Rajat ylittävä terveydenhuolto

Rajat ylittävä terveydenhuolto

Rajat ylittävällä terveydenhuollolla tarkoitetaan tilannetta, jossa i. potilas siirtyy valtiosta toiseen ii. potilaasta otettu esim. laboratorionäyte tai röntgenkuva siirtyy valtiosta toiseen Länsi-Pohjan shp OYS Lapin shp Kuka saa hoitoa? Mitä hoitoa annetaan? Mitä hoito maksaa? Suomessa asuvat ja ulkomailla hoitoa saavat & Ulkomailla asuvat ja ulkomailla hoitoa saavat, mutta Suomi vastaa sairaanhoidon kustannuksista Genimap Keski-Pohjanmaan shp KYS Pohjois-Savon shp Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Vaasan shp TAYS Satakunnan shp TYKS Pirkanmaan shp Keski-Suomen shp Kanta-Hämeen shp Varsinais-Suomen shp Pohjois-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Päijät-Hämeen shp Helsingin ja Uudenmaan shp HYKS Kainuun shp Itä-Savon shp Etelä-Karjalan shp Kymenlaakson shp Kuka maksaa? Ulkomailta tulevat Suomessa hoitoa saavat 2

Säädöstausta Kansallinen lainsäädäntö Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (voimaan 1.1.2014) Terveydenhuoltolaki Sairausvakuutuslaki EU-lainsäädäntö EU-asetus 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta Potilasdirektiivi 2011/24/EU Maahanmuuttodirektiivit Kansainväliset sairaanhoito- ja sosiaaliturvasopimukset Sairaanhoitosopimus Australian kanssa Sosiaaliturvasopimusjärjestely Quebecin kanssa Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus 3

Tilapäinen oleskelu & oikeus hoitoon 4

Ulkomailla asuva sairastuu Suomessa tilapäisen oleskelun aikana EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä vakuutetulla on oikeus saada Suomessa tilapäisen oleskelun aikana lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhoitoa Oikeus osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla = EHIC-kortti Pohjoismaassa ja Isossa-Britanniassa asuva osoittaa oikeutensa passilla tai virallisella henkilöllisyystodistuksella Suomessa julkisessa terveydenhuollossa työskentelevä terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi henkilön hoidontarpeen ja hoitotoimenpiteet Potilas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun ja hoitokustannuksista maksetaan valtion korvaus Esimerkiksi: turisti, Suomessa lukukauden opiskeleva EUkansalainen Tilaa ilmainen EHIC-kortti Kelasta! 5

Lääketieteellisesti välttämätön hoito Lääketieteellisesti välttämättömällä hoidolla tarkoitetaan sellaista välttämätöntä hoitoa, jota ei voi siirtää annettavaksi suunnitellun paluumatkan jälkeen Hoitoetuuden myöntämisessä huomioidaan oleskelun ennakoitu kesto hoitoetuuden luonne Henkilö tulee hoitaa vähintään matkustuskuntoon Suomessa oikeus on aina vähintään sama kuin terveydenhuoltolain 50 :n mukainen kiireellinen hoito, mutta oikeus voi olla myös tätä laajempi 6

Asuminen & oikeus hoitoon 7

Asuminen EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä Henkilöllä on oikeus saada sairaanhoitoa asuinvaltiossa samoin edellytyksin kuin maassa vakituisesti asuvat henkilöt samat menettelytavat samat asiakasmaksut edellyttää rekisteröintiä asuinvaltion sairausvakuutuslaitoksessa Henkilöllä on oikeus saada sairaanhoitoa myös valtiossa, joka EUlainsäädännön perusteella vastaa henkilön sairaanhoitokustannuksista hoito-oikeuden laajuus voi olla rajattu vain lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon Sairaanhoitokustannuksista vastuussa oleva valtio vastaa henkilölle annetun sairaanhoidon kustannuksista 8

Henkilö asuu toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä, mutta Suomi vastaa sairaanhoitokustannuksista Jos henkilö asuu EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä, mutta on Suomessa sairausvakuutettu ja Suomi vastaa henkilön sairaanhoitokustannuksista Henkilöllä on oikeus hoitoon asuinvaltiossa Henkilöllä on oikeus kaikkeen hoitoon julkisessa terveydenhuollossa Henkilöllä on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta Henkilöllä voi olla kotikunta tai voi olla ilman kotikuntaa Henkilöllä on Kela-kortti Potilas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun ja hoitokustannuksista maksetaan valtion korvaus Esimerkiksi: suomalaisdiplomaatit, ulkomailla asuvat ja Suomessa työskentelevät rajatyöntekijät, ulkomailla asuvat Suomesta lähetetyt työntekijät, ulkomailla opiskelevat suomalaisopiskelijat Kela antaa Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa 9

Asuminen Suomessa, muu valtio vastaa sairaanhoitokustannuksista Jos henkilö asuu Suomessa, mutta on muualla sairausvakuutettu ja muu valtio vastaa henkilön sairaanhoitokustannuksista Henkilöllä on oikeus kaikkeen hoitoon julkisessa terveydenhuollossa Henkilöllä on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta ( Kela-korvaus ) Henkilöllä on kotikunta tai ei ole kotikuntaa Suomessa Henkilöllä ei ole Kela-korttia Potilas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun ja hoitokustannuksista maksetaan valtion korvaus Esimerkiksi: Suomessa asuvat toisessa EU-valtiossa sairausvakuutetut merimiehet ja rajatyöntekijät Kela antaa Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa 10

Hoitoon hakeutuminen ulkomaille 11

Hoitoon hakeutuminen EU-alueella Pääsääntö Vapaa oikeus hakeutua hoitoon mihin tahansa EU-alueella Potilas maksaa ensin itse kaikki hoidosta aiheutuneet kustannukset hoidosta peritään sama kustannus kuin kotimaisten potilaiden hoidosta potilasasiakirjojen kääntäminen tulkkauskustannukset muut mahdolliset kustannukset Oikeus samansuuruiseen korvaukseen hoitokustannuksista kuin vastaavasta hoidosta olisi henkilön kotimaassa maksettu. Poikkeus Hoitoon hakeutumiseen voidaan käyttää ennakkolupaa a) Potilasdirektiivin mukainen ennakkolupa on henkilölle vahvistus, että hän tulee jälkikäteen saamaan kotivaltiostaan korvauksia Ei oteta käyttöön Suomessa Toisen valtion myöntämä direktiivin ennakkolupa ei ole merkityksellinen julkiselle terveydenhuollolle b) EU-asetuksen 883/2004 ennakkolupa (Lupa saada asianmukaista hoitoa asuinjäsenvaltion ulkopuolella) on luonteeltaan maksusitoumus Käytössä Suomessa jatkossakin Toisen valtion myöntämä EU-asetuksen ennakkolupa on merkityksellinen julkiselle terveydenhuollolle 12

Hakeutuminen hoitoon toisesta EU-valtiosta Suomeen Muualta tulevilla potilailla on oikeus hakeutua Suomeen hoitoon sekä julkiseen että yksityiseen terveydenhuoltoon Potilas maksaa hoidon todelliset kustannukset itse Lääkäri/hammaslääkäri päättää hoidosta yhteisymmärryksessä potilaan kanssa Potilas ei voi edellyttää suomalaiselta terveydenhuollolta tiettyä hoitoa/hoitotoimenpidettä tai hoidon järjestämistä välittömästi Hoito järjestetään kansallisen lainsäädännön ja hoitokäytäntöjen mukaisesti Hoidon kuuluttava suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan Potilaan hoidontarpeen vastattava suomalaista hoitokäytäntöä Muualta tulevia ei saa syrjiä, toisaalta heillä ei myöskään parempaa oikeutta hoitoon kuin kuntalaisilla (ei ohituskaistaa, vaan ruuhkatilanteessa samat hoitojonot) 13

Hakeutuminen hoitoon toisesta EU-valtiosta Suomeen Muualta tulevien potilaiden vastaanottoa voidaan rajoittaa vain poikkeustilanteessa, jos rajoittaminen on välttämätöntä kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi = hoitotakuulainsäädännön mukaiset hoidon järjestämisen määräajat ovat ylittyneet Rajoituksesta päättää kunta tai kuntayhtymä Rajoitus voi olla voimassa enintään 12 kk kerrallaan Rajoituksen käytöstä on ilmoitettava Valviralle, AVIlle ja rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteelle Rajoitusta EI voi käyttää, jos potilaalla on kiireellinen hoidontarve (THL 50 ) potilaalla on oikeus käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja EU-asetuksen 883/2004 tai sosiaaliturvasopimuksen perusteella 14

Hakeutuminen hoitoon toisesta EU-valtiosta Suomeen Julkiselle terveydenhuollolle on merkitystä sillä, jos henkilöllä on EU-asetuksen 883/2004 mukainen ennakkolupa Lomake E 112 Lomake S2 Henkilö maksaa itse vain kuntalaisen asiakasmaksun Hoitokustannukset laskutetaan Kelalta Kela edelleen laskuttaa kustannukset ennakkoluvan myöntäneeltä valtiolta Ennakkoluvasta huomioitava voimassaoloaika, hoitopaikka ja sairaus/toimenpide, johon se on myönnetty Onko kyse avoimesta ennakkoluvasta? Sisältääkö ennakkolupa rajoitteita? (Esim. enimmäiskustannushinta) 15

Hakeutuminen hoitoon Suomesta toiseen valtioon Jos henkilö haluaa saada hoitoa ulkomailla, mutta ei itse halua maksaa hoitokustannuksia, hän voi hakea EU-asetuksen 883/2004 mukaista ennakkolupaa hoitoon hakeutumiselle Henkilö hakee ennakkolupaa Kelasta (lomake SV 129) Jos ennakkolupahakemus on jätetty julkiselle terveydenhuollolle, se pitää toimittaa Kelalle! Kela pyytää päätöstä varten henkilön kotikunnan julkiselta terveydenhuollolta lausunnon luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä (Kelan ohje lausunnosta) Kuuluuko ko. hoito suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan? Onko hoito järjestettävissä Suomessa potilaan hoidontarpeen edellyttämässä ajassa? Julkisen terveydenhuollon on annettava lausuntonsa Kelalle 21 vrk:n kuluessa pyynnön vastaanottamisesta Kela antaa lupahakemukseen päätöksen 16

Kustannukset & korvaukset 17

Ulkomailla aiheutuvat kustannukset Ulkomailla sairastuminen Käytä EU- ja Eta-maissa ja Sveitsissä eurooppalaista sairaanhoitokorttia Maksat saman asiakasmaksun kuin paikalliset potilaat Suomen valtio maksaa hoidon todelliset kustannukset Jos maksat kustannukset itse, hae korvauksia jälkikäteen Kelasta EU- tai Eta-valtio tai Sveitsi a) Korvaus hoitoa antaneen valtion lainsäädännön mukaan b) Korvaus Suomen lainsäädännön mukaan: Maksat asiakasmaksun. Saat korvauksena enintään määrän, jonka vastaavan hoidon kustannus olisi ollut kotikuntasi julkisessa terveydenhuollossa. Suomen valtio maksaa korvauksista aiheutuvat kustannukset Muut valtiot Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaus (nk. Kela-korvaus) Sairausvakuutusrahasto maksaa korvauksista aiheutuvat kustannukset 18

Ulkomailla aiheutuvat kustannukset Ulkomailla asuminen Rekisteröidy asuinvaltiosi sairausvakuutuslaitoksessa, kun asut toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä Maksat saman asiakasmaksun kuin paikalliset potilaat Suomen valtio maksaa hoidon todelliset kustannukset Jos maksat kustannukset itse, hae korvauksia jälkikäteen Kelasta Asuinvaltio Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaus (nk. Kela-korvaus) Muu EU- tai Eta-valtio tai Sveitsi Kuten ulkomailla sairastumisen tilanteessa Muut valtiot Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaus (nk. Kela-korvaus) 19

Ulkomailla aiheutuvat kustannukset Hoitoon hakeutuminen Ilman ennakkolupaa, maksa kaikki hoitokustannukset itse. EU- tai Eta-valtio tai Sveitsi Hae jälkikäteen Kelasta korvauksia. Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaukset (nk. Kela-korvaus) (lääkärin ja hammaslääkärin palkkiot, tutkimuksen, hoidon, lääkkeiden ja matkojen kustannukset) Sairausvakuutusrahasto vastaa korvausten kustannuksista Muut valtiot Ei korvauksia Ennakkoluvalla, maksa hoidosta itse vain paikallinen asiakasmaksu. Hae jälkikäteen korvauksia Kelasta matkojen, oleskelun ja saattajan kustannuksista. Matkat korvataan aiheutuneiden kustannusten mukaisesti sairausvakuutuslain perusteella Saattajan ja oleskelun kustannukset korvataan sairausvakuutuslain perusteella Hoidon todellisista kustannuksista vastaa kotikunta 20

Muita erityissäännöksiä - lääkkeet - matkat - potilasvahingot 21

Lääkemääräysten vastavuoroinen tunnustaminen Toisessa EU-valtiossa kirjoitettu lääkeresepti on 25.10.2013 alkaen hyväksyttävä, jos lääkkeellä on myyntilupa ostovaltiossa tarkoituksena varmistaa hoidon jatkuvuus ja seuranta rajat ylittävään käyttöön tarkoitettu resepti kirjoitetaan vaikuttavalla aineella (biologiset valmisteet kuitenkin kauppanimellä) kauppanimeä voidaan käyttää, jos lääkemääräyksen antaja pitää sitä lääketiet. syistä välttämättömänä (perusteet esitettävä) Vastavuoroista tunnustamista ei sovelleta lääkevalmisteisiin, jotka edellyttävät erityislääkemääräystä (Suomessa huumauslääkemääräys ja ns. säilytettävä lääkemääräys) tämä ei sulje pois kaikkia pkv-lääkkeitä tunnustamisen piiristä Apteekki voi kieltäytyä toimittamasta lääkettä, jos on perusteltua syytä epäillä lääkemääräyksen aitoutta tai lääketieteellistä asianmukaisuutta lääkemääräys on epäselvä tai puutteellinen Potilasdirektiivin säännökset eivät vaikuta kansallisia lääkekorvauksia tai lääkevaihtoa koskeviin säännöksiin Reseptien tunnustaminen on jo käytössä Pohjoismaiden välillä 22

Lääkemääräysten vastavuoroinen tunnustaminen - eurooppalainen lääkemääräys Lääkelakiin uusi eurooppalaista lääkemääräystä koskeva 56 a suomalaisia apteekkeja koskevat säännökset toisessa EU-valtiossa annettujen lääkemääräysten hyväksymisestä koskee EU- ja ETA-valtioissa sekä Sveitsissä kirjoitettuja lääkemääräyksiä (huom! Sveitsillä ei kuitenkaan velvollisuutta toistaiseksi hyväksyä suomalaisia lääkemääräyksiä) STM:n asetusta lääkkeen määräämisestä muutetaan tarkemmat säännökset mm. tiedoista, jotka lääkkeen määrääjän tulee eurooppalaiseen lääkemääräykseen sisällyttää Tavoitteena säädösmuutosten voimaantulo 1.12.2013 Kelalta uusi lomake Eurooppalainen lääkemääräys Saatavilla 1.11.2013 alkaen Lääkäriportaalista käyttöön FiMnet-tunnuksilla Paperilomakkeita voi tilata: lomakevarasto@kela.fi Tulostemalli tietojärjestelmään tilattavissa: lomakkeet@kela.fi Lisätietoja: teoslaakekorvausryhma@kela.fi 23

Matkakustannusten korvaaminen rajat ylittävissä tilanteissa Henkilön matkat ulkomailla, Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen Pääsääntö Jos Suomessa asuvalle henkilölle aiheutuu matkakustannuksia toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä matkasta Suomesta tai asuinvaltiosta toiseen EU- tai Eta-valtioon tai Sveitsiin matkasta toisesta EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä Suomeen tai asuinvaltioon Matkakustannuksiin haetaan korvauksia jälkikäteen Kelasta Matkat korvataan sairausvakuutuksesta kuten lähimpään julkisen terveydenhuollon hoitopaikkaan Jos Suomessa asuvalle henkilölle aiheutuu matkakustannuksia muualla kuin EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä, ei matkakustannuksia korvata Poikkeus Jos Kela on myöntänyt henkilölle EU-asetuksen 883/2004 ennakkoluvan hoitoon ulkomailla tai jos julkinen terveydenhuolto järjestää potilaan hoidon ulkomailla ostopalveluna, korvataan henkilölle aiheutuvat matkakustannukset hoitopaikkaan asti Henkilö maksaa ensin matkakustannukset itse ja hakee jälkikäteen korvauksia Kelasta Matkat korvataan sairausvakuutuksesta 24

Potilasvahingot Potilasdirektiivi edellyttää, että kussakin EU-maassa on asianmukaiset valitusmenettelyt ja vastuuvakuutusjärjestelmä sen alueella annettavaa hoitoa varten Potilasvahinkoasioissa noudatetaan aina hoidonantajavaltion lainsäädäntöä suomalainen potilasvakuutusjärjestelmä ei kata ulkomailla annettua hoitoa Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste ohjaa potilaan ottamaan yhteyttä hoidonantajavaltion ao. viranomaisiin Potilaan oikeutta julkisen terveydenhuollon palveluihin Suomessa ei voida rajoittaa sillä perusteella, että hoidontarve johtuu ulkomailla tapahtuneesta potilasvahingosta / hoitovirheestä. 25

Hoidosta aiheutuvat kustannukset ja niiden korvaaminen Kaikki hoitoa saavat henkilöt maksavat aina sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) ja asetuksessa (912/1992) määrätyt maksut Jos säädöksissä on määritelty, että asiakasmaksu on 0 euroa, niin sama pätee myös ulkomaalaiselle potilaalle Kotikunta vastaa potilaan hoitokustannuksista Poikkeus, jos EU-lainsäädännön perusteella toinen maa vastaa henkilön hoitokustannuksista Valtio korvaa julkisen terveydenhuollon ylläpitäjälle hoidosta aiheutuvat kustannukset, kun hoitoa on annettu kotikunnattomalle henkilölle EU-asetuksen 883/2004 perusteella Sosiaaliturvasopimuksen perusteella Muun kansainvälisen sopimuksen perusteella (Suomessa sijaitsevat kansainväliset organisaatiot/järjestöt, joita koskien on tehty isäntämaasopimus) erikoissairaanhoitolain 3 :n 1 momentin tai kansanterveyslain 14 :n 5 momentin perusteella (maahanmuuttodirektiivit) terveydenhuoltolain 50 :n perusteella, jos hoitokustannuksia ei ole saatu perityksi muualta 26

Hoidosta aiheutuvat kustannukset ja niiden korvaaminen Henkilö maksaa itse kaikki hoitokustannukset, jos hän on hakeutunut ulkomailta julkiseen terveydenhuoltoon hoitoon ilman EU-asetuksen 883/2004 ennakkolupaa Koskee henkilöä, joka on hakeutunut hoitoon Suomeen potilasdirektiivin perusteella Hoitokustannukset laskutetaan ja hallinnoidaan julkisen terveydenhuollon toimesta Hoitokustannuksena voidaan periä maksu, joka on enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen Julkisen terveydenhuollon ja sopimuskumppanin väliset ostopalvelut hoidetaan sopimuksen mukaan Julkinen terveydenhuolto hoitaa maksujärjestelyt itsenäisesti 27

Lopuksi 28

Lisätietoja Suomeen perustetaan rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste, joka sijoitetaan Kelaan Jokaiseen EU-maahan perustetaan 1-5 yhteyspistettä Yhteyspiste aloittaa toimintansa 1.1.2014 ja se tarjoaa tietoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sairaanhoitoon hakeutumisesta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen Asiakkaita ovat suomalaiset ja ulkomaiset henkilö- ja yhteisöasiakkaat Yhteyspiste tarjoaa tietoja a) Verkkosivuilla www.kela.fi/yhteyspiste b) Sähköisessä verkkoasioinnissa: sähköinen asiointi (www.kela.fi > asiointipalvelu) ja sähköinen viestinvälitys (yhteyspiste@kela.fi) c) Puhelinpalveluna (p. 020 63 40400 käytössä 2.1.2014 alkaen) Yhteyspisteen toimintaan osallistuvat ja tietoja tuottavat mm. julkinen terveydenhuolto, Kela, THL, Valvira ja Kuntaliitto 29

Suomessa julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttämisessä Suomen kansalaisuudella EI ole merkitystä Kotikuntalaisuus EI yksin ratkaise oikeutta julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttöön Kotikuntalaisella on AINA oikeus kaikkien palvelujen käyttöön mutta on olemassa myös paljon muita statuksia /tilanteita, jotka antavat henkilölle vastaavia tai rajattuja oikeuksia 30

Ajatuksellinen tarkistuslista KUKA? Onko henkilöllä kotikunta tai onko muusta syystä hoito-oikeus? MITÄ? Mikä on henkilön hoidontarve ja onko hänellä oikeus tähän hoitoon? KUKA MAKSAA MITÄ? Mitä potilas itse maksaa? Mikä taho maksaa hoitokustannukset? Kiireellinen hoito on aina annettava kaikille! 31

Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä? 3 2