K O T K A N L I I K K U M I S K Y S E LY N T U L O K S E T

K O T K A N L I I K K U M I S K Y S E LY N T U L O K S E T 7.5.2019

TIEDOT KYSELYSTÄ Liikkumiskysely oli avoinna 11.-31.3.2019. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 2318 vastausta, mikä on lähes yhtä paljon kuin Kotkan kaupunkistrategian kaikkiin kyselyihin yhteensä. Kyselyä jaettiin laajasti eri tahoille ja sitä markkinoitiin mm. sosiaalisessa mediassa, kaupungin sisäisillä ja ulkoisilla nettisivuilla sekä paikallislehdissä. Vastaajien kesken arvottiin viisi palkintoa paikallisista yrityksistä. Kyselyllä selvitettiin lyhyesti vastaajien taustatietoja ja liikkumistottumuksia, syitä erityisesti henkilöauton käyttöön, näkemyksiä eri kulkumuotojen nykytilaan ja kehittämistarpeisiin sekä ajatuksia ohjelman tärkeimmiksi tavoitteiksi, teemoiksi ja kohderyhmiksi. Tuloksia luettaessa on huomioitava, että kysely ei ole otospohjainen ja sen vastaukset ovat vinoutuneet (mm. ikä, sukupuoli ja asema). Kyselyn tuloksia ei voi siis yleistää koko Kotkaan!

JOHTOPÄÄTÖKSET Kestävä liikkuminen kiinnostaa kotkalaisia! Mahtava vastausmäärä on selkeä osoitus aiheen tärkeydestä. Työssäkäyvistä vastaajista suurin osa kulkee autolla ja lyhyitäkin matkoja ajetaan paljon itse. Tärkeimpiä syitä auton valintaan ovat autoilun helppous ja lasten kuljettaminen. Potentiaalia muillekin kulkutavoille löytyy. Opiskelijat ja koululaiset käyttävät paljon linja-autoa kun taas eläkeläiset, kotivanhemmat jne. kävelevät paljon arkimatkojaan. Pyöräilyn määrä laskee kaikilla ryhmillä dramaattisesti talveksi! Kaikki haluavat kehittää kestäviä kulkutapoja, erityisesti joukkoliikenteen eri muotoja ja pyöräliikenteen olosuhteita. Tärkeimmiksi teemoiksi nousevatkin jalankulun ja pyöräilyn väylien talvihoidon tehostaminen sekä joukkoliikenteen palvelutason nostaminen (mm. reittien kattavuus ja suoruus, aikataulut, kalusto). Nuoret kokevat liikenteen hiilidioksidipäästöjen ja muiden haittojen alentamisen selvästi muita ikäryhmiä tärkeämmäksi. Vastaajien mielestä kestävän liikkumisen edistämisen tärkein kohderyhmä on nuoret!

KYSELYN JAKELU Kyselyä jaettiin alla luetelluissa kanavissa. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, miten hyvin vastaajia on saatu kunkin kanavan osalta. Kaupungin nettisivut ja Facebook Kauppatie, Kymenlaakson kauppakamari sekä suorajakelu tärkeimmille työnantajille Noin 600 eri yhdistystä Kaupungin intranet sekä suorajakelu henkilöstölle esimiesten välityksellä Kaupunginvaltuutetut ja muut luottamushenkilöt Peruskoulut, lukiot, ammattioppilaitokset, Xamk ja Kotkan opisto Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajat Ohjatut vastausmahdollisuudet kouluilla (ei juuri hyödynnetty) Kyselyjulisteet kirjastossa, kaupoissa jne.

TAUSTATIEDOT: YLEISKATSAUS Vastaajista 75 % on naisia ja 25 % miehiä. 10 henkilöä ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Ikäjakaumaltaan vastaajajoukko edustaa selvästi enemmän työikäisiä kuin muita ikäryhmiä. Ikäjakauma sekä ero väestörakenteeseen on esitetty sivulla 6. 96 % vastaajista asuu Kotkassa. Loput 4 % asuvat Haminassa, Pyhtäällä ja Kouvolassa. Vastaajien asuinpaikat kysyttiin postinumerotarkkuudella (sivu 7). Suurin osa (71 %) vastaajista on työssäkäyviä tai elinkeinonharjoittajia. Eläkeläisiä on 11 %, opiskelijoita 9 %, työttömiä tai ei työelämässä olevia (mm. varusmiehet, kotiäidit ja -isät) 5 %, peruskoululaisia 3 % ja muita 1 %. Työssäkäyviltä kysyttiin työmatkoista (s. 8-23), opiskelijoilta ja koululaisilta opiskelu- tai koulumatkoista (s. 24-32) ja muiden ryhmien edustajilta arkimatkoista (useimmin arkena vieraillut kohteet, esim. päiväkoti, kauppa, harrastepaikka) (s. 33-41). Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien näkökulmia eri kulkutapojen olosuhteisiin (s. 42-57) sekä työn teemoihin, tavoitteisiin ja ohjelman kohderyhmiin (s. 58-64).

TAUSTATIEDOT: IKÄJAKAUMA Vastaajien ikäjakauma (n=2310) Kotkan väestörakenne 31.12.2018 (väkiluku: 52883) 235; 10 % 188; 8 % 96; 4 % Alle 18-vuotiaat 8800; 17 % Alle 18-vuotiaat 18 24-vuotiaat 13911; 26 % 18 24-vuotiaat 730; 32 % 25 44-vuotiaat 4053; 8 % 25 44-vuotiaat 1061; 46 % 45 64-vuotiaat 65-vuotiaat tai vanhemmat 14337; 27 % 11782; 22 % 45 64-vuotiaat 65-vuotiaat tai vanhemmat Lähde: Tilastokeskus

TAUSTATIEDOT: ASUINPAIKAT Vastaajien asuinpaikat postinumerotarkkuudella (n=2193) Aktiivisimmat postinumeroalueet: 1. 48100 (Kotka) 355; 16 % 2. 48310 (Kotka) 284; 13 % 3. 48400 (Kotka) 230; 10 % 4. 48600 (Karhula) 209; 10 % 5. 48800 (Karhula) 119; 5 % 6. 48410 (Kotka) 112; 5 %

TYÖMATKAT

TYÖMATKAT 1637 vastaajaa ilmoitti olevansa työssäkäyvä tai elinkeinonharjoittaja Heistä 68 prosentilla kodin ja työpaikan (pääasiallisen toimipisteen) välinen yhdensuuntainen työmatka on pituudeltaan alle 10 km ja 36 prosentilla työmatka on alle 5 km. Osa vastaajista nimesi työpaikkansa ja yleisimpiä ovat Kymsote, Kotkan kaupunki, Andritz, Ekami ja Xamk. 30 prosentilla vastaajista on säännöllinen ja seitsemällä prosentilla epäsäännöllinen poikkeama työmatkalla. Suurin osa poikkeamista liittyy lapsen viemiseen päiväkotiin tai kouluun. Työmatkoilla yleisimmin käytetty kulkutapa on henkilöauto, jota 58 % vastaajista käyttää kesäaikaan päivittäin tai lähes päivittäin. Talvella osuus nousee 67 prosenttiin. Kesällä toiseksi yleisin on polkupyörä, jota 20 % vastaajista käyttää päivittäin tai lähes päivittäin. Talvella toiseksi yleisimmäksi nousee kävely (11 %). Päivittäin pyöräilevien osuus putoaa talvella 14 prosenttiyksikköä. Myös alle 5 km työmatkoilla auto on yleisin kulkutapa, mutta pyöräilyn osuus on selvästi suurempi kuin kaikilla matkoilla. Pyöräilyn osuus putoaa lyhyillä työmatkoilla huomattavasti talvella (27 prosenttiyksikköä). Noin 4-5 % vastaajista pitää etätyöpäiviä viikoittain. Osuus ei juuri riipu vuodenajasta. Tärkeimmät syyt valita auto kävelyn, pyöräilyn tai joukkoliikenteen sijaan ovat autolla kulkemisen helppous ja auton tarve ennen työpäivää tai sen jälkeen. Vain 2 % vastaajista kokee matkan pituuden tai raskauden esteeksi kävelylle alle 3 km työmatkoilla. Luku on sama pyöräilyn osalta alle 5 km työmatkoilla. 26 % vastaajista piti joukkoliikenteen aikatauluja sopimattomina työmatkoilleen. Junan rooli vastaajien työmatkaliikenteessä on lähes olematon.

TYÖMATKOJEN PITUUDET Työmatkojen pituudet (n=1630) 600 500 400 68 % työmatkoista 36 % työmatkoista 519 300 223 251 285 200 100 110 121 98 23 0 Alle 1 km 1 3 km 3 5 km 5 10 km 10 20 km 20 50 km Yli 50 km En osaa sanoa/ei koske minua

TYÖMATKOJEN POIKKEAMAT 480 vastaajalla (30 % työssäkäyvistä vastaajista) on työmatkallaan säännöllinen poikkeama ja 117 vastaajaa (7 %) ei osaa sanoa tai poikkeamat ovat epäsäännöllisiä. 1030 vastaajaa (63 %) ei poikkea mihinkään työmatkoillaan. Työmatkojen poikkeamat johtuvat useista syistä. Yleisin on perheenjäsenen kuljettaminen, yleensä lapsen vieminen päivähoitoon tai kouluun. Syitä näkyy oheisessa kuvaajassa. Työmatkojen poikkeamat venyttävät vastaajien työmatkaa seuraavasti: Alle 1 km: 130 vastaajaa (24 %) Noin 1-5 km: 320 vastaajaa (58 %) Yli 5 km: 102 vastaajaa (18 %) 27; 5 % 22; 4 % 53; 9 % 62; 10 % Poikkeamien syyt (n=593) 13; 2 % 416; 70 % Perheenjäsenen (yleensä lapsen) kuljettaminen Työasiointi Kaupassakäynti, asiointi Vapaa-ajanvietto, harrastukset Kimppakyydit Muu

TYÖMATKOJEN KULKUTAVAT Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka usein he käyttävät eri kulkutapoja työmatkoillaan kesällä ja talvella. Alla on kuvattu kaikki työmatkat. (n=1637) Alla on lueteltu kyselyssä mukana olleet kulkutavat sekä niiden vastaajien osuus, jotka käyttävät kyseistä kulkutapaa kesäisin vähintään kerran kuussa: Henkilöauto, kuljettajana (76 %) Polkupyörä tai vastaava (44 %) Kävely (18 %) Henkilöauto, matkustajana (14 %) Etätyöpäivät (11 %) Linja-auto (10 %) Mopo tai moottoripyörä (3 %) Juna (1 %) Taksi tai yhteiskäyttöauto (0 %) Muu tapa (0 %) Punaisella merkittyjä kulkutapoja ei käsitellä jatkossa niiden vähäisen roolin vuoksi. Alla on lueteltu kyselyssä mukana olleet kulkutavat sekä niiden vastaajien osuus, jotka käyttävät kyseistä kulkutapaa talvisin vähintään kerran kuussa: Henkilöauto, kuljettajana (79 %) Kävely (18 %) Henkilöauto, matkustajana (16 %) Linja-auto (12 %) Polkupyörä tai vastaava (10 %) Etätyöpäivät (10 %) Juna (1 %) Taksi tai yhteiskäyttöauto (1 %) Muu tapa (1 %) Mopo tai moottoripyörä (0 %) Punaisella merkittyjä kulkutapoja ei käsitellä jatkossa niiden vähäisen roolin vuoksi.

TYÖMATKOJEN KULKUTAVAT Työmatkojen kulkutavat kesällä (kaikki työmatkat, n=1637) Henkilöautolla (kuljettajana) 58% 10% 9% 6% 17% Polkupyörällä tai vastaavalla 20% 12% 12% 21% 36% Kävellen 9% 4% 5% 26% 56% Henkilöautolla (matkustajana) 4% 3% 6% 23% 63% Joukkoliikenteellä (linja-auto) 4% 2% 5% 25% 64% Pidän etätyöpäiviä 1% 3% 6% 22% 67% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1 3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan / ei vastausta

TYÖMATKOJEN KULKUTAVAT Työmatkojen kulkutavat talvella (kaikki työmatkat, n=1637) Henkilöautolla (kuljettajana) 67% 6% 6% 5% 16% Kävellen 11% 3% 4% 21% 61% Henkilöautolla (matkustajana) 6% 5% 6% 20% 63% Polkupyörällä tai vastaavalla 6% 2% 3% 22% 68% Joukkoliikenteellä (linja-auto) 6% 2% 4% 23% 65% Pidän etätyöpäiviä 1% 3% 5% 21% 70% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1 3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan / ei vastausta

TYÖMATKOJEN KULKUTAVAT Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka usein he käyttävät eri kulkutapoja työmatkoillaan kesällä ja talvella. Alla on kuvattu ne työmatkat, joiden pituus on alle 5 km. (n=584, 36 % kaikista vastaajien työmatkoista) Alla on niiden vastaajien osuus, jotka käyttävät kyseistä kulkutapaa alle 5 km työmatkoillaan kesäisin vähintään kerran kuussa: Henkilöauto, kuljettajana (64 %) Polkupyörä tai vastaava (63 %) Kävely (43 %) Henkilöauto, matkustajana (14 %) Etätyöpäivät (8 %) Linja-auto (7 %) Alla on niiden vastaajien osuus, jotka käyttävät kyseistä kulkutapaa alle 5 km työmatkoillaan talvisin vähintään kerran kuussa : Henkilöauto, kuljettajana (67 %) Kävely (44 %) Henkilöauto, matkustajana (17 %) Polkupyörä tai vastaava (16 %) Linja-auto (9 %) Etätyöpäivät (8 %)

TYÖMATKOJEN KULKUTAVAT Työmatkojen kulkutavat kesällä (alle 5 km työmatkat, n=584) Polkupyörällä tai vastaavalla 36% 15% 12% 16% 21% Henkilöautolla (kuljettajana) 35% 14% 15% 10% 26% Kävellen 24% 8% 11% 24% 33% Henkilöautolla (matkustajana) 3% 3% 8% 24% 62% Joukkoliikenteellä (linja-auto) 1% 2% 4% 28% 65% Pidän etätyöpäiviä 1% 1% 6% 25% 67% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1 3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan / ei vastausta

TYÖMATKOJEN KULKUTAVAT Työmatkojen kulkutavat talvella (alle 5 km työmatkat, n=584) Henkilöautolla (kuljettajana) 49% 8% 9% 9% 24% Kävellen 29% 7% 9% 19% 37% Polkupyörällä tai vastaavalla 9% 2% 4% 24% 60% Henkilöautolla (matkustajana) 6% 5% 6% 21% 62% Joukkoliikenteellä (linja-auto) 3% 2% 3% 25% 66% Pidän etätyöpäiviä 1% 1% 5% 22% 71% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1 3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan / ei vastausta

KESTÄVÄN LIIKKUMISEN ESTEET Vastaajilta kysyttiin syitä siihen, minkä vuoksi he eivät kävele työmatkojaan. Pääsyitä on esitetty seuraavan sivun kaaviossa. Koko maassa 86 % kaikista kävelymatkoista on pituudeltaan alle 3 km ja yhden matkan keskipituus on 1,6 km (lähde: HLT, s. 59-61). Tästä syystä syyt on kysytty kaikista työmatkoista sekä käveltävissä olevista alle 3 km työmatkoista. 220 vastaajaa esitti tarkennuksia syihin olla kävelemättä työmatkojaan. Näistä yleisimmät, joita ei ole seuraavan sivun kaaviossa, ovat alla: Kiire, kävelyn hitaus Työn liikkuvuus (asiakaskäynnit, eri toimipisteet) Työajat (mm. herääminen aikaisin) Teiden tai reittien huono kunto tai kunnossapito Muita syitä

KESTÄVÄN LIIKKUMISEN ESTEET Syitä olla kävelemättä työmatkoja (prosenttiluvut kuvaavat vaihtoehdon valinneiden osuutta vastaajista) Omalla autolla kulkeminen on helpointa Matka on liian pitkä tai raskas Tarvitsen autoa ennen päivää tai sen jälkeen (esim. lapsen tai puolison kuljettaminen, kaupassa käynti) Tarvitsen autoa työssäni (esim. työasiamatkoihin, työkalujen tai tarvikkeiden kuljettamiseen) 2% 20% 17% 20% 26% 32% 38% 40% Pääsen pyörällä kätevämmin 14% 19% Työpaikallani ei ole asianmukaisia pukeutumis- ja suihkutiloja 3% 6% Muu syy, mikä? Terveydelliset seikat 0% 4% 3% 3% Matka on mielestäni vaarallinen kävellä 2% 3% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Alle 3 km matkat (n=333) Kaikki matkat (n=1637)

KESTÄVÄN LIIKKUMISEN ESTEET Vastaajilta kysyttiin syitä siihen, minkä vuoksi he eivät pyöräile työmatkojaan. Pääsyitä on esitetty seuraavan sivun kaaviossa. Koko maassa 83 % kaikista pyöräilymatkoista on pituudeltaan alle 5 km ja yhden matkan keskipituus on 3,3 km (lähde: HLT, s. 59-61). Tästä syystä syyt on kysytty kaikista työmatkoista sekä pyöräiltävissä olevista alle 5 km työmatkoista. 146 vastaajaa esitti tarkennuksia syihin olla pyöräilemättä työmatkojaan. Näistä yleisimmät, joita ei ole seuraavan sivun kaaviossa, ovat alla: Sää tai talvi Kiire, pyöräilyn hitaus Pyöräteiden tai reittien huono kunto tai kunnossapito Muita syitä

KESTÄVÄN LIIKKUMISEN ESTEET Syitä olla pyöräilemättä työmatkoja (prosenttiluvut kuvaavat vaihtoehdon valinneiden osuutta vastaajista) Omalla autolla kulkeminen on helpointa Tarvitsen autoa ennen päivää tai sen jälkeen (esim. lapsen tai puolison Matka on liian pitkä tai raskas Tarvitsen autoa työssäni (esim. työasiamatkoihin, työkalujen tai Työpaikallani ei ole asianmukaisia pukeutumis- ja suihkutiloja Muu syy, mikä? Pääsen kävellen kätevämmin Matka on mielestäni vaarallinen pyöräillä Pyörälle ei ole hyvää/turvallista pysäköintipaikkaa jommassakummassa Terveydelliset seikat En omista polkupyörää 2% 5% 0% 4% 4% 2% 3% 2% 3% 3% 2% 2% 2% 8% 9% 17% 19% 25% 30% 28% 30% 40% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Alle 5 km matkat (n=584) Kaikki matkat (n=1637)

KESTÄVÄN LIIKKUMISEN ESTEET Vastaajilta kysyttiin syitä siihen, minkä vuoksi he eivät käytä joukkoliikennettä työmatkoillaan. Pääsyitä on esitetty seuraavan sivun kaaviossa. Koko maassa 87 % kaikista linja-automatkoista on pituudeltaan alle 20 km ja yhden matkan keskipituus on 17,3 km. Henkilöauton kuljettajana tehdyistä matkoista 79 % on pituudeltaan alle 20 km ja yhden matkan keskipituus on 18,9 km (lähde: HLT, s. 59-.61). Näistä syistä syyt on kysytty kaikista työmatkoista eikä erittelyä lyhyempien matkojen osalta ole tehty. 133 vastaajaa esitti tarkennuksia syihin olla käyttämättä joukkoliikennettä työmatkoillaan. Näistä yleisimmät, joita ei ole seuraavan sivun kaaviossa, ovat alla: Vähäinen tarjonta Liikkuva työ Etätyön tekeminen tai kotona työskentely Vapaus aikatauluista Muita syitä

KESTÄVÄN LIIKKUMISEN ESTEET Syitä olla käyttämättä joukkoliikennettä työmatkoilla (prosenttiluvut kuvaavat vaihtoehdon valinneiden osuutta vastaajista, n=1637) Omalla autolla kulkeminen on helpointa Joukkoliikenteen aikataulut eivät sovi minulle Tarvitsen autoa ennen päivää tai sen jälkeen (esim. lapsen tai puolison kuljettaminen, Tarvitsen autoa työssäni (esim. työasiamatkoihin, työkalujen tai tarvikkeiden Matka joukkoliikenteellä kestää liian kauan Pääsen kävellen tai pyörällä kätevämmin Vaihdot joukkoliikennevälineestä toiseen ovat hankalia tai pitkäkestoisia Pysäkki on liian kaukana jommassakummassa päässä matkaa Käyttämälleni matkalle ei ole tarjolla lainkaan joukkoliikenneyhteyttä Joukkoliikenne on liian kallista Joukkoliikenteen käyttäminen on epämukavaa tai turvatonta Muu syy, mikä? En ole selvittänyt joukkoliikenneyhteyksiä, aikatauluja tai hintoja Joukkoliikenne on epäluotettavaa Terveydelliset seikat Liityntäpysäköintimahdollisuudet autolla tai pyörällä ovat heikot 2% 2% 2% 2% 1% 0% 5% 17% 17% 15% 13% 11% 11% 26% 24% 43% 0% 10% 20% 30% 40% 50%

OPISKELU- JA KOULUMATKAT

OPISKELU- JA KOULUMATKAT 80 vastaajaa ilmoitti olevansa peruskoulussa ja 199 vastaajaa olevansa opiskelijana toisen asteen oppilaitoksessa tai korkeakoulussa. Opiskelu- ja koululaismatkat on pääsääntöisesti yhdistetty tarkasteluissa niiden vähäisen määrän vuoksi. Koululaisista 95 prosentilla kodin ja koulun välinen yhdensuuntainen matka on pituudeltaan alle 10 km ja 57 prosentilla alle 5 km. Opiskelumatkoista 76 % on alle 10 km pituisia ja 38 % alle 5 km. Osa vastaajista nimesi koulunsa tai oppilaitoksensa. Aktiivisimpia oppilaitoksia ovat Kotkan lyseo, Ekami ja Xamk. Aktiivisimmat koulut ovat Langinkosken koulu ja Karhuvuoren koulu. Koulu- ja opiskelumatkojen yleisimmin käytetty kulkutapa on linja-auto, jota 52 % vastaajista käyttää kesäaikaan päivittäin tai lähes päivittäin. Talvella osuus nousee 63 prosenttiin. Kesällä toiseksi yleisin on mopo tai moottoripyörä, jota 18 % vastaajista käyttää päivittäin tai lähes päivittäin. Talvella toiseksi yleisimmäksi nousee kävely (19 %). Pyöräilevien ja mopoilevien osuudet putoavat selvästi talveksi. Koulu- ja opiskelumatkojen osalta ei tarkasteltu erikseen alle 5 km matkoja aineiston pienuuden vuoksi. Noin 14-15 % opiskelijoista pitää etäopiskelupäiviä viikoittain. Osuus ei juuri riipu vuodenajasta. 45 % vastaajista kokee matkan liian pitkäksi tai raskaaksi kävellä. Pyöräilyn osalta osuus putoaa 29 prosenttiin. Kummankaan kulkutavan osalta reitin koettu vaarallisuus ei ole merkityksellistä. 24 % vastaajista kokee omalla mopolla, mopoautolla tai autolla kulkemisen helpommaksi kuin joukkoliikenteellä liikkumisen. Muut syyt hajaantuvat, mikä näkyy myös joukkoliikenteen korkeassa käyttöasteessa koulu- ja opiskelumatkoilla.

KOULU- JA OPISKELUMATKOJEN PITUUDET Koulu- ja opiskelumatkojen pituudet 80 70 60 50 81 % koulu- ja opiskelumatkoista 43 % koulu- ja opiskelumatkoista 74 40 30 20 10 0 7 21 21 18 20 33 30 Alle 1 km 1 3 km 3 5 km 5 10 km 10 20 km 20 50 km Yli 50 km En osaa sanoa / kysymys ei koske minua 4 27 13 8 2 Koulumatkat (n=79) Opiskelumatkat (n=199)

KOULU- JA OPISKELUMATKOJEN KULKUTAVAT Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka usein he käyttävät eri kulkutapoja koulu- ja opiskelumatkoillaan kesällä ja talvella. Kesäajalla tarkoitetaan syys- ja kevätlukukautta silloin, kun maa on sula, ei kesälomakautta. Alla on kuvattu kaikki matkat. (n=279) Alla on lueteltu kyselyssä mukana olleet kulkutavat sekä niiden vastaajien osuus, jotka käyttävät kyseistä kulkutapaa kesäisin vähintään kerran kuussa: Linja-auto (52 %) Henkilö- tai mopoauto, matkustajana (39 %) Polkupyörä tai vastaava (35 %) Mopo tai moottoripyörä (28 %) Kävely (24 %) Henkilö- tai mopopauto, kuljettajana (19 %) Etäopiskelupäivät (18 %) Muu tapa (3 %) Juna (2 %) Taksi, koulukyyti tai muu vastaava (2 %) Punaisella merkittyjä kulkutapoja ei käsitellä jatkossa niiden vähäisen roolin vuoksi. Alla on lueteltu kyselyssä mukana olleet kulkutavat sekä niiden vastaajien osuus, jotka käyttävät kyseistä kulkutapaa talvisin vähintään kerran kuussa: Linja-auto (63 %) Henkilö- tai mopoauto, matkustajana (44 %) Kävely (24 %) Henkilö- tai mopoauto, kuljettajana (22 %) Etäopiskelupäivät (16 %) Polkupyörä tai vastaava (7 %) Mopo tai moottoripyörä (3 %) Juna (2 %) Taksi, koulukyyti tai muu vastaava (2 %) Muu tapa (1 %) Punaisella merkittyjä kulkutapoja ei käsitellä jatkossa niiden vähäisen roolin vuoksi.

KOULU- JA OPISKELUMATKOJEN KULKUTAVAT Koulu- ja opiskelumatkojen kulkutavat kesällä (n=279) Joukkoliikenteellä (linja-auto) 32% 9% 11% 15% 33% Mopolla tai moottoripyörällä 18% 4% 5% 26% 47% Kävellen 15% 5% 4% 37% 39% Polkupyörällä tai vastaavalla 15% 10% 11% 29% 35% Henkilö- tai mopoautolla (kuljettajana) 10% 6% 3% 33% 49% Henkilö- tai mopoautolla (matkustajana) 4% 17% 18% 23% 38% Pidän etäopiskelupäiviä 3% 7% 8% 27% 56% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1 3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan / ei vastausta

KOULU- JA OPISKELUMATKOJEN KULKUTAVAT Koulu- ja opiskelumatkojen kulkutavat talvella (n=279) Joukkoliikenteellä (linja-auto) 49% 7% 7% 9% 28% Kävellen 19% 2% 3% 27% 49% Henkilö- tai mopoautolla (kuljettajana) 14% 4% 4% 24% 54% Henkilö- tai mopoautolla (matkustajana) 11% 17% 15% 18% 39% Pidän etäopiskelupäiviä 4% 7% 6% 25% 58% Polkupyörällä tai vastaavalla 3% 1% 3% 30% 63% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1 3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan / ei vastausta

KESTÄVÄN LIIKKUMISEN ESTEET Syitä olla kävelemättä koulu- tai opiskelumatkoja (prosenttiluvut kuvaavat vaihtoehdon valinneiden osuutta vastaajista, n=279) Matka on liian pitkä tai raskas 45% Omalla mopolla, mopoautolla tai autolla kulkeminen on helpointa 29% Pääsen pyörällä kätevämmin 13% Vanhempani tai muu henkilö kuljettaa minua 10% Terveydelliset seikat 5% Muu syy, mikä? 4% Oppilaitoksellani ei ole asianmukaisia pukeutumis- ja suihkutiloja 3% Matka on mielestäni vaarallinen kävellä 2% Minulle on myönnetty koulukuljetus, taksikyyti tms. 1% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%

KESTÄVÄN LIIKKUMISEN ESTEET Syitä olla pyöräilemättä koulu- tai opiskelumatkoja (prosenttiluvut kuvaavat vaihtoehdon valinneiden osuutta vastaajista, n=279) Matka on liian pitkä tai raskas Omalla mopolla, mopoautolla tai autolla kulkeminen on helpointa 28% 29% Vanhempani tai muu henkilö kuljettaa minua 10% Pääsen kävellen kätevämmin 6% Muu syy, mikä? Terveydelliset seikat En omista polkupyörää Oppilaitoksellani ei ole asianmukaisia pukeutumis- ja suihkutiloja 4% 4% 4% 4% Pyörälle ei ole hyvää/turvallista pysäköintipaikkaa koulullani/oppilaitoksellani Matka on mielestäni vaarallinen pyöräillä Minulle on myönnetty koulukuljetus, taksikyyti tms. 2% 2% 1% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%

KESTÄVÄN LIIKKUMISEN ESTEET Syitä olla käyttämättä joukkoliikennettä koulu- tai opiskelumatkoilla (prosenttiluvut kuvaavat vaihtoehdon valinneiden osuutta vastaajista, n=279) Omalla mopolla, mopoautolla tai autolla kulkeminen on helpointa 24% Pääsen kävellen tai pyörällä kätevämmin Matka joukkoliikenteellä kestää liian kauan Joukkoliikenteen aikataulut eivät sovi minulle 9% 10% 13% Vanhempani tai muu henkilö kuljettaa minua Joukkoliikenne on liian kallista Pysäkki on liian kaukana jommassakummassa päässä matkaa 5% 7% 7% Joukkoliikenteen käyttäminen on epämukavaa tai turvatonta Joukkoliikenne on epäluotettavaa Vaihdot joukkoliikennevälineestä toiseen ovat hankalia tai pitkäkestoisia En ole selvittänyt joukkoliikenneyhteyksiä, aikatauluja tai hintoja Käyttämälleni matkalle ei ole tarjolla lainkaan joukkoliikenneyhteyttä Muu syy, mikä? Liityntäpysäköintimahdollisuudet autolla tai pyörällä ovat heikot 2% 2% 2% 2% 1% 1% 1% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%

MUUT ARKIMATKAT

MUUT ARKIMATKAT 257 vastaajaa (11 % kaikista vastaajista) merkitsi itsensä eläkeläiseksi, 114 (5 %) työttömäksi tai ei työelämässä olevaksi sekä 31 (1 %) muuhun luokkaan kuuluvaksi. Ei työelämässä olevia voivat olla mm. vanhempainvapaalla olevat tai varusmiehet. Luokkia ei pyydetty tarkentamaan. Näihin ryhmiin itsensä merkinneitä on yhteensä 402 (17 % kaikista vastaajista) ja heiltä kysyttiin arkimatkoista. Eri luokat on tarkasteluissa yhdistetty niiden vähäisen määrän vuoksi. Yleisimmät arkimatkat kohdistuvat kauppaan (61 % vastaajista), päiväkotiin (14 %), uimahallille (8 %) ja kuntosalille (6 %). Vastaajista 96 prosentilla yhdensuuntainen arkimatka on pituudeltaan alle 10 km ja 83 prosentilla alle 5 km. Arkimatkojen yleisimmin käytetty kulkutapa on kävely, jota 45 % vastaajista käyttää kesäaikaan päivittäin tai lähes päivittäin. Talvella osuus putoaa 41 prosenttiin. Pyöräilevien osuus putoaa selvästi talveksi. Arkimatkojen osalta ei tarkasteltu erikseen alle 5 km matkoja, koska suurin osa kaikista arkimatkoista on sellaisia. Oman auton käytön helppous nousee erityisesti arkimatkoilla esiin. 35 % vastaajista pitää autoa helpompana kuin kävelyä, 33 % helpompana kuin pyöräilyä ja jopa 46 % helpompana kuin joukkoliikennettä. Esteettömyys tai matkan vaarallisuus vaikuttavat kulkutavan valintaan vain hyvin pienellä osalla.

ARKIMATKOJEN PITUUDET Arkimatkojen pituudet 180 160 140 120 100 93 % arkimatkoista 83 % arkimatkoista 100 153 80 69 60 50 40 20 0 Alle 1 km 1 3 km 3 5 km 5 10 km 10 20 km 20 50 km Yli 50 km En osaa sanoa/ei koske minua 12 3 0 12

ARKIMATKOJEN KULKUTAVAT Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka usein he käyttävät eri kulkutapoja arkimatkoillaan kesällä ja talvella. Alla on kuvattu kaikki arkimatkat. (n=402) Alla on lueteltu kyselyssä mukana olleet kulkutavat sekä niiden vastaajien osuus, jotka käyttävät kyseistä kulkutapaa kesäisin vähintään kerran kuussa: Kävely (71 %) Henkilöauto, kuljettajana (67 %) Polkupyörä tai vastaava (47 %) Henkilöauto, matkustajana (43 %) Linja-auto (20 %) Mopo tai moottoripyörä (2 %) Taksi, yhteiskäyttöauto tai sote-kyyti (2 %) Juna (2 %) Muu tapa (1 %) Punaisella merkittyjä kulkutapoja ei käsitellä jatkossa niiden vähäisen roolin vuoksi. Alla on lueteltu kyselyssä mukana olleet kulkutavat sekä niiden vastaajien osuus, jotka käyttävät kyseistä kulkutapaa talvisin vähintään kerran kuussa: Henkilöauto, kuljettajana (67 %) Kävely (65 %) Henkilöauto, matkustajana (46 %) Linja-auto (22 %) Polkupyörä tai vastaava (7 %) Taksi, yhteiskäyttöauto tai sote-kyyti (4 %) Juna (3 %) Muu tapa (1 %) Mopo tai moottoripyörä (0 %) Punaisella merkittyjä kulkutapoja ei käsitellä jatkossa niiden vähäisen roolin vuoksi.

ARKIMATKOJEN KULKUTAVAT Arkimatkojen kulkutavat kesällä (n=402) Kävellen 45% 16% 10% 11% 18% Henkilöautolla (kuljettajana) 34% 25% 8% 6% 27% Polkupyörällä tai vastaavalla 16% 19% 11% 16% 37% Henkilöautolla (matkustajana) 10% 20% 12% 10% 47% Joukkoliikenteellä (linja-auto) 2% 6% 12% 29% 50% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1 3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan / ei vastausta

ARKIMATKOJEN KULKUTAVAT Arkimatkojen kulkutavat talvella (n=402) Kävellen 41% 13% 12% 13% 21% Henkilöautolla (kuljettajana) 39% 21% 8% 6% 26% Henkilöautolla (matkustajana) 10% 23% 13% 9% 45% Polkupyörällä tai vastaavalla 4% 2% 2% 20% 73% Joukkoliikenteellä (linja-auto) 2% 7% 12% 25% 54% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1 3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan / ei vastausta

KESTÄVÄN LIIKKUMISEN ESTEET Syitä olla kävelemättä arkimatkoja (prosenttiluvut kuvaavat vaihtoehdon valinneiden osuutta vastaajista, n=402) Omalla autolla kulkeminen on helpointa 35% Matka on liian pitkä tai raskas 20% Terveydelliset seikat 14% Pääsen pyörällä kätevämmin 9% Muu syy, mikä? 4% Matka on mielestäni vaarallinen kävellä 2% Matka ei ole esteetön (korkeat reunakivet, jyrkät luiskat yms.) 1% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%

KESTÄVÄN LIIKKUMISEN ESTEET Syitä olla pyöräilemättä arkimatkoja (prosenttiluvut kuvaavat vaihtoehdon valinneiden osuutta vastaajista, n=402) Omalla autolla kulkeminen on helpointa 33% Terveydelliset seikat 16% Pääsen kävellen kätevämmin 13% Matka on liian pitkä tai raskas 13% En omista polkupyörää 7% Muu syy, mikä? 3% Matka on mielestäni vaarallinen pyöräillä 2% Pyörälle ei ole hyvää/turvallista pysäköintipaikkaa kohteessani 1% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%

KESTÄVÄN LIIKKUMISEN ESTEET Syitä olla käyttämättä joukkoliikennettä arkimatkoilla (prosenttiluvut kuvaavat vaihtoehdon valinneiden osuutta vastaajista, n=402) Omalla autolla kulkeminen on helpointa Pääsen kävellen tai pyörällä kätevämmin Joukkoliikenteen aikataulut eivät sovi minulle Käyttämälleni matkalle ei ole tarjolla lainkaan joukkoliikenneyhteyttä Terveydelliset seikat Vaihdot joukkoliikennevälineestä toiseen ovat hankalia tai pitkäkestoisia Joukkoliikenne on liian kallista Matka joukkoliikenteellä kestää liian kauan Pysäkki on liian kaukana jommassakummassa päässä matkaa En ole selvittänyt joukkoliikenneyhteyksiä, aikatauluja tai hintoja Muu syy, mikä? Joukkoliikenne on epäluotettavaa Joukkoliikenteen käyttäminen on epämukavaa tai turvatonta Liityntäpysäköintimahdollisuudet autolla tai pyörällä ovat heikot Joukkoliikenteen pysäkit tai liikennevälineet eivät ole esteettömiä 3% 2% 1% 1% 0% 0% 7% 7% 6% 6% 5% 11% 10% 23% 46% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%

LIIKKUMISEN KEHITTÄMINEN KOTKASSA

LIIKKUMISEN KEHITTÄMINEN KOTKASSA Asukkailta kysyttiin tyytyväisyyttä eri kulkutapojen olosuhteisiin. Tyytymättömimpiä vastaajat olivat rautatieliikenteeseen ja tyytyväisimpiä kävelyolosuhteisiin. Kysyttiin myös eri kulkutapojen kehittämisen tärkeyttä. Tärkeimpinä kehityskohteina pidettiin paikallisliikennettä sekä rautatieliikennettä. Vähiten kehitystarvetta nähtiin henkilöautoliikenteen olosuhteille. Asukkaita pyydettiin arvioimaan, miten tärkeinä he uskovat kaupungin pitävän eri kulkutapojen kehittämistä. Vähiten tärkeiksi kehittämiskohteiksi uskottiin rautatieliikenne ja paikallisliikenne. Tärkeimpänä kaupungin uskotaan pitävän pyöräilyn olosuhteiden kehittämistä, mutta ero muihin ei ole suuri. Suurin ero vastaajan näkemyksen ja kaupungin arvioidun näkemyksen välillä on rautatieliikenteen ja lähimmillään henkilöautoliikenteen olosuhteiden kehittämisessä.

TYYTYVÄISYYS OLOSUHTEISIIN Kuinka tyytyväinen olette seuraavien kulkutapojen olosuhteisiin Kotkassa? (1=erittäin tyytymätön, 5=erittäin tyytyväinen) Alla on esitetty vastausten keskiarvo kulkutavoittain. Keskiarvossa ei ole huomioitu vaihtoehtoa en osaa sanoa. Kävely (n=2278) 1% 3% 14% 43% 37% 3% 4,16 Henkilöautoliikenne (n=2247) 2% 8% 24% 43% 16% 6% 3,69 Pyöräily (n=2250) 2% 8% 25% 40% 16% 9% 3,67 Pitkän matkan linja-autoliikenne (n=2223) 6% 14% 30% 25% 6% 19% 3,14 Paikallinen linja-autoliikenne (n=2239) 6% 19% 32% 22% 6% 15% 3,03 Rautatieliikenne (n=2199) 16% 24% 24% 9% 2% 25% 2,44 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 2 3 4 5 En osaa sanoa

KULKUTAPOJEN KEHITTÄMINEN Kuinka tärkeänä pidätte seuraavien kulkumuotojen kehittämistä Kotkassa? (1=ei lainkaan tärkeää, 5=erittäin tärkeää) Alla on esitetty vastausten keskiarvo kulkutavoittain. Keskiarvossa ei ole huomioitu vaihtoehtoa en osaa sanoa. Paikallinen linja-autoliikenne (n=2249) 1% 3% 12% 29% 47% 8% 4,29 Rautatieliikenne (n=2217) 2% 4% 12% 25% 42% 16% 4,20 Pyöräily (n=2237) 3% 5% 13% 29% 44% 6% 4,14 Pitkän matkan linja-autoliikenne (n=2212) 2% 4% 16% 30% 35% 14% 4,08 Kävely (n=2229) 5% 9% 17% 27% 35% 7% 3,84 Henkilöautoliikenne (n=2213) 5% 10% 25% 28% 24% 8% 3,61 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 2 3 4 5 En osaa sanoa

KULKUTAPOJEN KEHITTÄMINEN Kulkutapojen kehittämisen tärkeäksi kokevien osuudet ikäryhmittäin Paikallinen linja-autoliikenne 59% 69% 68% 76% Pyöräily (sis. pyöräpysäköinti) Rautatieliikenne Pitkän matkan linja-autoliikenne Kävely 36% 43% 49% 51% 75% 62% 73% 63% 71% 67% 76% 66% 65% 62% 68% 61% Ohessa on esitetty niiden vastaajien osuus oman ikäryhmänsä vastaajista, jotka ovat valinneet kulkutavan kehittämisen tärkeydeksi 4 tai 5 (tärkeää tai erittäin tärkeää). Ikäluokan suuruus ja osuus kaikista vastaajista: Alle 25-vuotiaita: 284 (12 %) 25-64-vuotiaita: 1791 (78 %) Yli 64-vuotiaita: 235 (10 %) Henkilöautoliikenne (sis. autopysäköinti) 44% 50% 54% 52% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Alle 25-vuotiaat 25-64-vuotiaat Yli 64-vuotiaat Yhteensä

KULKUTAPOJEN KEHITTÄMINEN Kulkutapojen kehittämisen ei tärkeäksi kokevien osuudet ikäryhmittäin Henkilöautoliikenne (sis. autopysäköinti) Kävely Pyöräily (sis. pyöräpysäköinti) Rautatieliikenne Pitkän matkan linja-autoliikenne Paikallinen linja-autoliikenne 20% 14% 7% 15% 11% 6% 14% 17% 6% 4% 8% 7% 4% 4% 5% 11% 5% 3% 5% 10% 3% 2% 4% 30% Ohessa on esitetty niiden vastaajien osuus oman ikäryhmänsä vastaajista, jotka ovat valinneet kulkutavan kehittämisen tärkeydeksi 1 tai 2 (ei lainkaan tärkeää tai ei kovin tärkeää). Kehittämisen kokeminen tarpeettomaksi ei välttämättä tarkoita kyseisen kulkumuodon kokemista tarpeettomaksi. Ikäluokan suuruus ja osuus kaikista vastaajista: Alle 25-vuotiaita: 284 (12 %) 25-64-vuotiaita: 1791 (78 %) Yli 64-vuotiaita: 235 (10 %) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Alle 25-vuotiaat 25-64-vuotiaat Yli 64-vuotiaat Yhteensä

KULKUTAPOJEN KEHITTÄMINEN Kuinka tärkeänä uskotte kaupungin pitävän seuraavien kulkumuotojen kehittämistä Kotkassa? (1=ei lainkaan tärkeää, 5=erittäin tärkeää) Alla on esitetty vastausten keskiarvo kulkutavoittain. Keskiarvossa ei ole huomioitu vaihtoehtoa en osaa sanoa. Pyöräily (n=2253) 6% 13% 25% 25% 16% 15% 3,37 Kävely (n=2262) 7% 14% 24% 23% 15% 17% 3,31 Paikallinen linja-autoliikenne (n=2256) 7% 17% 27% 20% 13% 14% 3,16 Henkilöautoliikenne (n=2218)) 7% 16% 32% 19% 9% 17% 3,08 Pitkän matkan linja-autoliikenne (n=2239) 8% 19% 28% 17% 10% 18% 3,02 Rautatieliikenne (n=2229) 10% 20% 24% 16% 11% 19% 2,98 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 2 3 4 5 En osaa sanoa

AVOIMET VASTAUKSET Avoimia vastauksia, jotka liittyvät tyytyväisyyteen olosuhteiden nykytilaan taikka eri kulkutapojen kehittämistarpeeseen, tuli yhteensä 207 kpl jakautuen seuraavasti (samassa vastauksessa voi olla useampaa aihetta): Pyöräily (yht. 80 kpl, 39 % vastauksista) Infra ja väylät (35), talvikunnossapito (27), väylien kunto (23) Paikallinen joukkoliikenne (59 kpl, 29 %) Tarjonta (48) Rautatieliikenne (56 kpl, 27 %) Itäinen rantarata (37), tarjonta (20) Henkilöautoliikenne (48 kpl, 23 %) Pysäköinti (33) Kävely (46 kpl, 22 %) Talvikunnossapito (27), infra ja väylät (15) Kaukoliikenne (40 kpl, 19 %) Tarjonta (32)

AVOIMET VASTAUKSET Vastauksista on nähtävissä, että vastaajat kokevat kehittämisen painopisteen olleen viime aikoina pääasiassa autoliikenteessä. Keskustan osalta pyöräliikenteen väylät koetaan epäloogisiksi, ratkaisuiltaan heikoiksi ja ahtaiksi. Konflikteja jalankulkijoiden kanssa tulee herkästi. Keskustan ulkopuolella jalankulun ja pyöräilyn yhdistettyjä väyliä on kohtalaisesti, mutta ne on suunniteltu lähinnä autoliikenteen näkökulmasta (erityisesti Kotkansaari-Karhulavälillä). Väylät ovat pinnoitteeltaan heikossa kunnossa ja niiden talvihoito on toissijaista autoliikenteen väyliin verrattuna. Myös hiekanpoisto on hidasta. Joukkoliikenteen osalta vuorotarjonnan heikentäminen harmittaa vastaajia. Nimettjä puutteita ovat matkakeskuksen puuttuminen, liityntäpysäköinnin riittävyys tärkeimmissä paikoissa, kaukoliikenteen vuorotarjonnan ja aikataulujen epäjohdonmukaisuuden (osa vuoroista ajaa lähes peräkkäin). Osa vastaajista toivoisi itäisen rantaradan toteuttamista. Autoliikenteen osalta ollaan tyytyväisimpiä olosuhteisiin. Toiveissa on lähinnä pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä, teiden kunnon parantamisia, Hyväntuulentien parantaminen, Karhulan liikennejärjestelyjen selkeyttäminen sekä pysäköinnin maksuttomuuden laajentaminen erityisesti Kotkansaarella. Seuraavilla sivuilla on esitetty muutamia nostoja avoimista vastauksista sekä käyty läpi jalankulun, pyöräliikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteiden kannalta tärkeimmät kohteet, joita tulisi vastaajien mielestä parantaa.

AVOIMET VASTAUKSET: NOSTOJA Suora rautatieyhteys Kotkasta Helsinkiin olisi loistava parannus kaupungillemme. Sen myötä saisimme varmasti myös uusia asukkaita Kotkaan pääkaupunkiseudulta ja jo siellä työskentelevien Kotkalaisten työmatkailu helpottuisi. Yksityisautoilu vähenisi myös. Tietyissä kaupunginosissa joukkoliikenne on surkeaa ja pakottaa omistamaan auton. Pyöräilyreitistö on hyvä, mutta kunnossapito ja valaistus vaatii suurta parannusta. Parkkipaikkoja on liian vähän ja nekin ovat maksullisia. En asioi keskustassa sen takia, vaan ajan markettiin, jossa saan auton parkkiin ilmsiseksi Haluaisin itse nähdä Kotkansaaren ilman henkilöautoliikennettä. Taloudessamme ei ole autoa. Kotkassa pyöräpysäköintiä ei ole huomioitu juuri missään. Ainoa paikallisliikenteen uudistus kahteenjymmeneen vuoteen on walttikortti, joka on selvä parannus. Kiitos myös kevyenliikenteen väylästä Kuusiseen! Kyllähän noista eturenkaan tappavista pyöräparkeista olisi aika päästä eroon. Käykää amsterdamissa tutustumassa kuinka homma hoidetaan. Yksityisautoilu otetaan aina ja kaikkialla huomioon, vaikka tulisi kehittää pyöräilymahdollisuuksia sekä turvallisia reittejä koululaisten kävellä. Linja autojen vuoroja vähennetään jatkuvasti. Vuorotyöläisen on lähes mahdotonta päästä ajoissa töihin esim viikonloppusin. Kantasataman pysäköintikysymys pitää ratkaista ennen kampuksen valmistumista Kävelen viikottain 20-40 km Kotkansaarella. Upeita reittejä on paljon. Tosin kulkureittien talvihoito Katariinanniemessä olisi perusteltua.

JALANKULUN PARANTAMISEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT KOHTEET Nimetyt alueet Kotkansaari (125 vastausta) Karhula (54) Keskussairaalan alue (38) Mussalo (24) Karhuvuori (20) Tärkeimpiä parannuskohteita Infran ja väylien puutteet (81) Talvikunnossapito (77) Muu kunnossapito (26)

JALANKULUN PARANTAMINEN: NOSTOJA Asuntoalueille suojatiet risteyksiin, samoin bussipysäkin lähelle jalkakäytävät molempiin suuntiin ja suojatiet. Jalankulkijat kävelevät risteysten yli nykyään hallitsemattomasti, kun jalkakäytävä ja suojatie kulkee eri puolella risteystä kuin missä bussipysäkki on. Ei ole prioriteetti, jalan pääsee kulkemaan ihan hyvin Hovinsaaren koulun pysäkki vaarallinen, koska pyöräilijöitä tulee molemmista suunnista ja pysäkillä olijat joutuvat keskelle. Myös pieniä koululaisia pysäkillä. Esteettömyyden huomioiminen katujen risteyksissä esim. Kirkkokadun osalta, kirjastolta tullessa korkeat jalankulkuväylien reunakivet madallettaisiin ja sama koskee esim. Koulukatua Katariinantorin ympäristöä välillä Korkeavuorenkatu, Kirkkokatu, Keskuskatu, Kymenlaaksonkatu, Puutarhakatu ja Tallinnankatu. Tällä alueella olisi syytä huomioida nimenomaisesti esteetön kulku rollaattorilla, pyörätuolilla, polkupyörää ja lastenrattaita/-vaunuja käyttäville asukkaille. Juamlniemen kauppakeskus on rakenteeltaan ja arkkitehtuuriltaan tehty suorastaan luotaantyöntäväksi jalankulikijalle tai käyskentiläjälle. Nopea pistäytyminen kaupassa omalla autolla on ainoa vaihtoehto. Sama koskee myös Sutelan marketaluetta. Karhulan kanjonin alue. Nyt se on meluinen, tuulinen ja kolkko. Vihreyttä ja viihtyvyyttä lisää. Nyt kanjonin toiselle puolelle siirtyy mieluummin autolla, kuin kävelee epämiellyttävän matkan. Keskusta. Paljon muilla kuin autoilla liikkuvia ihmisiä, joita autoilijat ei kunnolla huomioi. Kotkansaarella muutama vaarallinen kohta, jossa kaksi rinnakkaista samansuuntaista kaistaa. Näissä usein nähty vaaratilanteita kun toisella kaistalla auto pysähtyy päästämään jalankulkijan tien yli, mutta viereisellä kaistalla ajava auto ei pysähdy.

PYÖRÄILYN PARANTAMISEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT KOHTEET Nimetyt alueet Kotkansaari (371 vastausta) Karhula (102) Keskussairaalan alue (54) Mussalo (40) Karhuvuori (32) Tärkeimpiä parannuskohteita Infran ja väylien puutteet (83) Muu kunnossapito (66) Talvikunnossapito (33)

PYÖRÄILYN PARANTAMINEN: NOSTOJA Tärkeimät pääreitit millä pitää voida ajaa pyörällä kovaa ja turvallisesti. Kotkansaari - Karhula - Hamina; Kotkansaari - Huutjärvi; Karhula - Susikoski; Sutela - Mussalo - Norssalmi Torin lähistölle ei uskalla jättää pyörää työpäivän ajaksi ilkivallan vuoksi Yleensä pyörä- ja jalankulkuteiden pinnoitteiden kunto on huono. Tiet ovat varsinkin talviaikaan hyvin huonossa kunnossa ainakin Mussalo/Hirssaari alueella. Teitä ei ole kunnolla aurattu tai aurattu ollenkaan. Tällä alueella liikkuu talvisinkin esim työmatkapyöräilijöitä. Keskusta-alueella ei ole pyörille erikseen omia kaistoja kuin Pasaatin ympäristössä ja niilläkin seisoo usein jakeluautoja yms. Ja talvisin lumet on aurattu niille kasoiksi. Pyörätiet kautta linjan kohmuraisia, olen surullunen keskussairaalan takana kulkevan viehättävän rantareitin pilaamisesta murskeella, siellä nyt mahdoton pyöräillä renkaiden kärsimättä. kokonaisuus pitäisi miettiä uudestaan. Pyöräilyreitit ja kävelyreitit vois kulkea muuallakin kuin autotien vieressä. Pyöräteitä tarvisi lisää koulujen lähistöille erityisesti, sekä alueille joissa niitä ei vielä ole Pyöräreitti Merituulen tieltä Vaasan Myllyn kautta Katariinanniemeen ja edelleen Sapokan kautta Kantasatamaan ja edelleen Hovisaarelle. Karhulassa Jokipuiston ja muiden pyöräreittien liittäminen yhdeksi kierrokseksi. Mussalontien viereisen kevyen liikenteen väylän kunnostaminen ja kävelijöiden sekä pyöräilijöiden erottelu Kotkantie. Kaikki liittymät ovat jyrkkiä ja hankalia ajaa. Aina hiljennettävä huomattavasti liittymien kohdalla vaikka muu liikenne ei sitä vaatisi. Kotkansaari, koska kävelijöitä pitää väistellä.

JOUKKOLIIKENTEEN PARANTAMISEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT KOHTEET Nimetyt alueet Karhula (166 vastausta) Kotkansaari (148) Sunila (88) Karhuvuori (67) Mussalo (64) Tärkeimpiä parannuskohteita Vuoroväli (83) Ei tarjontaa (65) Liikennöintiaika (61) Infran puutteet (mm. WC:t, pysäkkikatokset, pysäköintialueet) (30) Kaukoliikenne (29) Rautatieliikenne (24)

JOUKKOLIIKENTEEN PARANTAMINEN: NOSTOJA Ainakin Tavastilan ja Karhulan alueen suunnalta Kotkansaarelle ja länsi-kotkaan. Vuoroja iltaisn vain kerran tunnissa Haminalaisella ja muutoinkin vain kaksi kertaa tunnissa arkisin ennen klo 18. Jos esim. lapsi aamulla ei ehdi bussiin ja myöhästyy koulusta, niin hän myöhästyy sitten koko tunnin, eikä vain osaa siitä. Samoin työpaikalta. En osaa sanoa, koska en käytä. Palvelulinjoja pitäisi mainostaa, että ovat KAIKILLE, ei vain vanhuksille ym, nimi hämää! Parempi vaikka kyläbussi tai kyläkyyti! Bussiaikataulut ovat vaikeita ymmärtää. Olen asunut Popinniemessä 2kk enkä osaa tulkita, millä pysäkillä ja monelta pitää seisoa jos haluaa Karhulaan tai Kotkaan, vaikka minulla on kaksi maisterintutkintoa. Aikataulut pysäkeille! Hirssaaressa asuu lähes 1000 ihmistä, mutta sinne ei käytännössä ole joukkoliikennettä. Kun tarjontaa ei ole eli bussit eivät palvele aluetta, ei ole kysyntääkään eli kaikkien on pakko käyttää omaa autoa. Liikenneyhteydet ovat jopa Hirssaaren kasvun este. Alueella asuu ns. aktiiviväestöä eli työssäkäyviä perheitä, joten bussiliikenteen kehittäminen työmatkalaisille ja koululaisille olisi todella tarpeen. Yksityisautoilun vähentäminen pitäisi olla tavoitteena koko Kotkassa. Kaikki. Joukkoliikenne hurjan kallista. Aikataulut niin, että yhdellä kertaa tulee neljä bussia ja sitten on 20min tauko... Kantasataman lähtöterminaali ja Paimenportin seisake rautateiden osalta. Molempiin tulisi panostaa ja tehdä niistä Kyminlinnan lisäksi Kotkan alueen pysähdyspaikat rautateille. Karhula-Länsi-Kotka liikenne. Lapset pääsisivät bussia käyttämällä harrastuksiin Mussaloon ja Ruonalaan. Viikonloppuna busseja kulkee tosi huonosti. Esim. Kotkansaarelta ensimmäinen bussi lähtee vasta kello 7.00. Mahdotonta tehdä vuorotyötä

TEEMAT, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄT

TEEMAT JA TAVOITTEET Vastaajia pyydettiin arvioimaan tärkeimpiä teemoja tai tavoitteita kestävälle liikkumiselle Kotkassa. Valmiit teemat sovittiin yhteistyössä projektiryhmän kanssa ja ne pyrittiin valikoimaan sopivalla tasolla ohjelman tarkoitukseen nähden. Erilaisia teemoja oli kaikkiaan 17, minkä lisäksi vastaajat saivat esittää myös omia ehdotuksiaan. Teemat tulivat kyselyssä kullekin vastaajalle sattumanvaraisessa järjestyksessä, mikä vähentää vinoutumista listan kärjessä olevien teemojen suuntaan. Vastaajat pystyivät valitsemaan useita teemoja, mutta heitä pyydettiin valikoimaan vain kolme tärkeintä. Tärkeimmiksi teemoiksi nousivat 1. Jalankulun ja pyöräilyn väylien talvihoidon tehostaminen (46 % vastaajista) 2. Sisäisen joukkoliikenteen palvelutason nostaminen (mm. reittien kattavuus ja suoruus, aikataulut, kalusto) (44 %) 3. Lasten ja iäkkäiden omaehtoisen liikkumisen turvaaminen (39 %) 4. Asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen (35 %) 5. Ympäristö- ja luontoarvojen kunnioittaminen (31 %) Alle 25-vuotiailla liikenteen hiilidioksidipäästöjen ja muiden haittojen alentaminen nousi selvästi muita ikäryhmiä korkeammalle. Yli 64-vuotiailla taas jalankulun ja pyöräilyn erottelu sekä asumisen ja palveluiden tiivis sijoittelu nykyiseen kaupunkirakenteeseen nousivat merkityksellisemmiksi kuin muilla ikäryhmillä. Valmiiden teemojen lisäksi 31 vastaajaa ehdotti omia teemojaan. Näiden joukossa oli mm. itäinen rantaradan toteutus tai junaliikenne yleisemmin, pysäköintipaikkojen lisääminen sekä liikuntapaikkojen houkuttelevuuden lisääminen

TEEMAT JA TAVOITTEET Eri teemat valinneiden vastaajien osuus kaikista vastaajista (n=2318) Jalankulun ja pyöräilyn väylien talvihoidon tehostaminen Sisäisen joukkoliikenteen palvelutason nostaminen (mm. reittien kattavuus ja Lasten ja iäkkäiden omaehtoisen liikkumisen turvaaminen Asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen Ympäristö- ja luontoarvojen kunnioittaminen Kaupungin houkuttelevuuden lisääminen asukkaiden ja yritysten näkökulmasta Pyöräilyn nopeuden ja helppouden parantaminen henkilöautoon nähden Jalankulkureittien esteettömyyden ja viihtyisyyden parantaminen Jalankulun ja pyöräilyn erottelu toisistaan vilkkaimmilla väylillä Liityntäpysäköinnin ja pitkämatkaisen tai seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen Liikenteen hiilidioksidipäästöjen ja muiden haittojen alentaminen Pyöräpysäköinnin kehittäminen kauppojen, palveluiden ja työpaikkojen yhteydessä Tiedottamisen ja asenteisiin vaikuttamisen tehostaminen Matkailun ja tapahtumien ekologisuuden parantaminen Asumisen ja palveluiden tiivis sijoittelu nykyiseen kaupunkirakenteeseen Yhteiskäyttöautojen, sähköautojen tai kaasuautojen edellytysten parantaminen Autopysäköinnin ohjaaminen, rajoittaminen tai pysäköinninvalvonnan tehostaminen Muu teema, mikä? 1062; 46% 1016; 44% 899; 39% 809; 35% 721; 31% 651; 28% 551; 24% 510; 22% 498; 21% 420; 18% 392; 17% 363; 16% 263; 11% 211; 9% 196; 8% 179; 8% 76; 3% 31; 1% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%

TEEMAT JA TAVOITTEET Eri teemat valinneiden vastaajien osuus kaikista vastaajista ikäryhmittäin Jalankulun ja pyöräilyn väylien talvihoidon tehostaminen Sisäisen joukkoliikenteen palvelutason nostaminen (mm. reittien kattavuus ja Lasten ja iäkkäiden omaehtoisen liikkumisen turvaaminen Asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen Ympäristö- ja luontoarvojen kunnioittaminen Kaupungin houkuttelevuuden lisääminen asukkaiden ja yritysten näkökulmasta Pyöräilyn nopeuden ja helppouden parantaminen henkilöautoon nähden Jalankulkureittien esteettömyyden ja viihtyisyyden parantaminen Jalankulun ja pyöräilyn erottelu toisistaan vilkkaimmilla väylillä Liityntäpysäköinnin ja pitkämatkaisen tai seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen Liikenteen hiilidioksidipäästöjen ja muiden haittojen alentaminen Pyöräpysäköinnin kehittäminen kauppojen, palveluiden ja työpaikkojen yhteydessä Tiedottamisen ja asenteisiin vaikuttamisen tehostaminen Matkailun ja tapahtumien ekologisuuden parantaminen Asumisen ja palveluiden tiivis sijoittelu nykyiseen kaupunkirakenteeseen Yhteiskäyttöautojen, sähköautojen tai kaasuautojen edellytysten parantaminen Autopysäköinnin ohjaaminen, rajoittaminen tai pysäköinninvalvonnan tehostaminen Muu teema, mikä? Alle 25-vuotiaita: 284 (12 %) 25-64-vuotiaita: 1791 (78 %) Yli 64-vuotiaita: 235 (10 %) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Alle 25-vuotiaat 25-64-vuotiaat Yli 64-vuotiaat Yhteensä

OHJELMAN KOHDERYHMÄT Vastaajia pyydettiin nimeämään omasta mielestään tärkeimmät kohderyhmät kestävän liikkumisen ohjelmalle. Valmiita kohderyhmiä annettiin kahdeksan, minkä lisäksi vastaajat saivat esittää myös omia ehdotuksiaan. Vastaajat pystyivät valitsemaan useita kohderyhmiä, mutta heitä pyydettiin valikoimaan vain kolme tärkeintä. Tärkeimmiksi kohderyhmiksi nousivat 1. Nuoret (77 % vastaajista) 2. Lapset (68 %) 3. Työikäiset (62 %) 4. Ikäihmiset (50 %) Muista kuin ikään liittyvistä kohderyhmistä tärkeimmäksi kohoaa päätöksentekijät (15 % vastaajista). Ikäryhmittäin tarkasteltuna kohderyhmien tärkeysjärjestys muuttuu oleellisesti. 86 % alle 25-vuotiaista vastaajista pitää nuoria tärkeimpänä ja 84 % yli 64-vuotiaista ikäihmisiä. Lisäksi 24 vastaajaa ehdotti omia kohderyhmiä. Näistä useimmin esiin nousi, että kohderyhmää ei pitäisi valita vaan ohjelma pitäisi suunnata kaikille. Lisäksi vammaiset nousivat esiin muutamissa vastauksissa.

KULKUTAPOJEN KEHITTÄMINEN Tärkeimmät kohderyhmät (n=2328) Nuoret 1788; 77% Lapset 1582; 68% Työikäiset 1440; 62% Ikäihmiset 1158; 50% Päätöksentekijät 344; 15% Yritykset ja muut työnantajat 270; 12% Yhdistykset ja seurat 155; 7% Kaupungin toimialat 143; 6% Muu kohderyhmä, mikä? 24; 1% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

KULKUTAPOJEN KEHITTÄMINEN Tärkeimmät kohderyhmät ikäryhmittäin Nuoret 58% 78% 77% 86% Lapset 63% 70% 63% 68% Työikäiset 31% 51% 62% 68% Ikäihmiset 45% 50% 52% 84% Päätöksentekijät 12% 14% 15% 21% Yritykset ja muut työnantajat 7% 15% 12% 12% Yhdistykset ja seurat Kaupungin toimialat Muu kohderyhmä, mikä? 12% 5% 11% 7% 8% 6% 7% 6% 1% 1% 2% 1% Alle 25-vuotiaita: 284 (12 %) 25-64-vuotiaita: 1791 (78 %) Yli 64-vuotiaita: 235 (10 %) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Alle 25-vuotiaat 25-64-vuotiaat Yli 64-vuotiaat Yhteensä

Kotkan liikkumiskysely on laadittu osana Kotkan kestävän liikkumisen ohjelmaa. Tämä raportti on päivitetty 29.4.2019. Lisätietoja: Pauli Korkiakoski, yleiskaavoittaja, Kotkan kaupunki 040 620 8620 pauli.korkiakoski@kotka.fi Tapio Kinnunen, projektipäällikkö, Strafica Oy 050 325 2984 tapio.kinnunen@strafica.fi