa kunnan talous on ollut. Tilastoanalyysi Työssä tehtiin myös laaja, tässä raportissa esiteltävä tilastopohjainen analyysi kunnan talouden perusteista ja palvelurakenteesta. Arvioissa nojauduttiin julkiseen tilastoaineistoon (erityisesti Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet (1997 2010), mutta apuna käytettiin myös Kuntaliiton sivuilta löytyviä aineistoja ja verotulon kehittymisarvioissa Kuntaliiton kehittämää verokehikkoa, mallia, jonka avulla voidaan omavastuisesti arvioida verotulojen kehittymistä. On sovittu korostettavaksi, että verotuloarviot eivät ole Kuntaliiton näkemyksiä tai ennusteita. ei kriisissä, mutta taseessa on alijäämää Toivakan kunta on pieni kunta tasapainotettavaksi eikä kunta ole vielä valtionvarainministeriön määrittelemässä kriisissä. Taseessa on silti alijäämää, joka on poistettava. Keinoja ei ole käytettävissäkään niin paljon kuin suuremmissa kunnissa, jotka tuottavat Toivakan tapaiselle

4 kunnalle palvelut ostopalveluina. Pienen kunnan tarjoamat palvelut edes ostopalveluiden avulla terästettynäkään eivät voi olla samantasoiset kuin suuremmissa yksiköissä. Tämä selvisi myös tässä työssä, kun johtoryhmän kanssa käytiin läpi konsultin yli 300 kohtainen tasapainottamiskeinojen lista. Kaikkia listan keinoja ei voitu käyttää yksinkertaisesti siksi, että listalla oli sellaisia keinoja, joita ei edes tarjota Toivakassa. Kunnassa on eletty jo useita vuosia supistuvan palveluntarjonnan kanssa, tämä pätee erityisesti yleishallintoon, teknisiin palveluihin ja sivistykseen. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon sektorit ovat olleet kasvavia. ohjausryhmän esitys Ohjausryhmä käsitteli työn kokouksessaan 23.9.2011 ja päätti yksimielisesti esittää sitä kunnanhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi. Työ esiteltiin yhteistoimintaelimille 26.9.2011 ennen ohjausryhmän ja kunnanjohtajan esitystä hallitukselle ja edelleen valtuustolle. Työssä ei käytössä sellaisia keinoja, jotka olisivat edellyttäneet erityistä kuntalaisten kuulemista. Yhteenveto - tasapainottamistyö perustuu heikkoon taloustilanteeseen ja taseen alijäämään ja velvoitteeseen kattaa alijäämä - poliittisesti rekrytoitu, poliittisesti ohjattu - konsultin käyttö prosessia ohjaava - työssä pyrittiin pakettiin, jolla taseesta saadaan poistettua alijäämät ja palvelurakenteet sellaisiksi, että talous voi kehittyä tasapainoisesti.

5 2 KUNNAN TALOUDEN NYKYTILA 2.1 Taustatiedot 2.1.1 Verrokki Verrokilla tarkoitetaan tässä yhteydessä tietyillä kriteereillä valittua kuntajoukkoa, jonka tunnuslukukohtaista keskiarvoa verrataan Toivakan tunnuslukuihin. Tilinpäätökseen pohjautuvassa tarkastelussa ja sektoreittain suoritettavassa tarkastelussa verrokkijoukkoon on valittu kuntia, joiden asukasluku poikkesi Toivakan asukasluvusta vuonna 2010 enintään 25 %. Asukaslukuun perustuvan kriteerin seurauksena verrokkijoukkoon kuuluu 52 kuntaa. Verrokkijoukon kaikki kunnat ovat maaseutumaisia kuntia. Lisäksi kuntaa tarkasteltiin suhteessa erityiseen verrokkiryhmään palveluiden kustannusten perusteella. Kuntaryhmä (Humppila, Hämeenkoski, Joutsa, Kylmäkoski, Myrskylä, Pyhäranta) valittiin sellaisista kunnista, jotka ovat samankokoisia, niiden asukasluku kehittyy samalla tavalla ja niiden ikärakenne on samantapainen. Samoin tarkasteltiin työttömyysastetta, kuntalaisten tulotasoa ja työpaikkarakennetta. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota nettomenoihin ja Toivakkaa tarkasteltiin suhteessa palvelut edullisimmin järjestävään verrokkikuntaan. Kylmäkoski liitettiin vuoden 2011 alussa Akaan kaupunkiin. 2.1.2 Väestön ikärakenne Toivakan asukasluku on kasvanut 2000-luvun aikana. Vuosittaiseksi keskimääräiseksi kasvuvauhdiksi muutettuna väestön määrä on kasvanut kuudella asukkaalla vuodessa. Kunnassa syntyneiden määrä on ollut lähes jokaisena tarkasteluvuonna kuolleiden määrää pienempi. Suurin osa Toivakan väestökasvusta voidaankin selittää muuttovoitolla. Ikäryhmittäin tarkasteltuna suurin absoluuttinen kasvu on tapahtunut 0-6 -vuotiaiden ryhmässä, jonka lukumäärä on kasvanut 70 hengellä. Palvelurakenteen kannalta tarkasteltuna on syytä huomioida merkittävät suhteelliset muutokset 0-6 -vuotiaiden ja yli 84-vuotiaiden ryhmissä.

6 Taulukko 1 Toivakan väestökehitys 2001-2010 Kunnan nimi: Toivakka KNO 850 Muutos 2001-2010 2001 Osuus 2006 Osuus 2010 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku 2 368 kaikista %:ia 2 359 kaikista %:ia 2 418 kaikista %:ia 50 6 2,1 % 0,2 % 0 6 vuotiaat 157 6,6 % 185 7,8 % 227 9,4 % 70 8 44,6 % 5,0 % 6 vuotiaat 29 1,2 % 24 1,0 % 31 1,3 % 2 0 6,9 % 0,8 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat 324 13,7 % 275 11,7 % 253 10,5 % -71-8 -21,9 % -2,4 % Lukio, 17 19 vuotiaat 93 3,9 % 93 3,9 % 79 3,3 % -14-2 -15,1 % -1,7 % Työikäiset, 20 64 vuotiaat 1 316 55,6 % 1 318 55,9 % 1 346 55,7 % 30 3 2,3 % 0,3 % 75 84 vuotiaat 179 7,6 % 185 7,8 % 174 7,2 % -5-1 -2,8 % -0,3 % Yli 84 vuotiaat 41 1,7 % 59 2,5 % 63 2,6 % 22 2 53,7 % 6,0 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat 478 20,2 % 488 20,7 % 513 21,2 % 35 4 7,3 % 0,8 % Mediaani 44,0 45,0 46,0 Painotettu keskiarvo 42,9 43,4 43,6 Lähde: Tilastokeskus Toivakan kunnan mediaani-ikä oli vuonna 2001 44 vuotta, kun se vuoteen 2010 mennessä oli kasvanut 46 vuoteen, joka on maan keskimääräinen arvo. Toivakassa kymmenen vuoden aikana tapahtunut ikärakenteen muutos on ollut merkittävä. Varsinkin alle kuusivuotiaiden lasten määrän nopea kasvu ja kouluikäisten määrän nopea supistuminen ovat aiheuttaneet kunnassa merkittävän, mutta hankalasti hallittavan palvelurakenteen sopeuttamistarpeen. Toivakan väestön mediaani-iän kasvu oli kuitenkin vain puolet koko maan keskiarvosta vuosina 2001 2010. Väestöllinen huoltosuhde, joka kuvaa lasten ja vanhusten osuutta työikäisten määrästä on kasvanut Suomessa 1980-luvulta lähtien. Vuonna 2010 koko maan huoltosuhde oli 51,6. Toivakan vastaava luku oli 66,5, joka kertoo, että jokaista työikäistä kohden Toivakassa oli noin 15 vanhusta ja lasta enemmän kuin maassa keskimäärin.

7 Taulukko 2 Väestöennuste Kunnan nimi: Toivakka KNO 850 Muutos 2010-2040 2010 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia %:ia/v. Asukasluku 2 375 kaikista %:ia 2 503 kaikista %:ia 2 575 kaikista %:ia 2 599 kaikista %:ia 224 7 9,4 % 0,3 % 0 6 vuotiaat 207 8,7 % 215 8,6 % 207 8,0 % 207 8,0 % 0 0 0,0 % 0,0 % 6 vuotiaat 29 1,2 % 34 1,4 % 33 1,3 % 32 1,2 % 3 0 10,3 % 0,3 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat 249 10,5 % 326 13,0 % 334 13,0 % 322 12,4 % 73 2 29,3 % 1,0 % Lukio, 17 19 vuotiaat 74 3,1 % 73 2,9 % 81 3,1 % 81 3,1 % 7 0 9,5 % 0,3 % Työikäiset, 20 64 vuotiaat 1 330 56,0 % 1 232 49,2 % 1 214 47,1 % 1 236 47,6 % -94-3 -7,1 % -0,2 % 75 84 vuotiaat 179 7,5 % 204 8,2 % 295 11,5 % 276 10,6 % 97 3 54,2 % 1,8 % Yli 84 vuotiaat 65 2,7 % 81 3,2 % 113 4,4 % 178 6,8 % 113 4 173,8 % 5,8 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat 515 21,7 % 657 26,2 % 739 28,7 % 753 29,0 % 238 8 46,2 % 1,5 % Mediaani 46,0 46,0 46,0 47,0 Painotettu keskiarv o 44,0 44,3 45,5 46,3 Lähde:Tilastokeskus Tarkasteltaessa kunnan väestön määrän ja ikärakenteen kehitystä 2010 2040 voidaan havaita, että alle kuusivuotiaiden lasten määrän kasvun ennustetaan tasaantuvan. Kouluikäisten määrä sen sijaan kasvaa huomattavasti varsinkin tarkastelujakson alkupuolella. Kasvu tullee keskittymään kirkonkylän alueelle. Voimakkain suhteellinen kasvu tullaan ennusteen mukaan kokemaan eläkeläisten ja vanhusten kohdalla. Kouluikäisten ja vanhusten kasvu aiheuttaa suurta painetta Toivakan palveluverkolle vuoteen 2040 mennessä. Väestörekisterikeskuksen elokuun lopun tietojen mukaan Toivakan asukasluku on elokuussa 2011 jo 2472. Tilastokeskus on ennakoinut mallillaan, että Toivakan asukasluku olisi vasta vuonna 2018 2475. Toivakan kasvu ylittääkin Tilastokeskuksen arvion seitsemän vuotta etuajassa. Muutos on suuri nykyvauhdilla yli 4% vuodessa ja jatkuessaan altistaa kunnan toimimaan taitavasti kaikissa poliittisissa linjanvedoissaan. Yleisesti on todettu, että sellainen asukasluvun muutos, joka rajautuu +/- 1%-1,5%:iin vuodessa on suhteellisen helposti hallittavissa, mutta suurempi muutos edellyttää poikkeuksellisen taitavaa strategista ja taktista osaamista. Suurin osa kasvukuntia on ajautunut vaikeuksiin juuri siksi, että asukasluvun kasvua ei ole osattu ottaa vastaan maltillisin ratkaisuin, vaan uutta on alettu rakentaa vanhan epätarkoituksenmukaisen palvelurakenteen päälle ja uudet tarpeet on koetettu kattaa jopa etupainotteisesti. Toivakan tilanne on hyvä, mutta sen ohjaaminen vaatii osaamista.

8 Taulukko 3 Työvoima ja työttömät 1991 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Työttömät yhteensä 139 166 177 149 151 151 152 123 113 135 136 139..joista pitkäaikaistyöttömiä 13 % 37 % 34 % 34 % 30 % 33 % 31 % 36 % 25 % 18 % 30 % 26 % Työvoima 1084 1005 1018 1000 1013 1025 1037 1049 1052 1054 1069 1068 Työttömyysaste 12,8 16,5 17,4 14,9 14,9 14,7 14,7 11,7 10,7 12,8 12,7 13,0 Toivakan työttömyysaste on koko tarkastelujakson ajan ollut huomattavasti maan keskiarvoa korkeampi. Myös pitkäaikaistyöttömien osuus on pysytellyt korkealla tasolla. Vuonna 2008 kunnan 601 työllisestä 81 % oli palkansaajia. Kunta oli vuonna 2008 Toivakan suurin työnantaja kattaen lähes 40 % työpaikoista. Yhteensä samana vuonna julkinen sektori työllisti 61 % kunnan työllisistä. 2.2 Yleiset - missä olemme? 2.2.1 Kumulatiiviset Alla oleva kuvasarja osoittaa, että kunnan kumulatiivinen vuosikate ei ole tarkastelujakson aikana riittänyt kattamaan kumulatiivisia poistoja tai kumulatiivisia nettoinvestointeja. Terveessä taloudenpidossa vuosikate kattaa poistot, kasvukunnissa investointien määrä voi joskus perustellusti ylittää vuosikatteen. Tämän seurauksena kunta yleensä velkaantuu tai purkaa rahavarojaan. Toivakka onkin alkanut velkaantua ja kunnan taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä on kasvanut. Kunnan lainakanta ei ole vielä suuri.

9 3 500 3 500 3 000 3 000 2 500 2 500 2 000 2 000 1 500 1 000 1 500 500 1 000 0 500-500 -1 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Toivakka Kumulatiivinen vuosikate 1000 e -1 500 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Toivakka Kumulatiiviset nettoinvestoinnit 1000 e Toivakka Lainakanta 1000 e Toivakka Kumulatiiviset poistot 1000 e Toivakka Kumulatiivinen ali/ylijäämä 1000 e Kuva 1 Kumulatiivisten tunnuslukujen kehitys 2001-2010 Toivakan tilanne vuonna 2010 näyttää valoisammalta kuin vuonna 2009 samaan tapaan kuin muissakin kunnissa. Tämä perustuu verotulojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Tämä taas perustui siihen, että valtio maksoi kunnille (jostain syystä) yli kuntien jako-osuuden kunnallisverotuloa. Tätä ylitse oikean osuuden maksettua erä peritään vuonna 2011 pois ja jakoosuutta laskettaneen vielä vuonna 2012 vastaamaan kunta-valtio suhteen sovittua tasoa. Samalla vuosikate kääntyi oikeansuuntaiseksi ja kattoi sekä vuoden 2010 poistot että nettoinvestoinnit. Vuonna 2010 Toivakan tilinpäätös saatiin positiiviseksi valtion myöntämän harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen avulla. Toivakan vuosina 2009 ja 2010 saamat harkinnanvaraiset rahoitusavustukset vastaavat kolmen veroprosenttiyksikön tuottoa 2.2.2 Kriisimittarit Valtiovarainministeriö on laatinut kaksiosaisen kriteeristön, jonka perusteella kunta joutuu erityiselle kriisikuntalistalle. Kriisikuntalistalle joutunut kunta laatii valtiovarainministeriön

10 kuntaosaston asiantuntijoiden ja kriisikuntatyöryhmän puheenjohtajan kanssa esityksen, jonka avulla kunta pystyisi varmistamaan palveluiden järjestämisen ja vakuuttamaan ministeriön kyvyllään järjestää palvelut omin voimin, lisää velkaantumatta ja nostamatta veroprosenttia liian suureksi. Taulukko 4 Kriisikuntakriteerit Toivakka Kumulat. yli/alijäämä 1000 euroa -1 276-584 Yli/alijäämä euroa/asukas -536-242 Alijäämä/ylijäämäkriteeri euroa/asukas -500-1 000 Täyttyykö alijäämäkriteeri Täyttyy Ei täyty Alijäämä ei laukaise selvitysehtoa 2009 2010 Vuosikate puhdistettuna harkinnanvaraisesta -656 533 Täyttyy Ei täyty Ei täyty 2009 2010 Veroprosentti 19,00 20,00 Oma veroprosentti./.. Maan keskimääräinen vero-% 0,41 1,03 Jos oma vero-% on 0,5% > keskim., ehto täyttyy Ei täyty Täyttyy Ei täyty Taseen alijäämä 2009 2010 Täyttyy, jos taseessa on alijäämää -1 276-584 Täyttyy Täyttyy Täyttyy 2009 2010 Lainakanta euroa/asukas, oma 1 200 1 167 Lainakanta, keskimäärin euroa/asukas 1 678 1 686 Oma lainakanta eur/asukas / Keskim. lainakanta 0,72 0,69 Jos oma lainakanta/keskim. lainakanta >1,5, ehto täyttyy Ei täyty Ei täyty Ei täyty 2009 2010 Omavaraisuus 55,78 60,47 Täyttyy, jos omavaraisuus on alle 50% Ei täyty Ei täyty Ei täyty 2009 2010 Suhteellinen velkaantuneisuus 36,15 29,65 Täyttyy, jos suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50% Ei täyty Ei täyty Ei täyty Täyttävätkö muut kriteerit selvitysehdon? Muut kriteerit eivät täytä selvitysehtoa Ensimmäinen ja selkein tapa joutua määritelmän mukaan kriisikunnaksi tapahtuu kumulatiivisella alijäämällä. Jos alijäämä asukasta kohden on ensimmäisenä vuonna yli 500 euroa ja seuraavana vuonna yli 1000 euroa, määritellään kunta väistämättä kriisikunnaksi. Toinen tapa joutua kriisikuntalistalle on kuusiosaisen kriteeristön täyttyminen. Toivakan kumulatiivinen alijäämä

11 asukasta kohden oli vuonna 2009 yli määritetyn 500 euron rajan, mutta vuonna 2010 tilanne oli kohentunut siten, että kumulatiivisen alijäämän kokonaiskriteeri ei täyttynyt. Muista kriisikuntakriteereistä Toivakan osalta täyttyy ainoastaan alijäämäkriteeri, jonka laukaisee taseessa oleva alijäämä. Tosin täytyy myös huomioida, että kunnallisveroprosentin taso laukaisee kriteerin vuonna 2010 ja tulee myös laukaisemaan sen 2011. Edes yhden kriisimittarin täyttyminen ei ole kunnille luontaista. Vaikka kunta joutuisi kriisikuntien listalle eikä saisi hyväksyttyä ministeriötä tyydyttävää selviytymisohjelmaa, sitä ei voida pakottaa mihinkään kohdennettuihin toimenpiteisiin, esimerkiksi kuntaliitokseen naapurikunnan kanssa. Tämän estää toisaalta sekin, että toisen kunnan ei ole pakko ottaa vastaan heikossa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa. Jos kunta ei läpäise menettelyä eikä suostu yhdistymisneuvotteluihin siltä evätään mahdollisuus harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen. On huomattava, että kuntaliitos on myös saneerausprosessi. Sekä nykyisenkaltaisen talouden tasapainottamisohjelman tekeminen että kriisikuntalistalta selviytyminen on ensisijassa sen varmistamista, että nykyiset päätöksentekijät eivät siirrä veronmaksua tuleville sukupolville varsinkin, kun tulevat sukupolvet tulevat olemaan vielä meitä suurempien haasteiden edessä. Ei ole moraalisesti oikein itse velkaantua ja maksattaa suurta velkataakkaa tulevilla sukupolvilla. Velanottaminen on siirrettyä veronmaksua kuntataloudessa. 2.2.3 Talousindeksi Talousindeksin avulla kunnan tilannetta voidaan tarkastella verotettavien tulojen suhteena ja siten suhteuttaa saadut arvot muiden kuntien vastaaviin lukuihin.

12 Taulukko 5 Talousindeksi Yleisindeksin laskeminen (%:ia verotettavista tuloista) 2006 2007 2008 2009 2010 1. Vuosikate 0,33 0,16-0,14-0,17 0,36 Taseperusteiset Lainakanta 0,40 0,39 0,66 1,08 1,03 Rahavarat 0,11 0,11 0,15 0,19 0,13 Antolainat 0,09 0,08 0,08 0,08 0,07 2. Edellisten nettovaikutus -0,02-0,02-0,05-0,10-0,10 3. Kiinteistöveron vaikutus indeksiin -0,03 0,00 0,02 0,04 0,18 4. Tuloveroprosentin vaikutus Oma veroprosentti 19,00 19,00 19,00 19,00 20,00 Keskimääräinen veroprosentti 18,90 19,06 19,22 19,33 19,69 4. Erotus Oma - Keskimääräinen -0,10 0,06 0,22 0,33-0,31 5. Harkinnanvar. rahoitusavustus 0,00 0,00 0,00-0,08-0,17 Yleisindeksi (1+2+3+4+5) 0,18 0,20 0,04 0,02-0,03 Sijaluku 120 119 163 171 233 Toivakan talousindeksin sijaluku kuntien joukossa on ollut laskussa koko tarkastelujakson ajan. Vuonna 2010 kunnan sijoitus muiden kuntien joukossa romahti suhteellisesti mitattuna korkean veroprosentin ja harkinnanvaraisten rahoitusavustusten ansiosta. 2.3 Tuloslaskelmapohjaiset 2.3.1 Tuloerät Kuntien ongelmana yleisestikin on tulojen ja menojen epätasapaino ja epätasapainoinen keskinäinen kehitys. Jos tulot kasvavat jatkuvasti hitaammin kuin menot, kunta velkaantuu tai myy omaisuuttaan ja/tai purkaa rahavarojaan samalla taseen kumulatiivinen alijäämä pahimmillaan kasvaa. Alapuolella olevaan taulukkoon on koottu joidenkin Toivakan tulo- ja menoerien asukaslukukohtainen kehitys.

13 Taulukko 6 Tuloerät 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Toimintatulot 629 842 930 873 830 1 070 Koko maa 909 974 1 013 1 076 1 162 1 246 Vertailuryhmä 981 1 054 1 083 1 142 1 226 1 314 Toimintamenot 4 435 4 500 4 905 5 407 5 495 5 557 Koko maa 4 627 4 832 5 054 5 464 5 726 5 963 Vertailuryhmä 4 906 5 123 5 342 5 803 6 052 6 364 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Verotettava tulo 9 280 9 674 10 235 11 142 11 141 11 379 Koko maa 10 502 10 984 11 641 12 536 12 740 12 540 Vertailuryhmä 9 010 9 388 10 045 10 832 11 040 10 633 Verotulot 1 783 2 055 2 165 2 303 2 459 2 415 Koko maa 1 527 2 248 2 395 2 582 2 789 2 812 Vertailuryhmä 1 944 1 977 2 114 2 306 2 495 2 517 Valtionosuudet 1 783 1 801 1 836 1 922 2 061 2 301 Koko maa 1 527 1 625 1 699 1 898 2 046 2 220 Vertailuryhmä 1 944 2 064 2 165 2 403 2 596 2 843 Harkinnanvarainen valtionosuus 0 0 0 0 84 194 Koko maa 15 11 10 12 11 14 Vertailuryhmä 20 23 32 25 22 29 Poistot 127 116 118 128 132 137 Koko maa 196 199 203 212 223 231 Vertailuryhmä 171 172 174 178 188 196 Edellä olevasta taulukosta voidaan havaita, että asukasluvulle kohdistetut toimintamenot ja tulot ovat jääneet jokaisena tarkastelujakso vuonna alle maan ja verrokkien keskitason. Toivakan verotettava tulo on kasvanut huomattavasti verrokkijoukkoa nopeammin ollen silti vuosina 2005 2010 maan keskitason alapuolella. Huomionarvoista on myös se, että Toivakan poistot /as ovat olleet huomattavasti alle maan keskitason ja verrokkien keskiarvon. Toivakassa olisi tarkasteltava tulevana vuonna poistojen taso ja varmistettava, että poistot riittävät.

Deflatoitujen menojen muutos %:ia 2001... 2010 14 Kokonaismenojen ja asukasluvun muutos 2001.. 2010 160,0 % 140,0 % 120,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % Toivakka; 2,1 %; 34,4 % 20,0 % 0,0 % -20,0 % -40,0 % -30,0 % -20,0 % -10,0 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % Asukasluvun muutos 2001 2010 Kuva 2 Menojen ja asukasluvun muutos Menojen kasvua perustellaan usein asukasluvun kasvun vaatimalla palvelurakenteen muutoksella. Toisaalta kunnan palvelurakennetta ja siten menoja tulisi pystyä sopeuttamaan asukasluvultaan taantuvissa kunnissa. Kuvasta kaksi, jossa on esitetty asukasluvun muutos x-akselilla ja vuoden 2010 tasolle deflatoitujen menojen muutos y-akselilla voidaan havaita, että menot näyttävät kasvavan asukasluvun muutoksen suunnasta riippumatta. Toivakan kohdalla nettomenot ovat kasvaneet 2001 2010 34,4 %, kun samaan aikaan asukasluku on kasvanut 2,1 %.

15 Taulukko 7 Tulojen ja menojen muutos Reaaliarvot Laskettu vuotuisten muutosten keskiarvoina Tarkasteluvuosi 2010 Laskettu muutosprosenttien keskihajontoina Toivakka KA 03->10 KH 03->10 KA 08->10 KH 08-10 Käyttötulot yhteensä 4,2 % 4,4 % 5,0 % 7,2 % Ktulot pl. vero%:n muutosta 3,7 % 3,8 % 4,4 % 6,0 % Toimintatulot 9,2 % 16,1 % 5,3 % 21,1 % Verotettava tulo (lask) 2,4 % 1,9 % 2,8 % 2,5 % Yhteisövero 6,5 % 24,7 % -17,3 % 6,4 % Kiinteistövero 10,7 % 16,9 % 21,1 % 23,9 % Valtionosuudet 3,5 % 4,9 % 7,1 % 5,3 % Käyttömenot 3,1 % 2,6 % 3,6 % 2,9 % Toimintamenot yhteensä 3,0 % 2,5 % 3,5 % 2,9 % Valtionosuudet/toimintamenot 39,1 % 2,1 % 38,2 % 3,0 % Toimintakate 2,1 % -0,1 % Poistot 4,5 % 0,8 % -0,3 % 5,4 % Menojen 1%:n enemmyys tarkoittaa 135220 euroa 3,3805 työntekijää Taulukosta selviää, että kunta on sopeuttanut menojaan vastaamaan tulojaan jo pitkällä ajanjaksolla, mutta kun kokonaisuutta tarkastellaan tuloslaskelmassa, ei sopeuttaminen ole ollut riittävä. Varsinkin toimintamenojen kasvun suhde verotettavaan tuloon nähden on ollut väärä. Toimintatuloissa on otettava huomioon myös se, että tuloissa on valtion myöntämä harkinnanvarainen rahoitusavustus vuosina 2009 ja 2010. Tämä vaikuttaa lähes 700.000 euroa tuloja lisäävästi ja keskimääräistä toteutumaa kasvattavasti. Vaikka verotettavan tulon ja toimintamenojen kasvun suhde on väärä, eivät verotettavat tulot ole kasvaneet huonosti.

16 Taulukko 8 Tulojen ja menojen muutos suhteessa verrokkiin ja koko maahan Toivakka -0,10 % 0,21 % 0,55 % 1997-2010 1997-2010 2000 2010 2000 2010 2005 2010 2005 2010 Toivakka Sama kasvukoko maa Toivakka Sama kasvukoko maa Toivakka Sama kasvukoko maa Toimintatuotot 6,39 % 4,32 % 4,04 % 10,25 % 5,42 % 4,77 % 11,58 % 6,09 % 5,04 % Toimintamenot 4,55 % 5,19 % 4,83 % 3,54 % 4,26 % 3,70 % 3,24 % 3,59 % 2,94 % Toimintakate 2,58 % 3,52 % 3,27 % 2,54 % 4,11 % 3,55 % 1,86 % 3,19 % 2,57 % Verotettava tulo 2,07 % 1,66 % 1,33 % 3,75 % 2,84 % 2,27 % 2,74 % 2,32 % 1,25 % Veroprosentti 0,154 0,139 0,139 0,008 0,008 0,008 0,011 0,010 0,010 Yhteisöverot -5,65 % -2,53 % -2,74 % -7,08 % -4,59 % -4,77 % -5,98 % 4,88 % 5,15 % Kiinteistöverot 10,69 % 10,22 % 9,68 % 9,91 % 8,60 % 7,62 % 13,21 % 11,44 % 9,41 % Valtionosuudet 4,89 % 6,14 % 5,84 % 6,99 % 0,74 % -0,95 % 3,93 % 5,62 % 5,41 % Poistot 1,70 % 2,61 % 2,26 % 1,42 % 2,55 % 1,73 % 0,04 % 2,68 % 1,44 % Bruttoinv. eur/as 260 380 450 505 505 485 330 616 573 vos/menot 2010 41 % koko maa 37 % 2000 2010 2005 2010 Yllä olevissa taulukoissa tarkastellaan Toivakan eräiden tulo- ja menoerien muutosta vuosittain, eri aikajaksoilla. Muutokset on laskettu vuositasolle poistamalla muutoksista inflaation vaikutus. Toivakan käyttötulojen kehitys on keskimäärin ollut käyttömenoja nopeampaa vuosina 2003 2010. Myönteinen tulojen ja kulujen suhde on kasvanut tarkastelujakson loppupuolella. Kehitys olisi ollut nopeampaa ilman veroprosentin korottamistakin. Kunnan valtionosuuden määrä on kasvanut 75 % 2000-luvulla ja vuonna 2010 valtionosuuden olivat Toivakan suurin yksittäinen tulonlähde kattaen noin 38 % käyttötuloista ja 41% toimintamenoista. Taulukossa 8 kunnan menojen ja tulojen muutosta voidaan tarkastella aikajaksossa suhteessa samalla tavalla kasvaneisiin kuntiin ja suhteessa koko maahan. Taulukko on opettavainen siksi, että siitä selviää se, että asukasluvun kasvun mukana tulee myös kustannuksia. Vuodesta 2005 vuoteen 2010 tultaessa Toivakan menot ovat kasvaneet hitaammin kuin samalla tavalla kasvaneet kunnat, mutta nopeammin kuin mitä kuntien menot ovat kasvaneet keskimäärin. Tästä jouduttaneen tekemään johtopäätös, jonka mukaan osa välttämättömistä lakisääteisten peruspalveluiden menoista on jäänyt rahoittamatta, koska kunta on ylläpitänyt osin epätarkoituksenmukaista kulurakennetta. Jos ja toivottavasti kun Toivakan asukasluvun kasvu jatkuu nykytahdissa, pitäisi kunnan varautua jopa 6,4% vuotuiseen menokasvuun, samalla verotettavan tulon tulisi kasvaa säännöllisesti lähes 7% vuodessa. Kasvu tuo mukanaan myös investointitarpeen, joka on yli 4% kasvaneissa kunnissa ollut keskimäärin 800 euroa/asukas vuodessa. Tämä tarkoittaisi Toivakassa lähes kahden miljoonana euron vuotuisia bruttoinvestointeja.

17 Taulukoiden tietosisältöä käytetään apuna, kun arvioidaan kunnan painelaskelmaa, jonka avulla arvioidaan tasapainottamistarve. 2.3.2 Verotulot Alapuolella olevissa taulukoissa on tarkasteltu Toivakan kunnan verotulojen kehitystä vuosina 2001 2010. Tuloverot muodostavat kunnan ylivoimaisesti suurimman verokertymän. Yli 95 % kunnan verotuloista kertyy vuosittain tuloveroista. Yhteisöverotulot ovat Toivakassa olleet toiseksi tärkein verotulolaji aina vuoteen 2010 asti, jolloin kiinteistöveroista kertyi enemmän tuloja kuin yhteisöverosta. Kaikissa taulukoissa on poistettu inflaation vaikutus deflatoimalla, joka on toteutettu vertaamalla vuosien 2001 2009 elintasokustannusindeksin vuosikeskiarvoja vuoden 2010 vastaavaan arvoon. Taulukko 9 Tuloverot Tuloverot Toivakka 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Laskennallinen verotettava tulo 1000 227243 242829 233463 240777 239876 246360 253074 267045 268270 275150 Verotettava tulo /as 9596 10272 9768 10147 10194 10443 10783 11277 11277 11379 Tuloveroprosentti 18,50 % 18,50 % 19,00 % 19,00 % 19,00 % 19,00 % 19,00 % 19,00 % 19,00 % 20,00 % Tuloverot 1000 4204 4492 4436 4575 4558 4681 4808 5074 5097 5503 Veroprosentilla tuloja 227 243 233 241 240 246 253 267 268 275 /as 1775 1900 1856 1928 1937 1984 2049 2143 2143 2276 Toivakan verottavat tulot /as ovat kasvaneet 2001 2010 noin 20 %. Samaan aikaan kunta on korottanut tuloveroprosenttiaan 1,5 prosenttiyksikköä. Molempien em. muutosten johdosta tuloverot ovat kasvaneet noin 30 %. Kunnan tuloverotuloihin ei kuitenkaan ole odotettavissa merkittävää lisäystä, koska työikäisten määrän ei odoteta merkittävästi kasvavan. Lisäksi Toivakan veroprosentti on jo valmiiksi valtakunnan tasolla huomattavasti keskiarvoa korkeampi. Taulukko 10 Yhteisöverot Yhteisövero Toivakka 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yhteisövero 1000 758 457 254 355 472 546 594 524 397 334 /as 320 193 106 149 201 232 253 221 167 138