HOITOKUSTANNUSTEN VALTION KORVAUS - OHJE JULKISELLE TERVEYDEN- HUOLLOLLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITOKUSTANNUSTEN VALTION KORVAUS - OHJE JULKISELLE TERVEYDEN- HUOLLOLLE"

Transkriptio

1

2 HOITOKUSTANNUSTEN VALTION KORVAUS - OHJE JULKISELLE TERVEYDEN- HUOLLOLLE Päivitetty Sisällys 1. MISTÄ VALTION KORVAUKSESSA ON KYSE KORVAUKSEN EDELLYTYKSET Millä taholla on oikeus valtion korvaukseen Kustannukset syntyneet alkaen mitä valtion korvaus edellyttää Kustannukset syntyneet mennessä mitä valtion korvaus edellyttää HOITO-OIKEUSTODISTUKSET Eurooppalainen sairaanhoitokortti ja korvaava todistus Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa Passi Pohjoismaassa asuva Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva Australiassa asuva Muut henkilöllisyys- tai hoito-oikeustodistukset Kelpaamattomat todistukset Jos hoito-oikeustodistusta ei ole MITÄ HOITOKUSTANNUKSIA KORVATAAN Korvattava hoito Kiireellisen hoidon kustannukset Hyväksyttäviä erityiskustannuksia Sairaalasiirto Suomessa Sairaalasiirto toiseen Pohjoismaahan DRG-hinta Ostopalvelu Suomessa Ostopalvelu ulkomailta Tulkki- ja tulkkauskustannukset Apuvälinekustannukset Ensihoito sairaanhoitopiirin omana toimintana Vainajan hoitokustannukset MITÄ KUSTANNUKSIA EI KORVATA Ei-hyväksyttäviä kustannuksia Asiakasmaksut Ylikäyttömaksut Asiakirjojen käännöskustannukset Kuljetus toiseen hoitoyksikköön, kun potilas ei ole sisäänkirjoitettuna Sairaalasiirto ulkomaille Ensihoito yksityisen palveluntuottajan tai pelastustoimen tuottamana Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Korvauksen ulkopuolelle jäävät henkilöryhmät ja tilanteet alkaen Korvauksen ulkopuolelle jäävät henkilöryhmät ja tilanteet saakka ERITYISTILANTEITA Työtapaturmat ja ammattitaudit Liikennevahingot KORVAUKSEN HAKEMINEN Kuka voi hakea Hakuaika

3 7.3 Hakemus Y Täyttöohjeita Mistä korvausta haetaan KORVAUKSEN MAKSAMINEN Korvauksen määrä Maksunsaaja Maksuosoite Maksuajankohdat Maksamiseen liittyviä poikkeustilanteita KORVAUKSESTA ANNETTAVA PÄÄTÖS Myöntöpäätös Hylkäävä päätös VALTION KORVAUKSEN MUUTOKSENHAKU MISTÄ LISÄTIETOA LIITTEET Liite 1. EU- ja Eta-valtiot Liite 2. Erillinen eurooppalainen sairaanhoitokortti. Esimerkkinä Viron kortti Liite 3. Esimerkki erään saksalaisen sairauskassan sairausvakuutuskorttiin yhdistetystä eurooppalaisesta sairaanhoitokortista, joka kelpaa hoito-oikeustodistuksena Liite 4. Toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä vakituisesti asuvan suomalaiseläkeläisen eurooppalainen sairaanhoitokortti, jonka Kela myöntää Liite 5. Yhdistyneen kuningaskunnan Kanaalinsaarilta tulleen henkilön kelpaamaton hoitooikeustodistus: Guernsaysta tulleen henkilön passi Liite 6. Pohjoismaassa asuvan ja sairausvakuutetun henkilön hoito-oikeustodistuksena kelpaava henkilötodistus: esimerkkinä ruotsalainen ajokortti Liite 7. Pohjoismaassa asuvan ja sairausvakuutetun henkilön hoito-oikeustodistuksena kelpaava henkilötodistus: esimerkkinä Ruotsin verottajan kortti Liite 8. Pohjoismaassa asuvan ja sairausvakuutetun henkilön hoito-oikeustodistuksena kelpaava henkilötodistus: esimerkkinä ruotsalainen pankkikortti Liite 9. Pohjoismaassa asuvan ja sairausvakuutetun henkilön hoito-oikeustodistuksena kelpaava henkilötodistus: esimerkkinä Tanskan sairausvakuutuskortti Liite 10. Toisessa Pohjoismaassa asuvan ja sairausvakuutetun hoito-oikeustodistukseksi kelpaamaton asiakirja: patientbricka (Ruotsin potilaskortti) Liite 11. Toisessa Pohjoismaassa asuvan ja sairausvakuutetun hoito-oikeustodistukseksi kelpaamaton asiakirja: frikort (vapaakortti sairausmatkoja varten) Liite 12. Hoito-oikeustodistukseksi kelpaamaton hollantilaisen vakuutusyhtiön myöntämä World Health Insurance -kortti

4 1. MISTÄ VALTION KORVAUKSESSA ON KYSE Valtion korvauksen tarkoituksena on korvata valtion varoista kunnalle ja kuntayhtymälle hoitokustannuksia, kun julkinen terveydenhuolto on antanut hoitoa seuraavasti: Valtion korvaus voidaan maksaa tai sen jälkeen syntyneistä hoitokustannuksista, kun julkinen terveydenhuolto on määrättyjen säännösten nojalla antanut hoitoa henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa. Korvaus voidaan maksaa myös silloin, kun julkinen terveydenhuolto on antanut hoitoa henkilölle, jolla on kotikunta Suomessa, mutta jonka sairaus- ja äitiysetuuksien kustannuksista vastaa toinen EU-lainsäädäntöä soveltava valtio. Valtion korvaus voidaan maksaa saakka syntyneistä kustannuksista silloin, kun julkinen terveydenhuolto on antanut henkilölle hoitoa EU-lainsäädännön tai kansainvälisen sairaanhoito- tai sosiaaliturvasopimuksen nojalla. Valtion korvauksen myöntäminen edellyttää kiireellisen hoidon 1 tilanteita lukuun ottamatta, että henkilö on julkisessa terveydenhuollossa osoittanut oikeuden sairaanhoitoon asianmukaisella hoito-oikeustodistuksella. Sovellettava EU-lainsäädäntö tai kansainvälinen sopimus tai kansallinen lainsäädäntö määrittää sen, miten henkilö osoittaa oikeutensa hoitoon ja miten laaja oikeus hänellä on saada hoitoa Suomessa. Hoidon tarpeen arvioi julkisessa terveydenhuollossa työskentelevä laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Hoidosta henkilö maksaa vastaavat asiakasmaksut kuin kunnan asukas. Jos henkilön oikeus sairaanhoitoon Suomessa on epäselvä, julkinen terveydenhuolto voi ottaa yhteyttä Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen 2. Yksikkö pyrkii selvittämään, onko henkilöllä EU-lainsäädäntöön, kansainväliseen sopimukseen tai kansalliseen lainsäädäntöön perustuvaa oikeutta hoitoon Suomessa. Julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvausta sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kustannuksista. Korvausta voi saada myös potilaille maksuttomista palveluista. Hoidosta aiheutuneista kustannuksista korvataan enintään palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten määrä, josta on vähennetty henkilöltä perityt asiakasmaksut. Julkinen terveydenhuolto hakee valtion korvausta Kelasta. Valtion korvaushakemukseen on liitettävä kopio henkilön hoito-oikeustodistuksesta, jollei kyse ole ollut kiireellisen hoidon antamisesta. Kela maksaa valtion korvauksen julkisen terveydenhuollon ylläpitäjälle. Korvaukset maksetaan neljä kertaa kalenterivuodessa. Kun julkinen terveydenhuolto hakee hoitokustannuksista valtion korvausta, Kelalle välittyvät samalla tiedot, joita se tarvitsee voidakseen hoitaa valtioiden välistä kustannusten laskutusta. Laissa rajat ylittävästä terveydenhuollosta 3 ovat säännökset, jotka koskevat tai sen jälkeen syntyneiden kustannusten valtion korvausta. Sairausvakuutuslaki 4 sisältää säännökset, joiden nojalla korvataan saakka syntyneet kustannukset alkaen terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 :n nojalla annettu hoito. 2 Kelan kansainvälisten asioiden keskuksen yhteystiedot ovat ohjeen kohdassa Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013) 20 4 Sairausvakuutuslain (1224/2004) 15 luku 16 a 3

5 2. KORVAUKSEN EDELLYTYKSET Julkisella terveydenhuollolla on kansallisen lainsäädännön perusteella oikeus saada valtion korvaus kustannuksista, kun se on antanut hoitoa määrätyille henkilöryhmille. Korvaamisen edellytykset ovat erilaiset riippuen siitä, ovatko hoitokustannukset syntyneet alkaen vai sitä aiemmin. Valtion korvausta koskevat säännökset ovat tai sen jälkeen syntyneiden kustannusten osalta laissa rajat ylittävästä terveydenhuollosta asti syntyneiden kustannusten osalta sairausvakuutuslaissa. 2.1 Millä taholla on oikeus valtion korvaukseen Valtion korvaukseen on oikeus julkisen terveydenhuollon ylläpitäjällä eli kunnalla tai kuntayhtymällä, joka vastaa julkisen terveydenhuollon järjestämisestä. Korvaus maksetaan aina julkisen terveydenhuollon yksikön ylläpitäjälle, ei hoitoa antaneelle yksikölle. 2.2 Kustannukset syntyneet alkaen mitä valtion korvaus edellyttää Julkisella terveydenhuollolla on oikeus saada valtion korvaus tai sen jälkeen syntyneistä kustannuksista, kun se on määrättyjen säännösten nojalla antanut hoitoa henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa. Tällaisia säännöksiä ovat EU-asetus 883/2004, sosiaaliturvasopimukset 5, muut kansainväliset sopimukset 6, sekä erikoissairaanhoitolain 3 :n 1 momentti ja kansanterveyslain 14. Julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvausta myös silloin, kun se on antanut hoitoa henkilölle, jolla on kotikunta Suomessa, mutta jonka sairaus- ja äitiysetuuksien kustannuksista vastaa toinen EU-lainsäädäntöä soveltava valtio. Lisäksi julkisella terveydenhuollolla on oikeus valtion korvaukseen, kun se on antanut terveydenhuoltolain 50 :n nojalla kiireellistä hoitoa henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa. Edellytys valtion korvaukselle on tällöin, ettei kiireellisestä hoidosta aiheutuneita kustannuksia ole saatu perittyä henkilöltä itseltään tai muulta taholta kuten vakuutuksesta. Lue lisää ohjeen kohdasta Mitä hoitokustannuksia korvataan > 4.2. Kiireellisen hoidon kustannukset. Valtion korvaus perustuu kansalliseen lainsäädäntöön. Säännökset, joiden nojalla korvataan alkaen syntyneet kustannukset, ovat laissa rajat ylittävästä terveydenhuollosta 7. Tarkempaa tietoa eri henkilöryhmistä ja niiden oikeudesta hoitoon Suomessa on oppaassa Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa, joka on julkaistu Kelan verkkosivuilla. 5 Sosiaaliturvasopimuksilla tarkoitetaan Australian, Kanadan Quebecin, Israelin ja Pohjoismaiden kanssa solmittuja sopimuksia. 6 Muilla kansainvälisillä sopimuksilla tarkoitetaan Suomen ja kansainvälisen järjestön välistä isäntämaasopimusta, jossa on sairaanhoitoa koskevia määräyksiä (esim. Pohjoismainen investointipankki) 7 Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013) 20 4

6 Valtion korvauksen henkilöryhmät alkaen Valtion korvaus voidaan myöntää, kun julkinen terveydenhuolto on antanut hoitoa tai sen jälkeen 1. Suomessa tilapäisesti oleskelevalle henkilölle, joka on sairausvakuutettu toisessa EU- tai Etamaassa 8 tai Sveitsissä Esimerkki: Saksalainen opiskelija, joka on sairausvakuutettu Saksassa ja on tullut Suomeen vaihto-oppilaaksi lukuvuoden ajaksi. Hoito on annettu voimassa oleva hoito-oikeustodistuksen perusteella. Esimerkki: Italialainen turisti, joka on sairausvakuutettu Italiassa ja on viikon kestävällä lomamatkalla Suomessa. Hoito on annettu voimassa oleva hoitooikeustodistuksen perusteella. 2. henkilölle, joka ei ole Suomessa sairausvakuutettu eikä asu Suomessa, mutta jonka sairaanhoidon kustannuksista Suomi EU-lainsäädännön nojalla vastaa. Esimerkki: Eläkkeensaaja, joka asuu pysyvästi Espanjassa ja jonka hoitoetuuksien kustannuksista Suomi vastaa. Hoito on annettu voimassa oleva hoitooikeustodistuksen perusteella alkaen Suomessa asuvalle eläkkeensaajalle, jonka sairaanhoidon kustannuksista vastaa toinen EU- tai Eta-valtio tai Sveitsi. Oikeus valtion korvaukseen on myös eläkkeensaajan Suomessa asuvasta perheenjäsenestä, joka ei työskentele tai ole eläkkeensaaja. 4. Suomessa asuvalle henkilölle, joka on sairausvakuutettu toisessa EU-lainsäädäntöä soveltavassa valtiossa. Esimerkki: Merimies, joka asuu Suomessa, mutta on työnteon perusteella sairausvakuutettu Virossa. Hoito on annettu voimassa oleva hoito-oikeustodistuksen perusteella. Esimerkki: Rajatyöntekijä, joka asuu Suomessa ja työskentelee Ruotsissa. Hoito on annettu voimassa olevan hoito-oikeustodistuksen perusteella. 5. Suomessa työskentelevälle henkilölle, joka kuuluu EU-asetuksen 883/2004 piiriin ja jolla ei ole kotikuntaa Suomessa. Valtion korvaus maksetaan vaikka henkilö on Suomessa sairausja/tai työeläkevakuutettu. Esimerkki: Rajatyöntekijä, joka asuu Virossa ja työskentelee Suomessa. Hoito on annettu voimassa olevan hoito-oikeustodistuksen perusteella. Esimerkki: Ruotsista Suomeen vuodeksi työhön tullut henkilö, joka on sairausvakuutettu Suomessa työnteon perusteella. Hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa. Hoito on annettu voimassa olevan hoito-oikeustodistuksen perusteella. 6. sosiaaliturvasopimuksen 9 tai muun kansainvälisen sopimuksen 10 perusteella henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa 8 EU- ja Eta-valtiot on lueteltu ohjeen liitteessä 1. 9 Sosiaaliturvasopimuksilla tarkoitetaan tässä Australian, Kanadan Quebecin, Israelin ja Pohjoismaiden kanssa solmittuja sopimuksia. 10 Muilla kansainvälisillä sopimuksilla tarkoitetaan Suomen ja kansainvälisen järjestön välistä isäntämaasopimusta, jossa on sairaanhoito koskevia määräyksiä (esim. Pohjoismainen investointipankki). 5

7 Esimerkki: Suomessa asuva ja työskentelevä Pohjoismaisen Investointipankin työntekijä, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa. Hoito on annettu voimassa olevan hoitooikeustodistuksen perusteella. 7. kansanterveyslain 14 :n ja erikoissairaanhoitolain 3 :n 1 momentin nojalla henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa. Esimerkki: Intiasta tullut työntekijä, jolle on myönnetty Euroopan unionin sininen kortti ja jolla on Suomessa voimassa oleva työsuhde. Hoito on annettu voimassa oleva hoito-oikeustodistuksen perusteella. 8. henkilölle, joka on hakeutunut toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä EU-asetuksen 883/2004 mukaisella ennakkoluvalla (E112/S2) Suomeen hoitoon Esimerkki: Ranskassa sairausvakuutetulle henkilölle on tehty Suomen julkisessa terveydenhuollossa leikkaus, johon hänellä on ollut Ranskan laitoksen antama ennakkolupa (S2). 9. terveydenhuoltolain 50 :n nojalla henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa. Kyse on tällöin vain kiireellisestä hoidosta. Valtion korvauksen edellytyksenä on, ettei näitä kiireellisen hoidon kustannuksia ole saatu perittyä henkilöltä itseltään tai muulta taholta kuten vakuutusyhtiöltä. Esimerkki: Suomessa oleskeleva henkilö on saanut kiireellistä hoitoa julkisessa terveydenhuollossa. Kyseessä on niin sanottu paperiton henkilö, jonka maassa olo ei ole viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Henkilön kotimaa ei ole tiedossa. Hänen henkilöllisyyttään ei ole voitu todentaa, koska hänellä ole ollut esittää minkäänlaisia henkilöllisyyspapereita. Henkilöltä ei ole saatu perittyä kustannuksia, eikä hänellä ole vakuutusta. Esimerkki: Suomeen tilapäisesti toisesta EU-maasta tullut henkilö, joka on saanut kiireellistä hoitoa julkisessa terveydenhuollossa. Henkilöllä ei ole eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Sitä ei saatu hänen kotimaastaan, koska hän ei kuulu sen sairausvakuutuksen piiriin. Henkilöltä itseltään ei ole saatu perittyä kustannuksia, eikä hänellä ole yksityistä vakuutusta. 2.3 Kustannukset syntyneet mennessä mitä valtion korvaus edellyttää Julkisen terveydenhuollon ylläpitäjällä on oikeus valtion korvaukseen saakka syntyneistä kustannuksista silloin, kun hoitoa on annettu muualla kuin Suomessa sairausvakuutetulle henkilölle tai hänen perheenjäsenelleen EU-lainsäädännön, Suomen tekemän sosiaaliturva- tai sairaanhoitosopimuksen 11 perusteella. Suomi ei ole vastuussa tällaisten henkilöiden hoitokustannuksista. Julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvauksen myös silloin, kun se on antanut hoitoa henkilölle, joka ei ole sairausvakuutettu eikä asu Suomessa, mutta jonka hoitokustannuksista Suomi EU-lainsäädännön nojalla vastaa. 11 Sosiaaliturva- tai sairaanhoitosopimuksella tarkoitetaan tässä Australian, Kanadan Quebecin tai Pohjoismaiden kanssa solmittuja sopimuksia. 6

8 Jotta valtion korvaus voidaan myöntää, henkilön on tullut osoittaa julkisessa terveydenhuollossa oikeutensa hoitoon asianmukaisella hoito-oikeustodistuksella. Lisäksi edellytetään, että julkinen terveydenhuolto on antanut henkilölle sairaanhoitoa sopimuksen mukaisessa laajuudessa ja on perinyt hoidosta samat asiakasmaksut kuin kunnan asukkaalta. Valtion korvaus perustuu kansalliseen lainsäädäntöön. Sairausvakuutuslaissa 12 ovat säännökset, joiden nojalla korvataan saakka syntyneet kustannukset. Henkilöpiiri, josta valtion korvaus maksetaan, ei perustu EU-lainsäädäntöön, vaan se on vahvistettu kansallisesti valtion ja kuntien välillä Valtion korvauksen henkilöryhmät saakka Julkinen terveydenhuolto voi saada saakka syntyneistä kustannuksista valtion korvauksen, kun se on antanut hoitoa asianmukaisen hoito-oikeustodistuksen perusteella seuraavasti: 1. Suomessa tilapäisesti oleskelevalle henkilölle, joka on sairausvakuutettu toisessa EU- tai Etamaassa 13, Sveitsissä, Australiassa tai Kanadan Quebecissä. Esimerkki: Turisti, joka on tullut Saksasta Suomeen lomamatkalle. 2. Henkilölle, joka ei ole Suomessa sairausvakuutettu eikä asu Suomessa, mutta jonka sairaanhoidon kustannuksista Suomi EU-lainsäädännön nojalla vastaa. Esimerkki: Eläkkeensaaja, joka asuu pysyvästi Espanjassa ja jonka hoitoetuuksien kustannuksista Suomi vastaa. 3. Suomessa asuvalle henkilölle, joka on työnteon perusteella sairausvakuutettu toisessa EUlainsäädäntöä soveltavassa maassa. Valtion korvauksen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko henkilöllä Suomessa kotikuntalain mukainen kotikunta vai ei. Esimerkki: Merimies, joka asuu Suomessa, mutta on työnteon perusteella sairausvakuutettu Virossa. Valtion korvauksen kannalta ei ole merkitystä, onko hänellä Suomessa kotikuntaa. 12 Sairausvakuutuslain (1224/2004) 15 luku 16 a 13 EU- ja Eta-valtiot on lueteltu ohjeen liitteessä 1. 7

9 3. HOITO-OIKEUSTODISTUKSET Hoito-oikeustodistus on asiakirja, jolla henkilö osoittaa, että hänellä on EU-asetukseen 883/04, sosiaaliturvasopimukseen, muuhun kansainväliseen sopimukseen tai kansalliseen lainsäädäntöön perustuva oikeus saada julkisen terveydenhuollon palveluja. Sovellettava säädös määrittää sen, millaisella asiakirjalla henkilön tulee osoittaa oikeus hoitoon ja miten laaja oikeus hänellä on hoitoon Suomessa. Valtion korvaus edellyttää, että henkilö on esittänyt julkisessa terveydenhuollossa asianmukaisen hoito-oikeustodistuksen, joka on ollut voimassa hoidon antamishetkellä. Hoito-oikeustodistus tulee esittää jokaisen hoitokerran yhteydessä. Tästä todistuksesta julkisen terveydenhuollon on liitettävä kopio valtion korvaushakemukseen. Hoito-oikeustodistusta ei poikkeuksellisesti edellytetä silloin, kun korvausta haetaan kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet alkaen terveydenhuoltolain 50 :n nojalla annetusta kiireellisestä hoidosta. Hoito-oikeustodistuksia ovat (ks. tarkemmin kohdista ) eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC) tai sen väliaikaisesti korvaava todistus, joka on muun valtion kuin Suomen myöntämä Kelan myöntämä eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa, joka on Kelan myöntämä asiakirja asuinvaltion passi muut henkilöllisyys- ja hoito-oikeustodistukset. Hoitoa saavalla henkilöllä tulee olla oma henkilökohtainen hoito-oikeustodistus. Kuitenkin Pohjoismaassa asuva henkilö voi osoittaa alaikäisen huollettavansa hoito-oikeuden omalla hoitooikeustodistuksellaan, jos huollettavalla ei ole omaa hoito-oikeustodistusta (ks. kohdat 3.3 ja 3.4). Samoin vastasyntyneen ja imeväisikäisen (alle yksivuotiaan) lapsen hoito-oikeustodistukseksi hyväksytään äidin eurooppalainen sairaanhoitokortti (ks. kohta 3.1). Henkilön hoito-oikeustodistuksen pitää olla voimassa hoidon antamishetkellä. Todistuksen on oltava asianmukainen ja luettavissa. Jos hoito-oikeustodistuksen aitoudesta on perusteltu epäily, todistusta ei tarvitse hyväksyä. Henkilön on myös todistettava henkilöllisyytensä julkisessa terveydenhuollossa. 3.1 Eurooppalainen sairaanhoitokortti ja korvaava todistus Toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä tilapäisesti Suomeen tullut henkilö osoittaa oikeutensa lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla (EHIC) tai sen korvaavalla todistuksella. Kortin tai todistuksen myöntänyt valtio on vastuussa henkilön sairaanhoitokustannuksista. Kun henkilö esittää julkisessa terveydenhuollossa eurooppalaisen sairaanhoitokortin, hänellä on oikeus saada lääketieteellisesti välttämätön sairaanhoito samalla asiakasmaksulla kuin henkilö, jolla on Suomessa kotikunta. Kortti tai korvaava todistus on aina henkilökohtainen. Sen täytyy olla voimassa hoidon antamishetkellä. Myös alaikäisellä lapsella on oltava oma kortti. Kuitenkin vastasyntyneen ja imeväisikäisen (alle yksivuotiaan) lapsen hoito-oikeustodistukseksi hyväksytään äidin eurooppalainen sairaanhoitokortti. 8

10 Eurooppalaisesta sairaanhoitokortista on olemassa kaksi standardia: kortti voi olla joko erillinen kortti (liite 2) tai yhdistetty kansalliseen sairausvakuutuskorttiin (liite 3). Molemmat kortit ovat ulkonäöltään samanlaisia ja osoittavat henkilön oikeuden hoitoon. Kukin valtio myöntää kortin virallisella kielellään, mutta kortin tietosisällöt ovat kaikissa kieliversioissa samat. Kortin oikeassa ylänurkassa on kortin myöntäneen valtion kaksikirjaiminen maatunnus. Kortin haltijan henkilötiedot ja hänen sairausvakuutuslaitoksensa/sairauskassansa tiedot ovat seuraavilla riveillä. Oikeassa alanurkassa on kortin voimassaolon päättymispäivä. Jotkut valtiot myöntävät elektronisia kortteja, mutta Suomessa ei lueta henkilön tietoja tällaiselta sirulliselta kortilta. Euroopan komission verkkosivuilla (Euroopan komissio > Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus > Kortin tunnistaminen) voi tutustua eri valtioiden kortteihin. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin väliaikaisesti korvaava todistus on paperinen A4-kokoinen asiakirja, jonka jokainen valtio myöntää omalla kielellään. Asiakirjan ulkonäkö on aina standardin mukainen. Asiakirjassa on todistuksen myöntävän valtion tunnus, haltijan henkilötiedot, sairausvakuutuslaitoksen tai sairauskassan tunnistenumero, eurooppalaisen sairaanhoitokortin tunnistenumero sekä kortin viimeinen voimassaolopäivä. Asiakirjan alaosassa on todistuksen voimassaolon alkupäivä, päättymispäivä, todistuksen antopäivä sekä allekirjoitus ja leima. Myös toisessa Pohjoismaassa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva henkilö voi osoittaa oikeuden hoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai korvaavalla todistuksella. Näitä ei kuitenkaan voi edellyttää Pohjoismaassa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalta; lue lisää ohjeen kohdasta 3.3 Passi ja 3.4 Muut henkilöllisyys- tai hoito-oikeustodistukset. Muualla asuvan eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti Kun eläkkeensaaja muuttaa vakituisesti Suomesta toiseen EU- tai Eta-valtioon tai Sveitsiin ja Suomi vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista, hän saa Kelasta takakanneltaan limenvihreän eurooppalaisen sairaanhoitokortin (liite 4). Tällä eläkkeensaajan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla hän osoittaa oikeutensa hoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Tällainen eläkkeensaaja on alkaen oikeutettu Suomessa oleskellessaan kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin. Aikaisemmin hänellä oli Suomessa oleskellessaan oikeus vain lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon. Eläkkeensaaja maksaa saamastaan hoidosta saman asiakasmaksun, jonka vieraspaikkakuntalainen joutuisi maksamaan, vaikka kyseisessä tapauksessa hoito olisi säädetty kunnan asukkaille maksuttomaksi. 3.2 Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa Todistus hoitoetuuksiin Suomessa -asiakirjalla henkilö osoittaa ensisijaisesti oikeutensa Suomen julkisen terveydenhuollon palveluihin. Asiakirja on julkista terveydenhuoltoa sitova. Asiakirjassa on tieto siitä, minkä laajuiseen sairaanhoitoon henkilöllä on oikeus Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Jos oikeus on suppea, henkilöllä on oikeus vain lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon tilapäisen oleskelun tilanteessa. Jos oikeus on laaja, henkilö on oikeutettu kaikkeen tarvitsemaansa sairaanhoitoon. Lisäksi asiakirjassa on tieto siitä, onko julkisella terveydenhuollolla oikeus valtion korvaukseen henkilön hoitokustannuksista. Asiakirjaan on myös merkitty, onko henkilöllä oikeus sairaanhoitokorvauksiin yksityisen terveydenhuollon palveluista sekä sairauden hoitoon liittyvistä matkakustannuksista ja lääkeostoista. 9

11 Kela myöntää henkilölle asiakirjan oma-aloitteisesti tai pyynnöstä. Paperinen A4-kokoinen asiakirja myönnetään aina määräajaksi, enintään kahdeksi vuodeksi. Tietyistä henkilöryhmistä 14 Kela toimittaa asiakirjasta kopion henkilön asuinkunnan julkisen terveydenhuollon perus- ja erikoissairaanhoidon yksikköön, jos henkilön koti- tai asuinkunta on tiedossa. Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa -asiakirja on ruotsiksi Intyg över rätt till vårdförmåner i Finland ja englanniksi Certificate of entitlement to medical care in Finland. 3.3 Passi Toisessa Pohjoismaassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä Australiassa asuva ja sairausvakuutettu henkilö voi osoittaa oikeutensa hoitoon voimassa olevalla passilla. Tällöin henkilöllä on tilapäisen Suomessa oleskelun aikana oikeus saada lääketieteellisesti välttämätön sairaanhoito samoin asiakasmaksuin kuin henkilö, jolla on Suomessa kotikunta. Seuraavissa kohdissa kuvataan tarkemmin edellytykset, joiden tulee kussakin tilanteessa täyttyä Pohjoismaassa asuva Henkilö, joka asuu ja on sairausvakuutettu toisessa Pohjoismaassa, voi osoittaa passilla oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon tilapäisen oleskelun aikana. Passin on oltava voimassa hoidon antamishetkellä. Lisäksi edellytetään, että henkilön vakituinen asuinosoite on kyseisessä maassa. Julkisen terveydenhuollon on ilmoitettava henkilön vakituinen asuinosoite valtion korvaushakemuksessa. Henkilön ei tarvitse olla Pohjoismaan kansalainen, jotta hän voi osoittaa passilla oikeuden hoitoon. Poikkeuksellisesti Suomen passi voidaan hyväksyä hoito-oikeustodistukseksi, jos Kelan tietojärjestelmistä löytyy tieto tai muuten selviää, että henkilöllä on vakituinen osoite toisessa Pohjoismaassa. Tällöinkin julkisen terveydenhuollon on ilmoitettava valtion korvaushakemuksessa henkilön asuinosoite. Jos alaikäisellä lapsella ei ole omaa passia, oikeus hoitoon voidaan todistaa huoltajan passilla. Pohjoismaassa asuva ja vakuutettu henkilö voi osoittaa oikeuden hoitoon myös muulla virallisella henkilöllisyystodistuksella, eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai kortin väliaikaisesti korvaavalla todistuksella. Häneltä ei kuitenkaan voida edellyttää eurooppalaista sairaanhoitokorttia tai korvaavaa todistusta Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva ja sairausvakuutettu henkilö voi osoittaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon voimassa olevalla passilla, kun hän oleskelee tilapäisesti Suomessa. Lisäksi henkilön vakituisen asuinosoitteen tulee olla Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Julkisen terveydenhuollon on ilmoitettava tämä osoite valtion korvaushakemuksessa. Poikkeuksellisesti Suomen passi käy hoito-oikeustodistukseksi, jos Kelan tietojärjestelmistä löytyy tieto tai muuten selviää, että henkilöllä on vakituinen asuinosoite Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tällöinkin valtion korvaushakemuksessa on ilmoitettava asuinosoite Yhdistyneessä kuningaskunnassa. 14 Suomessa asuvat ulkomailta lähetetyt työntekijät, merityöntekijät, rajatyöntekijät tai perheenjäsenet ja eläkkeensaajat, joiden sairaanhoidon kustannuksista on vastuussa muu EU- tai Eta-valtio tai Sveitsi. 10

12 Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva ja sairausvakuutettu henkilö voi osoittaa oikeuden hoitoon myös eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai kortin väliaikaisesti korvaavalla todistuksella. Häneltä ei kuitenkaan voida edellyttää eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Kanaalinsaaria koskeva poikkeus Edellä kerrottua ei sovelleta Kanaalinsaarilla asuviin henkilöihin, koska Kanaalinsaaret eivät kuulu Euroopan unioniin. Kanaalinsaaria ovat Man, Guernsey, Alderney, Herm, Jethou, Sark ja Jersey. Liitteessä 5 on kuva Kanaalinsaarilta tulleen henkilön passista, jota ei näin ollen voi käyttää hoitooikeustodistuksena. Kanaalinsaarilta tulevalla henkilöllä on oikeus vain kiireelliseen hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Lue lisää ohjeen kohdasta Mitä hoitokustannuksia korvataan > 4.2. Kiireellisen hoidon kustannukset Australiassa asuva Australian sairaanhoitosopimuksen 15 perusteella Suomessa tilapäisesti oleskelevilla ja Australiassa sairausvakuutetuilla henkilöillä on oikeus lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon. Australian diplomaattisen edustuston ja konsulaatin henkilökuntaan kuuluvalla ja hänen perheenjäsenellään on oikeus kaikkeen sairaanhoitoon julkisessa terveydenhuollossa oleskelun kestosta riippumatta. Australian sairaanhoitosopimuksen piiriin kuuluva henkilö osoittaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon tilapäisen Suomessa oleskelun aikana Australian passilla tai muun valtion passilla, josta käy ilmi rajoittamaton asumisoikeus Australiassa. Julkisen terveydenhuollon on ilmoitettava valtion korvaushakemuksessa henkilön vakituinen asuinosoite Australiassa. Jos henkilön oikeus sairaanhoitoon Suomessa on epäselvä, julkinen terveydenhuolto voi tiedustella asiaa Kelasta 16. Kela selvittää tiedon Australiasta ja saa tiedon henkilön sopimuksen piiriin kuulumisesta yleensä 24 tunnin kuluessa tiedustelusta. Tällöin julkisen terveydenhuollon on toimitettava Kelalle hoidossa olevan tai olleen henkilön nimi- ja syntymäaikatiedot sekä hänen Australian asuinosoitteensa. 3.4 Muut henkilöllisyys- tai hoito-oikeustodistukset Vain toisessa Pohjoismaassa asuva ja sairausvakuutettu henkilö voi osoittaa oikeuden hoitoon voimassa olevalla virallisella henkilöllisyystodistuksella. Lisäksi edellytetään, että henkilön vakituinen asuinosoite on kyseisessä Pohjoismaassa. Julkisen terveydenhuollon on ilmoitettava tämä osoite valtion korvaushakemuksessa. Henkilön ei tarvitse olla toisen Pohjoismaan kansalainen, jotta hän voi osoittaa henkilöllisyystodistuksella hoito-oikeuden. Henkilöllisyystodistuksen ei tarvitse olla Pohjoismaan myöntämä. Jos kyseessä on toisessa Pohjoismaassa asuva alaikäinen lapsi, hoitooikeustodistukseksi käy myös lapsen huoltajan henkilöllisyystodistus. 15 Australian sairaanhoitosopimuksesta kerrotaan tarkemmin Kelan verkkosivuilla olevassa oppaassa Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa. 16 Kelan kansainvälisten asioiden keskuksen yhteystiedot ovat ohjeen kohdassa

13 Toisessa Pohjoismaassa asuvalta ja sairausvakuutetulta henkilöltä hyväksytään henkilöllisyystodistukseksi myös todistus, joka on henkilön asuinvaltiossa hyväksyttävä henkilöllisyystodistus. Poikkeuksellisesti myös toisen Pohjoismaan myöntämä sairausvakuutuskortti kelpaa osoittamaan henkilön oikeuden sairaanhoitoon. Tällaisia hoitooikeustodistukseksi hyväksyttäviä todistuksia ovat esimerkiksi EU-standardien mukainen asuinvaltion ajokortti (liite 6: esimerkki ruotsalaisesta ajokortista) verottajan myöntämä kortti (liite 7: esimerkki Ruotsin verottajan kortista) kuvallinen pankkikortti (liite 8: esimerkki ruotsalaisesta pankkikortista) sairausvakuutuskortti (liite 9: esimerkki Tanskan sairausvakuutuskortista) Toisessa Pohjoismaassa asuva ja sairausvakuutettu henkilö voi osoittaa oikeuden hoitoon myös passilla, eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai sen korvaavalla todistuksella. Eurooppalaista sairaanhoitokorttia häneltä ei kuitenkaan voida edellyttää. Kun toisessa Pohjoismaassa asuva on asianmukaisesti todistanut oikeuden hoitoon, hänellä on tilapäisen oleskelun aikana oikeus lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon samoin maksuin kuin henkilöllä, jolla on Suomessa kotikunta. 3.5 Kelpaamattomat todistukset Vain kohdissa luetellut todistukset kelpaavat osoittamaan, että henkilöllä on oikeus hoitoon Suomessa. Hoito-oikeustodistuksen on oltava asianmukainen, luettavissa ja voimassa silloin, kun hoitoa annetaan. Jos hoito-oikeustodistuksen aitoudesta on perusteltu epäily, todistusta ei tarvitse hyväksyä. Tällöin julkinen terveydenhuolto voi ottaa yhteyttä Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen. Alla on lueteltu esimerkkejä asiakirjoista, jotka voivat aiheuttaa sekaannusta julkisessa terveydenhuollossa. Näillä asiakirjoilla henkilö ei kuitenkaan voi osoittaa oikeutta hoitoon. Kela-kortti Kela-kortilla ei voi osoittaa oikeutta hoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Suomessa sairausvakuutettu henkilö saa Kela-kortin, mutta sairausvakuuttamisella ei ole merkitystä julkisen terveydenhuollon palvelujen kannalta. Muun valtion kuin toisen Pohjoismaan myöntämä sairausvakuutuskortti Henkilö saattaa esittää kotimaansa sairausvakuutuslaitoksen myöntämän kansallisen sairausvakuutuskortin, mutta se ei Pohjoismaiden kortteja lukuun ottamatta kelpaa osoittamaan oikeutta hoitoon. On kuitenkin huomattava, että kansalliseen sairausvakuutuskorttiin yhdistetty eurooppalainen sairaanhoitokortti kelpaa osoittamaan oikeuden hoitoon samalla tavoin kuin erillinen eurooppalainen sairaanhoitokortti. Pohjoismaassa asuvan kelpaamaton asiakirja Toisessa Pohjoismaassa asuva ja sairausvakuutettu henkilö ei voi osoittaa oikeutta hoitoon esimerkiksi seuraavilla asiakirjoilla: patientbricka (liite 10: Ruotsin potilaskortti) frikort (liite 11: vapaakortti sairausmatkoja varten) neuvolakortti. 12

14 Vakuutusyhtiöiden vakuutuskortit Yksityisen vakuutusyhtiön kortti ei kelpaa hoito-oikeustodistukseksi. Esimerkkinä mahdollisesta eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin sekoitettavasta kortista on hollantilaisen vakuutusyhtiön myöntämä World Health Insurance Card (WHIC). Kortti (liite 12) muistuttaa ulkonäöltään ja nimeltään eurooppalaista sairaanhoitokorttia, mutta sillä ei voi osoittaa oikeutta hoitoon Suomessa. EU:n henkilöstön sairausvakuutuskortti EIHIC EU:n virkamiehillä ja muulla henkilöstöllä on oma kansallisista sairausvakuutuksista erillinen sairausvakuutusjärjestelmä (JSIS). Tämä sairausvakuutus on EU:n henkilöstölle pakollinen, ja henkilöstöön kuuluvalla on käytössä henkilökohtainen kortti (EIHIC). Kortti voi aiheuttaa sekaannusta, koska se on nimitykseltään ja ulkonäöltään samantapainen kuin eurooppalainen sairaanhoitokortti. JSIS:n kuuluvalla ei voi olla käytössään eurooppalaista sairaanhoitokorttia. EU:n henkilöstön sairausvakuutuskortilla ei voi osoittaa oikeutta hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa. JSIS:n jäsenille ja heidän huollettavilleen voidaan myöntää Kelasta erillinen Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa -asiakirja. Elektroninen sairausvakuutuskortti Elektroniseen eli sirulliseen kansalliseen sairausvakuutuskorttiin yhdistetty eurooppalainen sairaanhoitokortti ei kelpaa hoito-oikeustodistukseksi, jos eurooppalaista sairaanhoitokorttia koskevat tiedot eivät ole luettavissa muutoin kuin sirulta. Q/SF-lomakkeet Kanadan Québecin sairausvakuutuslaitoksen myöntämä lomake Q/SF1 tai Q/SF4 ei kelpaa julkisessa terveydenhuollossa hoito-oikeustodistuksena. Henkilön tulee ensin rekisteröidä Kelassa oikeutensa hoitoon tällaisella lomakkeella. Rekisteröinnin jälkeen hän saa Kelasta asiakirjan Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. E- ja S-lomakkeet E- ja S-lomakkeilla myönnetään ja rekisteröidään valtioiden välillä EU-lainsäädäntöön perustuvia hoitoetuuksia. Vain lomakkeet E112 ja S2 käyvät hoito-oikeustodistukseksi silloin, kun kyse on hoitoon hakeutumisesta julkiseen terveydenhuoltoon. Muut E- ja S-lomakkeet eivät kelpaa hoitooikeustodistuksina. Epäselvissä tilanteissa julkinen terveydenhuolto voi ottaa yhteyttä Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen Jos hoito-oikeustodistusta ei ole Julkisen terveydenhuollon on esitettävä Kelalle kopio henkilön esittämästä hoitooikeustodistuksesta, kun se hakee valtion korvausta henkilön hoitokustannuksista. Kopiota ei kuitenkaan edellytetä silloin, kun korvausta haetaan terveydenhuoltolain 50 :n nojalla annetun kiireellisen hoidon kustannuksista, jotka ovat syntyneet tai sen jälkeen. Todistuksen voi esittää myös jälkikäteen. Jos henkilöllä ei ole hoito-oikeustodistusta, häntä on pyydettävä hankkimaan hoito-oikeustodistus sairaanhoidostaan vastuussa olevalta valtiolta. Henkilö tietää useimmiten sairausvakuutuslaitoksen, sairauskassan tai sairaanhoidostaan 17 Kelan kansainvälisten asioiden keskuksen yhteystiedot ovat ohjeen kohdassa

15 vastuussa olevan viranomaisen yhteystiedot ja voi itse helpoiten pyytää hoito-oikeustodistusta. Myös julkinen terveydenhuolto voi olla suoraan yhteydessä toisen valtion viranomaiseen hoitooikeustodistuksen saamiseksi. Tarvittaessa julkinen terveydenhuolto voi myös ottaa yhteyttä Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen ja pyytää apua hoito-oikeustodistuksen saamiseksi. Kelalla on velvollisuus yrittää selvittää henkilön hoito-oikeustodistusta, jos julkinen terveydenhuolto tai henkilö itse sitä pyytää. Tällöin julkisen terveydenhuollon on toimitettava Kelalle hoidossa olevan tai olleen henkilön nimi- ja syntymäaikatiedot, asuinvaltion ja asuinosoitteen tiedot sekä mahdollisuuksien mukaan henkilön sairausvakuutuslaitoksen tai sairauskassan nimitiedot. Näiden tietojen nojalla Kela pyytää kyseessä olevan valtion yhteyslaitokselta korvaavaa todistusta tai apua todistuksen saamiseksi. Jos henkilö ei edellä mainittujen selvitysten jälkeenkään pysty esittämään hoito-oikeustodistusta, julkinen terveydenhuolto voi periä häneltä enintään palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten mukaisen maksun. Henkilöllä on aina oikeus saada kiireellinen hoito julkisessa terveydenhuollossa, mikä perustuu Suomen kansalliseen terveydenhuoltoa koskevaan lainsäädäntöön. Tällöin julkinen terveydenhuolto voi asiakasmaksulain perusteella laskuttaa potilaalta hoidon todelliset kustannukset täysimääräisinä. Julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvauksen tai sen jälkeen syntyneistä kustannuksista, kun se on antanut terveydenhuoltolain 50 :n nojalla kiireellistä hoitoa henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa. Edellytyksenä on tällöin, ettei kiireellisen hoidon kustannuksia ole saatu perittyä henkilöltä itseltään tai muulta taholta (esim. vakuutuksesta). Katso tarkemmin kohdasta Mitä hoitokustannuksia korvataan > 4.2. Kiireellisen hoidon kustannukset 14

16 4. MITÄ HOITOKUSTANNUKSIA KORVATAAN Valtion korvaus maksetaan henkilölle terveyspalvelujen järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten perusteella. Palvelujen tuottamisesta aiheutuvilla kustannuksilla tarkoitetaan kustannusta, jonka potilaan kotikunta maksaisi terveydenhuoltolain 18 mukaisesti, jos hoito tulisi kunnan maksettavaksi. Valtion korvaus vastaa enintään palvelujen järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten määrää, josta on vähennetty henkilöltä asiakasmaksulain 19 nojalla perityt asiakasmaksut. Potilaan maksettavaksi kuuluvaa asiakasmaksua ei korvata, vaikka potilaalta ei olisi saatu perittyä tätä maksua. Julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvausta sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa annettujen palvelujen kustannuksista. Korvauksen saa niin avohoidon kuin sairaalahoidon kustannuksista. Valtion korvauksen voi saada myös sellaisista palveluista, jotka ovat maksuttomia asiakasmaksulainsäädännön mukaan palvelujen käyttäjälle, esimerkiksi alle 18- vuotiaan henkilön käynti terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Korvauksen piiriin kuuluvat myös kustannukset, jotka ovat aiheutuneet muun terveydenhuollon ammattihenkilön kuin lääkärin tai hammaslääkärin luo tehdyistä käynneistä. Valtion korvaus maksetaan myös sellaisista hoitokustannuksista, joita ei laskuteta valtioiden välillä. Suomi on luopunut hoitokustannusten laskuttamisesta Pohjoismaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Julkinen terveydenhuolto saa silti valtion korvausta kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet näistä valtioista tulleiden henkilöiden hoidosta. Korvaus maksetaan samoin perustein kuin muissakin tilanteissa. 4.1 Korvattava hoito EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus tai kansallinen laki määrittää sen, miten laaja oikeus hoitoon henkilöllä on Suomessa. Eurooppalainen sairaanhoitokortti tai muu hoito-oikeustodistus ei sinänsä oikeuta hoitoon pääsyä, vaan hoito järjestetään potilaan terveydentilaan perustuvan lääketieteellisen arvion perusteella. Julkisessa terveydenhuollossa työskentelevä laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, yleensä lääkäri tai hammaslääkäri, arvioi aina tilannekohtaisesti, mitä hoitoa ja hoitotoimenpiteitä potilas tarvitsee. Hoito toteutetaan tämän arvion perusteella ja kansallisten hoitokäytäntöjen mukaisesti. Kela myöntää valtion korvauksen tästä hoidosta aiheutuneista kustannuksista. 4.2 Kiireellisen hoidon kustannukset Julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvauksen tai sen jälkeen syntyneistä kustannuksista, kun se on antanut terveydenhuoltolain 50 :n nojalla kiireellistä hoitoa henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa. Edellytyksenä on, ettei kiireellisen hoidon kustannuksia ole saatu perittyä henkilöltä itseltään tai muulta taholta kuten vakuutuksesta. 20 Henkilön kansallisuudella tai sillä, mistä maasta henkilö on tullut Suomeen, ei ole merkitystä. Tällaisella kotikunnattomalla henkilöllä on oikeus vain kiireelliseen hoitoon ja valtion korvauksessa on kyse vain kiireellisen hoidon kustannusten korvaamisesta. Korvauksella ei ole vaikutusta henkilön oikeuteen saada hoitoa tai käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja. On kuitenkin huomattava, ettei valtion korvausta voida maksaa vain sillä perusteella, että potilas on jättänyt laskun maksamatta. Julkisen terveydenhuollon on ensin tosiasiallisesti yritettävä periä 18 Terveydenhuoltolain (1326/2010) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992). 20 Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013) 20 15

17 kustannukset potilaalta itseltään tai muulta taholta esimerkiksi maksumuistutuksella tai karhukirjeellä. Tämän vaatimuksen täyttymistä ei edellytetä, jos potilaana on ollut henkilö, jonka yhteystietoja kuten nimeä ja/tai osoitetta ei yrityksistä huolimatta saada, eikä perintään liittyviä toimenpiteitä ole sen takia mahdollista tehdä. Jos kunta tai kuntayhtymä on kuitenkin omalla päätöksellään luopunut paperittomille henkilöille annettavan kiireellisen hoidon todellisten kustannusten perimisestä, eivät edellytykset valtion korvauksen maksamiselle täyty. Tarvittaessa julkisen terveydenhuollon on pystyttävä pyynnöstä todentamaan Kelalle, että kunta tai kuntayhtymä on tehnyt perintään liittyviä toimenpiteitä. Kela ei korvaa mahdollisia perintäkustannuksia. Huom! Jos henkilöllä on voimassa oleva hoito-oikeustodistus ja oikeus lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon, valtion korvaushakemukseen ei tule rastittaa kiireellisen hoidon kohtaa. Näissä tilanteissa hakemukseen tulee rastittaa valtion korvauksen perusteeksi oikea hoitooikeustodistus ja ilmoittaa kustannuksista vastuussa oleva maa. Näin menetellään, vaikka potilas olisi saanut käsitteellisesti kiireellistä hoitoa, koska tällöin ei ole ollut kyse THL 50 :n vaan EUlainsäädännön nojalla annetusta hoidosta. 4.3 Hyväksyttäviä erityiskustannuksia Esimerkkejä erityiskustannuksista, jotka ovat valtion korvauksessa hyväksyttäviä kustannuksia, kun henkilöllä on EU-lainsäädäntöön tai kansainväliseen sopimukseen tai kansalliseen lakiin perustuva oikeus hoitoon Suomessa Sairaalasiirto Suomessa Julkinen terveydenhuolto on oikeutettu valtion korvaukseen sairaalasiirron kustannuksista, jos henkilö on sisäänkirjoitettuna potilaana siinä julkisen terveydenhuollon yksikössä, josta hänet siirretään. Jos henkilöä ei ole sisäänkirjoitettuna potilaana julkisen terveydenhuollon yksikössä katso ohjeen kohdasta Ei-hyväksyttäviä kustannuksia > Kuljetus toiseen hoitoyksikköön, kun potilas ei ole sisäänkirjoitettuna Sairaalasiirto toiseen Pohjoismaahan Valtion korvaus maksetaan kustannuksista, jotka aiheutuvat Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen perusteella potilaan sairaalasiirrosta toiseen Pohjoismaahan. Näissä tilanteissa kyse on potilaasta, joka on saanut hoitoa Suomen julkisessa terveydenhuollossa ja joka siirretään jatkohoitoon toiseen Pohjoismaahan. Korvauksen edellytyksenä on, että toisessa Pohjoismaassa asuva potilas on sisäänkirjoitettu hoitoon julkiseen terveydenhuoltoon ja hänet siirretään sairaalahoitoon asuinmaahansa. Korvaus voidaan myöntää ja sen jälkeen tehtyjen sairaalasiirtojen kustannuksista. Julkinen terveydenhuolto arvioi sairaalasiirron tarpeen, huolehtii siirron järjestelyistä ja maksaa siirron kustannukset. Korvausta haetaan sen jälkeen, kun julkinen terveydenhuolto on maksanut siirron kustannukset. Valtion korvauksen myöntäminen edellyttää, että toisessa Pohjoismassa asuva ja sairausvakuutettu henkilö on julkisessa terveydenhuollossa todistanut oikeutensa hoitoon passilla, 16

18 virallisella henkilöllisyystodistuksella, eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai kortin väliaikaisesti korvaavalla todistuksella. Lisäksi edellytetään, että henkilön vakituinen asuinosoite on kyseissä Pohjoismaassa. Jos tällainen sairaalasiirto tehdään ambulanssilentona, julkisen terveydenhuollon tulee lisäksi noudattaa seuraavassa esitettyä erityismenettelyä. Ambulanssilentoon liittyvät erityismenettelyt Ambulanssilennon tarkoituksenmukaisuudesta ja kustannuksista on toimitettava Kelaan kirjallinen selvitys ennen lennon järjestämistä. Selvityksessä julkisen terveydenhuollon tulee ottaa kantaa lääketieteellisiin, taloudellisiin ja potilaan tahdosta riippuviin seikkoihin. Kun julkisen terveydenhuollon yksikkö harkitsee ambulanssilennon tarkoituksenmukaisuutta, sen tulee ottaa huomioon potilaan lääketieteellinen tila, potilaan tahto sekä lennosta aiheutuvat kustannukset suhteessa muuhun kuljetustapaan. Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen soveltamiskäytännössä lähtökohta on, että potilas tulee hoitaa ensisijaisesti oleskeluvaltiossa. Potilasta ei voida kuljettaa kotimaahan vastoin tahtoaan. Hänellä on kuitenkin oikeus päästä kotimaahansa niin halutessaan, jolloin kuljetuksen voidaan katsoa olevan osa hoitoa. Paluumatkan järjestämisessä on painotettava lääketieteellisiä perusteita. Kotimatkaa ei tarvitse järjestää heti potilaan haluamana ajankohtana, vaan silloin kun kotimatka on tarkoituksenmukaista järjestää lääketieteellisistä, taloudellisista ja potilaan tahdosta riippuvista syistä. Selvitys toimitetaan ennen lennon järjestämistä Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen. 21 Kela vastaa julkisen terveydenhuollon yksikölle kahden työpäivän sisällä siitä, kun selvitys on tullut Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen. Kela ei arvioi ambulanssilennon tarkoituksenmukaisuutta, vaan katsoo, että selvityksessä on otettu kantaa sekä lääketieteellisiin, taloudellisiin että potilaan tahdosta riippuviin seikkoihin. Jos selvityksessä ei ole otettu näitä kaikkia huomioon, Kela pyytää asiasta lisäselvitystä julkisen terveydenhuollon yksiköltä. Selvitys on lisäedellytys jälkikäteen haettavan valtion korvauksen saamiselle. Selvitys ei siten automaattisesti tarkoita valtion korvauksen myöntämistä, vaan Kela tutkii muiden edellytysten täyttymisen, kun valtion korvausta haetaan. Myös ambulanssilennosta julkinen terveydenhuolto hakee valtion korvausta sen jälkeen, kun se on maksanut lennon kustannukset. Menettelystä säädetään valtioneuvoston asetuksessa rajat ylittävän terveydenhuollon kustannusten hallinnasta (65/2014) DRG-hinta Julkinen terveydenhuolto voi ilmoittaa hoitokustannuksen DRG-hintana. Se otetaan huomioon hoitokustannuksena ja valtion korvaus maksetaan ilmoitetun kustannuksen mukaisesti. 21 Kelan kansainvälisen keskuksen yhteystiedot ovat ohjeen kohdassa

19 4.3.4 Ostopalvelu Suomessa Ostopalveluna järjestetyn hoidon kustannukset voidaan hyväksyä, jos julkinen terveydenhuolto on järjestänyt hoidon ostopalveluna yksityisellä terveydenhuollon palveluntuottajalla Suomessa. Edellytys korvauksen maksamiselle on, että julkinen terveydenhuolto hakee korvausta hoitokustannuksiin, jotka se on jo maksanut yksityiselle palveluntuottajalle. Valtion korvaus maksetaan hankitusta ostopalvelusta sille kunnalle tai kuntayhtymälle, jolle ostopalvelusta aiheutuneet kustannukset kohdentuvat Ostopalvelu ulkomailta Kun julkinen terveydenhuolto hankkii terveydenhuoltolain 54 :n nojalla sen järjestämisvastuulle kuuluvan hoidon ostopalveluna toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä erillisen sopimuksen perusteella, hoitokustannuksista on oikeus saada valtion korvausta, jos muut edellytykset sen maksamiselle täyttyvät (mm. että henkilö kuuluu valtion korvauksen henkilöpiiriin). Jos hoito hankitaan ostopalveluna jostain muusta maasta kuin toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä, oikeutta valtion korvaukseen ei ole. Valtion korvausta voidaan maksaa ostopalvelutilanteissa myös rajat ylittävien matkojen kustannuksista, kun kyseessä on sisäänkirjoitetun potilaan matkakustannukset.. Jos potilasta ei ole sisäänkirjoitettu ja hän maksaa itse matkakustannukset, hän voi hakea jälkikäteen sairausvakuutuslain mukaista korvausta Kelasta. Oikeus valtion korvaukseen ei koske tilanteita, joissa henkilö siirretään sairaalasiirtona jatkohoitoon kotimaahansa, vaan nimenomaisesti Suomessa järjestettävän hoidon hankkimista ostopalveluna toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä Tulkki- ja tulkkauskustannukset Jos julkinen terveydenhuolto on katsonut, että tulkin käyttäminen on perusteltua potilaan hoidossa, tulkista tai tulkkauksesta aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa hoitokustannuksina huomioon. Tulkkauspalveluiden järjestämisestä kerrotaan kattavammin Kelan verkkosivuilla oppaassa Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa. Katso myös ohjeen kohdasta Ei-hyväksyttäviä kustannuksia > Asiakirjojen käännöskustannukset Apuvälinekustannukset Julkinen terveydenhuolto voi hakea valtion korvausta potilaan hoitoon liittyvistä apuvälinekustannuksista osana hoitokustannuksia, kun muut valtion korvauksen edellytykset täyttyvät. 18

20 4.3.8 Ensihoito sairaanhoitopiirin omana toimintana Ensihoidon kustannukset voidaan ottaa valtion korvauksessa huomioon, jos sairaanhoitopiiri järjestää ensihoidon osana omaa toimintaansa. Sairaanhoitopiiri järjestää ensihoidon alueellaan. Se voi hoitaa toiminnan itse, yhteistyössä pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kanssa tai ostaa palvelun muulta palvelun tuottajalta. Valtion korvauksen maksaminen noudattaa pääsääntöisesti kansallisen ensihoidon kustannusten korvauskäytäntöä. Sen mukaan Kela maksaa sairausvakuutuskorvauksen vakuutettukohtaisesti palveluntuottajalle, jos sairaanhoitopiiri hankkii ensihoidon yksityiseltä palveluntuottajalta tai pelastustoimelta. Korvaus maksetaan sairaanhoitopiirille, jos se järjestää ensihoidon omana toimintana. Katso myös ohjeen kohdasta Ei-hyväksyttäviä kustannuksia > Ensihoito yksityisen palvelun tuottajan tai pelastustoimen tuottamana Vainajan hoitokustannukset Kun kyse on julkisen terveydenhuollon vastuulle kuuluvista vainajan hoitokustannuksista tai kuolinsyyn arvioimisesta aiheutuneista kustannuksista, voidaan kustannuksia korvata valtion korvauksena. Valtion korvauksena korvattavia kustannuksia voivat olla esimerkiksi ruumiin säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset ja ruumiinavauksen kustannukset, edellyttäen, että kyseiset toimenpiteet ovat kansallisen lain nojalla julkisen terveydenhuollon vastuulla. 19

HOITOKUSTANNUSTEN VALTION KORVAUS - OHJE JULKISELLE TERVEYDEN- HUOLLOLLE

HOITOKUSTANNUSTEN VALTION KORVAUS - OHJE JULKISELLE TERVEYDEN- HUOLLOLLE HOITOKUSTANNUSTEN VALTION KORVAUS - OHJE JULKISELLE TERVEYDEN- HUOLLOLLE PÄIVITETTY 2.1.2014 Sisällys 1. MISTÄ VALTION KORVAUKSESSA ON KYSE... 3 2. KORVAUKSEN EDELLYTYKSET... 4 2.1 Millä taholla on oikeus

Lisätiedot

HOITOKUSTANNUSTEN VALTION KORVAUS - OHJE JULKISELLE TERVEYDEN- HUOLLOLLE Sisällys

HOITOKUSTANNUSTEN VALTION KORVAUS - OHJE JULKISELLE TERVEYDEN- HUOLLOLLE Sisällys HOITOKUSTANNUSTEN VALTION KORVAUS - OHJE JULKISELLE TERVEYDEN- HUOLLOLLE Sisällys 1. MISTÄ VALTION KORVAUKSESSA ON KYSE... 3 2. KORVAUKSEN EDELLYTYKSET... 4 2.1 Millä taholla on oikeus valtion korvaukseen...

Lisätiedot

Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa

Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa Mistä laskutetaan? 1) Kiireellinen hoito (ThL 50 ) Myös opiskelijalle erikoissairaanhoidon yksikössä annettu kiireellinen hoito sekä muualla

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

ylittävän terveydenhuollon Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013

ylittävän terveydenhuollon Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013 Käytännön prosesseja rajat ylittävän terveydenhuollon tilanteissat i Kela / Terveysosasto, eysosas o, kv-sairaanhoitotiimi aa o Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013 Esitelmän pääkohdat

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa

Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa Elli Heino ja Satu Metsävainio Kelan Terveysosasto 26.3.2015 Rajat ylittävän terveydenhuollon säädöspohja 1.1.2014 Kansallinen lainsäädäntö Laki rajat ylittävästä

Lisätiedot

Rajat ylittävä terveydenhuolto. Reetta Kyyrö suunnittelija Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä

Rajat ylittävä terveydenhuolto. Reetta Kyyrö suunnittelija Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä Rajat ylittävä terveydenhuolto Reetta Kyyrö suunnittelija Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä Mitä on rajat ylittävä terveydenhuolto? Rajat ylittävästä terveydenhuollosta

Lisätiedot

Opiskelijoiden sairaanhoito ulkomailla ja Suomessa Sanna Kuorikoski Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Opiskelijoiden sairaanhoito ulkomailla ja Suomessa Sanna Kuorikoski Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Opiskelijoiden sairaanhoito ulkomailla ja Suomessa 27.4.2017 Sanna Kuorikoski Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Ulkomailla opiskelu ja oikeus sairaanhoitoon a) Opiskelijan tilapäinen

Lisätiedot

Opiskelijoiden oikeus hoitoon. Kv-kevätpäivät Maiju Joutjärvi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä

Opiskelijoiden oikeus hoitoon. Kv-kevätpäivät Maiju Joutjärvi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä 146 Opiskelijoiden oikeus hoitoon Kv-kevätpäivät 2019 Maiju Joutjärvi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä Hoito-oikeus Suomessa sairausvakuutetulla on Kela-kortti

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 5.10.2016 Sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluita Suomessa Miten hoito-oikeus

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 17.2.2010 18.2.2010 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän oikeus hoitoon

Ulkomailla työskentelevän oikeus hoitoon Ulkomailla työskentelevän oikeus hoitoon Kv-kesäpäivät 28.8.2018 Maiju Joutjärvi suunnittelija Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus, rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä 1 Sisältö 1. Yleistä

Lisätiedot

Suomessa työskentelevän oikeus hoitoon

Suomessa työskentelevän oikeus hoitoon Suomessa työskentelevän oikeus hoitoon Kv-kesäpäivät 28.8.2018 Sanna Kuorikoski suunnittelija Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus, rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä Sisältö 1. Yleistä Suomessa

Lisätiedot

Valtion korvaus

Valtion korvaus Valtion korvaus 21.07.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Valtion korvauksen henkilöryhmät... 3 1.3.2 Korvauksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Valtion korvaus

Valtion korvaus Valtion korvaus 11.10.2018 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Valtion korvauksen henkilöryhmät... 2 1.3.2 Korvauksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten Terveysosasto / KV-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Marika Lahtivirta Vakuutusyhtiötapaaminen SISÄLTÖ Perusasetelmat Maantieteelinen jako Aiheelinen jako Oikeus

Lisätiedot

Sairaanhoito-oikeudet ja hoitokustannusten hallinnointi rajat ylittävässä tilanteessa

Sairaanhoito-oikeudet ja hoitokustannusten hallinnointi rajat ylittävässä tilanteessa Sairaanhoito-oikeudet ja hoitokustannusten hallinnointi rajat ylittävässä tilanteessa Noora Heinonen 28.9.2011 nh 1 Rajat ylittävät tilanteet? 1. Joutuminen sairaanhoidon tarpeeseen tilapäisen ulkomailla

Lisätiedot

Valtion korvaus

Valtion korvaus Valtion korvaus 03.05.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 1 1.3.1 Valtion korvauksen henkilöryhmät... 2 1.3.2 Korvauksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Rajat ylittävä terveydenhuolto Reetta Kyyrö Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Rajat ylittävä terveydenhuolto Reetta Kyyrö Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Rajat ylittävä terveydenhuolto 24.3.2017 Reetta Kyyrö Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Mitä on rajat ylittävä terveydenhuolto? Rajat ylittävästä terveydenhuollosta on kyse, kun henkilö saa

Lisätiedot

HE 150/2014 vp. saakka, jonka jälkeen siirrytään todellisten kustannusten laskuttamiseen. Lisäksi esityksessä ehdotetaan Kansaneläkelaitokselle

HE 150/2014 vp. saakka, jonka jälkeen siirrytään todellisten kustannusten laskuttamiseen. Lisäksi esityksessä ehdotetaan Kansaneläkelaitokselle Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Sanna Kuorikoski 17.2.2010 EU-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE),

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 25.8.2011 Sanna Kuorikoski Sisältö Työhön ulkomaille Työskentely EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä ja sairaanhoito-oikeus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoshaasteet raja-alueella

Toimintaympäristön muutoshaasteet raja-alueella Toimintaympäristön muutoshaasteet raja-alueella Noora Heinonen 12.9.2012 nh 1 Rajat ylittävät tilanteet? 1. Joutuminen sairaanhoidon tarpeeseen tilapäisen ulkomailla oleskelun aikana (äkillinen sairastuminen)

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Kela-kortti. Kuvattoman Kela-kortin tiedot

Kela-kortti. Kuvattoman Kela-kortin tiedot Kela-kortti Kela antaa sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulle henkilölle sairausvakuutuskortin (SVL 15 luku 1 ), joka toimii vakuutustodistuksena. Poikkeustilanteessa Kela voi antaa myös lomakkeelle SV

Lisätiedot

Ohjeet julkisen terveydenhuollon yksiköille sairaus- ja äitiysetuuksien ilmoittamista varten ja selvitys valtion korvausta varten

Ohjeet julkisen terveydenhuollon yksiköille sairaus- ja äitiysetuuksien ilmoittamista varten ja selvitys valtion korvausta varten Ohjeet julkisen terveydenhuollon yksiköille sairaus- ja äitiysetuuksien ilmoittamista varten ja selvitys valtion korvausta varten SISÄLLYS Sisällys 1 Mistä alkaen korvausta voi hakea... 1 2 Sairaanhoidosta

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

Korvauksen hakeminen ulkomailla

Korvauksen hakeminen ulkomailla Korvauksen hakeminen ulkomailla syntyneistä kustannuksista Sanna Kuorikoski 14.4.2011 Sisältö Korvaushakemus ja valtakirja Tilityksinä haettavat korvaukset ja tilityslomake Tilityksen tekeminen Hakuaika

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkeläisen sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkeläisen sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkeläisen sairaanhoito Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 25.8.2011 Sanna Kuorikoski Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Ilmoitus

Lisätiedot

Rajat ylittävä terveydenhuolto

Rajat ylittävä terveydenhuolto Rajat ylittävä terveydenhuolto Rajat ylittävällä terveydenhuollolla tarkoitetaan tilannetta, jossa i. potilas siirtyy valtiosta toiseen ii. potilaasta otettu esim. laboratorionäyte tai röntgenkuva siirtyy

Lisätiedot

Sanna Kuorikoski ja Maiju Joutjärvi Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä

Sanna Kuorikoski ja Maiju Joutjärvi Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä Sanna Kuorikoski ja Maiju Joutjärvi Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä 14.9.2018 Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa 1. Mitä on rajat ylittävä terveydenhuolto?

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja PPSHP yhteistyöseminaari 7.10.2014. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP

Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja PPSHP yhteistyöseminaari 7.10.2014. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja yhteistyöseminaari 7.10.2014 www.stm.fi } kaikkialla terveydenhuollossa } asuin- tai olinpaikasta riippumatta } lapsen kiireellistä hoitoa ei voi kukaan kieltää

Lisätiedot

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset 17.12.2015 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.4 Oikeus ja edellytykset... 3 1.4.1 Ulkomailla syntyneet

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

LUPA SAADA HOITOA ASUINVALTION ULKOPUOLELLA SÄÄNNÖKSET JA MENETTELYTAVAT SUOMESSA 1.5.2010 ALKAEN

LUPA SAADA HOITOA ASUINVALTION ULKOPUOLELLA SÄÄNNÖKSET JA MENETTELYTAVAT SUOMESSA 1.5.2010 ALKAEN Kansaneläkelaitos Terveysosasto Sairaanhoitokorvausryhmä 28.11.2011 EU-asetus 883/2004 artikla 20, EU-asetus 987/2009 artikla 26 ja laki 352/2010 14 LUPA SAADA HOITOA ASUINVALTION ULKOPUOLELLA SÄÄNNÖKSET

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Laki. rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Laki. rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1201/2013 Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Suomeen muuttavan työntekijän ja hänen perheenjäsentensä oikeus Suomen sosiaaliturvaan

Suomeen muuttavan työntekijän ja hänen perheenjäsentensä oikeus Suomen sosiaaliturvaan Suomeen muuttavan työntekijän ja hänen perheenjäsentensä oikeus Suomen sosiaaliturvaan Mari Kauranen/Kelan kansainvälisten asioiden keskus 18.5.2017/Käytännön tietoa kansainväliseen rekrytointiin Suomeen

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Sanna Kuorikoski 31.8.2010 EU-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Eläkkeensaajan hoito-oikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Eläkkeensaajan hoito-oikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Eläkkeensaajan hoito-oikeus 26.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Hoito-oikeus EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä tilapäisesti oleskeltaessa 2. Hoito-oikeus EU- tai Eta-maassa

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt 3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt ja ostot Suorakorvausmenettely koskee Suomessa asuvia, sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja henkilöitä. Lisäksi suorakorvausmenettely koskee

Lisätiedot

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset 13.06.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Ulkomailla syntyneet kustannukset... 2 1.3.1.1

Lisätiedot

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset 22.06.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Suomessa syntyneiden kustannusten KV-tilanteet...

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

ULKOMAILTA TULEVIEN SAIRAANHOITO SUOMESSA. Päivitetty 26.01.2015. Sisällys

ULKOMAILTA TULEVIEN SAIRAANHOITO SUOMESSA. Päivitetty 26.01.2015. Sisällys ULKOMAILTA TULEVIEN SAIRAANHOITO SUOMESSA Päivitetty 26.01.2015 Sisällys 1. YLEISTÄ ULKOMAALAISEN SAIRAANHOIDOSTA SUOMESSA... 4 1.1 Sovellettava EU-lainsäädäntö... 6 1.1.1. Yleistä EU:n sosiaaliturvajärjestelmien

Lisätiedot

Kustannusten korvaaminen

Kustannusten korvaaminen Kustannusten korvaaminen 16.05.2014 Sisällysluettelo Kustannusten korvaaminen * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Oikeus ja edellytykset - Ulkomailla syntyneet kustannukset - Tilapäinen

Lisätiedot

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset 15.12.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Suomessa syntyneiden kustannusten KV-tilanteet...

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa EU- tai Eta-maissa

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito. Kansainvälisten asioiden infotilaisuus Sanna Kuorikoski, Terveysosasto

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito. Kansainvälisten asioiden infotilaisuus Sanna Kuorikoski, Terveysosasto Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Kansainvälisten asioiden infotilaisuus 27.8.2013 Sanna Kuorikoski, Terveysosasto 1. Tilapäinen oleskelu EU- ja Eta-maissa ja Sveitsissä 2. Vakituinen

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevan sairaanhoito

Ulkomailla opiskelevan sairaanhoito Ulkomailla opiskelevan sairaanhoito Sanna Kuorikoski 31.8.2010 EU-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset 21.02.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Suomessa syntyneiden kustannusten KV-tilanteet...

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen

Lisätiedot

LUPA SAADA HOITOA ASUINVALTION ULKOPUOLELLA SÄÄNNÖKSET JA MENETTELYTAVAT SUOMESSA ALKAEN

LUPA SAADA HOITOA ASUINVALTION ULKOPUOLELLA SÄÄNNÖKSET JA MENETTELYTAVAT SUOMESSA ALKAEN Kansaneläkelaitos Terveysosasto Terveydenhuoltoryhmä 30.5.2014 EU-asetus 883/2004 artikla 20, EU-asetus 987/2009 artikla 26 ja laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/13) 13, 14 ja 29 LUPA SAADA

Lisätiedot

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Töihin ja työnhakuun ulkomaille Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen

Lisätiedot

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Eurooppalainen sairaanhoitokortti Eurooppalainen sairaanhoitokortti 07.03.2016 Sisällysluettelo 1 Eurooppalainen sairaanhoitokortti... 1 1.1 Kortin tiedot... 1 1.2 Kortin voimassaoloaika... 1 1.3 Kortin hakeminen... 1 1.4 Kortin tilaaminen...

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Rajat ylittävä sosiaaliturva Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Tiina Rihko Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosasto Yleistä Suomen sosiaaliturvasta

Lisätiedot

Sosiaaliturva Pohjoismaissa opiskelun aikana

Sosiaaliturva Pohjoismaissa opiskelun aikana Sosiaaliturva Pohjoismaissa opiskelun aikana Anita Leskinen 03.12.2009 Lainsäädäntö Opiskelijaan sovellettava lainsäädäntö määräytyy Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan - POS 5 artikla * Henkilöön,

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Aiheet Termit Kelan ja ETK:n työnjako Työhön EU-alueelle Työhön sopimuksettomaan

Lisätiedot

ONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström

ONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström ONKO PAKKO, JOS EI TAHO Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström 1 Terveydenhuoltolaki kansalaisen valinnanvapaus laajenee 1.1.2014 Terveydenhuoltolaki laajentaa asteittain kansalaisen

Lisätiedot

Eläkkeensaajana ulkomaille ja sosiaaliturva. Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Eläkkeensaajana ulkomaille ja sosiaaliturva. Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Eläkkeensaajana ulkomaille ja sosiaaliturva Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Aiheet Suomen kuuluminen Tilapäisesti ulkomailla Vakinainen muutto ulkomaille Yhteystiedot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/ (6) Kaupunginhallitus Kj/ Pöytäkirjanote tarkastamaton. Käsiteltävä tässä kokouksessa 363

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/ (6) Kaupunginhallitus Kj/ Pöytäkirjanote tarkastamaton. Käsiteltävä tässä kokouksessa 363 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2017 1 (6) Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 (Meritullinkatu 8) 00023 Valtioneuvosto Käsiteltävä tässä kokouksessa 363 Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi rajat

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

Henkilötunnuksen ja kotikunnan saaminen ulkomaan kansalaiselle

Henkilötunnuksen ja kotikunnan saaminen ulkomaan kansalaiselle Henkilötunnuksen ja kotikunnan saaminen ulkomaan kansalaiselle Kelan kv-kesätilaisuus 28.8.2018 Torbjörn Sandell Henkilötunnuksen ja kotikunnan saaminen Rekisteröintiprosessi Sisältö Henkilötunnuksen ja

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS Dnro Etelä-Savo xx.xx.xxxx. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Hämeenkyrön kunta (jäljempänä

Lisätiedot

Kelan vakuuttamispäätökset. Antti Klemola

Kelan vakuuttamispäätökset. Antti Klemola Kelan vakuuttamispäätökset Antti Klemola 18.12.2017 Tilasto Vuonna 2016 Kelassa tehtiin Suomen suuntaan tuleville yhteensä 41 000 ratkaisua, joista myönteisiä 38 000 Ulkomaan suuntaan lähteville yhteensä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia siten, että julkisia terveyspalveluja

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö 12.3.2015 Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

LUPA SAADA HOITOA ASUINVALTION ULKOPUOLELLA SÄÄNNÖKSET JA MENETTELYTAVAT SUOMESSA ALKAEN

LUPA SAADA HOITOA ASUINVALTION ULKOPUOLELLA SÄÄNNÖKSET JA MENETTELYTAVAT SUOMESSA ALKAEN Kansaneläkelaitos Terveysosasto Terveydenhuoltoryhmä 26.6.2015 EU-asetus 883/2004 artikla 20, EU-asetus 987/2009 artikla 26 ja laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/13) 13, 14 ja 29 LUPA SAADA

Lisätiedot

Hoitoon hakeutuminen

Hoitoon hakeutuminen Hoitoon hakeutuminen 18.04.2019 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Oikeus ja edellytykset... 1 1.2.1 Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen... 2 1.2.1.1 Suomesta ulkomaille hoitoon

Lisätiedot

Ulkomaantyö ja sosiaaliturva. Karoliina Kääriäinen

Ulkomaantyö ja sosiaaliturva. Karoliina Kääriäinen Ulkomaantyö ja sosiaaliturva Karoliina Kääriäinen Aiheet Yleiskuva ulkomaantyön vakuuttamisesta ETK:n ja Kelan työnjako Lähetettynä työntekijänä EU/ETA-maissa ja Sveitsissä Sosiaaliturvasopimusmaissa Työskentely

Lisätiedot

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Kelan korvaamat matkat terveydenhuoltoon Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Matkakorvausten myöntämisperusteet Matka korvataan sairauden, raskauden, synnytyksen ja Kelan myöntämän kuntoutuksen vuoksi tehdyistä

Lisätiedot

Potilaan valinnanvapaus Euroopassa

Potilaan valinnanvapaus Euroopassa Potilaan valinnanvapaus Euroopassa Noora Heinonen 17.9.2015 Kiitos EUT-tuomioiden tiivistelmät Lääkäriliiton Mervi Kattelus ja Valviran Sanna Hyttinen Lähtökohdat 03/1957 allekirjoitettiin Rooman sopimukset,

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA Työhön ja työnhakuun ulkomaille 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA EU/ETA + Sveitsi Sosiaaliturvasopimusmaat Muut maat EY-lainsäädäntö Sos.t.sopimus Kansallinen lainsäädäntö Lainsäädäntö ulkomaille muutettaessa

Lisätiedot

Perusasioita eläkkeistä kvtilanteissa. Jonna Salmela juristi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Perusasioita eläkkeistä kvtilanteissa. Jonna Salmela juristi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Perusasioita eläkkeistä kvtilanteissa Jonna Salmela juristi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Suomen eläkejärjestelmä Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Esimerkkejä nykyisestä EU-terveydenhuollosta Kuntien ostopalvelut esim. kaksosraskauksien verisuoniongelmat (Ruotsi) Sosiaaliturvan

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

EV 171/2013 vp HE 103/2013 vp

EV 171/2013 vp HE 103/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot