VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN TOIMIALA

201 VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN TOIMIALA

202

203 16 VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN LAUTAKUNTA KAIKKI YHTEENSÄ Vastuuhenkilö: Heidi Nygren Toimielin: Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Puheenjohtaja: Risto Tamminen Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot 13 267 13 249 14 033 14 241 14 033 14 033 14 033 Menot -58 016-56 912-61 046-60 281-62 332-63 651-65 003 Toimintakate -44 749-43 663-47 013-46 041-48 299-49 618-50 970 16 VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Bruttoyksiköt Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot 7 668 8 470 8 863 8 921 8 863 8 863 8 863 Menot -49 950-48 918-52 506-51 892-53 792-55 111-56 463 Toimintakate -42 282-40 447-43 643-42 971-44 929-46 248-47 600 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntituotot 301 500 511 511 Maksutuotot 2 180 2 354 2 565 2 565 Tuet 4 601 5 140 5 301 5 301 Muut tulot 306 400 392 442 Sisäiset tulot 280 77 93 101 Tulot yhteensä 7 668 8 470 8 863 8 921 Henkilöstömenot -22 480-21 159-23 588-23 596 Asiakaspalvelujen ostot -2-4 -4-4 Muiden palvelujen ostot -1 802-2 320-2 489-2 224 Sisäisten palvelujen ostot -143-58 -1 232-1 396 Materiaalin ostot -1 027-768 -1 016-849 Avustukset -10 208-9 480-10 264-10 169 Vuokrat -14 162-14 581-13 480-13 220 Muut menot -126-547 -433-433 Menot yhteensä -49 950-48 918-52 506-51 892 Toimintakate -42 282-40 447-43 643-42 971 Poistot -1 678-1 895-2 216-2 066 Yk-lisät 0-2 988 0 0 Laskennalliset yhteensä -1 678-4 884-2 216-2 066 Tilikauden tulos -43 960-45 331-45 859-45 037

204 994 10 169 1 489 3 196 54 30 085 13 832 463 Henkilöstömenot 30 085 Asiakaspalvelujen ostot 54 Muiden palvelujen ostot 3 196 Sisäisten palvelujen ostot 1 489 Materiaalin ostot 994 Avustukset 10 169 Vuokrat 13 832 Muut menot 463 Toiminnan kuvaus Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan tehtävänä on vastata vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunnan lakisääteisten ja muiden tehtävien valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä aluetoimikuntien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä huolehtia yhteistoiminnasta ja verkostoitumisesta toimialan tehtävien toteuttamiseksi. Toimialalla on kuusi tulosaluetta: alue- ja tapahtumapalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, työllisyyspalvelut sekä talous- ja hallintopalvelut. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala huolehtii kaupungin asukkaiden osallisuuden ja käyttäjädemokratian kehittämisestä, monipuolisista vapaa-ajan toimintamahdollisuuksista sekä kaupungille kuuluvien työllisyysasioiden hoidosta ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Tuottavuusohjelma Toimialan keskeisenä painopisteenä on ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön panostaminen. Lasten ja nuorten kasvua tuetaan nuorisotyön, liikunnan ja taidekasvatuksen keinoin. Ikäihmisten palveluita kehitetään Vantaan ikäpoliittiseen ohjelmaan (VIKSUun) kirjattujen palvelulupauksien mukaisesti. Liikunta- ja kulttuuripalveluissa kehitetään ikäihmisten palveluita VIKSUn ennaltaehkäisyteeman mukaisesti ja alue- ja tapahtumapalveluissa kehitetään seniori-infotoimintaa. Palveluiden tuottamisessa mm. seudullisesti tuotettavia palveluita tullaan lisäämään, samoin kumppanuuksia kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Tuottavuutta parannetaan organisoimalla toimintoja uudelleen. Palveluja organisoidaan moniammatillisesti vapaaehtoisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa. Innovaatiot ja teknologia otetaan tehokkaasti käyttöön. Projektien hyvät käytännöt jalkautetaan tehokkaasti. Ulkoinen rahoituksen hankinta maksimoidaan, jolloin saadaan lisäpanostuksia kehittämistyöhön. Ulkopuolisella rahoituksella palkattava henkilökunta on määräaikaista. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan tukipalveluiden kehittämistä ja toimistotyön uudelleenarviointia jatketaan. Esimiestyötä kehitetään ja vastuuttamista lisätään. Sähköisten palveluiden hyväksikäyttöä lisätään entisestään. Avustusprosessin kehittäminen on yksi toimialan keskeisimpiä tuottavuushankkeita. Avustusten käsittelyyn on luotu keskitetty toimintamalli, jonka avulla tehostetaan avustusasioiden valmistelua, täytäntöönpanoa ja seurantaa ja parannetaan asiakaslähtöisyyttä. Tilojen yhteiskäyttöä kehitetään toimialan tulosalueiden välillä ja toimialarajojen yli. Palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelma (palvelustrategia) Lautakunta on hyväksynyt toimialan palvelustrategian joulukuussa 2008. Palveluiden tuottamista on tarpeellista tarkastella riittävän pitkällä aikajänteellä ja arvioida kriittisesti ne palvelut, jotka tuotetaan itse ja näin

205 säilytetään omaa osaamista ja henkilökuntaa. Alue- ja tapahtumapalveluiden tulosalue on laatinut kesällä 2011 oman palvelustrategiansa. Toimialan palvelustrategia päivitetään vuonna 2012. Palveluverkkojen suunnittelu Palveluverkkoja tarkistetaan säännöllisesti vastaamaan uusien asuinalueiden palvelutarpeita. Tavoitteena on mahdollisimman joustava tilaverkko. Liikkuvien palveluiden mahdollisuuksia selvitetään. Vantaa-sopimuksen mukaisesti vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta on hyväksynyt vuonna 2010 tulosalueiden palveluverkkosuunnitelmat. Henkilöstösuunnitelma 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstön kokonaismäärä 510 532 532 538 541 546 Itsearviointi Toimialalla on käytössä CAF- arviointimalli. Lisäksi toimialan prosesseja arvioidaan kaupungin sisäisen tarkastuksen ohjeistaman hyvän hallintomallin arviointityövälineellä. Asetettujen tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskitekijät arvioidaan. Toimiala suvaa vähintään yhden sitovan tavoitteen vuonna 2012. Toimiala tukee johtosääntönsä mukaisesti muita toimialoja toiminnallisessa tasa-arvotyössä. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Helsingin seudun kuntien yhteistyö Tulosalueet toimivat oman toimialansa yhteistyötä käsittelevissä pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmissä. He- Va-selvityksen ja muiden seutuselvitysten tuloksia ja raportteja arvioidaan ja hyödynnetään yhteistyön kehittämisessä. Palveluja organisoidaan seudullisesti mm. vapaaehtoisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tarve-indikaattorit Työttömien työnhakijoiden määrä %/työvoima 30.9 8,8 9,2 8,7 8,5 8,4 8,4 Vieraskielisten lukumäärä 1.1 16 377 17 600 18 900 19 900 21 200 22 500 Vieraskielisten osuus % väestöstä 1.1 8,4 8,9 9,4 9,9 10,4 10,9 Toiminnan volyymi Projektit (ulkopuolinen rahoitus), lukumäärä 31 38 34 34 34 34 Toimitilojen määrä ja pinta-ala (sis. järjestöille osoitetut tilat) m² 73 039 82 172 83643 85000 85000 85000 kpl 109 107 146 150 150 150 Toimitilakustannukset /vuosi 14 219 14 666 14155 15000 15000 15500 Henkilöstö Kokonaismäärä, vakinaiset ja pitkäaikaiset määräaikaiset, joista projektihenkilöstöä 516/52 532/57 532/52 538/46 541/45 546/43 Kaupungin palkkatuella työllistetyt 441 500 500 500 500 500 Henkilöstökustannukset (poislukien työllistetyt) 1000 e 18 983 18 579 19 518 19 700 19 900 20 000

206 16 10 VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN LAUTAKUNTA Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot 0 0 0 0 0 0 0 Menot -45-58 -59-57 -60-62 -64 Toimintakate -45-58 -59-57 -60-62 -64 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot 0 0 0 0 Maksutulot 0 0 0 0 Tuet 0 0 0 0 Muut tulot 0 0 0 0 Sisäiset tulot 0 0 0 0 Tulot yhteensä 0 0 0 0 Henkilöstömenot -28-32 -32-32 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0 Muiden palvelujen ostot -14-14 -14-12 Sisäisten palvelujen ostot -3-2 -1-1 Materiaalin ostot -1-1 -1-1 Avustukset 0 0 0 0 Vuokrat 0 0-1 -1 Muut kulut -10-10 -10 Menot yhteensä -45-58 -59-57 Toimintakate -45-58 -59-57 Poistot 0 0 0 0 Yk-lisät 0 0 0 0 Laskennalliset yhteensä 0 0 0 0 Tilikauden tulos -45-58 -59-57 Toiminnan kuvaus Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta huolehtii siitä, että kaupunki tuottaa joustavasti ja tehokkaasti organisoituja vapaa-ajan ja asukaspalvelujen palveluja. Lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvat kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, kaupunginmuseo, musiikkiopisto, kuvataidekoulu, ostetut käsityöpalvelut, alueellinen toiminta, yhteispalvelut, talous- ja velkaneuvonta, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta, monikulttuurisuusasiat, työllisyysasiat, kuntouttava työtoiminta, projektit ja hankkeet sekä Helsingin seudun asioimistulkkikeskus. Talousarvioon sisältyvät vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunnan, aluetoimikuntien (7) ja Svenska kommitténin määrärahat. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Toiminnan volyymi Lautakunnan ja aluetoimikuntien päättämien asioiden lukumäärä 652 650 650 650 650 650

16 20 TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT 207 Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot 7 210 210 210 210 210 210 Menot -1 481-1 753-1 842-1 782-1 894-1 946-2 001 Toimintakate -1 474-1 543-1 632-1 572-1 684-1 736-1 791 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot 0 210 210 210 Maksutulot 0 0 0 0 Tuet 5 0 0 0 Muut tulot 2 0 0 0 Sisäiset tulot 0 0 0 0 Tulot yhteensä 7 210 210 210 Henkilöstömenot -926-1 350-1 447-1 410 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0 Muiden palvelujen ostot -148-239 -232-217 Sisäisten palvelujen ostot -3-5 -17-17 Materiaalin ostot -29-23 -23-23 Avustukset -288-27 -27-20 Vuokrat -86-107 -94-92 Muut kulut -1-3 -2-2 Menot yhteensä -1 481-1 753-1 842-1 782 Toimintakate -1 474-1 543-1 632-1 572 Poistot -45-45 0 0 Yk-lisät 0-2 988 0 0 Laskennalliset yhteensä -45-3 033 0 0 Tilikauden tulos -1 519-4 577-1 632-1 572 Toiminnan kuvaus Toimialan talous- ja hallinnon tulosalue vastaa lautakunnalle kuuluvien tehtävien valmistelusta sekä talouden suunnittelusta, seurannasta ja raportoinnista. Lisäksi tulosalueen tehtäviin kuuluvat toimialan yleishallinto, strategiatyö, kehittäminen, henkilöstöasiat, kuntatasoisen toiminnallisen tasa-arvotyön koordinoiminen sekä toimialan viestinnästä vastaaminen. Tulosalueella ovat myös talous- ja velkaneuvonta, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta ja Helsingin seudun asioimistulkkikeskus. Talousarvioon sisältyvät yksiköiden menojen lisäksi toimialahallinnon henkilöstömenot, yhteiset koulutusmäärärahat, toimialan yhteiset määrärahat, monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta ja monikulttuurisuusasiat. Monikulttuurisuusasioiden merkitys kasvaa kaupungin väestön, henkilöstön ja palveluiden kansainvälistyessä. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta seuraa etnisten suhteiden kehittymistä ja maahanmuuttajien kotoutumista Vantaalla. Monikulttuurisuusohjelma on uudistettu vuonna 2009, vuonna 2012 jatketaan ohjelmassa hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttamista. Talous- ja velkaneuvonta neuvoo ja avustaa ylivelkaantuneita kuntalaisia saamaan taloutensa tasapainoon velkojen järjestelyjen keinoin. Kuntalaisia neuvotaan myös taloudenpidon suunnittelussa tarkoituksena ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja korjata ylivelkaantumisesta yksilöille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Jatkossa kehittämiskohteena on aiempaa enemmän ylivelkaantumisen ennaltaehkäisy. Vantaalaisten velkaantuminen on sekä maksuhäiriömerkintöjen ja ulosottovelallisten määrä on voimakkaassa nousussa. Yli-

208 velkaantumisesta on tullut yhteiskunnassa pysyvä ilmiö. Asuntoluottojen suuri määrä, pitkät laina-ajat, yleinen talouden taantuman aiheuttama työttömyys ja taloudellinen epävarmuus lisäävät merkittävästi ylivelkaantumisriskiä. Talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) 4 :n mukaan neuvontapalveluiden tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä maksetaan valtion korvausta niiden perusteiden mukaan, jotka työ- ja elinkeinoministeriö kuluttajaviraston esityksestä vahvistaa. Arvio vuodelle 2012 on 210 000 euroa. Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo terveydenhuoltoalan henkilökunnan antamaan hoitoon tai kohteluun liittyvissä ongelmissa sekä sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun tai palveluun. Lisäksi hän avustaa potilasvahinkoasioissa tai muistutuksen tekemisessä. Laman seurauksena sosiaali- ja potilasasiamiehen asiakasmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Henkilöstösuunnitelma 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstön kokonaismäärä 50 51 51 52 52 52 Tunnusluvut Henkilöstö TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Henkilöstön kokonaismäärä (siirretty tulkkikeskus, talous- ja velkaneuvonta, sos.pot.asiamies 1.6.2010) 46 51 51 52 52 52 Tarveindikaattorit Velallisia, joilla avoimia asioita ulosotossa 9 012 9 500 10 000 10 300 10 500 10 700 Toiminnan volyymi Sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteydenottojen määrä 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 Talous- ja velkaneuvonnan uusien yhteydenottojen määrä 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500

209 16 32 TYÖLLISYYSPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot 4 050 5 083 5 029 5 037 5 029 5 029 5 029 Menot -18 638-17 674-19 790-19 727-20 292-20 808-21 337 Toimintakate -14 588-12 591-14 760-14 690-15 263-15 778-16 308 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot 85 151 163 163 Maksutulot 4 0 4 4 Tuet 3 723 4 813 4 735 4 735 Muut tulot 133 119 112 112 Sisäiset tulot 104 0 16 24 Tulot yhteensä 4 050 5 083 5 029 5 037 Henkilöstömenot -10 337-9 459-10 665-10 794 Asiakaspalvelujen ostot 0-4 -4-4 Muiden palvelujen ostot -281-645 -781-726 Sisäisten palvelujen ostot -76-7 -61-60 Materiaalin ostot -94-46 -71-27 Avustukset -7 206-6 431-7 242-7 166 Vuokrat -625-764 -763-748 Muut kulut -18-319 -202-202 Menot yhteensä -18 638-17 674-19 790-19 727 Toimintakate -14 588-12 591-14 760-14 690 Poistot -1-2 -8-5 Yk-lisät 0 0 0 0 Laskennalliset yhteensä -1-2 -8-5 Tilikauden tulos -14 589-12 593-14 768-14 695 Toiminnan kuvaus Työllisyyspalveluiden tehtävänä on kaupungin työllisyysasioiden hoito sekä kuntouttava työtoiminta. Työllisyyspalveluissa on kolme tulosyksikköä. Hallintoyksikkö toimii suoraan tulosaluejohtajan alaisuudessa. Hallintoyksikkö vastaa mm. palkkatukityöllistämisestä sekä järjestöjen ja yritysten työllistämisen tukemisesta. Palveluyksikköön kuuluvat Työvoiman palvelukeskus (TYP), kuntouttava työtoiminta ja niihin kiinteästi liittyvät hankkeet. TYPissä työhallinnon, sosiaalityön ja terveydenhuollon asiantuntijat palvelevat niitä työttömiä työnhakijoita, jotka tarvitsevat moniammatillista palvelua. TYP-toiminta toteutetaan yhteistoiminnassa Vantaan TE-toimiston ja KELAn kanssa. Kuntouttava työtoiminnan tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllistymisen edistäminen. Hankeyksikköön on keskitetty projektit, hankkeet ja pajatoiminta. Merkittävä osa työllisyyspalveluiden kehittämistyöstä tapahtuu ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien projektien kautta. Petra - Nuoret työhön ja kouluun -hanke sekä Tarmo-hanke on toteutettu ESR-rahoituksella. Petra-hankkeessa kohderyhmänä ovat vantaalaiset alle 25-vuotiaat työttömät nuoret. Petrassa toimitaan yhteistyössä Vantaan TE-toimiston kanssa. Tarmo-hankkeessa kehitetään Vantaan Valon pajatoimintaa. Tarmo-hanke päättyy 30.6.2012. Molemmat hankkeet työllistävät 11 henkilöä.

210 Perustelut Vantaan työttömyysaste on pitkään ollut Uudenmaan heikoimpia. Tavoitteena on ollut päästä kohti maakunnan keskiarvoa, mutta epävarma taloustilanne sekä lomautukset ja irtisanomiset työssäkäyntialueella ovat pitäneet työttömyysluvut korkeina ja jopa nostaneet niitä monipuolisista toimista huolimatta. Sekä pitkäaikaistyöttömyys että nuorisotyöttömyys ovat erittäin huolestuttavalla tasolla. Siksi riittävät ja oikein kohdistetut, jopa radikaalit panostukset työllisyyden hoitoon ovat välttämättömiä. Kunnat rahoittavat puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille eli ns. passiivituen saajille. Kela perii kunnilta työmarkkinatuen rahoituksen kuntaosuuden. Kunnan rahoitettavaksi eivät kuulu maksetut työmarkkinatuet niiltä jaksoilta, joina henkilö on osallistunut aktiivitoimiin. Siten on tärkeää, että edelleen jatketaan ja kehitetään tämän asiakasryhmän aktivointipalveluja. Tämän vuoksi kuntouttavassa työtoiminnassa jatketaan ns. starttiryhmätoimintaa myös vuonna 2012. Kuntouttavassa työtoiminnassa lisätään ja monipuolistetaan kuntouttavan toiminnan ryhmätoimintaa ja yksilötoimintaa asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään työttömän asiakkaan asiakasohjaukseen, jonka kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä TE-toimiston ja sosiaalitoimen kanssa. Työllisyyspalveluiden menoista huomattava osa kohdistuu kaupungin sisäisen tuetun työllistämisen (ns. palkkatukityöllistäminen) rahoittamiseen. Viime vuosina toiminnan volyymi on kasvanut voimakkaasti. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi vuonna 2011 tuloksellisuustarkastuskertomuksessaan, että julkiselle ja kolmannelle sektorille tapahtuvan palkkatukityöllistämisen vaikuttavuus on asiakkaan kannalta heikkoa. Vuonna 2012 työllisyyspalvelut tulee kiinnittämään enemmän huomiota toteutuvien palkkatukityösuhteiden vaikuttavuuteen painottamalla työsuhteiden jatkomahdollisuutta palkkatukijakson jälkeen sekä korostamalla oppisopimuksia ja useista eri toimenpiteistä koostuvien työllistämispolkujen merkittävyyttä. Petra - Nuoret työhön ja kouluun -hanke toimii samassa kiinteistössä Myyrmäen TE-toimiston ja TYPin kanssa. Hankkeessa nuoria työttömiä ohjataan tehostetusti työhön ja muihin toimenpiteisiin ja annetaan yksilöllistä neuvontaa ja tukipalveluita. Hankkeessa tehdään myös sukupuolivaikutusten arviointi. Tarmo-hankkeen työpajatoiminta Minkkitiellä päättyy 30.6.2012. Myös Tarmon osalta asiakasohjaus on kriittinen kohta, johon tullaan hankkeen loppuaikana kiinnittämään erityistä huomiota. Vuoden 2012 aikana varaudutaan käynnistämään myös uusi työllisyyshanke. Työllisyyspalvelut varautuu vuonna 2012 vastaamaan osaltaan vuoden 2011 tapaan maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen tähtäävän pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion aiesopimuksen toteutuksesta. Vantaalaisten järjestöjen ja yritysten työllistämistoimintaa tuetaan edelleen. Erityistä huomiota kiinnitetään yrityksiin tapahtuvan tuettuun työllistämiseen. Henkilöstösuunnitelma 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstön kokonaismäärä 64 68 68 69 69 70 Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Henkilöstö 68 68 69 69 70 Tarveindikaattorit Työttömien työnhakijoiden määrä %/työvoima 30.9 8,7 9,2 8,6 8,5 8,4 8,4 Projektien lukumäärä 5 5 5 4 4 4 Projektien kust. 1000 e 1 019 998 980 950 950 900 Toimitilojen pinta-ala (ei järj.) 3 934 4 583 4 583 4 583 4 583 4 583 Toimitilojen kust. 1000 e (ei.järj.) 448 615 671 700 720 740 Järjestöille osoitetut tilat pinta-ala 778 677 697 697 697 697 Järjestöille annettu vuokratuki 1000 e 81 84 91 93 94 97

211 16 33 KULTTUURIPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot 308 244 324 374 324 324 324 Menot -4 569-4 810-5 079-5 071-5 199-5 322-5 449 Toimintakate -4 261-4 566-4 755-4 697-4 875-4 998-5 125 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot 13 8 8 8 Maksutulot 116 177 184 184 Tuet 105 10 83 83 Muut tulot 31 46 46 96 Sisäiset tulot 43 4 4 4 Tulot yhteensä 308 244 324 374 Henkilöstömenot -1 654-1 587-1 857-1 855 Asiakaspalvelujen ostot -2 0 0 0 Muiden palvelujen ostot -400-598 -628-623 Sisäisten palvelujen ostot -23-1 -223-226 Materiaalin ostot -74-61 -79-74 Avustukset -897-940 -900-900 Vuokrat -1 519-1 624-1 393-1 394 Muut kulut 0 0 0 0 Menot yhteensä -4 569-4 810-5 079-5 071 Toimintakate -4 261-4 566-4 755-4 697 Poistot -312-397 -487-427 Yk-lisät 0 0 0 0 Laskennalliset yhteensä -312-397 -487-427 Tilikauden tulos -4 573-4 963-5 243-5 124 Toiminnan kuvaus Kulttuuripalvelut huolehtii kaupungissa harjoitettavan taide- ja kulttuuritoiminnan sekä taiteen perusopetuksen edistämisestä, tukemisesta ja järjestämisestä yhteistyössä taiteilijoiden, kulttuurilaitosten ja -yhteisöjen kanssa kaupungin eri toimialojen välistä, alueellista ja seudullista yhteistyötä kehittäen. Kulttuuripalvelut järjestää korkeatasoisia, elämänlaatua ja hyvinvointia edistäviä taide- ja kulttuuritoimintoja, elämyksiä ja kokemuksia kaikille kuntalaisille, erityisesti lapsille ja nuorille. Toiminnan tavoitteena on esteettinen ja virikkeellinen kaupunkiympäristö, jossa elävä kaupunkikulttuuri tehdään näkyväksi osaksi omaa kotikaupunki-identiteettiä. Talousarviokauden 2012 alusta toimintaa ohjaa uudistettu kaupunkitasoinen kulttuurin toimintasuunnitelma vuosille 2012-2016. Oman painotuksensa toimintaan tuo myös Vantaan osallisuus World Design Capital hankkeessa. Kulttuuripalvelut järjestää useita WDC-tapahtumia ja näyttelyitä eri puolilla Vantaata. Kansainväliset hankkeet Jinanin, Slupskin sekä Frankfurt am Oderin kanssa tuovat tapahtumia Vantaalle ja parantavat Vantaan taide-elämän näkyvyyttä maailmalla. Kansainvälisten hankkeiden ja tapahtumien määrä lisääntyy taloussuunnitelma aikana. Yritysyhteistyötä yrityselämän sekä muiden toimialojen sekä nuoriso- ja liikuntapalveluiden kanssa on kehitetty moninaisin yhteistyöprojektein. Toiminta-avustusta saavien yhteisöjen kanssa aloitetaan sopimusten uusiminen tavoitteena saumattomampi yhteistyö.

212 Vantaa-sopimuksen edellyttämä palvelutason säilyttämisessä on onnistuttu. Ulkopuolisen rahoituksen avulla ja kumppaneiden kanssa toteutettavan tuotannon osuus on kasvanut ja kasvaa edelleen. Perustelut Kulttuuripalvelut ovat oleellinen osa ihmisten arkea, jolla vahvistetaan osallisuutta, luovuutta ja henkistä hyvinvointia sekä ylläpidetään kulttuuriperintöä ja infrastruktuuria. Kulttuuripalvelut tukee monipuolisia paikallisia ja alueellisia kulttuuri- ja taidetapahtumia, avustaa taiteilijoita, harrastustoimintaa ja kotiseututyötä. Monipuolisia, laadukkaita kulttuuripalveluita, taiteen perusopetusta sekä lasten ja nuorten tavoitteellisia taideharrastusmahdollisuuksia järjestetään kaikilla palvelualueilla. Vantaan kulttuuripalvelut on ollut valtakunnallisen opetus- ja kulttuuriministeriön perustaman ja tukeman valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten Taikalamppuverkoston jäsen vuodesta 2003. Vantaa jatkaa verkoston jäsenenä kaudella 2009-2013. Verkoston jäsenenä Vantaan kehitystehtävät liittyvät tanssitaidekasvatuksen tukemiseen, taidekasvatustyön kehittämiseen kaupungin eri toimialojen välillä sekä monikulttuurisen lastenkulttuuritarjonnan edistämiseen. Museot Kaupungin museoiden tehtävänä on tallentaa, säilyttää, hoitaa, tutkia ja pitää esillä kulttuurihistorian ja kuvataiteen alojen aineistoa, ilmiöitä ja tietoa. Museot toimivat kulttuuriperinnön ja taidemaailman ilmiöiden asiantuntijoina. Taidemuseo hallinnoi Vantaan kaupungin taidekokoelmia. Kokoelmateoksiin liittyvät tehtävät, kuten talletukset, konservointi, dokumentointi ja kartuttaminen kuuluvat taidemuseon vastuualueisiin. Alkavan talousarviokauden aikana taidemuseossa aloitetaan julkisen taiteen konservointitarpeen arviointi ja konservointi. Vantaan kaupunginmuseon perusnäyttelyssä Tarinamme Helsingestä Vantaaksi avautuu WDC2012-statuksen saanut näyttelyosio Kivikauden Design. Suosittuja matkalaukkunäyttelyitä 1950-luvusta sekä leikkikaluista esitellään palvelutaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Museo tallentaa aktiivisesti Vantaan nykypäivää ja osallistuu nykydokumentointiprojekteillaan kulttuurihistoriallisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöhön sekä pääkaupunkiseudun museoiden yhteistyöhön. Håkansbölen kartanon sisätilojen kunnostus käynnistyy ja kartanon esineistön luettelointi ja konservointi jatkuu. Vantaan taidemuseo vastaa kahden näyttelyn ja niihin liittyvien oheisohjelmien järjestämisestä. Vuoden 2012 näyttelyt ovat WDC2012-statuksen ja -rahoituksen saanut muotoilijapari Elina Aallon ja Klaus Aallon kuratoima Kauneus - 6 näytöstä sekä Drawing in Flesh, piirtämistä ajattelun välineenä tutkiva näyttely, pedagogiikka- ja tutkimusprojekti, jonka kuratoi TaM Mika Karhu. Alkavan talousarviokauden aikana tullaan määrärahojen niin salliessa aloittamaan julkisen taiteen konservointityö, jossa selvitetään teosten kunto ja konservointitarve sekä kiireellisyysjärjestys. Museoiden laskennalliset valtionosuudet ovat kasvaneet kolmen edellisen vuoden aikana. Valtio on ilmoittanut vähentävänsä valtionosuuden määrää, jos sitä ei kohdenneta suoraan museoiden henkilöstömenolisäyksiin. Lastenkulttuuri Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut / Lastenkulttuuri järjestää korkeatasoisia ja monipuolisia taide- ja kulttuuritoimintoja, elämyksiä ja kokemuksia vantaalaisille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen tavoitteenaan lasten ja nuorten kasvun tukeminen taide- ja kulttuurikasvatuksen keinoin. Monipuolisia ja laadukkaita kulttuuripalveluita, taiteen perusopetusta sekä lasten ja nuorten taide- ja kulttuurikasvatusta järjestetään kaikilla palvelualueilla. Lastenkulttuuriyksikkö toteuttaa yhteistyössä kaupungin eri toimialojen, kulttuurilaitosten- ja yhteisöjen, taiteilijoiden, taidekasvattajien sekä Taikalamppu-projektin kanssa Vantaan esi- ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelmaa 2011-2014, joka on hyväksytty Vantaalla työ- ja opetussuunnitelmien liitteeksi ja uudistettu syksyllä 2011. Suuri muutos on se, että taiteen eri alat kuten tanssi, teatteri, sanataide, muotoilu, kuvataide, valokuvaus, sirkus, käsityö, musiikki ja arkkitehtuuri nivoutuvat osaksi koulupäivää edistämään lasten välistä tasa-arvoa, elämyksellistä oppimista ja hyvinvointia eri luokka-asteiden mukaisesti. Tavoitteena

213 on tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet lapsille ja nuorille osallistua oman kaupungin taide- ja kulttuurielämään asuinalueesta riippumatta. Vantaan kaupungin kulttuuripalveluiden johdolla vuoden 2012 World Design Capital kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti) toteuttavat yhdessä projektin, jossa kaupunkien kaikki esikoululaiset saavat kokemuksen muotoilusta. Hankkeessa tuotetaan jokaiseen esiopetusryhmään jaettava laatikko nk. Muotoilijan aarrearkku. Tuotantoyksikkö Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut / Kulttuurintuotanto palvelee kaupunkilaisia monipuolisella, näkyvällä ja osallistavalla kulttuuritarjonnalla alueiden erityispiirteet huomioon ottaen. Tuotantoyksikön tehtävään kuuluu alueellisen kulttuuritarjonnan takaaminen, monipuolisten kulttuurikokemusten tuottaminen, pääkaupunkiseutuyhteistyön kehittäminen, kansainvälisten yhteyksien solmiminen sekä kulttuuriseen toimintaan liittyvät avustukset. Kulttuurituotantoyksikön painopistealueisiin kuuluu etenkin aikuis- ja seniorityön sisältöön panostaminen, ruotsinkielisten kulttuuripalveluiden saatavuuden varmistaminen sekä monipuolisen kulttuuritarjonnan takaaminen koko kaupungissa. Alueellista kulttuuriyhteistyötä kehitetään eri toimialojen, kulttuurilaitosten, taiteilijoiden ja kolmannen sektorin eri taiteenalojen toimijoiden kanssa korostaen niitä kulttuurin ja taiteen erityispiirteitä jotka kukoistavat Vantaalla. Pääkaupunkiseutuyhteistyöhön panostetaan erilaisten taide- ja kulttuuriprojektien kautta ja hyödynnetään metropolialueen tuomat synergiat mm. kiertuetoiminnan ja yhteisprojektien kautta. Kansainvälisten yhteyksien, kulttuuriviennin ja -tuonnin kautta aikaansaadaan raikkaita, monipuolisia ja kiinnostavia tuotantoja ja kokonaisuuksia, jotka osaltaan rakentavat kaupungin identiteettiä varteen otettavana kulttuurin areenana. Henkilöstösuunnitelma 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstön kokonaismäärä 154 157 157 158 159 160 Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Henkilöstö 155 157 157 158 159 160 Toiminnan volyymi Yleisömäärä/lastenkulttuuriyksikkö 40 000 42 000 42 000 42 000 42 000 42 000 Tapahtumien määrä/lastenkulttuuri 900 950 950 950 950 950 Kulttuuritapahtumien yleisömäärä 55 000 55 000 55 000 55 000 55 000 55 000 Kulttuuritapahtumien määrä 850 850 850 850 850 850 Taiteen perusopetukseen osallistujat 6 300 6 300 6 500 6 500 6 500 6 500 Taiteen perusopetukseen osallistujista 5-19 -vuotiaita % 14 14 15 15 15 15 Avustusta saaneiden järjestöjen ja toimintaryhmien lukumäärä 200 200 200 200 200 200 näyttelyt museoissa: 5 5 4 7 7 7 kaupunginmuseossa 2 1 1 3 3 3 taidemuseossa 3 3 2 2 2 2 kävijämäärät museoissa: 14 000 12 000 13 000 15 000 15 000 15 000 kaupunginmuseo 5 000 3 000 4 000 5 000 5 000 5 000 taidemuseo 9 000 9 000 9 000 10 000 10 000 10 000

214 16 34 LIIKUNTAPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot 2 112 2 192 2 392 2 392 2 392 2 392 2 392 Menot -14 605-13 958-14 154-14 093-14 474-14 801-15 136 Toimintakate -12 493-11 766-11 762-11 701-12 082-12 409-12 744 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot 0 0 0 0 Maksutulot 2 005 2 101 2 301 2 301 Tuet 0 0 0 0 Muut tulot 20 44 44 44 Sisäiset tulot 88 47 47 47 Tulot yhteensä 2 112 2 192 2 392 2 392 Henkilöstömenot -3 508-3 450-3 700-3 696 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0 Muiden palvelujen ostot -244-295 -346-296 Sisäisten palvelujen ostot -15-22 -650-809 Materiaalin ostot -451-418 -613-567 Avustukset -1 072-1 082-1 082-1 082 Vuokrat -9 310-8 687-7 760-7 642 Muut kulut -5-3 -3-3 Menot yhteensä -14 605-13 958-14 154-14 093 Toimintakate -12 493-11 766-11 762-11 701 Poistot -1 179-1 271-1 436-1 397 Yk-lisät 0 0 0 0 Laskennalliset yhteensä -1 179-1 271-1 436-1 397 Tilikauden tulos -13 671-13 036-13 197-13 098 Toiminnan kuvaus Liikuntapalvelut edistää ja tukee liikunnan harrastamista ja luo harrastamiselle edellytyksiä Vantaalla. Pääprosesseja on kolme: 1. liikuntajärjestöjen toiminnan tukeminen, 2. liikuntapaikkojen kunnossa- ja ylläpito sekä 3. liikuntatoiminnan järjestäminen pääsääntöisesti liikuntajärjestöjen toiminnan ulkopuolelle jääville. Perustelut Jukolan Viesti 2012 järjestetään Hakunilassa ja Sipoonkorvessa. Tapahtuman päätoimipiste on Hakunilan urheilupuisto. Urheilupuiston ympäristöä ja varustelua parannetaan tapahtuman tarpeita vastaaviksi. Tapahtumaan odotetaan 70 000 osallistujaa kilpailijoina ja katsojina. Hankkeen rahoitus hoidetaan keskitetysti keskushallinnosta. Hakunilan uimahallin laajennusosa valmistuu vuoden 2012 alussa. Martinlaakson urheilupuiston tekojäärata otetaan käyttöön. Kulomäen ja Kaivokselan lähiliikuntapaikat valmistuvat. Hiekkaharjun urheilupuiston perusparannustyö alkaa, urheilupuistoon on suunniteltu tekojäärata ja suorituspaikkojen perusparannus ja monipuolistaminen. Vetokannaksen ulkoilualue ja uimaranta avataan yleisökäyttöön kesällä. Peltolan kaarihalli poistui käytöstä vuonna 2011. Hakunilan kalliosuojan uusi salibandykaukalo osin korvaa kaarihallin.

215 Liikuntapaikoilla kaiken kaikkiaan tehdään tavanomaisia vuosikunnostustöitä. Liikuntapaikkayksikön omaisuuden kuntoa ja irtaimen omaisuuden elinkaarta seurataan tilojen, koneiden ja laitteiden huoltokirjojen avulla. Elmon liikuntapuiston suunnittelu jatkuu. Liikuntapaikkojen toteuttamiseksi Vantaalla selvitetään kumppanuuksia ja etsitään uusia rahoitus- ja toteuttamismalleja. Pääkaupunkiseudun yhteistyötä kehitetään ja osallistutaan yhteisiin kehittämis- ym. hankkeisiin. Liikunnan kurssitoiminnan painopisteenä ovat edelleen erityis- ja terveysliikunnan ja ikääntyvän väestön tarpeet. Ikääntyvien liikunnan palveluita lisätään ja kehitetään resurssien mukaan. Uusien toimipisteiden (Koivukylän vanhustenkeskuksen liikuntatilat, Hakunilan uimahallin kuntosali) liikuntaryhmiä perustetaan olemassa olevilla resursseilla. Liikunta-apteekki -toiminnan erilaisten toimintamallien kehittämistä jatketaan ja selvitetään mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen Korson, Tikkurilan ja Hakunilan lisäksi Länsi-Vantaalle. Liikuntaneuvoloiden toimintaa Tikkurilan ja Myyrmäen urheilutaloilla tehostetaan ja markkinoidaan kohderyhmien saavuttamiseksi. Terveysliikunnan edistämisen yhteistyömuotoja kehitetään ja lisätään kaupungin ja kolmannen sektorin eri toimijoiden kanssa. Liikuntajärjestöjen toimintaa tuetaan avustuksin ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja, joissa järjestöt voivat toimintaansa harjoittaa. Avustusmääräraha on vuoden 2011 tasossa. Avustusten sähköinen hakujärjestelmä otetaan käyttöön (toimialan yhteinen hanke). Liikuntatilojen ja - paikkojen käyttövuorojen jakoprosessia kehitetään edelleen siten, että liikuntajärjestöt osallistuvat entistä enemmän valmisteluun ja pääsevät siten vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Liikkuva koulu -hankkeen toiminta laajenee kaikkiin Länsi-Vantaan alakouluihin lukuvuoden 2011-2012 aikana. Sporttia kaikille - liikuntaa kotouttavasti Vantaalla -hankkeen toiminta käynnistyi syksyllä 2011 ja sitä laajennetaan ja vakiinnutetaan. Liikunta nuorille -hanke yhdessä nuorisopalveluiden kanssa jatkuu. Henkilöstösuunnitelma 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstön kokonaismäärä 92 91 91 92 92 93 Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Henkilöstö 88 91 91 92 92 93 Tarveindikaattorit Liikunnan harrastajien määrä, % asukkaista 72 75 75 75 75 75 Liikunnallisesti passiiviset, % asukkaista 28 25 25 25 25 25 Toiminnan volyymi Sisäliikuntatilojen kävijämäärä 1 189 274 1 100 000 1 250 000 1 250 000 1 250 000 1 250 000 - uimahallit, kuntosalit 694 274 740 000 890 000 890 000 890 000 890 000 - liikuntasalit 495 000 360 000 360 000 360 000 360 000 360 000 Liikuntakurssien kävijät, käynnit - kävijät / ryhmien määrä 16 20 20 20 20 20 Laatu ja vaikuttavuus Asukastyytyväisyys Asiakastyytyväisyys - uimahallit 3,74 3,9 3,9 - kuntosalit 3,84 4,1 4,1

216 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tuottavuus ja tehokkuus Kokonaiskulut, e/as. 73,1 70 70 70 70 70 Toimintatuotot, e/as. 10,6 12 12 12 12 12 Avustukset, e/as. 5,4 5,4 5,4 5,4 5,4 5,4 avustettava jäsenmäärä, % asukkaista 23 23 23 23 23 23 Uimahallikäynnin kustannus, e/käynti 5,8 6 6 6 6 6 - uimahallien verorahoitusosuus, % 76 75 75 75 75 75 Toimitilat Toimitilojen lukumäärä 32 32 32 32 32 32 Toimitilaneliöt 26 325 26 000 26 000 26 000 26 000 26 000 Sisäliikuntatilojen varausaste, % 74,54 76 76 76 76 76

217 16 35 NUORISOPALVELUT Määrärahat TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Tulot 582 366 616 616 616 616 616 Menot -7 144-6 613-7 213-6 964-7 397-7 586-7 780 Toimintakate -6 562-6 246-6 596-6 347-6 780-6 969-7 163 Tuloslaskelma TP 2010 TA 2011 LTK 2012 TA 2012 Myyntitulot 9 101 101 101 Maksutulot 51 73 73 73 Tuet 460 156 406 406 Muut tulot 26 10 10 10 Sisäiset tulot 36 26 26 26 Tulot yhteensä 582 366 616 616 Henkilöstömenot -3 677-3 413-3 992-3 988 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0 Muiden palvelujen ostot -501-329 -315-201 Sisäisten palvelujen ostot -12-13 -225-225 Materiaalin ostot -348-188 -194-148 Avustukset -369-426 -431-426 Vuokrat -2 230-2 243-2 055-1 975 Muut kulut -8 0 0 0 Menot yhteensä -7 144-6 613-7 213-6 964 Toimintakate -6 562-6 246-6 596-6 347 Poistot -141-181 -285-237 Yk-lisät 0 0 0 0 Laskennalliset yhteensä -141-181 -285-237 Tilikauden tulos -6 703-6 427-6 881-6 585 19-29-vuotiaiden määrä (1.1.) 2011-2016 ja 2021 muutos muutos ikäryhmä 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2021 2011-2016 2016-2021 19-24 v 15 327 15 783 16 152 16 355 16 417 16 287 15 319 960-968 25-29 v 14 219 14 237 14 231 14 308 14 624 15 096 16 312 877 1 216 19-29 v 29 546 30 020 30 383 30 663 31 042 31 383 31 631 1 837 248 Nuorisopalvelujen piiriin kuuluvien 19-29-vuotiaiden joukossa etenkin 19-24-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2016 mennessä, mutta kääntyy sen jälkeen laskuun niin, että heitä on kymmenen vuoden päästä suunnilleen sama määrä kuin nyt. Tämän ikäryhmän vanhempi osa, 25-29-vuotiaat, sen sijaan kasvaa kiihtyvällä vauhdilla pääosin muuttoliikkeen seurauksena.

218 Toiminnan kuvaus Nuorisopalveluiden tehtävänä on parantaa vantaalaisten nuorten kasvu- ja elinoloja sekä luoda edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnalle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Perustelut Jokaisella palvelualueella tehdään nuorisotyötä verkottuneena eri tahojen kanssa asiakaslähtöisesti. Kumppanuus- ja vertaisyhteistyötä kehitetään. Syrjäytymisen estäminen ja osallisuuden tukeminen ovat nuorisotyön tärkeimmät tavoitteet 2012-2015. Nuorten osallisuus, kasvatuksellinen ohjaus sekä yhteiskunta- ja koulutustakuun toteuttaminen ovat keskeinen osa syrjäytymisen estämistä. Työtä tehdään monialaisena yhteistyönä sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Nuorisopalveluiden palveluverkon lähtökohtana on saada uusille alueille monipuoliset nuoriso- ja asukastilat sekä se, että vanhoja alueita kehitetään tasapuolisesti. Nuorisotilat ovat tärkeitä toimintatiloja kaikille ikäryhmille. Vuoden 2011 alusta tuli voimaan nuorisolain muutos. Lakiin on lisätty säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöstä sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta. Lain tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut sekä tehostaa nuorille tarjottavaa varhaista tukea mm. koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi. Vantaalla lakia toteutetaan jo monilta osin. Tutkimusten mukaan lapsiperheiden köyhyys on kasvanut koko maassa, niin myös Vantaalla. Ennalta ehkäisevään työhön kannattaa panostaa. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa noin 27 500 euroa vuodessa (VTV 2007 raportti). Johtamisjärjestelmästä tehdään itsearviointi. Alueellinen nuorisotyö Alueellisen nuorisotyön painopiste on nuorten osallisuutta ja kuulemista edistävien työmuotojen kehittämisessä. Kiusaamiseen ja rasismiin puututaan entistä määrätietoisemmin laaditun toimintamallin mukaisesti. Nuorisotalojen toimintaa monipuolistetaan mm. kulttuurista nuorisotyötä ja liikuntaa lisäämällä yhteistyössä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kanssa. Harrastustoimintaan haetaan edelleen ELY:n rahoitusta. Lasten ja nuorten Vantaa - osallisuushankkeen jalkautus jatkuu 2012. Hanketta tukee OKM. Lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi toiminnassa aloitetaan. Erityisnuorisotyön painopiste on 13-16-vuotiaiden nuorten auttamisessa. Erityisnuorisotyössä painotetaan yhteistyötä oppilashuoltotyöryhmien ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Ankkapartiotoimintaan koulutetaan uusia vapaaehtoisia ja toimintaa kehitetään. Eri alueille jalkautetaan Mikkolasta ja Hakunilasta alkanutta vertaisohjaajatoimintaa. Vertaisohjaajat toimivat ohjaajina nuorisotiloissa toisten samanikäisten nuorten kanssa joko itsenäisesti tai ohjaajien tukemana. Kesäleirejä toteutetaan kaikilla leirialueilla yhdessä järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa. Kesä- ja lomatoimintaa järjestetään yhteistyössä muiden tulosalueiden ja järjestöjen kanssa. Toiminta on tärkeä osa vantaalaisten lasten lomatoimintaa. Leirit ovat avoimia kaikille vantaalaislapsille. Nuorten työpajatoiminta Nuorten työpajatoiminnan tavoite on nuorten elämänhallinnan ja jatkokoulutukseen pääsyn tukemisessa. Työttömyyden ennustetaan kasvavan talouden kasvun hidastumisen takia. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen panostetaan edelleen. Hallitusohjelmassa panostetaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen vuonna 2013. Tavoitteena on saada kaikille työttömille nuorille työharjoittelu-, oppisopimus-, palkkatuki- tai työpaikka ennen kolmen kuukauden työttömyyttä. Lisäksi vastavalmistuneille alle 30-vuotiaille nuorille taa-

219 taan ennen kuukauden kulumista työpaikka, työharjoittelupaikka tai työpajapaikka. Lain toteuttaminen edellyttää myös kaupungin rahoituksen lisäämistä palkkatukiin ja oppisopimuksiin. Vantaalla on puutetta toisen asteen koulutuspaikoista. Puutetta osaltaan korvamaan on nuorisopalveluissa kehitetty nuorten tuettujen oppisopimusten malli. Siitä saadut kokemukset ovat erinomaiset, 94 prosenttia 2008-2010 valmistuneista on sijoittunut työhön. Yhteistyötä lisätään TE-toimiston ja yritysten kanssa. Työpajatoiminnassa on 350-400 aloituspaikkaa. Tuettujen oppisopimusten määrää lisätään ja toiminnan kehittämistä jatketaan. Nuoret ovat kehittämisessä mukana. Nivelvaiheyhteistyö Nuorisopalvelut on mukana peruskoulun nivelvaiheen yhteistyön ja palveluiden kehittämisessä opetuspalveluiden, sosiaalitoimen ja TE-toimiston kanssa. Vuonna 2010 käynnistettiin Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä, johon on myös yhdistetty nuorisolain mukainen etsivä nuorisotyötyö (OKM:n rahoitus). Keskus vastaa niiden nuorten ohjauksesta, jotka eivät ole sijoittuneet peruskoulun jälkeen. Lisäksi Kipinässä tuetaan ja ohjataan muihin palveluihin mm. mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria. Etsivän työn painopiste on monikulttuuriset nuoret ja yhteistyö perheiden kanssa. Vailla peruskoulun päättötodistusta oleville pääasiassa maahanmuuttajanuorille suunnattua ESR-hanke jatkuu 2010-2013 yhteistyössä opetustoimen ja TE-toimiston kanssa. Hankkeessa kehitettään valtakunnallista mallia, jonka perusteella myös ministeriöt kehittävät lainsäädäntöä mm. kustannusten jaon osalta. Muu toiminta Kestävään kehitykseen ja ympäristökasvatukseen panostetaan. Verkkonuorisotyötä sekä nuorisotiedostusta ja neuvontaa kehitetään edelleen PKS-yhteistyönä. Tavoitteena on kouluttaa lisää vertaistiedottajia. Nuorisotiedotuksessa ja neuvonnassa painopiste on verkossa ja nuorisotaloilla tapahtuvassa tiedottamisessa. Verkkonuorisotyön kehittämistä rahoittaa OKM kahdessa hankkeessa, joista toista valtakunnallista hanketta hallinnoi Helsinki. Järjestöjen työssä näkyy aiempaa enemmän moniongelmaisia lapsia ja nuoria, joiden kanssa työskentelyyn kaikilla järjestöillä ei ole resursseja. Järjestöjen taloudellinen tilanne on edelleen heikentynyt, mikä vaikuttaa lasten ja nuorten toiminnan määrään. Paineita on siksi myös lisätä avustuksia ja muuta tukea. Kumppanuuksia kehitetään ja etsitään uusia toimintatapoja tukea järjestöjä. Monikulttuurisessa työssä lisätään yhteistyötä kotien ja monikulttuuristen järjestöjen kanssa sekä parannetaan neuvontaa ja tiedottamista. Ruotsinkielistä nuorisotyötä kehitetään edelleen seudullisena yhteistyönä ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa uuden strategian pohjalta. Seudullisen yhteistyön painopisteinä ovat edelleen toiminnan arvioinnin kehittäminen, koulutus, edunvalvonta sekä yhteiset hankkeet ja tutkimus. Uusi Nuorisovaltuusto (NUVA) aloittaa. Nuva on laatinut vuonna 2011 strategian ensimmäisenä koko maassa. Sitä aletaan toteuttaa vuonna 2011. Nuvan asemaa vahvistetaan ja näkyvyyttä lisätään. Yhteistyötä koulujen oppilaskuntiin kehitetään edelleen. Henkilöstö Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuuteen panostetaan koulutusta lisäämällä ja kehittämällä toimintatapoja. Nuorisotyöntekijöiden riittävään määrään nuorisotaloilla kiinnitetään erityistä huomiota myös turvallisuussyistä. Henkilöstön työnhallintaan ja muuhun työhyvinvointiin panostetaan.

220 Uudet nuorisotilat, skeittipaikat ja perusparannukset Marja-Vantaalla Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila valmistui kesällä 2011. Martinlaakson uusi nuorisotila avataan tammikuussa 2012. Riittävät toimintaresurssit tiloille tulee turvata. Hiekkaharjun nuorisotilan perusparannus alkoi kesällä 2011 ja jatkuu kesään 2012. Tonttulan nuorisotilaan tehdään tarveselvitys. Skeittipaikkasuunnitelman mukaisesti vuonna 2012 toteutetaan useita skeittipaikkoja eri puolille kaupunkia. Keskeiset kehittämishankkeet Nuorisopalveluiden kehittämishankkeet ovat nuorisolain, kaupungin strategian ja hallitusohjelman mukaisia. Niihin saadaan OKM:n, ELY:n ja ESR:n pitkäaikaista rahoitusta. Hankkeet toteutetaan monialaisena yhteistyönä. Keskeiset hankkeet ovat: Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä, johon on yhdistetty etsivä nuorisotyö. Hankkeen painopiste on erityisesti peruskoulun päättäneiden jatko-opintoihin ohjauksessa. Työpajatoiminnan kehittämishanke ja peruskoulu päätökseen -hanke, joka on tarkoitettu pääasiassa 17-25 -vuotiaille vailla peruskoulun päättötodistusta oleville. Hankkeessa kehitetään valtakunnallista mallia. Nuorisotyössä huomioidaan poikien moninkertainen syrjäytymisriski, mikä näkyy mm. siinä, että poikia on toiminnassa yli 60 prosenttia. Työmuotoja kehitetään. Tyttöjen erityistarpeisiin panostetaan levittämällä Arkin tyttöjen huoneesta saatuja kokemuksia muille alueille. Henkilöstösuunnitelma 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Henkilöstön kokonaismäärä 101 112 112 113 113 115 Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Henkilöstö 109 112 112 113 113 115 Tarveindikaattorit Alle 25-v. työttömien nuorten määrä 1 245 1 500 700 400 200 100 Toiminnan volyymi Kävijämäärä nuorisotiloissa 248 235 250 000 240 000 270 000 270 000 270 000 Työpajatoiminnassa aloittaneiden määrä 396 280 350 350 350 350 Avustusta saaneiden järjestöjen ja toimintaryhmien lkm 57 60 60 60 60 60 Leirialueiden kävijämäärä 2 792 3 200 3 200 3 200 3 200 3 200 Laatu ja vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Tuottavuus ja tehokkuus Käyttömenot/alle 29-v 98,1 91,2 95,6 98,6 97,9 97,1 Avustukset/alle 29 v. 5,1 5,8 5,8 5,8 5,8 5,7 Nuorten sijoittuminen työpajajakson jälkeen, nuorista työttömänä 6 kk ja 12 kk pajajakson päättymisen jälkeen 6 kk 30 % 25 % 20 % 15 % 15 % 15 % 12 kk 25 % 25 % 20 % 15 % 15 % 15 % Toimitilat Toimitilojen kokonaismäärä 24 25 25 26 26 26 Toimitilojen neliöt 15 118 15 811 15 047 15 297 15 927 15 927