OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN ARVIOINTI KYSELYN NÄKÖKULMASTA Emmi Hakala 2014 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (JY)
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄYTÄNNÖNOPETTAJA-KOULUTUS... 4 3 PRAKSIS-TOIMINTA... 7 4 YHTEISTYÖ... 11 5 TUTKIMUS JA KEHITTÄMISTYÖ... 14 7 TULOKSET... 19 8 JOHTOPÄÄTÖKSET... 21
1 JOHDANTO Tämä on raportti kyselystä, joka toteutettiin Vaasan seudun opetus- ja tutkimusklinikan arviointia ja kehittämisehdotuksia varten. Kyselyn teemat muodostuivat opetusklinikalla kokeilluista toiminnoista, eli käytännönopettaja-koulutuksesta, ja praksis-toiminnasta, sekä opetusklinikan yhteistyöstä, tutkimuksesta ja kehittämisestä, sekä näkyvyydestä ja viestinnästä. Opetusklinikan toiminta on kyselyä toteuttaessa kokeiluvaiheessa, ja sen tarve alueella on tunnistettu. Kysely lähetettiin opetusklinikan ohjausryhmän jäsenille, käytännönopettaja-koulutukseen osallistuneille, sekä muutamille muille opetusklinikan toiminnassa mukana olleille. Kyselyn vastaanotti 48 henkilöä, vastauksia saatiin 24, siten vastausprosentiksi muodostui 50. Vastaajista 15 osallistui käytännönopettaja-koulutukseen, muut vastaajat jakaantuivat tasaisesti yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, sekä kehittämisorganisaatioiden työntekijöihin. Kyselyyn vastasivat myös opetusklinikka-hankkeessa työskentelevät. Kyselyn teemat käsittelivät käytännönopettajakoulutusta, praksis toimintaa, opetusklinikan yhteistyötä, tutkimus- ja kehittämistyötä, sekä näkyvyyttä ja viestintää. 1. Vastaajan organisaatio: Opetusklinikan toiminnassa on mukana kolme kuntaa (Vaasa, Mustasaari ja Maalahti), sekä yliopistoja (Chydenius, Soc&kom, HY), ammattikorkeakouluja (Novia ja Vamk), ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita (SONet Botnia, FSKC, THL, Pohjanmaanliitto). Lisäksi kyselyyn vastasivat projektin työntekijät. 16 vastaajaa ilmoitti organisaatiokseen Vaasan kaupungin.
Maalahden kunnasta, ammattikorkeakouluista, yliopistoilta ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatioista saatiin kustakin kaksi vastaajaa. 2 KÄYTÄNNÖNOPETTAJA-KOULUTUS Käytännönopettaja-koulutus järjestettiin syksyllä 2014 yhtenä opetusklinikan kokeiluvaiheen toimintona. Käytännönopettaja-koulutuksella tarkoitetaan opetusklinikan järjestämää täydennyskoulutusta, jonka kohderyhmänä ovat sosiaalityössä työskentelevät sosiaalityöntekijät ja sosionomit. Koulutus vahvistaa heidän valmiuksiaan käytännön opintokokonaisuuksien ohjaajina, sosiaalityön kehittäjinä sekä tiedontuottajina. 2. Osallistutko käytännönopettaja-koulutukseen? Vastaajista 15 ilmoitti osallistuneensa käytännönopettaja-koulutukseen. 8 vastaajaa ei osallistunut koulutukseen. 3. Miten tärkeänä koet käytännönopettaja-koulutuksen?
Käytännönopettaja-koulutusta tärkeänä piti 12 vastaajaa (n=12), hyvin tärkeänä sen koki kuusi vastaajaa (n=6). Jonkin verran tärkeänä käytännönopettaja-koulutusta piti kuusi vastaajaa (n=6). 4. Perustele vastauksesi edelliseen: Eniten käytännönopettaja-koulutuksen tärkeyttä perusteltiin harjoittelujakson laadun kehittämisellä (n=12), oman työn kehittämisen ja organisaation ja sosiaalityön kehittämisen perusteeksi ilmoitti kumpaankin neljä vastaajaa (n=4). Harjoittelujakson laadun kehittäminen liittyi vastaajien mukaan lähinnä parempaan valmistautumiseen ohjaajan taholta, organisaation yhtenäisemmän ohjauskäytännön luomiseen, sekä tietoon, ideoihin ja suunnitelmiin harjoittelujaksoja koskien. Välillisesti vastaajat uskoivat sen vaikuttavan myönteisesti opiskelijoiden harjoittelupaikkojen saamiseen ja sosiaalityöntekijöiden koulutuksen parantumiseen. Vastaukset oman työn ja osaamisen kehittämisestä koskivat käytännön ja teorian yhdistämistä (n=2), sekä osaamisen kehittämistä ja käsitystä klinikasta ja praksiksesta (n=2). Organisaation ja sosiaalityön kehittämisen näkökulmasta se lisää sosiaalityön näkyvyyttä (n=1), yliopistojen ja kentän välistä yhteistyötä (n=1), yhteishenkeä (n=1), sekä helpottaa uusien työntekijöiden saamista (n=1). 5. Miten usein käytännönopettaja-koulutus tulisi mielestäsi järjestää?
Kymmenen vastaajaa ilmoitti, että käytännönopettaja-koulutus olisi paras järjestää kerran kahdessa vuodessa (n=10). Yhdeksän vastaajaa oli sitä mieltä, että käytännönopettaja-koulutus olisi hyvä järjestää tarpeen mukaan kunhan sen jatkuvuus olisi turvattua (n=9). Kolme vastaajaa ilmoitti että kerran vuodessa järjestettävä koulutus olisi paras vaihtoehto (n=3) ja kahden vastaajan mukaan joka kolmas vuosi tai harvemmin olisi paras (n=2). 6. Missä määrin koet käytännönopettaja-koulutuksesta olleen hyötyä? Paljon Melko paljon Melko vähän Vähän Ei ollenka an En osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Sinulle / För dig 2 12 2 0 1 5 22 3,05 Organisaatiollesi / För din organisation 6 12 3 0 0 1 22 2,05 Yhteensä 8 24 5 0 1 6 44 2,55 12 henkilöä koki, että käytännönopettaja-koulutuksesta on melko paljon hyötyä heille (n=12). Kahden vastaajan mukaan hyötyä on paljon (n=2) ja yhtä monen mukaan vähän (n=2). Viisi vastaajaa ilmoitti ettei osaa sanoa (n=5) ja ei ollenkaan hyötyvänsä ilmoitti yksi henkilö (n=1). Organisaation hyötyä arvioitaessa 12 henkilöä kokin sen hyödyttävän melko paljon (n=12) ja kuuden henkilön mukaan organisaatio hyötyy koulutuksesta paljon (n=6). Melko vähän hyötyä organisaatiolle koki kolme henkilöä (n=3) ja yksi ilmoitti, ettei osaa vastata (n=1). Kokonaan vastaamatta tähän kysymykseen jätti kaksi henkilöä (n=2). 7. Voisiko mielestäsi käytännönopettaja-koulutuksen järjestää yhteistyönä terveydenhuollon kanssa?
12 henkilöä vastasi, ettei heidän mielestään käytännönopettaja-koulutusta olisi mahdollista toteuttaa yhteistyönä terveydenhuollon kanssa. Mahdolliseksi sen ilmoitti yhdeksän henkilöä. Kolme henkilöä ei osannut sanoa. 8. Millaisia ideoita sinulla on käytännönopettaja-koulutuksen kehittämiseen? Käytännönopettaja-koulutuksen kehittämisideat kiinnittyivät yhteistyöhön, sekä koulutuksen kieleen, aikataulutukseen, ja koulutuksen sisällöllisiin tekijöihin. Suomen- ja ruotsinkielisille oman koulutuksen ilmoitti kehittämisehdotuksena kuusi henkilöä (n=6). Koulutuksen aikatauluun liittyviä kehittämisehdotuksia tuli viisi (n=5). Vastaajat kokivat koulutuspäivien aikataulun turhan tiiviiksi ja ilmaisivat, ettei organisaation omalle kehittämistyölle ollut riittävästi aikaa koulutuspäivien aikana. Koulutuksen sisällöllisiä kehittämisehdotuksia tuli viideltä vastaajalta (n=5). Sisältöön liittyvät kehittämisehdotukset olivat keskenään melko erilaisia. Teorian roolia toivottiin pienemmäksi ja ehdotettiin, että käytännönopettaja-koulutuksessa järjestettäisiin perus- ja jatkokurssit erikseen. Tällöin peruskurssilla voisi olla kokonaisuutena oppilaiden harjoittelun ohjaus ja jatkokurssilla paneuduttaisiin käytäntötutkimukseen. Laajempaa yhteistyötä vastauksissa ehdotti kolme henkilöä (n=3). Kaksi kehittämisehdotusta liittyi terveydenhuollon kanssa yhteistyössä toteutettavaan koulutukseen ja yhdessä vastauksessa ehdotettiin laajempaa yhteistyötä kunnan, valtion ja yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. 3 PRAKSIS-TOIMINTA Praksis-toiminta on kuntien käytännön sosiaalityöhön kiinnittyvä toimintaympäristö, jonka tavoitteena on käytännön, opetuksen, tutkimuksen, ja kehittämisen uudenlainen yhdistäminen.
9. Kuinka tärkeänä koette praksis-toiminnan tulevaisuudessa? Hyvin tärkeänä praksis-toiminnan tulevaisuudessa ilmoitti 10 henkilöä, tärkeäksi sen koki 11 henkilöä, melko tärkeänä kaksi henkilöä ja melko tarpeettomana yksi henkilö. 10. Perustele vastauksesi edelliseen: Praksis-toiminnan tärkeyttä vastaajat perustelivat yhteistyön kehittämisen (n=5), työn sisältöjen kehittämisen (n=17), sekä opiskelijoiden oppimisen tehostamisen näkökulmasta (n=2). Neljä henkilöä ilmoitti myös, ettei osaa vastata kysymykseen. Yhteistyön kehittämisen näkökulmassa korostuivat käytännön ja oppilaitosten yhteistyö, sekä työelämäyhteyden parantuminen. Myös alueen opinnäytteiden koordinoiminen nousi esille praksis-toiminnan tärkeyttä perustellessa. Työn sisältöjen kehittämiseen liittyvät perusteet liittyivät kehittämistä tukevaan resurssiin, tietotuotantoon ja tieteelliseen tukeen. Praksis-toiminnan katsottiin vaikuttavan myönteisesti myös asiakaspalvelun laatuun. Osa vastaajista koki hahmottavansa huonosti praksis-toimintaa. Toisaalta osa vastaajista myös koki käytännön työn niin kiireisenä, ettei tämänkaltaiselle toiminnalle ole käytännön kentällä sijaa. 11. Millaisena koet mahdollisuutesi ottaa vastaan opiskelijoita? Hyvänä Melko hyvänä Melko huonona Huonona En osaa sanoa Yhteensä Oman / Din egen 5 8 4 0 4 21 Organisaatiosi / Din organisations 2 14 1 0 4 21 Yhteensä 7 22 5 0 8 42
Viisi (n=5) vastaajaa koki, että heillä itsellään on hyvä mahdollisuus ottaa vastaan opiskelijoita. Melko hyväksi mahdollisuutensa koki kahdeksan (n=8) vastaajaa. Melko huonona mahdollisuuden koki neljä vastaajaa (n=4) ja yhtä moni (n=4) ei osannut sanoa. Kolme vastaajaa jätti kokonaan vastaamatta tähän kysymykseen. Organisaation mahdollisuudet ottaa vastaan opiskelijoita koko hyvänä kaksi vastaajaa (n=2). Melko hyvänä mahdollisuuden koki 14 vastaajaa (n=14). Melko huonona mahdollisuuden koki yksi vastaaja (n=1). Neljä vastaajaa ilmoitti, ettei osaa sanoa (n=4). Kolme vastaajaa jätti tähän kysymykseen kokonaan vastaamatta. 12. Ajatteletko, että praksis-toiminta parantaisi asiakastyön laatua? Melko paljon asiakastyön laatua praksis toiminnan ajatteli parantavan 14 vastaajaa (n=14). Paljon asiakastyön laatua sen ajatteli parantavan kolme vastaajaa (n=3) ja melko vähän ilmoitti kaksi vastaajaa (n=2). Neljä (n=4) henkilöä ilmoitti, ettei osaa vastata parantaisiko praksis-toiminta asiakastyön laatua. 13. Millaista lisäarvoa ajattelet että praksis-toiminta antaisi työntekijöille? Työntekijöille eniten lisäarvoa antavaksi tekijäksi vastaajat jäsensivät työvälineet (n=21). Tietoa työntekijöille praksis-toiminnan ajatteli antavan 19 vastaajaa (n=19) ja työntekijöiden motivaatiota sen ajatteli lisäävän kahdeksantoista henkilöä (n=18). Avoimeen vaihtoehtoon vastasi kuusi henkilöä (n=6). Avoimessa vastauksessa vastaajat jäsensivät praksis-toiminnan antavan työntekijöille tukea kehittämiseen (n=2), tietoa ja työmenetelmiä (n=4) sekä lisäävän työtyytyväisyyttä (n=1).
14. Ajatteletko että praksis-toiminta antaisi lisäarvoa asiakkaille? Suurin osa vastaajista ilmoitti, että praksis-toiminta antaisi lisäarvoa asiakkaille melko paljon (n=14). Paljon hyötyä siitä ajatteli olevan neljä vastaajaa (n=4) ja melko vähän kaksi vastaajaa (n=2). Neljä vastaajaa ilmoitti, ettei osaa sanoa (n=4). 15. Ajatteletko että praksis-toiminta vaikuttaisi myönteisesti? Paljon Melko paljon Melko vähän Vähän Ei ollenkaan Yhteensä Harjoittelujaksojen laatuun? 14 9 1 0 0 24 Käytäntötutkimuksen lisääntymiseen? 7 14 2 0 0 23 Yhteensä 21 23 3 0 0 47 Neljäntoista vastaajan mukaan praksis-toiminnalla olisi paljon myönteistä vaikutusta harjoittelujaksojen laatuun (n=14). Melko paljon sen ajatteli vaikuttavan yhdeksän henkilöä (n=9). Yhden vastaajan mukaan se vaikuttaisi melko vähän (n=1). Kukaan vastaajista ei ajatellut praksistoiminnalla olevan vähän tai ei ollenkaan myönteistä vaikutusta harjoittelujaksojen laatuun. Käytäntötutkimuksen lisääntymiseen praksis-toiminnan ajateltiin vaikuttavan hieman vähemmän. Seitsemän vastaajaa ilmoitti sen vaikuttavan käytäntötutkimuksen lisääntymiseen paljon (n=7) ja neljätoista vastaajaa ilmoitti sen vaikuttavan melko paljon (n=14). Kahden vastaajan mukaan
praksis-toiminta vaikuttaisi siihen melko vähän (n=2). Kukaan ei ilmoittanut praksis-toiminnalla olevan vähän tai ei ollenkaan myönteistä vaikutusta käytäntötutkimuksen lisääntymiseen. Yksi vastaaja oli jättänyt kysymykseen vastaamatta. 16. Millaisia ideoita sinulla on praksis-toiminnan kehittämiseen? Vastaajien ideat praksis-toiminnan kehittämiseen kiinnittyivät yhteistyön lisäämiseen (n=2), sekä konkreettisen toimipisteen tarpeen arviointiin (n=2). Oman toimipisteen tarpeeseen liittyvät vastaukset olivat keskenään päinvastaisia, toisessa ilmoitettiin että sellainen tarvitaan toiminnan hahmottamiseksi ja toisessa vastauksessa sen toivottiin kiinnittyvän jo olemassa oleviin rakenteisiin. Yhteistyöhön kiinnittyvät vastaukset liittyivät lähinnä kuntien, korkeakoulujen, käytännön työntekijöiden ja opiskelijoiden yhteistyöhön ja kaikkien osapuolien tasavertaiseen kuulemiseen. 4 YHTEISTYÖ Opetus- ja tutkimusklinikka yhdistää sosiaalialan kehittämiseksi alueen kuntia, sosiaali- ja terveysalan koulutusta antavia korkeakouluja, yliopistoja sekä kehittämisyksiköitä.
17. Miten tärkeänä koet opetusklinikan yhteistyön seuraavien tahojen kanssa? Hyvin tärkeänä Tärkeänä Jonkin verran tärkeänä Melko tarpeettoma na Tarpeetto mana Yhteensä Keskiarvo Kunnat 13 7 4 0 0 24 1,63 Yliopistot 15 8 0 1 0 24 1,46 Ammattikorkeakoulut 13 10 0 1 0 24 1,54 Sosiaalialan osaamiskeskukset 10 10 3 1 0 24 1,79 Terveydenhuolto 6 11 4 2 0 23 2,09 THL 5 9 7 2 0 23 2,26 Muut sosiaalialan Opetus- ja tutkimusklinikat 5 8 6 3 0 22 2,32 Yhteensä 67 63 24 10 0 164 1,87 Yliopistot Kaikkein tärkeimpänä opetusklinikan yhteistyötahona vastaajat kokivat yliopistot. Viisitoista vastaajaa koki, että yhteistyö yliopistojen kanssa on hyvin tärkeää (n=15). Kahdeksan vastaajaa ilmoitti yhteistyön tärkeänä (n=8) ja yksi vastaaja ilmoitti sen olevan melko tarpeetonta (n=1). Kunnat Vastaajat kokivat yhteistyön kuntien kanssa pääosin hyvin tärkeänä (n=13). Tärkeäksi sen ilmoitti seitsemän vastaajaa (n=7). Jonkin verran tärkeänä sitä piti neljä vastaajaa (n=4). Melko tarpeettomana tai tarpeettomana yhteistyötä kuntiin ei pitänyt kukaan.
Ammattikorkeakoulut Yhteistyön ammattikorkeakoulujen kanssa ilmoitti hyvin tärkeäksi kolmetoista vastaajaa (n=13) ja tärkeäksi kymmenen vastaajaa (n=10). Yksi vastaaja ilmoitti yhteistyön melko tarpeettomaksi (n=1). Tarpeettomaksi sitä ei kokenut kukaan vastaajista. Sosiaalialan osaamiskeskukset Kymmenen vastaajaa koki yhteistyön sosiaalialan osaamiskeskuksiin hyvin tärkeänä (n=10) ja yhtä moni tärkeänä (n=10). Kolme vastaajaa ilmoitti sen jonkin verran tärkeäksi (n=3) ja yhden vastaajan mukaan yhteistyö osaamiskeskuksiin on melko tarpeetonta (n=1). Terveydenhuolto Yhteistyö terveydenhuollon kanssa koettiin hyvin tärkeäksi kuuden vastaajan mukaan (n=6) ja tärkeäksi sen ilmoitti yksitoista vastaajaa (n=11). Neljä henkilöä koki yhteistyön terveydenhuoltoon melko tärkeänä (n=4) ja kaksi vastaajaa ilmoitti sen mielestään melko tarpeettomaksi (n=2). Kukaan ei kokenut yhteistyötä terveydenhuoltoon täysin tarpeettomana. Yksi vastaaja oli jättänyt vastaamatta kysymykseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Yhdeksän henkilöä ilmoitti yhteistyön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa tärkeäksi (n=9). Viisi henkilöä koki sen hyvin tärkeäksi (n=5). Seitsemän henkilöä ilmoitti sen jonkin verran tärkeäksi (n=7) ja kahden vastaajan mukaan se olisi melko tarpeetonta (n=2). Yksi vastaaja jätti kokonaan vastaamatta kysymykseen. Muut sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikat Kahdeksan henkilöä koki yhteistyön muiden sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikoiden kanssa tärkeänä (n=8). Hyvin tärkeänä sen koki viisi henkilöä (n=5). Melko tärkeänä sen koki kuusi vastaajaa (n=6) ja melko tarpeettomana kolme henkilöä (n=3). Kaksi henkilöä jätti kokonaan vastaamatta kysymykseen. 18. Miten kehittäisit opetusklinikan yhteistyötä? Yhteistyön kehittämistä koskevaan avoimeen kysymykseen vastasi vain neljä henkilöä. Yhteistyön kehittämisessä vastaajat kokivat tärkeäksi pyrkimyksen yhteistyöhön muihin pohjoismaihin (n=1) ja
terveydenhuoltoon (n=1), sekä toiminnan näkyväksi tekemisen konkreettisesti esimerkiksi työpaikoilla tai tapahtumissa (n=1). Myös toiminnan säännöllisyys koettiin tärkeänä (n=1). 5 TUTKIMUS JA KEHITTÄMISTYÖ Opetusklinikan tavoitteena on sosiaalityön opetuksen, käytännön, tutkimuksen ja tietotuotannon sekä kehittämisen limittyminen toisiinsa innovatiivisesti niin, että opetusklinikan toiminta ja hyöty palvelee toimijoita tasapuolisesti ja kehittää sosiaalityötä. 19. Miten tärkeänä koet että opetusklinikka tukee alueella? Jonkin Melko Hyvin tärkeänä Tärkeänä verran tarpeettoman Tarpeettomana Yhteensä tärkeänä a Tutkimusta? 9 10 5 0 0 24 Kehittämistä? 11 10 3 0 0 24 Opinnäytetöitä ja prograduja? 9 11 2 1 0 23 Käytännön opettajien tehtäviä? 10 12 1 1 0 24 Koulutuksia, kursseja, seminaareja? 9 7 5 1 1 23 Projekteja? 2 10 7 3 0 22 Yhteensä 50 60 23 6 1 140 Tutkimusta Sitä että opetusklinikka tukee alueella tutkimusta, piti tärkeänä kymmenen vastaajaa (n=10). Hyvin tärkeänä sitä piti yhdeksän henkilöä (n=9). Jonkin verran tärkeänä sitä piti viisi henkilöä (n=5). Melko tarpeettomana tai tarpeettomana sitä ei pitänyt ketään vastaajista.
Kehittämistä Sitä, että opetusklinikan tukee alueella kehittämistä, piti tärkeänä yksitoista henkilöä (n=11). Tärkeänä sitä piti kymmenen henkilöä (n=10). Kolme vastaajaa ajatteli sen olevan jonkin verran tärkeää (n=3). Melko tarpeettomana tai tarpeettomana sitä ei pitänyt ketään vastaajista. Opinnäytetöitä tai pro graduja Opinnäytetöiden ja pro gradujen tukemista opetusklinikan taholta piti tärkeänä yksitoista vastaajaa (n=11). Hyvin tärkeänä sitä piti yhdeksän vastaajaa (n=9). Jonkin verran tärkeäksi sen koki kaksi vastaajaa (n=2) ja melko tarpeettomaksi yksi vastaaja (n=1). Tarpeettomaksi sitä ei ilmoittanut kukaan vastaajista. Yksi vastaaja jätti vastaamatta kysymykseen. Käytännönopettajien työtehtäviä Kaksitoista vastaajaa ilmoitti pitävänsä tärkeänä, että opetusklinikka tukee alueella käytännönopettajien työtehtäviä (n=12). Kymmenen vastaajaa koki sen hyvin tärkeänä (n=10). Jonkin verran tärkeänä käytännönopettajien työtehtävien tukemisen opetusklinikan taholta piti yksi vastaaja (n=1). Melko tarpeettomana sitä piti myös yksi vastaaja (n=1). Tarpeettomana käytännönopettajien tukemista klinikan taholta ei pitänyt kukaan. Koulutuksia, kursseja ja seminaareja Yhdeksän vastaajaa piti hyvin tärkeänä, että opetusklinikka tukee alueella koulutuksia, kursseja ja seminaareja (n=9). Seitsemän vastaajaa piti sitä tärkeänä (n=7). Viisi vastaajaa ilmoitti sen jonkin verran tärkeäksi (n=5). Melko tarpeettomana sitä piti yksi henkilö (n=1), samoin kuin tarpeettomana (n=1). Yksi henkilö jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Projekteja Kymmenen vastaajaa piti tärkeänä että opetusklinikka tukee alueella projekteja (n=10). Kaksi vastaajaa koki sen erittäin tärkeänä (n=2) ja seitsemän vastaajaa jonkin verran tärkeänä (n=7). Melko tarpeettomaksi sen koki kolme henkilöä (n=3). Kukaan ei ilmoittanut sen olevan tarpeetonta. Kaksi vastaajaa jätti vastaamatta tähän kysymykseen.
20. Mitä muuta opetusklinikan yhteistyö voisi mielestäsi sisältää? Konkreettisia kehittämisehdotuksia klinikan yhteistyöhön tuli vain kolme. Opetusklinikan yhteistyö muodoiksi ehdotettiin kansainvälistä vaihtoa työelämässä oleville (n=1), sekä koulutuksen tarpeen arviointia (n=1). Myös sosiaalisista epäkohdista raportoimisen edelleen päätöksentekijöille klinikan yhteistyömuotona tuotiin esille (n=1). 6 NÄKYVYYS JA VIESTINTÄ 21. Mitkä tekijät koet tärkeiksi opetusklinikan näkyvyyden kannalta? Tärkeimmäksi tekijäksi opetusklinikan näkyvyyden kannalta koettiin opetusklinikan kotisivut (n=22). Viisitoista henkilöä ilmoitti tärkeäksi sosiaalisen median, sekä median ylipäätään (n=15). Kolmetoista henkilöä koki esitteet tärkeäksi näkyvyyden kannalta (n=13) ja messut ja muut tapahtumat koki tärkeiksi kymmenen vastaajaa (n=10). Posterit ilmoitti tärkeiksi kaksi henkilöä (n=2).
22. Miten tärkeänä koet että organisaatiosi henkilökunta tuntee opetusklinikan toimintaa? Kolmetoista vastaajaa ilmoitti kokevansa hyvin tärkeänä, että heidän organisaation henkilökunta tuntee opetusklinikan toimintaa (n=13). Kahdeksan henkilöä ilmoitti kokevansa sen tärkeänä (n=8) ja kolmen vastaajan mukaan se on melko tärkeää (n=3). Kukaan vastaajista ei ilmoittanut sen olevan tarpeetonta tai melko tarpeetonta. 23. Miten tärkeänä koet että asiakkaat tuntevat opetusklinikan toimintaa? Yhdeksän vastaajaa ilmoitti, että kokee tärkeänä että asiakkaat tuntevat opetusklinikan toimintaa (n=9). Yhtä monen vastaajan mukaan asiakkaiden on melko tärkeää tuntea opetusklinikan toimintaa (n=9). Hyvin tärkeänä asiaa piti kaksi vastaajaa (n=2). Vastaajista kolme koki sen melko tarpeettomana (n=3) ja yksi tarpeettomana (n=1).
24. Millaisia ideoita sinulla on opetusklinikan näkyvyyden parantamiseen? Näkyvyyden parantamiseen vastaajat ehdottivat laajempaa yhteistyötä (n=3). Konkreettisia esimerkkejä vastaajat mainitsivat, että opetusklinikan toimintaa voisi käydä esittelemässä työpaikoilla ja että yhteistyökumppanit voisivat lisätä kotisivuilleen linkin klinikan sivuille. Median hyödyntämistä näkyvyyden parantamisessa ehdotti kaksi vastaajaa, joista toinen ehdotti lehtijuttua Opetusklinikasta ja toisessa mainittiin sosiaalinen media näkyvyyden parantamisessa (n=2). 25. Millä tavalla haluaisit itse olla kehittämässä opetusklinikkaa? Mieluiten vastaajat haluaisivat olla kehittämässä opetusklinikkaa koulutusten kautta (n=11). Toiseksi mieluisin kehittämisvaihtoehto vastaajien mukaan olisi työkokoukset (n=9). Lähes yhtä moni; kahdeksan vastaajaa ilmoitti haluavansa kehittää klinikkaa Praksis toiminnan kautta (n=8). Ohjaus- ja johtoryhmän kautta kehittäminen olisi mieluista seitsemän vastauksen mukaan (n=7). Sos. klubin kautta kehittää haluaisi kolme vastaajaa (n=3) ja Internet-foorumin mieluisaksi kehittämisympäristöksi ilmoitti kolme vastaajaa (n=3). 26. Haluatko lisätä jotain? Viimeiseen avoimeen kysymykseen, tuli vain yksi vastaus, jossa toivottiin käytännönopettajakoulutuksen jatkuvan.
7 TULOKSET Käytännönopettaja-koulutus Vastaajat pitivät käytännönopettaja-koulutusta yleisesti ottaen tärkeänä harjoittelujakson laadun-, oman työn ja organisaation-, sekä laajemmin koko sosiaalityön ammattialan kehittämisen näkökulmista. Vastaajien mukaan käytännönopettaja-koulutuksen jatko alueella tulee turvata ja enemmistö arvioi, että koulutus tulisi järjestää joka toinen vuosi. Vastaajat kokivat koulutuksen hyödyttäneen heitä melko paljon. Organisaation hyödyn he kokivat hieman paremmaksi kuin omansa. Käytännönopettaja-koulutuksen järjestämistä yhteistyönä terveydenhuollon kanssa piti mahdottomana hieman useampi, kuin mahdollisena. Koulutuksen kehittämisehdotuksissa vastaajat ehdottivat omaa koulutusta suomen- ja ruotsinkielisille, sekä väljempää aikataulua keskusteluihin ja ryhmätöiden tekemiseen. Praksis-toiminta Praksis-toiminnan kehittämistä alueelle pidettiin yleisesti ottaen tärkeänä. Suurin osa vastaajista uskoi sen tuovan parempia mahdollisuuksia kehittää omaa työtään sisällöllisesti lisäämällä työntekijöiden tietoa, työvälineitä ja motivaatiota. Vastauksissa praksis-toiminnan ajateltiin vaikuttavan harjoittelujaksojen laatuun myönteisesti ja myös käytäntötutkimuksen lisääntymiseen jonkin verran. Asiakastyön laatua vastaajat ajattelivat sen kohentavan melko paljon. Vastauksissa korostui myös praksis-toiminnan yhteistyötä edistävä vaikutus. Sen uskottiin lähentävän oppilaitoksia ja kuntaorganisaatioita, parantaen siten opiskelijoiden oppimista ja työelämän kohtaavuutta. Henkilökohtaiset mahdollisuutensa ottaa vastaan opiskelijoita vastaajat kokivat yleisesti ottaen melko hyvänä, vaikkakin organisaation mahdollisuudet hieman parempana. Melko moni vastaaja ilmoitti myös, että ei osaa sanoa millaiset mahdollisuudet hänellä olisi ottaa vastaan opiskelijoita, tai jätti vastaamatta kysymykseen kokonaan. Saattaa olla, että asiaan vaikutti se, että esimerkiksi ohjausryhmän jäsenet eivät työskentele sosiaalityön kentällä, eivätkä siten ole pohtineet harjoittelijoiden vastaanottamisen mahdollisuutta.
Yhteistyö Opetusklinikan yhteistyötarpeiden arvioinnissa korostuivat kuntien, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rooli. Yhteistyön kehittämisehdotuksiin oli vastannut vain muutama henkilö. Ilmeni, että vastaajien oli hankala miettiä kehittämistoimia konkreettisesti, kun toiminta on vasta kokeiluvaiheessa. Opetusklinikan yhteistyön kehittämistä koskevissa vastauksissa voidaan erottaa yhteistyö klinikan sisäiseen ja ulkoiseen yhteistyöhön. Sisäisessä yhteistyössä korostuu mukana olevien toimijoiden välinen yhteistyö ja ulkoisessa yhteistyössä vastaajat ovat ehdottaneet esimerkiksi yhteistyötä muihin Pohjoismaihin tai ammattikuntiin. Tutkimus- ja kehittämistyö Vastaajat pitivät tärkeänä, että opetusklinikka tukee alueella alan tutkimusta, kehittämistä, opinnäytteitä, sekä käytännönopettajien tehtäviä. Sen sijaan kovin tärkeänä vastaajat eivät pitäneet, että opetusklinikka järjestäisi kursseja tai seminaareja tai tukisi projekteja. Toisaalta vastaajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että opetusklinikan tulisi näkyä alan messuilla ja tapahtumissa ja että he haluaisivat itse olla kehittämässä opetusklinikkaa koulutusten kautta. Näkyvyys ja viestintä Kotisivut, sekä media ja sosiaalinen media koettiin vastauksissa tärkeimmiksi opetusklinikan näkyvyyden kannalta. Jonkin verran näkyvyyteen vaikuttavaksi koettiin myös esitteet, sekä messut ja muut tapahtumat. Vähiten näkyvyyttä katsottiin edistävän posterien. Vastaajat pitivät tärkeänä, että heidän henkilökuntansa tuntee opetusklinikan toimintaa. Asiakkaille toiminnan tunnettuuden ei katsottu olevan yhtä tärkeää. Konkreettisia kehittämisehdotuksia näkyvyyden parantamiseen saatiin vain muutama ja ne liittyivät yhteistyön lisäämiseen ja median hyödyntämiseen. Vastaajat ilmoittivat haluavansa mieluiten olla kehittämässä opetusklinikkaa koulutusten kautta. Muita vastaajien suosimia kehittämispaikkoja olivat työkokoukset, ohjaus- ja johtoryhmä, sekä praksis toiminta. Tulos oli odotettavissa kun ajatellaan että kyselyyn vastaajat ovat tähän saakka osallistuneet kehittämiseen juuri ohjausryhmän tai käytännönopettaja-koulutuksen kautta. Voidaan siis ajatella että vastaajat toivoisivat ohjausryhmän ja koulutusten ainakin siinä mielessä jatkuvan.
8 JOHTOPÄÄTÖKSET Kyselyn vastausprosentti oli 50. Suurin osa vastaajista oli käytännönopettaja-koulutukseen osallistuneita (n=15). Tämä näkyi vastauksissa ainakin siinä, että juuri käytännönopettajakoulutusta ja sen kehittämistä koskevat kysymykset keräsivät eniten vastauksia. Vastauksissa korostui kauttaaltaan että opetusklinikan toimintaa pidetään tärkeänä. Käytännönopettaja-koulutusta ja praksis-toimintaa koskeviin kysymyksiin tuli huomattavasti enemmän vastauksia ja kehittämisehdotuksia kuin muihin teemoihin. Nämä toiminnat ovat melko konkreettia ja siten ehkä helpommin hahmotettavissa kuin klinikan toiminta laajemmin esimerkiksi näkyvyyden tai yhteistyön kannalta. Toisaalta nämä olivat myös kyselyn ensimmäiset teemat, jolloin vastaajat saattoivat panostaa niihin enemmän. Voidaan myös ajatella, että vastaajat kokivat edellä mainitut aiheet tärkeiksi klinikan toiminnassa. Opetusklinikan toiminta on vasta kokeiluvaiheessa ja se näkyi vastauksissa. Avoimissa vastauksissa tuli esille että esimerkiksi kehittämisehdotuksia on vaikea antaa kun ei ole konkreettista toimintaa, jota arvioida. Vastauksissa ilmeni jonkin verran ristiriitaisuuksiakin. Vastaajat eivät esimerkiksi pitäneet kovin tärkeänä, että opetusklinikka järjestää koulutuksia, tai seminaareja, mutta toisaalla ilmoittivat haluavansa olla mukana kehittämässä klinikan toimintaa juuri koulutusten kautta. Vastauksissa tuli ilmi myös esimerkiksi etteivät vastaajat kokeneet hyvin tärkeänä että asiakkaat tuntevat opetusklinikan toimintaa, mutta katsoivat kuitenkin esimerkiksi praksis-toiminnan antavan melko paljon lisäarvoa asiakkaille. Tällaiset ristiriitaisuudet saattavat ilmentää sitä, että toimintaa on vielä joiltakin osin vaikea hahmottaa. Yllättävää oli, että vastaajat eivät pitäneet yhteistyötä terveydenhuoltoon kovin tärkeänä. Sosiaalija terveydenhuollon yhteistyön tiivistyessä seuraavien vuosien aikana, tulee sen merkitys korostumaan todennäköisesti myös tutkimuksessa ja kehittämisessä. Osassa vastauksia korostui kiire käytännön työssä ja vastaajat kokivat esimerkiksi praksistoiminnan kiinnittämisen kuntaorganisaatioihin haastavana jo siitä syystä. Kuitenkin osassa vastauksia nähtiin praksis-toiminnan myös tehostavan ja parantavan olemassa olevia työkäytäntöjä ja sitä kautta voitaisiin ajatella sen vaikuttavan myönteisesti myös juuri asiakastyön kiireeseen. Toisaalta esimerkiksi käytännönopettaja-koulutuksen kehittämisehdotuksissa tuli monessa
vastauksessa ilmi, että teorian osuus koulutuksessa tulisi olla pienempää ja että koulutus voisi keskittyä yksinomaan harjoittelujen ohjaamiseen, jolloin käytäntötutkimus voisi olla oma koulutuksensa. Ilmentävätkö tällaiset vastaukset sosiaalityön ikuisuuskysymyksen; teorian ja käytännön yhdistämisen problematiikkaa? Kyselyn tulokset kaikkiaan tukevat tähän asti kokeiltujen toimintojen; käytännönopettajakoulutuksen, sekä praksis-toiminnan tarpeellisuutta ja hyötyä yhteistyöosapuolille. Toisaalta tulokset ilmentävät myös kuntien, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiiviimmän yhteistyön tarvetta alueella, oppimisen ja työelämän kohtaavuuden maksimoimiseksi. Opetusklinikka nähdään kyselyn valossa merkittävänä tukena alan tutkimukselle, kehittämiselle sekä opiskelijoille harjoittelujaksojen ja opinnäytteiden suorittamisessa. Kyselyyn vastanneet ilmaisivat vastauksissaan myös halukkuutensa jatkaa opetusklinikan kehittämistä edelleen. Kauttaaltaan tulokset tukevat sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan tarvetta alueella.