Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa

Transkriptio

1 Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta Pasi Mustonen STM

2 Potilasdirektiivi (2011/24/EU) Tausta: vapaa liikkuvuus on yksi unionin perusperiaatteista (ihmiset, palvelut, tavarat) EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö: liikkuvuus kattaa myös terveyspalvelut Komission direktiiviehdotus 2008, neuvottelut Direktiivi annettiin ja se tuli voimaan Toimeenpanoaikaa 2,5 vuotta, sovellettava kansallisesti viimeistään Direktiiviä sovelletaan yleisesti EU-alueen terveyspalveluihin Poikkeukset elinsiirtoja varten tapahtuvaan elinten luovutukseen, pitkäaikaishoitoon, tartuntataudit ja rokotusohjelmat Potilaan vapaa oikeus hakeutua hoitoon mihin tahansa EUalueella. Potilaan oikeus samansuuruiseen korvaukseen hoitokustannuksista kuin vastaavasta hoidosta olisi potilaan kotimaassa maksettu. Pasi Mustonen

3 Rajat ylittävät terveydenhuollon tilanteet? 1. Joutuminen sairaanhoidon tarpeeseen tilapäisen ulkomailla oleskelun aikana (äkillinen sairastuminen) 2. Asuminen ulkomailla 3. Hoitoon hakeutuminen ulkomaille 1. Ennakkoluvalla 2. Oma-aloitteisesti (Ilman ennakkolupaa) 4. Ostopalvelu 3

4 Mistä potilasdirektiivissä säädetään? 1. Potilaan oikeudesta käyttää terveyspalveluja 2. Potilaan oikeudesta korvauksiin

5 Potilaan oikeus käyttää terveyspalveluja Muualta tulevilla potilailla on oikeus hakeutua Suomeen hoitoon sekä julkiseen terveydenhuoltoon että yksityiseen terveydenhuoltoon. Potilas maksaa hoidon todelliset kustannukset itse. Lähtökohtana on aina, että lääkäri tai hammaslääkäri päättää hoidosta. Potilas ei siten voi vaatia suomalaiselta terveydenhuollolta tiettyä hoitoa/hoitotoimenpidettä. Hoidonantajana toimitaan kansallisen lainsäädännön ja hoitokäytäntöjen nojalla. On vaikea arvioida, ovatko potilaat ylipäätään halukkaita hakeutumaan ulkomailta Suomeen hoitojonoihin. Mahdollisuudet rajoittaa potilaiden vastaanottoa valtakunnallisesti keskitettyihin hoitoihin tilanteissa, joissa ylikapasiteettia ei ole (direktiivin 4.3 art. nk. suunnitteluvaatimukset) jos hoito ei kuulu suomalaiseen terveydenhuollon palveluvalikoimaan (vrt. homeopatia) jos kyse on yleistä etua koskevasta pakottavasta syystä, kuten esim. vakava tartuntavaara (vrt. Ebola-virus) tai multiresistentti-infektiopotilas, tai jos joku muu kuin potilas asioi/vaatii terveyspalvelua, jota ei voida osoittaa lääketieteellisesti perustelluksi ko. potilaalle.

6 Korvaukset - pohdittavana olevia kysymyksiä 1. Kuka on oikeutettu korvaukseen? 2. Millaisessa tilanteessa henkilö on oikeutettu korvaukseen? 3. Mihin korvaukseen henkilöllä on oikeus?

7 Pohdittavana olevia kysymyksiä 1. Kuka on oikeutettu korvaukseen? - Suomessa asuvat ja sairausvakuutetut henkilöt - Henkilöt, joiden sairaanhoitokustannuksista Suomi vastaa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun EUasetuksen 883/04 nojalla - Voivat olla Suomessa asuvia/oleskelevia tai ulkomailla asuvia/oleskelevia - Henkilöllä voi olla kotikunta Suomessa tai hän voi olla ilman kotikuntaa

8 2. Missä tilanteessa on oikeus korvaukseen? Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima Lähtökohta on, että ulkomailla aiheutuneen hoitokustannuksen on oltava sellainen, joka vastaavasti Suomessa aiheutuneena olisi korvattu. Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaa ei ole nykyisin yksityiskohtaisesti määritelty. Suomalaisen terveydenhuollon toiminnan on perustuttava arvioituun tieteelliseen näyttöön sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Palveluvalikoiman tulee sisältää kaikki julkisesti järjestetty tai rahoitettu terveydenhuolto. Palveluvalikoimaa on sovellettava sekä kotimaisiin että rajat ylittäviin tilanteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

9 Palveluvalikoiman määritteleminen Uusi THL:n yhteyteen perustettava toimielin määrittelee palveluvalikoiman sisältöä seuraavien linjausten pohjalta: Suomessa on yksi yhtenäinen selkeästi määritelty palveluvalikoima, jota sovelletaan yhtenäisin ja yhdenvertaisin perustein kaikessa julkisesti järjestetyssä tai rahoitetussa terveydenhuollossa. Palveluvalikoimaan kuuluu kaikki lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu terveydenhuollon ammattihenkilön koulutuksensa mukaisesti ammattitoiminnassaan antama yleisesti hyväksytty ja kokemusperäisesti perusteltu potilaan terveydentilan edellyttämä hoito. Lisäksi määritellään hoitoja, jotka eivät kuulu suomalaiseen palveluvalikoimaan tai jotka pitäisi poistaa valikoimasta. Joidenkin sairauksien ja hoitomuotojen osalta palveluvalikoimassa määritellään yksityiskohtaisemmin tietyn hoitomuodon sisältyminen palveluvalikoimaan tai hoitomuodon rajaaminen tietyille potilasryhmille. Yleisluontoinen palveluvalikoima tarkentuu ajan myötä, kun palveluvalikoimaan sisällytetään yksityiskohtaisempia määrittelyitä.

10 Palveluvalikoiman määritteleminen Palveluvalikoima sitoo kaikkia terveydenhuollon toimijoita. Toimielin ei tee yksittäisiä potilaita koskevia ratkaisuja. Yksittäisen potilaan hoitopäätökset tehdään jatkossakin lääketieteen ja hammaslääketieteen arvion mukaisesti. Toimielin on pysyvä ja perustetaan THL:n yhteyteen omaksi yksikökseen. Toimielin koostuu neuvostosta (päätöksentekijä, yht. 16 hlöä), pysyvästä sihteeristöstä (5-8 hlöä) ja asiantuntijoiden verkostosta. Toimintamenoista n. 1,1 M /v vastaa valtio. Osa uutta kansallista terveydenhuollon ohjausrakennetta. Sovitetaan yhteen uuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kanssa.

11 3. Mihin korvaukseen potilaalla on oikeus? Potilas maksaa itse ensin hoidon todelliset kustannukset Kustannuksia korvataan potilaalle jälkikäteen viivytyksettä. Korvaus voidaan maksaa myös suoraan hoidonantajalle, ei velvoitetta tähän. Potilas on oikeutettu korvaukseen, jos vastaava kustannukset aiheuttanut hoito on potilaan kotimaassa korvattavaa. Kaikissa tilanteissa potilaalla on oikeus matkakustannusten korvaukseen siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään.

12 3. Mihin korvaukseen potilaalla on oikeus? Ohjausryhmässä keskusteltu, korvataanko potilaalle ulkomailla aiheutunut hoitokustannus, kuten jos hän olisi Suomessa käyttänyt julkisen terveydenhuollon palvelua asiakasmaksu yksityisen terveydenhuollon palvelua Kela-korvaus Korvausmallin tulee olla niin selkeä, että potilaat, lain toimeenpanijat ja terveydenhuollon toimijat ymmärtävät sen yksiselitteisesti. Korvausmallin tulee täyttää EU-lainsäädännön vaatimus potilaan yhdenvertaisesta kohtelusta kansallisissa ja rajat ylittävissä tilanteissa eikä se saa aiheettomasti rajoittaa palveluiden vapaata tarjontaa. Toisaalta direktiivi ei pakota muuttamaan kansallista korvausjärjestelmää (ei EU-toimivaltaa)

13 Pohditut korvausmallit Puhdas omavastuuosuusmalli: Potilaalla on oikeus kaikissa tilanteissa omavastuuosuusmallin mukaan eli enintään potilaan kotikunnan julkisen terveydenhuollon kustannusten perusteella. Suomen asiakasmaksu vastaavasta hoidosta vähennettäisiin korvauksesta. Rajatusti ennakkolupa käyttöön (valtakunnallisesti keskitetyt hoidot ja hoidot, joista aiheutuisi erityinen riski potilaalle tai väestölle) Omavastuuosuusmallin mukaisen korvauksen kustannuksesta vastaisi potilaan kotikunta Puhdas SV-malli: Potilaalla on oikeus kaikissa tilanteissa vain Kela-korvaukseen. Korvauksen kustannuksesta vastaisi sairausvakuutusrahasto. Potilaan kotikunnalle ei tulisi kustannuksia. Sekamalli 1: Jos potilaalla on hoitosuhde Suomessa julkisessa terveydenhuollossa, potilaalle korvataan kustannukset ns. omavastuuosuusmallin mukaan eli enintään potilaan kotikunnan julkisen terveydenhuollon kustannusten perusteella. Jos hoitosuhdetta ei ole, maksetaan Kelakorvaus. Omavastuuosuusmallin mukaisen korvauksen kustannuksesta vastaisi potilaan kotikunta ja sairausvakuutuskorvauksen kustannuksesta sairausvakuutusrahasto. Sekamalli 2: Jos potilaalle on myönnetty ennakkolupa Suomesta, potilaalle korvataan kustannukset ns. omavastuuosuusmallin mukaan eli enintään potilaan kotikunnan julkisen terveydenhuollon kustannusten perusteella. Muissa tilanteissa maksetaan Kela-korvaus. Omavastuuosuusmallin mukaisen korvauksen kustannuksesta vastaisi potilaan kotikunta ja sairausvakuutuskorvauksen kustannuksesta sairausvakuutusrahasto

14 Lisäksi direktiivissä säädetään 3. EU-tason yhteistyöstä 4. Lääkemääräysten vastavuoroisesta tunnustamisesta 5. Yhteyspisteestä

15 3. Yhteistyö ja osaamisen vahvistaminen Eurooppalaisten osaamiskeskusten verkosto Tiedon välitys pitkälle erikoistuneista hoidoista ja tutkimuksesta eterveys (ehealth) Sähköiset potilasasiakirjat ja lääketieteellisen tiedon hyödyntäminen Terveysteknologian arvioinnista vastaavien viranomaisten verkosto (Health Technology Assessment, HTA) Tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi terveysteknologian tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta

16 4. Lääkemääräysten vastavuoroinen tunnustaminen Toisessa EU-maassa kirjoitettu resepti on hyväksyttävä, jos lääkkeellä on myyntilupa ostovaltiossa. Komission täytäntöönpanosäädös: Resepti kirjoitetaan lääkeaineen vaikuttavalla nimellä (yleisnimi, common name) Rajatuissa tilanteissa voidaan käyttää tuotenimeä (brand name) Tarkoituksena varmistaa hoidon jatkuvuus ja seuranta potilaan palattua kotimaahansa. Apteekki voi kieltäytyä myymästä lääkettä, jos lääkemääräyksen aitoudesta tai tiedoista ei saada varmuutta. Ei vaikuta kansallisiin lääkekorvauksiin tai lääkevaihtoa koskeviin säännöksiin. nykyisin käytössä reseptien vastavuoroinen hyväksyminen Pohjoismaiden välillä

17 5. Yhteyspiste Perustetaan Kelaan omaksi yksikökseen, valtio vastaa kustannuksista Tehtävänä antaa tietoa hoitoon hakeutumisesta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen

18 Toimeenpanon valmistelu Suomessa Rajat ylittävän terveydenhuollon ohjausryhmä STM asettanut Toimikausi Edustajia ministeriöistä, viranomaislaitoksista, julkisesta terveydenhuollosta ja etujärjestöistä, 4 asiantuntijasihteeriä Tavoitteena valmistella toimiva lainsäädännöllinen kokonaisuus, joka kattaa toisaalta Suomesta toiseen EUmaahan hakeutuvat potilaat ja toisaalta toisesta EU-maasta Suomeen hakeutuvat potilaat. Ohjausryhmällä kolme alatyöryhmää Säädösvalmisteluryhmä (Sätky) Palvelukoriryhmä (Palko) Potilaalle maksettavat korvaukset ja kustannusvastuu ryhmä (Potku)

19 Käsittelyn eteneminen ja päätöksenteko Ohjausryhmän muistio direktiivin toimeenpanon vaihtoehdoista laajalle lausuntokierrokselle Hallituksen esityksen viimeistely 03-06/2013, lausuntokierros 06-07/2013 Lakiehdotus eduskuntaan heti syysistuntokauden alussa 09/2013 Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (+ tarvittavat muut säädösmuutokset) voimaan alkaen