GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Erkki Herola Jaana Lohva Olli Sarapää 30.11.1999 Raportti M89/99/7 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4575 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, POHJOIS-POHJANMAA PMI-Kehitys Oy:n tilaustutkimus
1 1. JOHDANTO Tässä kauden 1999 loppuraportissa kootaan yhteen esiselvityksen ja maastotarkistusten tulokset ja esitetään potentiaalisimmat jatkotutkimuskohteet vuodelle 2000. Niihin sisältyy maastokäynnein arvioitujen kohteiden lisäksi geofysiikan perusteella teollisuusmineraalien suhteen potentiaalisiksi arvioituja alueita joita ei ole voitu tarkistaa maastossa kalliopaljastumien puuttumisen vuoksi. Osa jatkotutkimuskohteista on uusia ja perustuvat aikaisempiin tutkimuksiin. 2. TAUSTA Suomessa on tuotannossa 21 teollisuusmineraalikaivosta. Vuonna 1997 teollisuusmineraalien louhinta karbonaattikivet mukaan lukien (13,7 milj. t) oli nelinkertainen metallisten malmien louhintaan verrattuna (3,5 milj. t). Vaikka kotimaisten raaka-aineiden tuotanto on lisääntynyt voimakkaasti, teollisuusmineraalien tuotantokapasiteetti ei riitä. Erityistä kysyntää on paperipigmenttimineraaleista. Niiden kulutus oli viime vuonna 2,6 milj. tonnia ja arvo 2 miljardia markkaa. Eniten tuotiin Suomeen kaoliinia, 1,3 milj. tonnia (arvo 1 miljardi markkaa). Karbonaatin käyttö oli 1,1 milj. tonnia, josta tuonnin osuus yli 0,5 milj. tonnia. Etupäässä maaleissa käytettävän titaanioksidin raaka-aineen ilmeniitin tuonti oli 0,3 milj. t. Talkkia tuotettiin 0,4 milj. tonnia ja siitä puolet meni vientiin. Suomenselän 6-alueella ainoa tuotannossa oleva teollisuusmineraali on rikkikiisu, jota saadaan sivutuotteena Pyhäsalmen sinkki- kuparikaivoksesta. Alue on kallioperältään vaihteleva ja niinpä teollisuusmineraaliaiheiden kirjo on runsas käsittäen havaintoja dolomiitista, kalsiitista, ilmeniitistä, kaoliinista, kvartsista, kalimaasälvästä, plagioklaasista, wollastoniitista, baryytista, rikkikiisusta, suomugrafiitista, piimaasta, andalusiitista, sillimaniitista ja granaatista. Varsinaisten teollisuusmineraalien lisäksi alueelta on havaintoja rakennus-, teollisuus- ja korukivistä. Myös timanttien esiintyminen tutkimusalueella näyttäisi olevan mahdollista. Tuore tutkimus osoittaa, että vaikka alue on kallioperältään proterotsooista, sen litosfääri on yhtä paksu kuin arkeeisella alueella. Tämän lisäksi myös lämpövuo on sopivan alhainen timanttien esiintymiselle. Kimberliitit ovat timanttien isäntäkiviä ja niiden paikantamisessa voidaan käyttää geofysikaalisia menetelmiä. Liitteessä 3 on rajattu keltaisella mahdollisten kimberliittipiippujen esiintymisalue, jonka lounaisosat käsittävät myös Suomenselän 6-alueen. Hanke liittyy EU:n tavoite 6-ohjelman toimintalinjaan 1 (yritystoiminnan vahvistaminen ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen) ja sen toimenpidekokonaisuuteen 1.1 (alueen elinkeinorakennetta monipuolistavan ja kehittävän uuden yritystoiminnan synnyttäminen). Tutkimushankkeesta saatavia tuloksia voidaan hyödyntää sekä uuden yritystoiminnan perustamisessa että nykyisen kaivanaisteollisuuden turvaamisessa. Alueella jo olevaa kaivannaisteollisuutta tulee vahvistaa ja monipuolistaa.
2 3. TAVOITTEET Suomenselän teollisuusmineraaliprojektin varsinaisena tavoitteena on löytää taloudellisesti hyödynnettävissä olevia teollisuusmineraaliesiintymiä, joiden raakaainemäärät ovat riittävän suuria teollisuusmineraalien louhinnan ja teollisen jalostustoiminnan aloittamiselle. Yleistavoitteena on turvata kaivannaistoiminnan jatkuminen Suomenselän alueella myös tulevaisuudessa luomalla uusia työpaikkoja ja turvaamalla entisten työpaikkojen säilyminen. 4. ORGANISAATIO Hankkeen hallinto ja hakija organisaationa toimii PMI-kehitys Oy vastuuhenkilönä dipl.ins. Unto Paakkinen, joka toimii myös ohjausryhmän puheenjohtajana. Syksystä 1999 lähtien PMI-kehitys Oy:n vastuuhenkilönä ja ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Aulis Loukusa. Toimeksiantoa valvoo projektin ohjausryhmä, joka koostuu seutukuntien ja rahoittajien edustajista sekä asiantuntijajäsenistä. Geologian tutkimuskeskus suorittaa toimeksiantona Pohjois-Pohjanmaan teollisuusmineraalitutkimuksen, jonka tilaaja on PMI-kehitys Oy. Hankkeen projektipäällikkönä toimii FT Olli Sarapää GTK:sta. Projektigeologina on geologi Timo Ahtola GTK:sta. 5. ESISELVITYS Esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa olemassa oleva tieto Pohjois-Pohjanmaalla esiintyvistä teollisuusmineraaleista ja sen pohjalta esittää kenttätutkimussuunnitelma kesälle 1999. Tietojen keruuseen osallistui allekirjoittaneen lisäksi tutkimusassistentti Erkki Herola. Geofyysikko Jaana Lohva laati ennustekarttoja geofysikaalisten matalalento- ja alueellisten painovoimamittausten pohjalta. Esiselvitys tehtiin Geologian tutkimuskeskuksen Espoon toimipisteessä. Työtä on jatkettu raportin laatimisen jälkeenkin. Parhaillaan on tutkittavana Outokumpu Oy:n mittava kairasydäntietokanta. 5.1 Kirjallinen aineisto Esiselvitykseen kerättiin kirjallisuus ja raporttitiedot tutkimusalueen teollisuusmineraaleista. Ne käsittävät 1:100 000 ja 1:400 000 kallioperäkarttojen selitykset sekä alueella suoritettujen teollisuusmineraalitutkimusten raportit ja malmigeologisten tutkimusten raportit, joissa on viitteitä teollisuusmineraaleista. Käytössä on myös GTK:n ylläpitämä teollisuusmineraalitietokanta sekä Mid-Norden teollisuusmineraalitietokanta. 5.2 Kairasydänmateriaali Tutkimusalueen kairasydänmateriaali tarkistettiin käymällä läpi raportit Lopen kairasydänarkistossa säilytettävien kairansydänten osalta. Myös Outokummun kairasydänaineisto tarkastetaan. Kairansydänraporteista on viitteiksi luettu esiintulleet teollisuusmineraalimaininnat. Tutkimusalueen valtaukset ja varaukset liittyvät metallisten malmien lähinnä nikkelin ja kullan tutkimuksiin. Teollisuusmineraalitutkimuksia ei alueella ole käynnissä.
3 5.3 Kansannäytehavainnot Vanhat kansannäyteraportit ja -havainnot käytiin läpi. Kalliopaljastumien osuus tutkimusalueen pinta-alasta on pieni ja siksi lähes kaikki kansannäytehavainnot on lohkarehavaintoja. Teollisuusmineraalilohkare on siinä tapauksessa viite maapeitteen alla ja kallion pinnassa olevasta teollisuusmineraaliaiheesta, joko läheltä tai kaukaa lohkareen löytöpaikasta. 5.4 Haastattelut Tutkimusalueella toimineita geologeja (P. Härmä, N. Kärkkäinen, T. Kuivasaari, M. Niemelä, J. Nikander, M. Nironen, O. Sarapää, M. Vaarma ja K. Västi) ja paikallisia asiantuntijoita (M. Huuskonen) haastateltiin. Näin saatiin arvokasta informaatiota alueen teollisuusmineraalipotentiaalista mm teollisuusmineraaliviitteitä, joita ei esiinny kirjallisuudessa. Haastatteluja tullaan jatkamaan. 5.5 Kartta- ja geofysikaalinen aineisto Teollisuusmineraalihavaintojen, kallioperäkarttojen ja geofysikaalisen aineiston pohjalta laadittiin ennustekarttoja teollisuusmineraalien suhteen potentiaalisista alueista. Alueelta on käytössä 1:100 000 ja l: 400 000 mittakaavaisia kallioperäkarttoja. Niiltä osin aluetta kun kartoitukseltaan yksityiskohtaisempia ja tarkempia 1:100 000 kallioperäkarttoja ei ole saatavissa, on käytetty 1:400 000 mittakaavaisia kallioperäkarttoja. Jos alueelta ei ole 1:100 000 olevia kallioperäkarttoja, osoittaa se että alue ei ole kovin tarkkaan kartoitettu ja antaa suuremman mahdollisuuden uuden teollisuusmineraaliaiheen löytymiselle jopa kalliopaljastumalta. Teollisuusmineraalien etsinnässä käytetään samoja geofysikaalisia menetelmiä kuin metallimalmien etsinnässä. Geofysiikan avulla pystytään arvioimaan alueita, jotka ei ole paljastuneina eli, jos paljastuneilta alueilta ei löydy teollisuusmineraaliaiheita, ei se tarkoita etteikö niitä olisi maapeitteen alla olevassa kallioperässä. Ennustekartat toivat paljon viitteitä kaoliinista, ilmeniitistä, rikkikiisusta ja grafiitista. Yksityiskohtaisempien ennustekarttojen teko jatkuu. 5.6 Kenttätutkimussuunnitelma eli tutkimuskohteiden valinta kartoilta. Edellä käydyn aineiston perusteella on tutkimusalueen kunnat käyty läpi aakkosjärjestyksessä. Kunkin kunnan kohdalle on merkitty kirjallisuus ja raporttitiedoista saadut viitteet eri teollisuusmineraaleista, kansannäytehavainnot eri teollisuusmineraaleista sekä lueteltu kallioperäkarttojen ja geofysikaalisen materiaalin avulla valittuja potentiaalisia teollisuusmineraalikohteita peruskarttalehdittäin. Luetellut kohteet on käyty tarkistamassa maastossa. Kohteista otettiin näyte ja näytteistä tehtiin tarvittaessa ohuthietutkimuksia, kemiallisia analyysejä sekä rikastuskokeita. Jos havaintokohteessa ei ole kalliopaljastumia, täytyy se tutkia toisella tavalla.
4 6. MAASTOTUTKIMUKSET Väliraportti sisältää tiedot Keski-Suomen alueella 16.7. - 2.9. 1999 välisenä aikana tehdyistä maastotutkimuksista. Kohteet ovat pääosin samoja, jotka esitettiin tarkistettaviksi esiselvitysraportissa. Lisänä olivat kesän-99 aikana tulleet kansannäytteet. 6.1. Maastotarkistukset Maastokäynnit tehtiin Pihtiputaalla sijaitsevasta tukikohdasta käsin. Karttojen ja kivivasaran lisäksi mukana maastossa oli suskeptibiliteettimittari kiven magneettisuuden määrittämiseen. Laite oli apuna erityisesti gabrointruusioita kartoitettaessa paikallistamaan magnetiittipitoiset ja samalla mahdolliset ilmeniittipitoiset gabrot. Kohteet merkittiin peruskartoille ja koordinaatit määritettiin GPS-laitteella. Maastokohteet kartoitettiin geologisesti paljastamalla ensin aluetta tarvittaessa. Kohteesta täytettiin kartoitushavaintolomake. Lähes kaikista kohteista otettiin myös kivinäyte. Näytettä ei otettu, jos paljastuman kivilaji oli jotain muuta ja merkityksetöntä kuin mitä oli lähdetty etsimään. Esimerkiksi gabropaljastumia etsittäessä vastaan tuli usein koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle tyypillistä kiillegneissiä tai granodioriittia. Kaikkia esiselvitysraportissa mainittuja tarkistuskohteita ei maastossa käyty läpi. Tällaisia olivat kohteet, joiden alueella ei peruskarttojen mukaan ollut kalliopaljastumia (esim. kaikki geofysiikan perusteella kaoliinipotentiaalisiksi luetut alueet). Niiden malmipotentiaalisuus arvioitiin erikseen. Koko Pohjois-Pohjanmaan tutkimusalueelle on tyypillistä, että paksujen maakerrosten johdosta kalliopaljastumia on pinta-alaan nähden verrattain vähän. Tämän vuoksi useat eri kivilajien väliset rajat on piirretty kallioperäkarttoihin geofysikaalisen aineiston perusteella. Uudet kansannäytehavainnot tarkistettiin maastossa ja niistä laadittiin raportit. Vanhojen kansannäytteiden uudelleenarviointia tehtiin, mikäli näyte oli kiinnostava ja lähettäjä tavoitettiin. Osa esiselvitysraportissa mainituista kansannäytekohteista siis karsittiin. Maastokäynnin yhteydessä arvioitiin kivilajin mineraalikoostumuksen ja esiintymisen perusteella kohteen jatkotutkimustarve teollisuusmineraalin käytön kannalta. Toiseksi arvioitiin kiven soveltuvuutta rakennuskiveksi sen ulkoasun, paljastumaolosuhteiden ja ehjyyden perusteella. 6.2. Tutkimuskohteiden arviointi Liitteessä 1. on maastokohteet lueteltu kunnittain aakkosjärjestyksessä juoksevan havaintonumeroinnin mukaisesti. Ensin on havaintonumero, sitten karttalehti, paljastumaa lähinnä oleva paikannimi peruskartalta, koordinaatit, kivilaji, näyte (on: X) ja viimeisenä on maastokäynnin perusteella arvioitu kohteen kiinnostavuutta jatkotutkimuksia silmälläpitäen (1 ensisijainen jatkotutkimuskohde, II toissijainen jatkotutkimuskohde, III ei aihetta jatkotutkimuksiin). Tarkemmat tiedot löytyvät kartoitushavaintolomakkeista. Ensisijaisiksi jatkotutkimuskohteiksi luettiin maastokohteet, jotka ovat potentiaalisia esiintymiä. Toissijaisiksi jatkotutkimuskohteiksi luettiin kohteet, jotka vaativat lisä-
5 tutkimuksia. Kolmoskohtaan kuuluivat kohteet, jotka eivät aiheuta jatkotutkimuksia ei teollisuusmineraali- eikä rakennuskivimielessä Liitteessä 2. on Pohjois-Pohjanmaan tutkimusalueen kartalle merkitty kaikki kesän - 99 aikana käydyt maastokohteet havaintonumeroin. Kaikki jatkotutkimuskohteet on merkitty punaisilla kolmioilla ja ei jatkotutkimuksia aiheuttavat kohteet mustalla ympyrällä. 6.3. Tutkimuskohteet Haapajärvi Karttalehdillä 2343 08 sekä 2344 08, 09 ja 11 olevissa gabroissa ei havaittu merkittäviä määriä ilmeniittiä. Magneettisuus on kuitenkin joissain näytteissä niin suuri, että ne analysoitiin. Osa käydyistä paljastumista on kivilajiltaan granodioriittia tai dioriittia. Karttalehden 2343 09 ja 12 Kumisevan gabro on paraikaa GTK:n tutkimuskohteena. Kirjallisuuden mukaan karttalehden 3322 01 Kuonassa on sijainnut piimaalouhos, joka on lopetettu. Karttalehden 2344 10 Nokkoudenjärvellä on kirjallisuuden mukaan piimaata. Maastotarkistuksissa piimaalouhosta ei löydetty. Kansannäytehavaintojen paikannustiedot ovat puutteelliset, eikä niitä voitu tarkistaa. Karttalehtien 3312 03 ja 06 painovoimaminimin ja sähköisen anomalian alueella ei ole kalliopaljastumia. Anomaliaan saattaa liittyä kaoliinia. Karttalehtien 2344 01 ja 04 sähköisen anomalian alueella ei ole kalliopaljastumia. Niihin saattaa liittyä grafiittia ja rikkikiisua. Karttalehden 2343 09 sähköisen anomalian alueella olevassa paljastumassa ei havaittu grafiittia. Haapavesi Karttalehtien 2433 05, 08, 09 ja 11 sekä 3411 06 alueella olevat unakiittiset graniittipaljastumat ovat rakennuskivikäyttöä ajatellen kivityypiltään hyvin mielenkiintoisia tumman värinsä ja rakenteensa puolesta. Erityisesti karttalehden 2433 08 alueen laajat unakiittiset kallioalueet tulisi kartoittaa tarkemmin. Jotkut unakiitit ovat kiisuuntuneet. Niiden näytteiden kultapitoisuus analysoidaan. Osa käydyistä kalliopaljastumista on muuttumatonta graniittia. Karttalehden 2433 02 kvartsiviite on tullut tietoon kairausten yhteydessä. Alueella ei ole kalliopaljastumia. Kansannäytehavaintojen paikannustiedot ovat puutteelliset, eikä niitä onnistuttu paikallistamaan. Karttalehtien 2344 09 ja 12, 2433 06, 07, 08, 09, 11 ja 12 sekä 3411 06 alueella olevissa gabroissa ei havaittu ilmeniittiä. Jotkut näytteet analysoitiin korkean magneettisuuden vuoksi. Osa käydyistä kalliopaljastumista on plagioklaasiporfyriittiä, dioriittia tai hapanta vulkaniittia. Paljastumat ovat rakennuskivimielessä pieniä, epätasalaatuisia tai heterogeenisia. Karttalehden 2434 12 gabrojen alueella ei peruskarttojen mukaan ole kalliopaljastumia. Karttalehtien 2433 07 ja 02 kiillegneisseissä ei havaittu grafiittia tai rikkikiisua. Karttalehden 2433 04 porfyroblastiset kiillegneissit sisältävät porfyroblasteina pääasiassa andalusiittia, granaattia (yleensä < 0,5 mm rakeina) ja stauroliittia.
6 Karttalehden 2433 05 geofysiikan perusteella kaoliinipotentiaalisella alueella ei ole kalliopaljastumia. Kestilä Karttalehden 3412 10 gabrossa ei havaittu ilmeniittiä. Paljastumat ovat myös rakennuskivikäyttöä ajatellen liian pieniä. Karttalehdellä 3414 05 on vähän gabroa sulkeumana graniitissa. Suurin osa alueen paljastumista on kivilajiltaan suonigneissiä. Karttalehden 3414 01 ja 04 sähköisten ja magneettisten anomalioiden alueella olevat paljastumat ovat kivilajiltaan granodioriittia. Kärsämäki Karttalehden 3322 09 ja 3411 07 gabrossa ei havaittu ilmeniittiä. Magneettisuus oli joissain näytteissä sen verran suuri, että ne analysoitiin. Osa käydyistä paljastumista on kivilajiltaan granodioriittia. Karttalehden 3322 09 kaoliini-, zeoliitti- ja baryyttiviitteet ovat metallisten malmien tutkimuskairauksista ei-paljastuneilta alueilta. Karttalehden 3322 12 sähköisen ja magneettisen anomalian alueella ei ole kalliopaljastumia. Karttalehden 3322 09 geofysiikan perusteella kaoliinipotentiaalisella alueella ei ole kalliopaljastumia. Karttalehden 3322 08 kiillegneississä ei havaittu grafiittia tai granaattiporfyroblasteja. Nivala Karttalehden 2344 05 kaoliiniviite on vanha 1947 päättynyt kaoliiniaiheinen valtaus. Kaoliinia oli tavattu alunperin jonkin verran kaivoja kaivettaessa. Alueesta ei ole tehty yksityiskohtaisempia tutkimuksia. Kansannäytehavaintojen paikannustiedot ovat puutteelliset, eikä niitä onnistuttu paikallistamaan. Karttalehden 2344 02, 03 ja 05 gabroissa ei havaittu ilmeniittiä. Paljastumat ovat myös rakennuskivikäyttöä ajatellen liian pieniä. Osa käydyistä paljastumista on kivilajiltaan granodioriittia. Osassa gabroista ei peruskarttojen mukaan ole kalliopaljastumia. Karttalehden 2344 03, 05 ja 06 sähköisen ja magneettisen anomalian alueella olevissa harvoissa kiillegneissipaljastumissa ei tavattu grafiittia, rikkikiisua tai Al-rikkaita porfyroblasteja. Piippola Kansannäytehavainto rikkikiisusta on kansannäyte-käyntiraportin mukaan kuution lohkare kvartsiittia ja diopsidikarsia, joka sisältää rikki-, kupari-, ja magneettikiisua sekä sinkkivälkettä.
7 Karttalehden 3411 08, 09 ja 12 sähköisen ja magneettisen anomalian alueen kiillegneisseissä ei havaittu grafiittia, rikkikiisua tai Al-rikkaita porfyroblasteja. Osa käydyistä paljastumista on kivilajiltaan granodioriittia tai dioriittia. Pulkkila Karttalehden 3412 07 sähköisen ja magneettisen anomalian alueen kiillegneisseissä ei havaittu grafiittia tai rikkikiisua. Granaattia on porfyroblasteina, mutta vain vähän. Osa käydyistä paljastumista on kivilajiltaan porfyyristä graniittia. Kansannäytehavaintojen paikannustiedot ovat puutteelliset, eikä niitä onnistuttu paikallistamaan. Karttalehden 3411 06 gabrossa ei havaittu ilmeniittiä. Paljastumat ovat rakennuskivikäyttöä ajatellen pieniä, epätasalaatuisia ja rikkonaisia. Osa käydyistä kalliopaljastumista on kivilajiltaan dioriittia. Pyhäjärvi Karttalehden 3321 12 Komussa sijaitsee tuotannossa ollut piimaaesiintymä. Alueella on piimaata varastoituna aaltopellistä rakennettuihin kouruihin. Piimaa on todennäköisesti peräisin itse varastointialueelta, josta sitä on kuorittu talteen ohut kerros. Ojanpenkereistä saa paikoin kerroksen kaivamalla näkyviin heti orgaanisen maannoksen alapuolelta. Kerroksen paksuus on 20-30 cm. Alueen piimaavarannot eivät juurikaan selvinneet maastotarkistusten yhteydessä. Lehtileikkeen (Savon Sanomat l. 12. 1993) mukaan alueelta on kuitenkin inventoitu piimaata 700 000 tn. Karttalehden 3312 09 geofysiikan perusteella kaoliinipotentiaalisella alueella ei ole kalliopaljastumia. Karttalehden 3321 05 Kurkikallion gabro sisältää ilmeniittiä pirotteena. Aluetta on GTK tutkinut. Näytteet analysoitiin. Karttalehtien 2343 08 ja 11 sekä 3323 02 ja 03 gabroissa ei havaittu ilmeniittiä. Rakennuskivimielessä kalliopaljastumat ovat pieniä, heterogeenisiä tai rikkonaisia. Karttalehden 3322 11 kaoliinipitoista kalliota ei löytynyt. Karttalehden 3321 10 Matarankalliolla on karsikivessä vähän dolomiittia. Karttalehden 3321 12 Ruotasen liuskejaksossa on myös paljastuneena karsikiveä, jossa on dolomiittia. Karttalehden 3321 12 baryytti-, korundi- ja rikkikiisuviitteet ovat Pyhäsalmen malmista. Karttalehden 3322 07 graniittipegmatiittien paljastumat ovat pieniä tai paikallisista lohkareikoista koostuvia. Karttalehdillä 3321 09 ja 10 sekä 3322 07 ja 08 on granaattipitoisia kiillegneissejä. Niiden granaattipitoisuus on vähäinen. Osa paljastumista sijaitsee tiheästi asutulla alueella. Pyhäntä Karttalehden 3324 03 Reposaaressa on paljastuneena kiilleliusketta, jossa on grafiittia pirotteena. Rautaruukki on tehnyt kivestä rikastuskokeita. Karttalehden 3413 04 Rapisevankankaalla on paljastuneena turmaliinipitoista graniittipegmatiittia. Kivi on heterogeenistä sisältäen gneissimäisiä osueita.
8 Kansannäytehavaintojen paikannustiedot ovat puutteelliset, eikä niitä onnistuttu paikallistamaan. Karttalehtien 3413 05, 08 ja 09 gabroissa ei havaittu ilmeniittiä. Kalliopaljastumat ovat rakennuskivikäyttöä ajatellen pieniä, heterogeenisiä ja rikkonaisia. Osa käydyistä paljastumista on kivilajiltaan kiilleliusketta. Reisijärvi Karttalehden 2343 03 grafiittiviite on metallisten malmien tutkimuskairauksista. Grafiittiesiintymän dimensioiden selvittäminen vaatisi lisäkairauksia. Karttalehtien 2343 02, 03, 05 ja 06 gabrolohkareissa on ilmeniittiä runsaana pirotteena. Alue on ilmeniittipotentiaalinen. Karttalehden 2343 05 kalsiittiviite on malmitutkimuksiin liittyvästä kallioperäkartoituksesta. Karsimaisessa kivessä on kerroksina tai venyneinä sulkeumalinsseinä kalsiittia. Karttalehden 2341 12 kaoliinirapauma ja karbonaattikivi (kapeita 5 cm kerroksia) viitteet ovat metallisten malmien kairauksista. Kansannäytehavaintojen paikannustiedot ovat puutteelliset, eikä niitä onnistuttu paikallistamaan. 7. JATKOTUTKIMUSKOHTEET KAUDELLE 2000 Jatkotutkimuskohteiksi on valittu aiheet, jotka aikaisempien tutkimusten, kesän 1999 maastotutkimusten ja kemiallisten analyysien perusteella ovat lupaavimpia teollisuusmineraaliaiheita. Kaoliinipotentiaaliset kohteet on lueteltu.erikseen, koska ne perustuvat pelkästään geofysiikan mittausten antamaan informaatioon. 7.1 Haapajärvi Kumisevan ilmeniittipitoiset gabropaljastumat ja -lohkareet Kumisevan gabrointruusion alueelta ja liepeiltä on löytynyt runsaasti ilmeniittipitoisia gabropaljastumia ja lohkareita (liite 4). Kumisevan gabro sijaitsee Haapajärven kunnan eteläosassa karttalehdellä 2343 12. Liitteen 5 kemiallisten analyysien mukaan näytteet sisältävät kohtuullisesti ilmeniitistä peräisin olevaa titaanidioksidia (TiO 2 ). Kumisevan alueen todellista ilmeniittipotentiaalia ei kuitenkaan tiedetä. Lohijoen varresta 60-luvulla löydetyissä lohkareissa titaanipitoisuus on (7-17,6 % TiO 2 ) korkea (Laitakari, 1963). GTK on 90-luvulla tehnyt geofysikaalisia mittauksia ja kairauksia. Tämän aineiston pohjalta voitaisiin laatia maastotutkimussuunnitelma, joka sisältäisi montutusta ja kairausta. 7.2 Pyhäjärvi Komun piimaaesiintymä Karttalehden 3321 12 Komussa sijaitsee tuotannossa ollut piimaaesiintymä. Lehtiartikkelin (Savon Sanomat 1. 12. 1993) mukaan alueelta on inventoitu piimaata 700 000 tn. Lehtiartikkeliin johtaneet tutkimukset ja alueen nykyinen tila pyritään selvittämään.
9 7.3 Pyhäntä Maaralanperän grafiittijakso Pyhännän Maaralanperästä karttalehden 3324 03 alueelta on Rautaruukki Oy ottanut grafiittinäytteen. Analyysi osoitti E. Pöyliön (1986) mukaan grafiitin niin hyvälaatuiseksi, että suositteli alueen grafiittijakson tarkempaa tutkimusta. W. W. Wilkmanin (1929) mukaan alueen kallioperä koostuu graniittigneissistä. Graniittigeneissi on yksi grafiitin potentiaalisista isäntäkivistä. 7.4 Reisjärvi Kangaskylän ilmeniittipitoiset gabrolohkareet Kangaskylästä, Reisjärven luoteisosasta on karttalehden 2343 03 alueelta löytynyt runsaasti ilmeniittipitoisia gabrolohkareita (liite 6). Lohkareiden isäntäkallio ei ole tiedossa. Näytteistä tehtyjen kemiallisten analyysien mukaan lohkareiden titaani pitoisuudet ovat anomaalisen korkeita (liite 7, MH-97-15 - TPA-99-13).GTK on tehnyt alueella kartoitusta ja mittauksia 90-luvulla. Reisjärvellä mittauksissa esille tulleita painovoima- ja magneettisia häiriöitä ei ole kuitenkaan kairattu (suunniteltu 500 m). Mäntyperän ilmeniittipitoiset gabrolohkareet Mäntyperästä, Reisjärven keskiosasta on karttalehtien 2343 01 ja 02 alueelta löytynyt runsaasti ilmeniittipitoisia gabrolohkareita (liite 8). Lohkareiden isäntäkallio ei ole tiedossa. Näytteistä tehtyjen kemiallisten analyysien mukaan lohkareiden titaani pitoisuudet ovat hyvin lähellä malmina pidettyä 4 %:a TiO 2 (liite 7, MH-97-46 - TPA- 99-14). 8. POHJOIS-POHJANMAAN KAOLIINIPOTENTIAALISET KOHTEET Kaoliinipotentiaalisiksi on arvioitu alueet jotka matalalentogeofysiikan (sähkönjohtavuus ja magneettisuus) sekä alueellisten painovoimamittausten perusteella erottuvat ympäristöstään sähköä hyvin johtavina, ei magneettisina ja painovoimaminimin alueina. Jos alueellista painovoimaa ei ole mitattu, on käytetty pelkästään sähkönjohtavuutta ja magneettisuutta. Luotettavin enustettavuus saavutetaan alueilla, joilla on nämä kaikki käytettävissä. Kohteet on lueteltu kunnittain. Ne tarvitsevat varmistukseksi maastotarkistuksia mittauksin (15 km) ja kairauksin (500 m). Haapavesi Mäyränoja karttalehden 2433 05 alueella (liite 9 nro 1). Suotuperä karttalehden 2433 07 alueella (liite 9 nro 2). Kuljunsaari karttalehden 2433 08 alueella (liite 9 nro 3). Joutenniva karttalehden 3411 04 alueella (liite 12 nro 8). Poutinpuro karttalehden 3411 04 alueella (liite 12 nro 9). Savaloja karttalehden 3411 05 alueella (liite 12 nro 7).
10 Rannankylä karttalehden 3411 05 alueella (liite 12 nro 1). Lekonsaari karttalehden 3411 05 alueella (liite 12 nro 2). Paaliniemi karttalehden 3411 05 alueella (liite 12 nro 3). Petäjäneva karttalehden 3411 05 alueella (liite 12 nro 6). Piipsanneva karttalehden 3411 05 alueella (liite 12 nro 4). Koivikko karttalehden 3411 05 alueella (liite 12 nro 5). Kärsämäki Hirsikangas karttalehden 3322 05 alueella (liite 11 nro 5). Haukipää karttalehden 3322 06 alueella (liite 11 nro 1). Iso-Lapinneva karttalehden 3322 09 alueella (liite 11 nro 3). Puusaari karttalehden 3322 09 alueella (liite 11 nro 2). Ukonkangas karttalehden 3322 09 alueella (liite 11 nro 4). Veneneva karttalehden 3411 04 alueella (liite 12 nro 10). Piippola Soronperä karttalehden 3411 11 alueella (liite 12 nro 11). Pulkkila Jylhänranta karttalehden 3412 07 alueella (liite 13 nro 1). Pvhäjärvi Löytökangas karttalehden 3321 03 alueella (liite 10 nro 1). Pitkäkangas karttalehden 3321 05 alueella (liite 10 nro 2). Kätkytniemi karttalehden 3321 08 alueella (liite 10 nro 3). 9. LOPPUSANAT Edellä mainittujen lisäksi potentiaalisia kohteita saattaa ilmaantua lisää Outokumpu Oy:n Pohjois-Pohjanmaan alueella suorittamissa malmitutkimuksiin liittyvissä syväkairauksissa esiin tulleista runsaista teollisuusmineraaliviitteistä. Esimerkiksi Outokummun kansannäyteaineiston perusteella Siikalatvan seutukunnan alue näyttäisi muodostavan poikkeuksellisen potentiaalisen alueen ilmeniitin esiintymisen suhteen. Aineistoa olisi tarkoitus käydä läpi talven 2000 aikana. Koska tutkimusalue on paljastumaolosuhteiltaan peitteinen ei tämän tyyppisellä maastotarkistuksiin perustuvalla tutkimuksella pystytä havainnoimaaan kaikkia, varsinkaan maapeitteiden alle jääviä teollisuusmineraaliaiheita. Sama pätee alueisiin, joilta ei ole saatavissa geofysikaalista aineistoa, joihin esim. kaoliinipotentiaalisten alueiden ennusteet perustuvat. Pohjois-Pohjanmaan alueen toimintasuunnitelma vuodelle 2000 on esitetty liitteessä 14.
11 10. KIRJALLISUUS Laitakari, A. J. 1963. Raportti Pihtiputaan Liitonjoelta tavattujen hematiitti-ilmeniittimagnetiittilohkareiden perusteella suoritetuista malmitutkimuksista, sekä yhteenveto tavatuista rautamalmiaiheista. 14 s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M17/Pds-63/1. Pöyliö, E. 1986. Grafiittinäytteiden testituloksia, osaraportti. Tutkimusraportti TR00186, Rautaruukki Oy, 3 s. Wilkman, W. W. 1929. Kajaanin (1:400 000) kallioperäkartta, lehti C 4. Maanmittaushallituksen kivipaino, Helsinki.
Kunta Havaintonumero Karttalehti Paikannimi x-koord. y-koord. Kivilaji Näyte Arvio Haapajärvi TPA-99-48 2344 08 Savulankangas 7088 928 2568 286 Gabro X III TPA-99-57 2343 09 Voimalinja 7065 169 2560 664 Kiillegneissi III TPA-99-82 2344 08 Marjokangas 7087 148 2569 935 Granodioriitti III AAK-99-2 2343 08 Kotakallio NW 7055 884 2567 858 Gabro/Dioriitti X III AAK-99-3 2343 08 Kunnan raja 7055 807 2568 051 Gabro/Dioriitti X III Haapavesi PES-99-69 2344 12 Lähdekorpi N 7097 159 2570 421 Plagioklaasiporfyriitti III PES-99-70 2344 12 Majankallio 7097 544 2570 094 Intermediäärinen vulkaniitti X III PES-99-72 2433 08 Sikokalilo 7114 922 2562 948 Graniitti/Unakiitti II PES-99-73 2433 08 Sikokallio W 7114 735 2562 736 Graniitti/Unakiitti X III PES-99-74 2433 08 Kantomäen NW-puoli 7116 063 2562 243 Unakiittigraniitti X II PES-99-75 2433 08 Sikokallion S-puoli 7114 155 2562 819 Unakiittigraniitti II PES-99-76 2433 08 Takakallio 7119 890 2567 862 Gabro X III PES-99-77 2433 08 Kantolankangas 7115 763 2570 684 Gabro X III PES-99-78 3411 06 Aakonvuori 7120 227 3427 228 Unakiittigraniitti X II PES-99-79 2433 08 Matokallio 7118 707 257 0358 Gabro X III PES-99-80 2433 07 Kettukangas 7102 591 2560 794 Kiillegneissi X III PES-99-81 2433 07 Kettukangas 7102 805 2560 587 Kiillegneissi III PES-99-82 2433 07 Kettukangas 7103 036 2560 382 Kiillegneissi X III PES-99-83 2433 07 Pesälänkallio 7108 936 2568 856 Gabro X III PES-99-84 2433 07 Potaskakallio 7108 625 2568 635 Gabro X III TPA-99-45 2344 12 Lähdekorpi SW 7096 679 2570 135 Gabro/Dioriitti III TPA-99-46 2344 12 Lähdekorpi S 7096 530 2570 324 Hapan vulkaniitti X III TPA-99-47 2344 09 Istunkallio 7096 678 2569 782 Plagioklaasiporfyriitti X III TPA-99-61 2433 61 Manninkallio 7123 555 2569 005 Gabro X III TPA-99-62 2433 09 Kokkokallio 7122 840 2570 080 Gabro X III TPA-99-63 2433 09 Pöytäkaarto 7120 494 2561 836 Graniitti/Unakiitti III TPA-99-64 2433 09 Haapokallio SE 7124 004 2572 039 Gabro X III TPA-99-65 2433 09 Haapokalliot SW 7124 063 2571 849 Gabro X III TPA-99-66 2433 09 Haapokallio 7124 230 2571 920 Gabro III TPA-99-67 2433 09 Ryssänkallio 7124 185 2571 721 Gabro X III TPA-99-68 3411 06 Osmankivivuori 7127 268 3427 487 Graniitti X III TPA-99-69 3411 06 Murronpäänneva SE 7127 291 3428 717 Gabro X III TPA-99-83 2433 06 Heinikallio 7129 546 2558 076 Dioriitti III AAK-99-16 2433 09 Haapokallio NE 7124 099 2572 154 Leukogabro X III Liite 1.
Kunta Havaintonumero Karttalehti Paikannimi x-koord. y-koord. Kivilaji Näyte Arvio Haapavesi AAK-99-17 2433 09 Aakovuori 7120 789 2572 677 Graniitti III Kestilä TPA-99-85 3414 05 Neittävänvaara 7143 608 3472 295 Graniitti III TPA-99-86 3414 04 Salmineva SE 7136 246 3474 812 Granodioriitti III TPA-99-87 3414 01 Kettukaarrot 7133 127 3463 214 Sarvivälkegneissi X III EH-99-13 3412 10 Uljuanjoen S-puoli 7131 606 3459 363 Gabro X III Kärsämäki TPA-99-54 3233 08 Haudanjoenkylä 7087 541 3444 105 Kiillegneissi (Migmatiitti) III TPA-99-59 3411 07 Ritomäenkalliot 7100 349 3446 710 Granodioriitti III TPA-99-60 3411 07 Karhusaari 7101 155 3445 783 Granodioriitti III Nivala TPA-99-49 2344 03 Hulisevankangas 7096 473 2549 241 Gabro III TPA-99-50 2344 05 Vierikangas W ja S 7089 550 2551 120 Granodioriitti III TPA-99-51 2344 05 Karvoskylä 7084 040 2556 600 Kiillegneissi/Migmatiitti III TPA-99-52 2344 05 Mattilanmäki 7083 300 2558 00'0 Granodioriitti III Piippola TPA-99-91 3411 08 Lälläsenkangas 7118 227 3448 622 Kiillegneissi III TPA-99-92 3411 08 Koivumaa 7116 454 3449 339 Kiillegneissi III TPA-99-93 3411 08 Pentikäisenlehto W-SW 7110 776 3447 243 Granodioriitti III TPA-99-94 3411 08 Pentikäisenkallio 7110 945 3448 127 Dioriitti X III Pulkkila TPA-99-70 3411 06 Hangasmäenkalliot 7125 608 3435 016 Gabro/Dioriitti III TPA-99-88 3412 07 Haapavuori 7135 575 3446 017 Porfyyrinen Granodioriitti/Graniitti X III TPA-99-89 3412 07 Pulkankalliot 7135 623 3442 800 Kiillegneissi III Pyhäjärvi PES-99-1 3321 12 Komu 7062 200 3459 600 Piimaa X II PES-99-60 3221 05 Kurkikallio 7058 646 3434 790 Gabro X III PES-99-61 3221 10 Egyptinkorpi NW 7042 761 3456 267 Kiillegneissi III PES-99-62 3322 07 Särkiniemi 7073 328 3441 856 Graniittipegmatiitti III PES-99-65 2343 11 Viikatehaudankangas 7053 590 2573 176 Hornblendiitti X III PES-99-66 2343 08 Kotakallio 7055 481 2568 387 Gabro X III PES-99-67 2343 08 Maskuankangas N 7055 963 2569 321 Gabro/Dioriitti X III PES-99-68 2343 08 Kuivakorven S-puoli 7055 813 2568 695 Gabro X III PES-99-71 3322 07 Ruhkapera 7078 809 3446 826 Graniittipegmatiittilohkareita III TPA-99-53 3323 02 Koivikkoniemi NE 7060 017 3464 461 Gabro X III Liite 1.
Liite 1. Kunta Havaintonumero Karttalehti Paikannimi x-koord. y-koord. Kivilaji Näyte Arvio Pyhäjärvi AAK-99-1 3321 10 Matarakallio 7042 544 3455 933 Dolomiittigneissi III Pyhäntä TPA-99-84 3413 09 Pirunkangas NW 7122 581 3482 864 Gabro X III TPA-99-90 3423 03 Reposaari 7098 257 3467 007 Kiillegneissi/-liuske X II EH-99-9 3413 05 Isonkivennevan N-puoli 7110 653 3475 790 Kvartsimaasälpägneissi X III EH-99-10 3413 08 Kirkkokangas 7115 143 3480 988 Kiilleliuske X III EH-99-11 3413 08 Teerimäki 7110 537 3482 143 Kiilleliuske X III EH-99-12 3413 04 Rapisevankangas 7107 355 3478 335 Gneissi X III Reisjärvi TPA-99-13 2343 02 Salmolankangas N 7051 454 2547 683 Gabro X II TPA-99-14 2343 03 Isoaitaus NE 7063 186 2542 943 Gabro X II TPA-99-55 2343 05 Penttimäki SE-E 7055 852 2551 118 Kiillegneissi III TPA-99-56 2343 05 Sydänmaanhaudankangas 7055 429 2551 511 Kvartsimaasälpäliuske/Kiillegneiss III
Liite 14 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI, POHJOIS-POHJANMAA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2000 Vuoden 1999 aikana laadittiin kolme raporttia Pohjois-Pohjanmaan teollisuusmineraalipotentiaalista. Esiselvityksessä kartoitettiin olemassa oleva tieto alueella esiintyvistä teollisuusmineraaleista. Työ perustui geologisiin raportteihin, kirjallisuustietoihin, haastatteluihin, geofysikaalisiin aineistoihin sekä kairaus- ja kartoitusaineistoihin. Väliraportti laadittiin kesän aikana tehtyjen maastotutkimusten tuloksista. Syksyn aikana kesällä kerätyistä kivinäytteistä tehtiin kemiallisia analyysejä ja mikroskooppisia tutkimuksia ja rikastuskoe. Vuoden 1999 loppuraportissa on yhteenveto em. tuloksista ja siinä esitetään seuraavat jatkotutkimuskohteet 1. Kaoliinipotentiaaliset kohteet Haapavedellä, Kärsämäellä, Piippolassa, Pulkkilassa ja Pyhäjärvellä. Eri puolella Pohjois-Pohjanmaata on geofysikaalisten ennustekarttojen perusteella löydetty useita potentiaalisia kaoliiniaiheita. Kaoliini esiintyy aina maapeitteiden alla, joten kaoliinitutkimuksissa geofysikaaliset mittaukset (gravimetrinen, magneettinen, slingram) ja kairaus ovat välttämättömiä aiheiden tarkistamisessa. 2. Komun piimaaesiintymä, Pyhäjärvellä. Esiintymän hyödyntämiskelpoisuus pyritään selvittämään. 3. Kangaskylän ja Mäntyperän ilmeniittigabrolohkareet Reisjärvellä liittyvät voimakkaasti magneettiseen häiriöön ja painovoima-maksimiin. Alueelta on valmiit geofysikaaliset maanpintamittaukset, joiden pohjalta kairaus voidaan suunnitella 4. Kumisevan ilmeniittigabro, Haapajärvellä. Alueelta löydettyjen lohkareiden (7-17.6 % TiO 2 ) vaatii lisäselvityksiä. 5. Siikalatvan ilmeniittigabrot. Outokummun kansanäyteaineistossa on useita havaintoja ilmeniitistä tältä alueelta. 6. Maaralanperän grafiitti, Pyhännällä. Kohde on kiinnostava siellä esiintyy suomugrafiittia gneississä, josta on rikastuskoetulos 88.5% C. Esiselvityksen aikana ei ollut mahdollista perehtyä Outokummun syväkairausmateriaaliin. Tämän arvokkaan aineiston analysointi on tärkeä osa vuoden 2000 tutkimuksissa. Vuoden 2000 kohteellisiin tutkimuksiin haetaan yhteistyökumppaneiksi mineraaleja tuottavia teollisuusyhtiöitä, jotka sijoittavat oman panoksensa tutkimuksiin. Geologiset tutkimukset aloitetaan välittömästi vuoden alussa seuraavan aikataulun mukaisesti:
Geologisten tutkimusten aikataulu Tammi-helmikuu -Outokummun syväkairausaineiston analysointi -Aineiston keruuta jatkotutkimuskohteista -Geofysikaalisten tulkintojen ja mittaussuunnitelmien laadinta kaoliinikohteisiin -Geofysikaaliset mittaukset Maalis-huhtikuu -Geofysikaalisia mittauksia -Kairaussuunnitelman laatiminen -Kaoliinikohteiden kairaus -Näytteiden laboratoriotutkimukset -Reisjärven ilmeniittiaiheen kairaus 28 km 500 m 20-50 näytettä 500 m Toukokuu -Maastotöiden valmistelu; kartta-aineiston tulkinta, kohteiden valinta ja työsuunnitelmien teko -Väliraportti 1 Kesä-syyskuu -Esiintymien geologista kartoitusta, viitteiden tarkistusta, paljastusta traktorikaivurilla ja näytteenottoa -Väliraportti 2 Loka-marraskuu -Laboratoriotutkimuksia (XRF-, XRD-, rikastuskokeita, ohuthietutkimuksia), tulosten tulkinta -Loppuraportti Kustannusarvio vuodelle 2000 (mk) Geologi 4.5 kk, palkka+matkakulut 260000 mk Kesäapulainen 1.5 kk 36600 Kairaus 1000 m 300000 Geofysiikan mittaukset 28 km, sis. tulkinnan 172000 Kaivinkoneen käyttö 12200 Laboratoriokokeet 45800 Hallinto ja toimistokulut 93200 Kokoukset 12200 Yhteensä 932000 mk Espoossa 13.12.1999 Geologi Olli Sarapää