SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, KESKI-POHJANMAA

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Erkki Herola Jaana Lohva Olli Sarapää Raportti M89/2000/1 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4576 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, KESKI-POHJANMAA PMI-Kehitys Oy:n tilaustutkimus

2 1 l. JOHDANTO Tässä raportissa kootaan yhteen esiselvityksen ja maastotarkistusten tulokset ja esitetään potentiaalisimmat jatkotutkimuskohteet vuodelle Niihin sisältyy maastokäynnein arvioitujen kohteiden lisäksi geofysiikan perusteella teollisuusmineraalien suhteen potentiaalisiksi arvioituja alueita joita ei ole voitu tarkistaa maastossa kalliopaljastumien puuttumisen vuoksi. 2. TAUSTA Suomessa on tuotannossa 21 teollisuusmineraalikaivosta. Vuonna 1998 teollisuusmineraalien louhinta karbonaattikivet mukaan lukien (14,0 milj. t) oli nelinkertainen metallisten malmien louhintaan verrattuna (3,2 milj. t). Vaikka kotimaisten raaka-aineiden tuotanto on lisääntynyt voimakkaasti, teollisuusmineraalien tuotantokapasiteetti ei riitä. Erityistä kysyntää on paperipigmenttimineraaleista. Niiden kulutus oli viime vuonna 2,6 milj. tonnia ja arvo 2 miljardia markkaa. Eniten tuotiin Suomeen kaoliinia, 1,3 milj. tonnia (arvo 1 miljardi markkaa). Karbonaatin käyttö oli 1,1 milj. tonnia, josta tuonnin osuus yli 0,5 milj. tonnia. Etupäässä maaleissa käytettävän titaanioksidin raaka-aineen ilmeniitin tuonti oli 0,3 milj. t. Talkkia tuotettiin 0,4 milj. tonnia ja siitä puolet meni vientiin. Suomenselän 6-alueella ainoa tuotannossa oleva teollisuusmineraali on rikkikiisu, jota saadaan sivutuotteena Pyhäsalmen sinkki- kuparikaivoksesta. Alue on kallioperältään vaihteleva ja niinpä teollisuusmineraaliaiheiden kirjo on runsas käsittäen havaintoja dolomiitista, kalsiitista, ilmeniitistä, spodumeenista kaoliinista, kvartsista, kalimaasälvästä, plagioklaasista, wollastoniitista, baryytista, rikkikiisusta, suomugrafiitista, piimaasta andalusiitista, sillimaniitista ja granaatista. Varsinaisten teollisuusmineraalien lisäksi alueelta on havaintoja rakennus-, teollisuus- ja korukivistä. Keski- Pohjanmaan alueella on käynnissä KeLiBer-projekti jonka tavoitteena on selvittää pienimuotoisen kaivostoiminnan mahdollisuutta maakunnan litiumvarojen hyödyntämiseksi ja rikastamiseksi sekä jalostamiseksi metalliseksi litiumiksi. Keväällä 2000 on tarkoitus Läntän esiintymästä koelouhia noin tonnia tavaraa rikastuskokeita varten. Kälviän Koivusaarennevan ilmeniittiesiintymää tutkii Kalvinit Oy. Hanke liittyy EU:n tavoite 6-ohjelman toimintalinjaan 1 (yritystoiminnan vahvistaminen ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen) ja sen toimenpidekokonaisuuteen 1.1 (alueen elinkeinorakennetta monipuolistavan ja kehittävän uuden yritystoiminnan synnyttäminen). Tutkimushankkeesta saatavia tuloksia voidaan hyödyntää sekä uuden yritystoiminnan perustamisessa että nykyisen kaivannaisteollisuuden turvaamisessa. Alueella jo olevaa kaivannaisteollisuutta tulee vahvistaa ja monipuolistaa.

3 2 3. TAVOITTEET Suomenselän teollisuusmineraaliprojektin varsinaisena tavoitteena on löytää taloudellisesti hyödynnettävissä olevia teollisuusmineraaliesiintymiä, joiden raakaainemäärät ovat riittävän suuria teollisuusmineraalien louhinnan ja teollisen jalostustoiminnan aloittamiselle. Yleistavoitteena on turvata kaivannaistoiminnan jatkuminen Suomenselän alueella myös tulevaisuudessa luomalla uusia työpaikkoja ja turvaamalla entisten työpaikkojen säilyminen. 4. ORGANISAATIO Hankkeen hallinto ja hakija organisaationa toimii PMI-kehitys Oy vastuuhenkilönä Aulis Loukusa, joka toimii myös ohjausryhmän puheenjohtajana. Toimeksiantoa valvoo projektin ohjausryhmä, joka koostuu seutukuntien ja rahoittajien edustajista sekä asiantuntijajäsenistä. Geologian tutkimuskeskus suorittaa toimeksiantona Keski-Suomen teollisuusmineraalitutkimuksen, jonka tilaaja on PMI-kehitys Oy. Hankkeen projektipäällikkönä toimii FT Olli Sarapää GTK:sta. Projektigeologina on geologi Timo Ahtola GTK:sta. 5. ESISELVITYS Esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa olemassa oleva tieto Keski-Pohjanmaalla esiintyvistä teollisuusmineraaleista ja sen pohjalta laadittiin kenttätutkimussuunnitelma syksylle Tietojen keruuseen osallistui allekirjoittaneen lisäksi tutkimusassistentti Erkki Herola. Geofyysikko Jaana Lohva laati ennustekarttoja geofysikaalisten matalalento- ja alueellisten painovoimamittausten pohjalta. Esiselvitys tehtiin Geologian tutkimuskeskuksen Espoon toimipisteessä. Työtä jatkettiin raportin laatimisen jälkeenkin. 5.1 Kirjallinen aineisto Esiselvitykseen kerättiin kirjallisuus ja raporttitiedot tutkimusalueen teollisuusmineraaleista. Ne käsittävät 1: ja 1: kallioperäkarttojen selitykset sekä alueella suoritettujen teollisuusmineraali- ja malmigeologisten tutkimusten raportit, joissa on viitteitä teollisuusmineraaleista. Käytössä on myös GTK:n ylläpitämä teollisuusmineraalitietokanta sekä MidNorden teollisuusmineraalitietokanta. 5.2 Kairasydänmateriaali Tutkimusalueen kairasydänmateriaali tarkistettiin käymällä läpi raportit Lopen kairasydänarkistossa säilytettävien kairansydänten osalta. Myös Outokummulta saatiin tieto kairaustuloksista. Kairansydänraporteista on viitteiksi luettu esiin tulleet teollisuusmineraalimaininnat. Tutkimusalueen valtaukset ja varaukset liittyvät metallisten malmien lähinnä nikkelin ja kullan tutkimuksiin. Teollisuusmineraalitutkimuksia tekee alueella GTK (ilmeniitti) sekä KeLiBer-projekti (spodumeeni/litium).

4 3 5.3 Kansannäytehavainnot Vanhat kansannäyteraportit ja havainnot käytiin läpi. Kalliopaljastumien osuus tutkimusalueen pinta-alasta on pieni ja siksi lähes kaikki kansannäytehavainnot on lohkarehavaintoja. Teollisuusmineraalilohkare on joka tapauksessa konkreettinen viite maapeitteen alla ja kallion pinnassa olevasta teollisuusmineraaliaiheesta, joko läheltä tai kaukaa lohkareen löytöpaikasta. 5.4 Haastattelut Tutkimusalueella toimineita geologeja (N. Kärkkäinen, T. Kuivasaari, M. Niemelä, J. Nikander, M. Nironen, M. Vaarma ja K. Västi) ja paikallisia asiantuntijoita (M. Huuskonen) haastateltiin. Näin saatiin arvokasta informaatiota alueen teollisuusmineraalipotentiaalista mm teollisuusmineraaliviitteitä, joita ei esiinny kirjallisuudessa. Haastatteluja tullaan jatkamaan. 5.5 Kartta- ja geofysikaalinen aineisto Teollisuusmineraalihavaintojen, kallioperäkarttojen ja geofysikaalisen aineiston pohjalta laadittiin ennustekarttoja teollisuusmineraalien suhteen potentiaalisista alueista. Alueelta on käytössä 1: ja l: mittakaavaisia kallioperäkarttoja. Niiltä osin aluetta kun kartoitukseltaan yksityiskohtaisempia ja tarkempia 1: kallioperäkarttoja ei ole saatavissa on käytetty 1: mittakaavaisia kallioperäkarttoja. Jos alueelta ei ole 1: olevia kallioperäkarttoja, osoittaa se että alue ei ole kovin tarkkaan kartoitettu ja antaa suuremman mahdollisuuden uuden teollisuusmineraaliaiheen löytymiselle jopa kalliopaljastumalta. Teollisuusmineraalien etsinnässä käytetään samoja geofysikaalisia menetelmiä kuin metallimalmien etsinnässä. Geofysiikan avulla pystytään arvioimaan alueita, jotka ei ole paljastuneina, eli jos paljastuneilta alueilta ei löydy teollisuusmineraaliaiheita, ei se tarkoita, etteikö niitä olisi maapeitteen alla olevassa kallioperässä. Ennustekartat toivat useita viitteitä kaoliinista, ilmeniitistä, rikkikiisusta ja grafiitista. Yksityiskohtaisempien ennustekarttojen teko jatkuu. 5.6 Kenttätutkimussuunnitelma eli tutkimuskohteiden valinta kartoilta. Edellä käydyn aineiston perusteella on tutkimusalueen kunnat käyty läpi aakkosjärjestyksessä. Kunkin kunnan kohdalle on merkitty kirjallisuus ja raporttitiedoista saadut viitteet eri teollisuusmineraaleista, kansannäytehavainnot eri teollisuusmineraaleista sekä lueteltu kallioperäkarttojen ja geofysikaalisen materiaalin avulla valittuja potentiaalisia teollisuusmineraalikohteita peruskarttalehdittäin. Luetellut kohteet käytiin tarkistamassa maastossa. Kohteista otettiin näyte ja näytteistä tehtiin tarvittaessa ohuthietutkimuksia, kemiallisia analyysejä sekä rikastuskokeita. Jos havaintokohteessa ei ole kalliopaljastumia, täytyy se tutkia toisella tavalla.

5 4 6. MAASTOTUTKIMUKSET Maastotutkimukset Keski-Pohjanmaan alueella tehtiin Kohteet ovat pääosin samoja, jotka esitettiin tarkistettaviksi esiselvitysraportissa Maastotarkistukset Maastokäynnit tehtiin Ullavalla ja Kaustisilla sijaitsevista tukikohdista käsin. Tutkimuksen suorittivat geologi Timo Ahtola, tutkimusassistentit Kalevi Karttunen ja Mikko Pelkkala GTK:sta sekä PMI-kehityksen palkkaama opiskelija Petri Saarela. Karttojen ja kivivasaran lisäksi mukana maastossa oli suskeptibiliteettimittari kiven magneettisuuden määrittämiseen. Laite oli apuna erityisesti gabrointruusioita kartoitettaessa paikallistamaan magnetiittipitoiset ja samalla mahdolliset ilmeniittipitoiset gabrot. Kohteet merkittiin peruskartoille ja koordinaatit määritettiin GPS laitteella. Maastokohteet kartoitettiin geologisesti paljastamalla ensin aluetta tarvittaessa. Kohteesta täytettiin kartoitushavaintolomake. Lähes kaikista kohteista otettiin myös kivinäyte. Näytettä ei otettu jos paljastuman kivilaji oli jotain muuta ja merkityksetöntä kuin mitä oli lähdetty etsimään. Esimerkiksi gabropaljastumia etsittäessä vastaan tuli usein koko Keski-Pohjanmaan alueelle tyypillistä kiillegneissiä tai granodioriittia. Kaikkia esiselvitysraportissa mainittuja tarkistuskohteita ei maastossa käyty läpi. Tällaisia olivat kohteet joiden alueella ei peruskarttojen mukaan ollut kalliopaljastumia (esim. kaikki geofysiikan perusteella kaoliinipotentiaalisiksi luetut alueet). Niiden malmipotentiaalisuus arvioitiin erikseen. Koko Keski-Pohjanmaan tutkimusalueelle on tyypillistä, että paksujen maakerrosten johdosta kalliopaljastumia on pinta-alaan nähden verrattain vähän. Poikkeuksen tähän tuovat pegmatiittigraniitit, jotka muodostavat yhtenäisiä hyvin paljastuneita kallioalueita. Tämän vuoksi useat eri kivilajien väliset rajat on piirretty kallioperäkarttoihin geofysikaalisen aineiston perusteella. Uudet kansannäytehavainnot tarkistettiin maastossa ja niistä laadittiin raportit. Vanhojen kansannäytteiden uudelleenarviointia tehtiin, mikäli näyte oli kiinnostava ja lähettäjä tavoitettiin. Osa esiselvitysraportissa mainituista kansannäytekohteista siis karsittiin. Maastokäynnin yhteydessä arvioitiin kivilajin mineraalikoostumuksen ja esiintymisen perusteella kohteen jatkotutkimustarve teollisuusmineraalin käytön kannalta. Toiseksi arvioitiin kiven soveltuvuutta rakennuskiveksi sen ulkoasun, paljastumaolosuhteiden ja eheyden perusteella Tutkimuskohteiden arviointi Liitteessä 1. on maastokohteet lueteltu kunnittain aakkosjärjestyksessä juoksevan havaintonumeroinnin mukaisesti. Ensin on havaintonumero, sitten karttalehti, paljastumaa lähinnä oleva paikannimi peruskartalta, koordinaatit, kivilaji, näyte (on: X) ja viimeisenä on maastokäynnin perusteella arvioitu kohteen kiinnostavuutta jatkotutkimuksia silmälläpitäen (I ensisijainen jatkotutkimuskohde, II toissijainen jatkotutkimuskohde, III ei aihetta jatkotutkimuksiin). Tarkemmat tiedot löytyvät kartoitushavaintolomakkeista.

6 5 Ensisijaisiksi jatkotutkimuskohteiksi luettiin maastokohteet, jotka ovat potentiaalisia esiintymiä. Toissijaisiksi jatkotutkimuskohteiksi luettiin kohteet jotka vaativat lisätutkimuksia. Kolmoskohtaan kuuluivat kohteet, jotka eivät aiheuta jatkotutkimuksia ei teollisusmineraali eikä rakennuskivimielessä. Liitteessä 2. on Keski-Pohjanmaan tutkimusalueen kartalle merkitty kaikki kesän -99 aikana käydyt maastokohteet havaintonumeroin. Kaikki jatkotutkimuskohteet on merkitty punaisilla kolmioilla ja ei jatkotutkimuksia aiheuttavat kohteet mustalla ympyrällä. Lisäksi kaoliinipotentiaaliset kohteet on merkitty punaisella tähdellä ja ilmeniittipotentiaaliset kohteet punaisella neliöllä Tutkimuskohteet Halsua Esiselvityksessä mainittu karttalehden rikkikiisuaihe (kaiv.rek.nro. 1806/1-20.) tarkistettiin maastossa. Rikkikiisua ei esiinny kalliopaljastumissa. Ympäristön paljastumat ovat granodioriittia. GTK on tutkinut alueen ilmeniittipotentiaalia (Kärkkäinen, 1997) karttalehden alueella. Tutkimukset on käynnissä karttalehden Kairinevalla jossa GTK on tehnyt geofysikaalisia maastomittauksia. Kaustinen Karttalehden alueella on esiintymänimellä Vintturi (kaiv.rek.nro. 1943/1) oleva Oy Partek Ab:n tutkima spodumeenipegmatiittiesiintymä. Esiintymä on Olle Sirenin valtauksessa. Karttalehden alueella osittain Kaustisen kunnan puolella on esiintymänimellä Pirttijärvi (kaivosrekisterin numero 1944) oleva Oy Partek Ab:n tutkima spodumeenipegmatiittiesiintymä. Esiintymä on Olle Sirenin valtauksessa. Karttalehden alueella on syväkairauksissa lävistetty grafiittipitoisia kivilajeja. Alueella ei ole kalliopaljastumia. Karttalehtien , 08, 10 ja 11 alueella olevat pegmatiittigraniitit ovat heterogeenisiä raekoon vaihdellessa runsaasti. Pegmatiittigraniittien pegmatiittiset osueet osoittautuivat pienialaisiksi, eikä niillä ole taloudellista merkitystä. Karttalehtien , 08 ja 09 alueella grafiitti ja/tai kiisupitoiset liuskeet on huonosti paljastuneita. Grafiittia on lävistetty kairauksissa ( % C), mutta se on liian hienorakeista teollisuusmineraalikäyttöön. Karttalehdille , 11 ja merkityt kiillegneissit sisältävät alumiinisilikaatteja porfyroblasteina, mutta ei ainakaan paljastumassa riittävinä määrinä. Lestijärvi GTK on tutkinut alueen ilmeniittiaiheet (Kärkkäinen, 1997) karttalehtien ja alueilla, eikä maastotarkistuksia näin ollen tehty.

7 6 Perho Karttalehtien sekä ja 08 alueella olevissa gabroissa ei havaittu ilmeniittiä. Muutama näyte analysoitiin korkean magneettisuuden vuoksi (analyysit taulukossa 1). Osa käydyistä paljastumista on kivilajiltaan dioriittia tai granodioriittia. Karttalehden alueella olevat pegmatiittigraniitit ovat heterogeenisiä raekoon vaihdellessa runsaasti. Paljastumissa pegmatiittiset osueet ovat pienialaisia, eivätkä sovellu hyötykäyttöön. Toholampi Karttalehtien , 06, 08 ja 09 rikkikiisua koskevan Outokumpu Oy:n vanhan valtauksen alueella olevissa kalliopaljastumissa on paikoin kiisupirotetta. Karttalehden ilmeniittiviite liittyy nikkelitutkimusten (Sipilä, 1983) yhteydessä kairattuun gabroon, jossa on vähän ilmeniittiä. GTK on tutkinut alueen ilmeniittipotentiaalia (Kärkkäinen, 1997 ja 1999) karttalehtien ja 06 sekä , 04 ja 07 alueilla. Karttalehden kiilleliuskeet sisältävät porfyroblasteina pääasiassa granaattia ja andalusiittia, mutta eivät riittäviä määriä. Ullava Karttalehden ja 03 alueella on esiintymänimellä Länttä (kaivosrekisterin numero 1942/la) oleva Oy Partek Ab:n tutkima spodumeenipegmatiittiesiintymä. Esiintymä on Olle Sirenin valtauksessa. GTK on tarkistanut kairauksin Morsiamenniemen gabrojen ilmeniittipotentiaalia (Kärkkäinen, 1997) karttalehden alueella. Karttalehtien sekä alueella olevissa gabroissa ei havaittu ilmeniittiä. Osa käydyistä paljastumista on kivilajiltaan dioriittia tai granodioriittia. Veteli Karttalehden vanhalta valtausalueelta löytyi grafiitti ja kiisupitoisia lohkareita sekä vanhoja kaivantoja. Lohkarenäytteen hiilipitoisuus analysoitiin (taulukko 1). Karttalehden Isoskallion eteläosassa on pegmatiittigraniitissa pienialainen kvartsisulkeuma, jossa on beryllikiteitä. Ympäröivällä kallioalueella ei ole lisähavaintoa beryllistä. Karttalehtien , ja 10 sekä alueella olevat pegmatiittigraniitit ovat heterogeenisiä raekoon vaihdellessa keskirakeisesta karkearakeiseen. Pegmatiittigraniittien pegmatiittiset osueet ovat pienialaisia. Karttalehtien ja 12 kiillegneissipaljastumilla ei tavattu granaattia.

8 7 7. JATKOTUTKIMUSKOHTEET KAUDELLE 2000 Keski-Pohjanmaan alueen potentiaalisimmat teollisuusmineraalit ovat ilmeniitti ja spodumeeni. Ilmeniitti TiO 2 pigmentin ja spodumeeni Li-raaka-ainelähteenä. Ilmeniitin etsintää tekee alueella aktiivisesti GTK ja hyödynnettävyyttä tutkii Kalvinit Oy Kälviän puolella sijaitsevalla Koivusaarennevan esiintymällä. KeLiBerprojektissa puolestaan tutkitaan pegmatiitteihin liittyvien spodumeeniesiintymien Livarantojen hyödynnettävyyttä. Suomenselän teollisuusmineraaliprojektin puitteissa ei näihin jo tutkimuksen alla oleviin kohteisiin puututa. Jatkotutkimuskohteiksi on valittu aiheet, jotka aikaisempien tutkimusten, kesän 1999 maastotutkimusten ja kemiallisten analyysien perusteella ovat lupaavimpia teollisuusmineraaliaiheita. Kaoliini- ja ilmeniittipotentiaaliset kohteet on lueteltu erikseen, koska ne perustuvat pelkästään geofysiikan mittausten antamaan informaatioon. 7.1 Ullava Rimpinevan grafiittipotentiaalinen alue Rimpinevalla karttalehden alueella (liite 3) on tehty geofysikaalisia mittauksia (Gehör et. al. 1992). Alueella on hyvä johde, johon ei liity selvää magneettista anomaliaa. Alueella ei ole kalliopaljastumia. Jatkotutkimuksiksi ehdotetaan sähköistä ja magneettista mittausta sekä syväkairausta. 8. KESKI-POHJANMAAN KAOLIINIPOTENTIAALISET KOHTEET Kaoliinipotentiaalisiksi on arvioitu alueet, jotka matalalentogeofysiikan (sähkönjohtavuus ja magneettisuus) sekä alueellisten painovoimamittausten perusteella erottuvat ympäristöstään sähköä hyvin johtavina, ei magneettisina ja painovoimaminimin alueina. Jos alueellista painovoimaa ei ole mitattu, on käytetty pelkästään sähkönjohtavuutta ja magneettisuutta. Luotettavin ennustettavuus saavutetaan alueilla, joilla on nämä kaikki käytettävissä. Kohteet on lueteltu kunnittain. Ne tarvitsevat varmistukseksi maastotarkistuksia mittauksin (15 km) ja kairauksin (500 m). Halsua Roskaojansaaret karttalehden alueella (liite 4 nro 1) Ullava Lokaperä karttalehden alueella (liite 4 nro 2) Pikku Tuohineva karttalehden alueella (liite 4 nro 3)

9 8 Veteli Pahantaipaleenmaa karttalehden alueella (liite 4 nro 4) 9. KESKI-POHJANMAAN ILMENIITTIPOTENTIAALISET KOHTEET Karttalehtien , 02, 05 ja 07 magneettisiin ja gravimetrisiin anomalioihin liittyviä ilmeniittigabroja ei esiinny paljastuneena. Näitä GTK on tutkimuksissaan kairannut Koivusaarennevan ilmeniittiesiintymän jatkeilla Peränevalla (osin Halsuan puolella) ja viimeksi Kairinevalla geofysikaalisin mittauksin. Toholammin puolella sijaitseva Lylynevan ilmeniittiesiintymä Koivusaarennevan koillispuolella on yksi GTK:n tutkimuskohteista. Ilmeniittiesiintymät sijaitsevat suoalueilla n. 10 m paksuisen maapeitteen alla eikä siellä ole paljastumia. Ilmeniittipotentiaalisiksi on arvioitu alueet jotka matalalentogeofysiikan (magneettisuus) sekä alueellisten painovoimamittausten perusteella erottuvat ympäristöstään magneettisina ja painovoimamaksimin alueina. Alueista puuttuvat ne jotka GTK on alueellisen ilmeniitin etsinnän puitteissa tutkinut. Kohteet on lueteltu kunnittain. Ne tarvitsevat varmistukseksi maastotarkistuksia mittauksin (15 km) ja kairauksin (500 m). Halsua Haarahaudankangas karttalehden alueella (liite 5 nro 1) Lestijärvi Paukaneva karttalehden alueella (liite 5 nro 2) Veteli Haarahaudankangas karttalehden alueella (liite 5 nro 1) 10. LOPPUSANAT Koska tutkimusalue on paljastumaolosuhteiltaan peitteinen, ei tämän tyyppisellä maastotarkistuksiin perustuvalla tutkimuksella pystytä havainnoimaaan kaikkia, varsinkaan maapeitteiden alle jääviä teollisuusmineraaliaiheita. Sama pätee alueisiin joilta ei ole saatavissa geofysikaalista aineistoa, joihin esim. kaoliini- ja ilmeniittipotentiaalisten alueiden ennusteet perustuvat.

10 9 11. KIRJALLISUUS Gehör, S., Niskanen, M., Pernu, T., Salmirinne, H Keski-Pohjanmaan grafittiprojektin geofysikaaliset tutkimukset. 61 s. Oulun yliopisto, Geofysiikan laitos, tutkimusraportti. Kärkkäinen, Niilo Ilmeniitin etsintää Toholammilla v s., 5 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2342/99/10/1. Kärkkäinen, Niilo Alueellista ilmeniitin etsintää Keski-Pohjanmaalla v s., 6 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/2341/97/10/1. Sipilä, Esko Toholammen gabron nikkelitutkimukset s., 10 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2342/-83/1/10.

11 10 Taulukko 1 näytetunnus karttalehti kunta kivilaji Na 2 O MgO AI 2 O 3 SiO 2 P 2 O 5 K 2 O CaO TiO 2 MnO Fe 2 O 3 S C % % % % % % % % % % % % 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 811L PES Perho gabro 4,53 2,98 19,3 55,8 0,408 1,01 6,92 1,11 0,122 7,29 0,031 0,10 PES Perho gabro 3,29 2,66 16,0 63,2 0,246 2,09 4,49 0,901 0,122 6,55 0,000 0,07 PES Perho peridotiitti 0,69 17,1 8,76 44,1 0,034 0,178 11,5 0,412 0,195 12,7 0,089 0,12 PES Veteli kiilleliuske 0,34 2,62 13,5 67,5 0,240 0,786 6,93 0,602 0,197 5,64 0,786 0,48 KRK Toholampi gabro 2,66 15,5 8,15 50,9 0,519 0,877 7,75 0,964 0,122 8,65 0,107 0,03 KRK Toholampi gabro 2,13 14,3 7,47 52,2 0,497 0,913 9,54 0,945 0,138 8,10 0,029 0,05 TPA Perho gabro 1,37 11,8 13,0 46,7 0,030 0,353 10,7 0,681 0,182 10,9 0,037 0,05

12 Kunta Havaintonumero Karttalehti Paikannimi x-koord. y-koord. Kivilaji Näyte Arvio Halsua PES Suovaneva SE Granodioriitti III Kaustinen PES Lumppionkallio Pegmatiittigraniitti X III PES Pikkukallio Pegmatiittigraniitti X III PES Teerikallio Pegmatiittigraniitti X III PES Kukkarokallio Pegmatiittigraniitti X III KRK Hautakangas hapan vulkaniitti X III KRK Vanhanhaudankangas intermediäärinen vulkaniitti X III KRK Aittakalliot Kiilleliuske X III KRK kirkonkylä Pegmatiittigraniitti X III KRK Hopiakallionsaari Mustaliuskekarsi X III TPA Råbacken Kiilleliuske X III TPA Puhkionkallio Pegmatiittigraniitti III TPA Suunnistonneva S Amfiboliitti X III TPA Paavonkorrenkangas S Amfiboliitti X III TPA Isokallio Pegmatiittigraniitti X III TPA Isonnevankallio Pegmatiittigraniitti X III TPA Pirtjärvi SW Spodumeenipegmatiitti X III Lestijärvi KRK Eltoneva Dioriitti X III KRK Puronniemi S Gabro X III KRK Puronniemi Gabro X III KRK Pikku-Jaakonneva E Gabro X III Perho PES Nevarinne E Gabro III PES Nevarinne SE Dioriitti X III PES Simonahonkangas N Gabro III PES Simonshonkangas E Granodioriitti III PES Pikkupirtinkangas Dioriitti X III PES Pikkukallio N Gabro X III PES Limakonkallio Gabro X III PES Retuutinkalliot Peridotiitti X III TPA Muttisaari SE Gabro X III Liite 1.

13 Kunta Havaintonumero Karttalehti Paikannimi x-koord. y-koord. Kivilaji Näyte Arvio Toholampi KRK Ukonharju SE Gabro X III KRK Nisula SW Granodioriitti X III KRK Paukahuksenkangas E Kiilleliuske X III KRK Oravala N Gabro X III KRK Koukunkangas Gabro X III KRK Ristikaarenkangas SW Gabro X III KRK Ristikaarenkangas NW Gabro X III KRK Ristikallio SW Gabro X III KRK Koukunjärvi E Gabro X III KRK Lamu Gabro X III KRK Isokallio NW Gabro X III KRK Välitalo S Gabro X III KRK Kumiseva W Gabro X III KRK Läjähysneva S Gabro X III KRK Porraskorpi Gabro X III KRK Kellokangas N Gabro X III KRK Ymmyriäisneva Gabro X III PES Mykykangas Granodioriitti X III PES Jyrkänkoskenlampi E Granodioriitti X III Ullava KRK Haarasaari Gabro X III KRK Kalliolehto Gabro X III KRK Susikivenkangas W Plagioklaasiporfyriitti X III KRK Kotokangas Dioriitti X III KRK Uudenlamminkangas Granodioriitti X III Veteli PES Pikkukallio Pegmatiittigraniitti X III PES Valkiakallio Pegmatiittigraniitti X III PES Isokallio Pegmatiittigraniitti X III PES Kalliojärvenkallio Pegmatiittigraniitti III PES Kalliojärvi NE Pegmatiittigraniitti X III PES Hautakangas Pegmatiittigraniitti X III PES Tavikallio Pegmatiittigraniitti X III PES Kuolionmaa Pegmatiittigraniitti III PES Kuolionmaa Pegmatiittigraniitti III Liite 1.

14 Liite 1. Kunta Havaintonumero Karttalehti Paikannimi x-koord. y-koord. Kivilaji Näyte Arvio Veteli PES Kuolionmaa Pegmatiittigraniitti X III PES Saarikallio Pegmatiittigraniitti X III PES Vehmaskallio Pegmatiittigraniitti X III PES Puukallio Pegmatiittigraniitti X III PES Papinkallio Pegmatiittigraniitti III PES Jokisaari Kiilleliuske X III TPA Mäkäränkangas Pegmatiittigraniitti X III TPA Puusaarenkallio Pegmatiittigraniitti X III TPA Jauhokallio Pegmatiittigraniitti III TPA Hautamaa N Pegmatiittigraniitti III TPA Palokangas SE Kiilleliuske III TPA Kettukangas N Karsikivi X III TPA Ristiniemi SE Karsikivi X III

15

16

17

18