Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkeläisen sairaanhoito

Transkriptio

1 Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkeläisen sairaanhoito Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta Sanna Kuorikoski

2 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Ilmoitus vakituisen asuinpaikan muutoksesta maistraattiin. Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen asuinpaikan muutoksesta. Ilmoitus vakituisesta/pysyvästä muutosta Kelaan lomakkeella Y 39 (Ilmoitus muutosta ulkomaille tai tilapäisestä oleskelusta ulkomailla). Lomakkeen E121 / S1 myöntö voi tulla kyseeseen Ilmoitus tilapäisestä ulkomailla oleskelusta Kelaan lomakkeella Y 39. Lähtöajankohta ja paluuajankohta. Suunnitelmat voivat muuttua - kerro uusi tieto Kelalle!

3 Muutto Suomesta toiseen EU- tai Etamaahan tai Sveitsiin 1. Tilapäinen muutto ei aiheuta sairaanhoito-oikeuksiin Suomessa muutoksia. Ulkomailla oikeus lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon. 2. Vakituinen muutto aiheuttaa muutoksia sairaanhoitooikeuksiin Suomessa. Asuinmaassa oikeus tarvitsemaansa sairaanhoitoon. Muissa maissa (ml. Suomi) oikeus lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon.

4 Tilapäinen oleskelu EU- ja Eta-maissa ja Sveitsissä EU-lainsäädännön mukaan oleskelulla tarkoitetaan tilapäistä oleskelua. Ymmärretään alle 1 vuoden oleskeluna. Kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla oleskelunsa ajan. Vakituinen kotikunta Suomessa. Oikeus Suomen julkisen terveydenhuollon palveluihin kuten Suomessa pysyvästi asuvalla. Käytössä Kelan myöntämä eurooppalainen sairaanhoitokortti Oleskelumaassa oikeus lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon. Lääketieteellisen välttämättömyyden arvioinnissa otetaan huomioon oleskelun ennakoitu kesto ja hoitoetuuksien luonne. Lähtökohtaisesti siis esim. 1 viikon turistilomalla lääketieteellisesti välttämätön hoito voi olla suppeampi kuin 10 kuukauden tilapäisen oleskelun aikana tarvittava sairaanhoito.

5 Tilapäinen oleskelu EU- ja Eta-maissa ja Sveitsissä Lääketieteellisesti välttämättömällä hoidolla tarkoitetaan sellaista välttämätöntä hoitoa, jota ei voi siirtää annettavaksi suunnitellun paluumatkan jälkeen. Henkilö tulee hoitaa vähintään matkustuskuntoon. Hoidon tarve ilmettävä tilapäisen oleskelun aikana. Hoidon tarve voi syntyä myös pitkäaikaissairauden ja/tai aiemmin todetun sairauden, esim. diabeteksen johdosta. Eri maiden määritelmät tilapäisen oleskelun aikana annettavan hoidon laajuudesta vaihtelevat. Oikeus hoitoon oleskelumaassa samoin kustannuksin ja samoin ehdoin kuin oleskelumaassa (matkakohteessa) asuvilla henkilöillä.

6 Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC) Europeiska sjukförsäkringskortet European Health Insurance Card Carte européenne d'assurance maladie Europäische Krankenversicherungskarte Tarjeta Sanitaria Europea

7 Hakijan muistilista Eurooppalaista sairaanhoitokorttia voi hakea joko: sähköisesti verkossa ( > Kelan asiointipalvelu, tilaus tehdään verkkopankkitunnuksilla), puhelimitse ( ) tai kirjallisesti Kelan toimistosta lomakkeella SV193 (Eurooppalaisen sairaanhoitokortin hakemus) Jos korttia hakee kirjallisesti voi täytetyn hakemuksen toimittaa mihin tahansa Kelan toimistoista Jos hakemus voidaan käsitellä heti, valmis kortti toimitetaan hakijalle postitse noin 2 viikon kuluessa tilauksesta. Kortti on voimassa kaksi vuotta kerrallaan, ja se uusitaan automaattisesti, jos edellytykset kortin saamiselle edelleen täyttyvät. Kortti on maksuton.

8 Todistus eläkkeen maksamisesta Suomesta Tarvittaessa Kela myöntää Espanjaan tilapäisesti oleskelemaan lähtijälle todistuksen tämän eläkeläisstatuksesta. jotkut alueet Espanjassa pyytävät tätä todistusta EHIC-kortin lisäksi. Kelasta saatava todistus on espanjankielinen (saatavana myös muilla kielillä). todistusta voi pyytää Kelan ulkomaan yksiköstä.

9 Tilapäinen oleskelu toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja sairaanhoitokustannusten korvaukset Pääsääntö Hoidon todelliset kustannukset maksaa EHICkortin myöntänyt valtio. EHIC-kortin haltija maksaa hoidon antajalle asiakasmaksun, joka on sama kuin muilla paikallisilla asukkailla.

10 Tilapäinen oleskelu ja sairaanhoitokustannusten korvaukset Jos EHIC-kortti ei käy hoidon tarjoajalle tai EHIC-korttia ei ole ollut mukana, henkilö maksaa hoidon todelliset kustannukset itse. a) Näistä kustannuksista henkilö voi hakea korvausta hoitoa antaneen maan sairausvakuutuslaitokselta ulkomailla oleskelunsa aikana. Hoidon kustannukset korvataan oleskelumaan korvausperusteiden mukaisesti. b) Korvausta voi myös hakea jälkikäteen Kelalta. Korvaus käsitellään tällöin henkilön valinnan mukaan joko Suomen sairausvakuutuslain tai hoitoa antaneen maan lainsäädännön nojalla. Korvausta haetaan lomakkeella SV 128 (Korvaushakemus ulkomailla syntyneistä sairaanhoitokustannuksista). Korvausta haettava 6 kk sisällä maksun suorittamisesta. Espanjassa oleskelun aikana aiheutuneista kustannuksista korvauskäsittely tehdään aina Suomen sairausvakuutuslain nojalla, koska Espanjan järjestelmässä ei ole korvaustaksoja.

11 Tilapäinen oleskelu toisessa EU- tai Etamaassa tai Sveitsissä ja lääkkeet Tilapäisesti ulkomailla oleskelevan on otettava Suomesta mukaan oleskeluajalle tarvittavat lääkkeet. Yli 3kk lääkemäärästä (esim. puolen vuoden lääketarve) tulee maksaa todelliset kustannukset apteekissa. korvausta voi hakea jälkikäteen Kelasta lomakkeella SV127 (Korvaushakemus Suomessa syntyneistä sairausvakuutuslain mukaisista sairaanhoitokustannuksista) 6 kk kuluessa lääkkeen ostamisesta. korvausta voidaan maksaa enintään vuoden hoitoaikaa vastaavasta lääkemäärästä. Selvitä ennen matkaa: mahdolliset lääkkeiden maahantuontiin liittyvät rajoitukset -> lisätietoja kohdemaan edustustosta Suomessa tai kohdemaan Suomen suurlähetystöstä. lääkkeen säilyvyys, säilytyslämpötila sekä säilytyspaikka matkan aikana. -> jos lääkepakkaus rikkoontuu, sitä säilytetään väärin tai se katoaa, ei lääkkeen uudelleen hankinnasta aiheutuvia kustannuksia voida pääsääntöisesti korvata.

12 Tilapäinen oleskelu toisessa EU- tai Etamaassa tai Sveitsissä ja lääkkeet Lääkemääräykset (reseptit) tulee ottaa mukaan matkalle, sillä ne ovat dokumentti tullissa siitä, että kuljettamasi lääkkeet ovat henkilökohtaisia. Jos tarvitset jatkuvaa lääkitystä, ota mukaan Suomesta myös lääkärintodistus tai epikriisi, josta tiedot pitkäaikaisesta sairaudesta käyvät ilmi. Suomalaisella lääkemääräyksellä voi ostaa lääkkeitä toisessa Pohjoismaassa. Muissa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä vaaditaan apteekissa yleensä paikallinen lääkemääräys. Lääkemääräyksen saantia voi helpottaa mukana oleva suomalainen lääkemääräys.

13 Tilapäinen oleskelu toisessa EU- tai Etamaassa tai Sveitsissä ja lääkkeiden korvaukset Jos olet joutunut tilapäisen oleskelun aikana toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ostamaan lääkärin määräyksellä lääkkeitä, voit hakea korvausta: Oleskeluvaltiosta siellä oleskelun aikana silloin lääkekustannukset korvataan oleskelumaan korvausperusteiden mukaisesti. oikeus korvaukseen osoitetaan Suomen myöntämällä EHIC-kortilla. Jälkikäteen Kelasta, jos et ole hakenut kustannuksista korvausta oleskeluvaltiosta tai et ole saanut lääkkeitä samoilla kustannuksilla kuin oleskelumaassa asuvat. Korvausta haetaan lomakkeella SV 128.

14 Tilapäinen oleskelu EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja lääkkeiden korvaukset Korvauksen hakuaika on 6 kk lääkkeen ostamisesta. Saat valita käsitelläänkö korvaushakemus joko Suomen sairausvakuutuslain nojalla tai oleskelumaan korvauslainsäädännön nojalla. Jos ostettua lääkettä tai lääkeainetta ei korvattaisi Suomesta ostettuna, korvausta ei makseta myöskään ulkomailla ostetusta vastaavasta lääkkeestä.

15 Asuminen = vakituinen muutto Suomesta Pysyvän Suomesta muuton jälkeen eläkeläinen ei kuulu enää Suomen sosiaaliturvan piiriin Ei ole Suomessa sairausvakuutettu Ei oikeutta Kela-kortin käyttöön muuton jälkeen Voi saada sairaanhoitoa uudessa asuinmaassa (EU- tai Eta-maa tai Sveitsi) Suomen kustannusvastuulla a) Saako eläkkeensaaja EU-lainsäädännön piiriin kuuluvaa eläkettä? Mistä maasta? Suomesta? Asuinmaastaan? Muusta maasta? b) Selvitetään mikä maa on vastuussa eläkkeensaajan sairaanhoidon kustannuksista. Myönnetäänkö lomake E121 / S1 Suomesta?

16 Asuminen: Esimerkki 1 Jos eläkkeensaaja saa eläkettä uudesta asuinmaastaan: - Asuinmaa antaa eläkkeensaajalle tarpeellisen sairaanhoidon. - Asuinmaa vastaa eläkkeensaajan sairaanhoidon kustannuksista. 1) Ei sairausvakuutusmaksua Suomelle. 2) Kela ei myönnä lomaketta E121 / S1 eikä eurooppalaista sairaanhoitokorttia. 3) Uusi asuinmaa myöntää eläkkeensaajalle eurooppalaisen sairaanhoitokortin. 4) Suomessa tilapäisesti oleskellessaan (esim. mökkeily, sukulointi) eläkkeensaaja on oikeutettu Suomen julkisen terveydenhuollon palveluihin asuinmaansa eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, jos hänellä on lääketieteellisesti välttämättömän hoidon tarve. Ei oikeutta terveyskeskuksessa esim. hammastarkastuksiin tai kolesterolimittauksiin.

17 Asuminen: Esimerkki 2 Jos eläkkeensaaja saa eläkettä Suomesta, mutta ei saa eläkettä uudesta asuinmaastaan tai muusta maasta: - Asuinmaa antaa eläkkeensaajalle tarpeellisen sairaanhoidon. - Suomi vastaa eläkkeensaajan sairaanhoidon kustannuksista asuinmaalle sekä muille EU- tai Eta-maille ja Sveitsille. 1) Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu maksettava Suomeen. 2) Eläkkeensaajan rekisteröidyttävä asuinmaassaan lomakkeella E121 / S1, jonka Kela myöntää. 3) Suomi (Kela) myöntää eläkkeensaajalle eurooppalaisen sairaanhoitokortin. 4) Suomessa tilapäisesti oleskellessaan (esim. mökkeily, sukulointi) eläkkeensaaja on oikeutettu Suomen julkisen terveydenhuollon palveluihin, jos hänellä on lääketieteellisesti välttämättömän hoidon tarve. Oikeus osoitetaan Kelan myöntämällä uudenlaisella eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Ei oikeutta terveyskeskuksessa esim. hammastarkastuksiin tai kolesterolimittauksiin.

18 Asuminen: Esimerkki 3 Jos eläkkeensaaja ei saa eläkettä uudesta asuinmaastaan, saa eläkettä Suomesta ja jostakin toisesta maasta: - Asuinmaa tarjoaa eläkkeensaajalle tarpeellisen sairaanhoidon. - Sairaanhoidon kustannusvastuu maiden välillä selvitetään erikseen. Vastuun ratkaisemisen mukaisesti selviävät, mille maalle sairausvakuutusmaksut maksettava. mikä maa myöntää lomakkeen E121 / S1. mikä maa myöntää eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Suomessa tilapäisesti oleskellessaan (esim. mökkeily, sukulointi) eläkkeensaaja on oikeutettu Suomen julkisen terveydenhuollon palveluihin, jos hänellä on lääketieteellisesti välttämättömän hoidon tarve. Oikeus todistetaan sairaanhoidon kustannuksista vastuussa olevan valtion myöntämällä EHIC-kortilla. Ei oikeutta terveyskeskuksessa esim. hammastarkastuksiin, tai kolesterolimittauksiin.

19 Asuminen ja rekisteröityminen lomakkeella E121 / S1 Kela myöntää lomakkeen, jos Suomi vastaa eläkkeensaajan sairaanhoidon kustannuksista tämän uudelle asuinvaltiolle. (ks. Esimerkki 2) Lomakkeen rekisteröinti asuinpaikan sairausvakuutuslaitoksessa. Rekisteröity lomake on voimassa kunnes se perutaan. Asuinmaa laskuttaa Suomea voimassa olevan lomakkeen nojalla kiinteämääräisten ( /kk/hlö) tai henkilön todellisten kustannusten mukaan riippuen siitä, minkälaista laskutusmallia asuinmaa käyttää.

20 Asuminen ja rekisteröityminen lomakkeella E121 / S1 Kela tekee lomakkeen voimassaoloa varten seurantaa eläkkeensaajan olosuhteista asuinmaa, työnteko, perhetiedot, eläke. lomake perutaan, jos ei vastausta tai seurantatiedot niin osoittavat Eläkkeensaajan ilmoitettava olosuhteidensa muutoksista Kelalle. Tieto Kelan ulkomaan yksikölle.

21 Asuminen ja eurooppalainen sairaanhoitokortti Jos eläkkeensaaja asuu toisessa EU-maassa ja Kela myöntää häntä koskevan E 121- lomakkeen, eläkkeensaaja oikeutettu myös Kelan myöntämään eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin (EHIC). Kelan ulkomaan yksikkö tilaa kortin automaattisesti kun lomake myönnetään. Eläkkeensaaja käyttää Kelan myöntämää EHICkorttia muualla kuin asuinmaassaan. Kortin kääntöpuoli on limenvihreä ja se sisältää tiedon henkilön sairaanhoito-oikeuksista Suomessa ja muissa EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä.

22 Toisessa EU-maassa vakituisesti asuvan eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti

23 Asuminen ja eurooppalainen sairaanhoitokortti Kelan myöntämällä EHIC-kortilla eläkeläinen osoittaa sairaanhoito-oikeutensa Suomen julkisessa terveydenhuollossa oikeus lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon saa suorakorvauksen lääketieteellisesti välttämättömästä sairaanhoidosta yksityisessä terveydenhuollossa (esim. yksityisillä lääkäriasemilla) ja sairaankuljetuksesta (ambulanssikuljetus) saa apteekissa peruskorvauksen lääkkeistä suorakorvauksena osoittaa sairaanhoito-oikeutensa (lääketieteellisesti välttämätön hoito) myös muissa EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä oleskellessaan siellä tilapäisesti

24 Asuminen ja eurooppalainen sairaanhoitokortti Eta-maat ja Sveitsi Eta-maissa (Islanti, Norja, Liechtenstein) ja Sveitsissä vakituisesti asuvat ja vain Suomesta eläkettä saavat eläkkeensaajat saavat edelleen eurooppalaisen sairaanhoitokortin asuinmaastaan. Ovat Suomessa tilapäisen oleskelun aikana oikeutettuja lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon Osoittavat hoito-oikeutensa asuinmaansa myöntämällä EHIC-kortilla Hakevat Suomessa yksityisessä terveydenhuollossa ja apteekissa syntyneistä lääkekustannuksista Kelasta jälkikäteen sairaanhoitokorvausta lomakkeella SV 127. Todennäköisesti v alkaen Eta-maissa asuvat eläkkeensaajat saavat eurooppalaisen sairaanhoitokortin Suomesta.

25 Asuminen ulkomailla tilapäinen oleskelu Suomessa - lääkkeet Toisessa EU-maassa asuvan ja Suomesta eläkettä saavan eläkeläisen on Suomessa tilapäistä oleskelua varten hyvä ottaa mukaansa: Lääkemääräykset (reseptit) käytössä olevista lääkkeistä sekä tarvittavat lääkkeet. Jos syntyy tarve ostaa Suomessa lääkkeitä: Käytössä oltava suomalainen lääkemääräys. Suomessa ostetun, lääketieteellisistä syistä välttämättömään hoitoon määrätyn lääkkeen kustannuksista saa peruskorvauksen suorakorvauksena apteekista Kelan myöntämällä EHIC-kortilla. Eläkkeensaaja hakee itse Kelasta: korvaukset rajoitetusti peruskorvattavista lääkkeistä, korvaukset kliinisistä ravintovalmisteista, lisäkorvaukset vuotuisen omavastuun ylittävistä lääkekustannuksista ja korvaukset lääkeostoista, joiden yhteydessä ei ole voitu apteekissa tarkistaa EHIC-korttia.

26 Asuminen ulkomailla - Hoitoon hakeutuminen Suomeen Eläkkeensaaja voi hakea etukäteen asuinmaaltaan lupaa hakeutua hoitoon Suomeen tai muuhun EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin. Asuinmaa arvioi lupaa varten: kattaako sen järjestelmä ko. hoidon, ja voidaanko henkilölle antaa hoitoa asuinmaassa hänen terveydentilansa kannalta välttämättömässä ajassa. Lupaa ei ole pakko myöntää, jos asuinmaa voi vastata em. ehtojen täyttämisestä. Ts. eläkeläisen asuinmaa esim. Espanja päättää aina Espanjassa asuvan eläkkeensaajan luvasta hakeutua hoitoon toiseen valtioon.

27 Asuminen ulkomailla - Hoitoon hakeutuminen Suomeen Lupa hakeutua hoitoon myönnetään lomakkeella E112 / S2. Luvan myöntäjä vastaa kaikista annetun hoidon kustannuksista hoidon antajalle. Hoitoon hakeutumiseen liittyvissä asioissa yhteyspisteenä Kelassa toimii: Kymenlaakson kv-tilitysyksikkö puh: faksi: sähköposti: kymenlaakso.kv@kela.fi

28 Muutto muualle kuin EU-lainsäädäntöä soveltavaan valtioon (EU-/Eta-maa tai Sveitsi) Ilmoitettava muutosta Kelalle. Jos eläkkeensaaja ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin Ei oikeutta Kelan maksamiin sairaanhoito- ja lääkekorvauksiin yksityisessä terveydenhuollossa ja apteekissa syntyneistä kustannuksista, velvollinen maksamaan sairaanhoitonsa todelliset kustannukset itse. ei ole kotikuntaa Suomessa (kotikunnasta päättää maistraatti) Ei oikeutta käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita Suomessa oleskellessaan. jos saa julkisen terveydenhuollon palveluita, velvollinen maksamaan sairaanhoitonsa todelliset kustannukset itse.

29 Yhteys Kelan ulkomaan yksikköön PL 72, HELSINKI Puhelinpalveluaika ma-pe klo puh Eläkeasiat puh Vakuuttaminen ja etuudet faksi sähköposti: