LAUKAAN KUNTA OPPILASARVIOINNIN OHJEET

LAUKAAN KUNTA OPPILASARVIOINNIN OHJEET Laukaan koulutuslautakunta 23.11.2011

2

Laukaan kuntakohtaiset arvioinnin soveltamisohjeet tarkentavat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) lukua 8 sekä opetussuunnitelman uudistuksessa (29.10.2010) arviointiin tehtyjä muutoksia. 8.1. ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA ARVIOINNIN TEHTÄVÄ JA PERIAATTEET * Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. * Oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. * Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. * Oppiaineiden arvioinnin kohteena on koko oppimisprosessi, joka sisältää oppimistulosten ja työskentelyn arvioinnin. Käyttäytyminen arvioidaan erikseen. ARVIOINTIMENETTELYT Laukaassa kaikille esikoululaisille tehdään henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat. Esiopetuksessa arviointi perustuu siihen, miten hyvin esiopetuksen yleiset tavoitteet ja mahdollisessa lapsen esiopetuksen suunnitelmassa tai muulla tavoin asetetut lapsen tavoitteet toteutuvat. Arviointia suoritetaan jatkuvasti opettajan ja lapsen vuorovaikutuksessa työskentelyn ja oppimisprosessin edetessä. Arviointipalautetta tulee oppilaalle ja hänen huoltajalleen antaa riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, arviointikeskusteluin, erilaisin tiedottein tai muilla tavoin. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, sen tavoitteista ja arvioinnista lukuvuoden alkupuolella. 1. - 4. luokat VÄLITODISTUS LUKUVUOSITODISTUS ITSEARVIOINTI sanallinen välitodistus tai arviointikeskustelu sanallinen lukuvuositodistus itsearviointi 5. - 6. luokat numeroarvostelu, jota täydennetään tarvittaessa sanallisesti numeroarvostelu, jota täydennetään tarvittaessa sanallisesti itsearviointi 7. - 9. luokat numeroarvostelu, jota täydennetään tarvittaessa sanallisesti jaksoarvioinnit (7.-9.luokat) numeroarvostelu, jota täydennetään tarvittaessa sanallisesti 9. keväällä päättötodistus itsearviointi Kaikilla luokka-asteilla annetaan lukuvuosiarviointi lukuvuoden työn päättyessä sekä yksi väliarviointi. 3

Luokilla 1.-4. arvioinnit annetaan sanallisina. Väliarviointi luokilla 1.-4. voidaan korvata arviointikeskustelulla. Luokilla 5.-9. käytetään numeroarvostelua, jota voidaan aina täydentää sanallisesti. Numeroarvostelun rinnalla voidaan käyttää sanallista arviointia koko kouluajan. Päättöarvioinnista on eri ohjeet. TIEDOTTAMINEN HUOLTAJILLE Oppilaille ja heidän huoltajilleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä jälkikäteen tietoa siitä, miten niitä on sovellettu. Tiedottaminen voi tapahtua esimerkiksi liittämällä syystiedotteeseen opetussuunnitelmassa määritellyt arvioinnin perusteet ja koulun menettelytavat. Koulujen internet -sivuille voidaan kirjata arvioinnin perusteet ja kuntakohtaiset ohjeet. TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Se arvioidaan osana oppiaineen arviointia. Työskentelyn arvioinnin tavoitteena on oppilaan opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittyminen. Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon, miten vastuullisesti ja oma-aloitteisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä muiden kanssa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, miten oppilas osaa yhdistää työskentelytaitojen eri osa-alueet luontevaksi oppimisprosessiksi, jossa itsearviointi ohjaa työn suunnittelua ja toteuttamistapaa. Työskentelyn arvioinnin osa-alueet: o yhteistyötaidot, o yritteliäisyys, o vastuuntuntoisuus, o suhtautuminen koulutyöhön, o säännöllinen ja huolellinen opiskelutehtävien suorittaminen, o aktiivinen tuntityöskentely o kyky kehittää työn suunnittelua ja toteuttamistapaa Työskentelytaitojen arvioinnin kriteerejä Erinomainen edistyminen - Oppilaan työskentely on vastuuntuntoista ja oma-aloitteista. - Oppilaan työskentely on huolellista. - Oppilas osaa suunnitella ja asettaa työskentelylleen tavoitteita. - Oppilas osaa keskittyä ja tehdä työnsä loppuun. - Oppilas kykenee yhteistyöhön erilaisissa ryhmissä. Hyvä edistyminen - Oppilas osaa suunnitella ja asettaa työskentelylleen tavoitteita. 4

- Oppilaan työskentely on yleensä huolellista. - Oppilas osaa keskittyä ja tehdä työnsä loppuun. - Oppilas kykenee useimmiten yhteistyöhön erilaisissa ryhmissä. Edistynyt jonkin verran - Oppilas tarvitsee edelleen opettajan apua työn suunnittelussa. - Oppilaan työskentely on usein huolimatonta. - Oppilaan työskentely on toisinaan välinpitämätöntä. - Oppilaan keskittyminen työhön vaihtelee. Tarvitsee lisäharjoitusta - Oppilaan työskentely on usein välinpitämätöntä eikä suju ilman apua. - Oppilaan työskentely on huolimatonta. - Oppilas tarvitsee jatkuvasti apua työnsä suunnitteluun. - Oppilaan on vaikea keskittyä työhön yksin tai ryhmissä. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota esim. seuraaviin seikkoihin: Hyvät tavat - hyvien tapojen noudattaminen - kohtelias ja asiallinen kielenkäyttö - anteeksipyytäminen ja antaminen, erimielisyyksien sopiminen - auttaminen, toisten ohjaaminen ystävällisesti ja kohteliaasti - hyvät ruokailutavat Toisten huomioon ottaminen - toisten huomioon ottaminen ja kuunteleminen - oman toiminnan ja käyttäytymisen hallinta ja säätely - vastuun kantaminen yhteisestä ympäristöstä ja omasta osuudesta yhteisessä työssä - rakentava omien mielipiteiden ja oikeuksien puolustaminen, toisten mielipiteiden arvostaminen Sääntöjen noudattaminen - työrauhan ylläpitäminen - koulun sääntöjen noudattaminen - toisten fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden takaaminen - rehellisyys Laukaan kouluilla on omat käyttäytymisen arvioinnin kriteerit. Niiden pohjana voidaan pitää Opetushallituksen perusteiden lisäksi koulun järjestyssääntöjä ja yleisiä hyvän käyttäytymisen normeja ottaen huomioon ns. Laukaan mallin periaatteet. 5

OPPILAAN ITSEARVIOINTI Liitteet Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta ohjataan tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Myös huoltajille tiedotetaan itsearvioinnista esim. lähettämällä itsearviointilomake heille allekirjoitettavaksi. Oppilasta tulee ohjata arvioimaan ja kehittämään opiskeluaan ikätasonsa edellytysten mukaisesti. Itsearvioinnin päähuomio kohdistuu oppilaan käyttäytymiseen sekä oppimis- ja työskentelytaitoihin ja niiden kehittymiseen. Vuosiluokilla 7-9 itsearviointi voidaan tehdä esim. oppilaanohjauksen yhteydessä. Opettajat voivat lisäksi teettää itsearviointia oppiaineiden tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. ARVIOINTIKESKUSTELU Liitteet Arviointikeskustelu käydään oppituntien ulkopuolella. Siinä käydään läpi arviointi kaikissa oppiaineissa sekä käyttäytymisessä ja työskentelyssä. Arviointikeskustelun tukena voi olla myös oppilaan itsearviointi. Arviointikeskustelussa tulee huomioida kaikkien osapuolten näkemyksiä. Arviointikeskustelun tulee olla interaktiivinen. Keskustelun kesto on n. 30 minuuttia. Arviointikeskustelusta arviointimenettelynä ilmoitetaan oppilaan huoltajalle syyslomaan mennessä. Keskustelu käydään 15.11. 15.2. välisenä aikana. Arviointikeskustelusta täytetään päivätty arkistoitava liite, josta annetaan kopio huoltajalle. Jos arviointikeskustelua ei onnistuta pitämään, annetaan välitodistus. Keskustelupäivämäärä merkitään Primukseen oppilaan tietoihin. OPINNOISSA ETENEMINEN Vuosiluokalta siirtyminen Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, kun hänellä on vähintään välttävät (5) tiedot ja taidot vuosiluokan oppimäärään kuuluvissa eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnoissa. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus lukuvuoden aikana tai sen jälkeen opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksytyt tiedot ja taidot. Hylätty arvosana voidaan korottaa jakson päätyttyä lukuvuoden aikana koulun määräämällä tavalla. Jatkuva yhteydenpito huoltajiin on välttämätöntä. Vuosiluokalle jättäminen Oppilas voidaan jättää luokalle, jos hänellä on hylätty arvosana yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Luokalle voidaan jättää oppilas, jolla ei ole edellytyksiä selviytyä seuraavasta vuosiluokasta. Oppilas voidaan jättää luokalle myös huoltajan pyynnöstä. Päätöksen näissä tapauksissa tekee rehtori yhdessä oppilasta opettaneiden opettajien kanssa oppilaan huoltajaa kuultuaan. 6

Oppilas voi korottaa saman oppiaineen hylättyä arvosanaa kerran lukuvuoden aikana. Korotusmahdollisuus on varattava myös lukuvuoden koulutyön päätyttyä lukuvuosisuunnitelmassa määrättävänä päivänä. Jos oppilas on saanut yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätyn arvosanan eikä ole saanut sitä korotettua, hänet jätetään luokalle. Jos oppilas on vaarassa saada hylätyn arvosanan lukuvuositodistukseensa, huoltajalle on tiedotettava asiasta riittävän ajoissa. Koulu voi päättää tiedottamistavasta. Erityisesti esiopetuksessa ja vuosiluokilla 1-4 (sanallinen arviointi) tulee luokalle jättämistä harkittaessa ottaa huomioon oppilaan mahdollisuudet selviytyä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Hyväksytyn arvosanan korottaminen Hyväksytyn arvosanan korottamismahdollisuus on varattava oppilaalle, jonka pääsy haluamalleen jatko-opintolinjalle on vaarassa esim. opiskelua haitanneen sairauden tai muun perustellun syyn vuoksi. Asiasta päättää rehtori tapauskohtaisesti. TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI Liite: Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi, Pirjo Koivula, opetusneuvos, 2011 Linkki oppilashuollon käsikirjaan. Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Koulun tulee huolehtia siitä, että oppilaalla on mahdollisuus saada riittävästi tukiopetusta tai muuta käytettävissä olevaa tukea (opetuksen eriyttäminen, erityisopetus). Niiden avulla tuetaan oppilaan opintojen etenemistä ja pyritään estämään luokalle jäämistä. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Erityisen tuen päätöksen tekee koulutoimenjohtaja. Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla ja myös päättötodistuksessa. 7

Oppiaineen yksilöllistetyn oppimäärän arvioinnissa voidaan käyttää erillisiä liitteitä. Numeroarvostelussa merkitään tähti numeron eteen (*x). Oppiaineen sanallisessa arvioinnissa merkitään tähti suoritettu hyväksytysti tai hylätty eteen (*S tai *H). Todistuksen lisätietoihin merkitään: Oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Jos oppilas tarvitsee psyko-sosiaalisen oireilun vuoksi niin paljon tukea, että tehostettu tuki ei riitä, hänelle voidaan tehdä erityisen tuen päätös. Oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa todetaan, miten oppilasta voidaan tukea mm. käyttäytymisessä ja työskentelytaidoissa. Käyttäytymisen arvosanaa ei merkitä tähdellä (*), vaan arviointi annettaan erillisellä liitteellä. Myös työskentelytaidot arvioidaan erillisellä liitteellä. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllistettyihin tavoitteisiin. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on todettu. MAAHANMUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Lisäksi arvioinnissa on huomioitava hänen mahdollisuutensa käyttää kieltä sekä hänen kielessä saamansa opetus. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Oppilaan ja hänen huoltajansa on tärkeää saada tietoa paitsi oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä, myös arvioinnin periaatteista, tavoitteista ja menetelmistä. Arviointia koskevat tiedot annetaan mieluiten oppilaan äidinkielellä. Oppilas voi opiskella suomen kieltä opetussuunnitelman perusteiden nojalla seuraavien oppimäärien mukaan: suomi äidinkielenä, suomi toisena kielenä ja suomea saamenkielisille. Oppilaan opinto-ohjelmaan voidaan ottaa osia kaikkien oppiaineiden eri oppimääristä opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Suomi toisena kielenä arviointi Liite: S2-kielen arvioinnin avuksi (Pohjana on Kike kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja, Oph) 8

Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Ellei oppilaan suomen kielen taito ole kaikilla kielitaidon osa-alueilla suomea äidinkielenään puhuvan tasoinen, hänen opintojaan on arvioitava suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti. Näin tehdään myös siinä tapauksessa, että hänelle ei ole järjestetty suomi toisena kielenä -opetusta. Huoltaja voi pyytää suomen kielen arviointia suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Tällöin oppilaan kielitaito testataan ja mahdollisesta arvioinnin muuttamisesta rehtori tekee virallisen päätöksen. Oman äidinkielen arviointi Liite Oppilas voi opiskella omana äidinkielenä saamen kieltä, romanikieltä, viittomakieltä tai muuta äidinkieltä. Samaa kieltä ei voida kuitenkaan arvioida omana äidinkielenä ja vieraana kielenä. Oman äidinkielen arviointi merkitään todistukseen äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen alle, jos kielestä on olemassa kuntakohtainen opetussuunnitelma ja sitä pystytään noudattamaan. Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä liite oman äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Tähän todistusliitteeseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus (viikkotuntimäärä) ja sanallinen arvio tai numeroarvosana. Liitteestä merkitään tieto todistuksen lisätietoja kohtaan. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Valmistavan opetuksen arviointi Peruskoulun valmistavaa opetusta varten ei ole olemassa valtakunnallista oppimäärää, vaan jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma, jossa määritellään oppilaan ikätaso, henkilökohtaiset oppimistavoitteet (joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin), opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät ja opetuksen sisältö. Opinto-ohjelmassa määritellään myös oppilaan opinnot omassa ryhmässä ja integrointi perusopetuksen ryhmiin sekä henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen ja muut mahdollisesti tarvittavat tukitoimet. Perusopetuksen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus, johon merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Valmistavan opetuksen arviointi on aina sanallista ja yksi painopisteistä on suomi toisena kielenä. Arvioinnin suorittavat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Tarvittaessa todistusta täydennetään kuvaamalla oppilaan edistymistä perusopetuksen oppiaineissa. 8.2. PÄÄTTÖARVIOINTI Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättöarviointi perustuu oppilaan osaamiseen luokilla 8 ja 9. Oppiaineen luonne tulee ottaa huomioon arvioinnin määrittelyssä (kumuloituvat aineet). Arvioinnin tulee perustua monipuoliseen näyttöön. Sen tulee kohdella oppilaita tasapuolisesti. 9

Kaksi vuosiviikkotuntia kestävä yhtenäinen valinnaisainekokonaisuus arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaisaineet arvioidaan sanallisesti (hyväksytty/hylätty). Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, voi sen suoritus vaikuttaa lisäksi kyseisen yhteisen aineen arvosanaan korottavasti. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. 8.3. TODISTUKSET JA NIIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT, ARKISTOINTI Todistukset ovat yhtenäisiä kaikissa Laukaan kouluissa. Koulutoimisto suunnittelee ja toteuttaa päättötodistusten ulkoasun päättötodistuksia antavien koulujen kanssa. Todistukset tehdään Primus ohjelmaa käyttäen. TODISTUSPOHJAT Liite: Perusopetuksessa käytettävät todistukset Lukuvuositodistus: lukuvuoden päättyessä kirjallisena. - Välitodistus: tammikuun loppuun mennessä ja tarvittaessa 9. luokalla. Arviointikeskustelu voi korvata välitodistuksen vuosiluokilla 1-4. Dokumentointi suoritettava. - Perusopetuksen päättötodistus: perusopetuksen koko oppimäärän hyväksytysti suorittaneelle oppilaalle Opetushallituksen määräyksen mukaisesti. - Erotodistus: perusopetuksensa keskeyttäneelle tai toisen ylläpitäjän peruskouluun siirtyvälle oppilaalle. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta, todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä tai todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta annetaan tarvittaessa Opetushallituksen määräyksen mukaisesti. Valmistavaan opetukseen osallistumisesta annetaan osallistumistodistus. ARKISTOINTI Yleisesti: Arkistoinnissa noudatetaan Laukaan kunnan arkistonmuodostussuunnitelmaa (AMS-ohjeet) sekä arkistotoimen- ja asiakirjahallinnon toimintatapaohjetta. Opettajan tulee dokumentoida oppilaiden työskentelyä siten, että hän voi tarvittaessa jälkikäteen osoittaa, miten työskentely on vaikuttanut oppilaalle annettuun arvosanaan. Oppilasarvioinnissa on keskeistä oppilaan ja opettajan oikeusturvan näkökulmasta: Arviointi opintojen aikana ja päättöarviointi. Arvioinnin monipuolisuus. Arviointiperusteista tiedottaminen. Arvioinnin sitominen normeihin ja arviointiperusteisiin. Tarkoitussidonnaisuusperiaatteen noudattaminen. 10

Arvointikeskusteluista opettaja antaa dokumentin huoltajalle. Hän kirjaa käydyn keskustelun oppilasrekisteriin ja toimii muuten koulussa sovitulla tavalla. Itsearvioinnit opettaja tallentaa oppilaan koulunkäyntiajaksi. Huomaa huoltajan allekirjoitus. Koulunkäyntiaika on peruskoulu + 1 vuosi. Sanallisista todistuksista ja arviointia täydentävistä liitteistä otetaan paperikopiot oppilaan koulunkäyntiajaksi koulun arkistoon. Huomaa salassapitovelvollisuus. Numerotodistuksista otetaan paperikopiot koulun arkistoon oppilaan koulunkäyntiajaksi tai numerotodistukset säilytetään Primuksen tulostearkistossa, josta ne voidaan tarvittaessa tulostaa. Oppilaskortit ovat pysyvästi säilytettäviä. Oppilaskortit tulostetaan perusopetuksen päättö- tai erotodistuksen saamisen jälkeen. Päättötodistuksista otetaan toisteet sekä sähköinen kopio Primukseen ja kunnan arkistoon. Säilytys 50 vuotta. Oppilashuollon asiakirjat ovat aina salaisia, joiden säilytysaika on oppivelvollisuusikä + 10 vuotta. Liitteet - Arvioinnin taustaa: Asetuksia Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi, Pirjo Koivula, OPH Arviointikeskustelu: 3 lomaketta (vanhempi, aineenopettaja, dokumentointi) Itsearviointimalleja S2 opetuksen tueksi Oman äidinkielen arviointi Perusopetuksessa käytettävien todistusten pohjat Linkit: - OH -käsikirja - Intran arkistointiohjeet 11