SUOJELE JA HOIDA METSÄLUONTOA luonnonhoidon uusia malleja Kaj Lindh (toim.)
Metsäkeskus Häme-Uusimaa 2010 Toimittaja: Kaj Lindh Taitto: Sisko Honkala Kuvat: Kaj Lindh, ellei kuvan yhteydessä toisin mainita Painatus:
LUKIJALLE Suojele ja hoida luontoa -julkaisussa esitellään luonnonhoidon hyviä käytäntöjä mallihankkeiden ja -kohteiden avulla. Tavoitteena on tukea metsäammattilaisten koulutusta ja metsänomistajien neuvontaa. Esimerkkikohteet on valittu Kanta-Hämeestä, Päijät-Hämeestä ja Uudeltamaalta. Julkaisu tekeminen rahoitettiin kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisista luonnonhoitohankevaroista. Eri kohteiden asiantuntijoina ovat toimineet luonnonhoitohankkeiden toteutuksesta vastanneet Metsäkeskus Häme-Uusimaan toimihenkilöt Anna Kesämaa, Jukka Kiviluoto, Olli Lukanniemi, Erkki Lähde, Jukka Markkanen, Jouni Rantala ja Mikko Ylinen sekä Juha-Matti Valonen UPM-Kymmene Oyj:stä. Parhaat kiitokset asiantuntijoille ja rahoittajalle työn mahdollistamisesta. Lahdessa 4.1.2010 Kaj Lindh kehitysasiantuntija 3
SISÄLLYS KUVA: JUKKA MATILAINEN METSO-OHJELMAN TOTEUTTAMINEN 6 METSÄLUONNON HOITOHANKKEET 8 METSÄTALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI 10 METSÄLUONNON HOITOHANKKEIDEN MALLIKOHTEITA 12 Säästöpuuryhmien kulottaminen 12 Harjumetsien paahdeympäristöjen hoito ja suojelu 14 Maisemanhoitosuunnitelman toteuttaminen 16 Natura-alueen luonnonhoitosuunnitelma 18 Vesien tilan parantaminen 20 Lähteiden kunnostaminen 24 Petolintujen pesäpaikkojen turvaaminen 26 Lehtojen hoito 28 LUONNONHOITOHANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN 30 5
METSO-OHJELMAN TOTEUTTAMINEN METSO on metsien monimuotoisuutta turvaava ohjelma, jonka avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsiensä monimuotoisuutta. Tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja lajien taantuminen. Ohjelmalla suojellaan metsiä, jotka ovat eliölajien elinympäristöinä arvokkaita. Tällaisia metsäisiä elinympäristötyyppejä on Suomessa arvioitu olevan kymmenen, kuten esimerkiksi lehdot, puustoiset suot, runsaslahopuustoiset kangasmetsät, pienvesien lähimetsät, paahdeympäristöt, tulvametsät ja metsäluhdat. Elinympäristöjen luonnonarvoja voidaan parantaa hoidon ja kunnostuksen keinoin. Suojelu ja luonnonhoito on vapaaehtoista METSO-ohjelman lähtökohtana on vapaaehtoisuus. Metsänomistaja voi halutessaan tarjota metsäänsä METSO-kohteeksi. Metsä arvioidaan sen perusteella, millaista puustoista elinympäristöä se edustaa sekä millaisia luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä siinä on. Arvio pohjaa luonnontieteellisiin valintaperusteisiin, ja sen tekee asiantuntija paikan päällä. Tarjotun alueen valintaan vaikuttaa myös se, millainen suojelutarve sen edustamalla elinympäristöllä on ja kuinka lähellä se sijaitsee nykyisiä suojelualueita. 6
Apua metsäluonnon hoitoon METSO-ohjelman avulla voidaan tehdä myös aktiivista luonnonhoitoa. Talousmetsien METSO-kohteissa aktiivinen luonnonhoito suunnitellaan ja toteutetaan luonnonhoitohankkeina, joihin on mahdollista saada rahoitusta. Hoito voi olla tarpeellista esimerkiksi lehdoissa tai harjujen paahderinteillä. Kunnostuksen kohteena voi puolestaan olla esimerkiksi luonnonarvoiltaan heikentynyt, mutta ennallistamiskelpoinen lähde tai suo. Toteutuskeinot METSO-ohjelmaa toteutetaan joko kestävän metsätalouden rahoituslain (1094/1996) tai luonnonsuojelulain (1096/1996) perusteella. Kestävän metsätalouden rahoituslain toteutuskeinoja ovat metsätalouden ympäristötuki ja metsäluonnon hoitohankkeet. Luonnonsuojelulain mukaisten kohteiden toteutuksesta vastaa ympäristökeskus ja siinä ovat toteutuskeinoina vapaaehtoinen maakauppa, yksityinen suojelualue omalla maalla tai määräaikainen rauhoitus. Yksityisen suojelualueen perustamisesta korvataan rauhoittamisesta aiheutuva todellinen menetys, joka yleisimmin perustuu puuston arvoon. Lisätietoja saa metsä- tai ELY-keskuksesta, metsakeskus.fi tai ely-keskus.fi. Lähde: METSO-verkkopalvelu. http://www.metsonpolku.fi/metso/www/fi/index.php METSO-OHJELMAN TOTEUTTAMINEN 7
KUVA: JUHA-MATTI VALONEN METSÄLUONNON HOITOHANKKEET Metsänomistajien vapaaehtoisia luonnonhoitohankkeita tuetaan kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella. Rahoitettavien hankkeiden on oltava alueellisesti merkittäviä, joten hankkeet toteutetaan usean tilan alueella. Tuki on tavallisesti korvausta luonnonhoidon ylimääräisistä kustannuksista. Hankkeiden avulla voidaan esimerkiksi parantaa vesistön tilaa, hoitaa elinympäristöjä, kunnostaa lähteitä, ennallistaa soita ja edistää metsien monikäyttöä. Ennen tuen maksamista tehdään sopimus ja sen jälkeen sopimuksen mukaiset hoitotyöt katetaan valtion varoin. Tukea metsäluonnon hoitohankkeeseen saavat yksityiset metsänomistajat ja muut kestävän metsätalouden rahoitustukeen oikeutetut maanomistajat. Hankkeet suunnitellaan yhteistyössä metsänomistajan kanssa. Samalla tehdään sopimus kohteen säilyttämisestä ja kunnostamisesta. 8
Tyypillisiä metsäluonnon hoitohankkeita Hämeessä ovat viime vuosina olleet: vesiensuojelulliset alueellaan merkittävät kosteikkohankkeet luontopainotteisten metsäsuunnitelmien laadinta Natura-alueelle metsälähteiden kunnostaminen ja ennallistaminen petolintujen pesäpaikkojen turvaaminen harjumetsien paahde-elinympäristöjen hoito- ja kunnostaminen luonnonhoidolliset kulotushankkeet mm. säästöpuuryhmiä polttaen. Jos metsäluonnon hoitohanke kiinnostaa, ota yhteys metsäkeskukseen. Siellä selviää, onko hanke rahoituslain mukainen ja voidaanko suunnittelu aloittaa. Lähde: Metsäkeskusten verkkopalvelu. http://www.metsakeskus.fi/web/fin METSÄLUONNON HOITOHANKKEET 9
METSÄTALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Metsälaki velvoittaa turvaamaan erityisen tärkeät elinympäristöt ja asettaa tavoitteeksi metsien monimuotoisuuden säilyttämisen. Ympäristötuella voidaan korvata metsänomistajalle aiheutuvat lisäkustannukset tai menetykset. Tukea käytetään ensisijaisesti metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseen ja sitä maksetaan korvauksena siitä, että kohde jätetään luonnontilaan kymmenen vuoden määräajaksi tai sen käsittelyä rajoitetaan sopimuksella. Ympäristötukea voi saada yksityinen tai muu kestävän metsätalouden rahoitustukeen oikeutettu omistaja. Tukikohde jää edelleen metsänomistajan omistukseen. Metsänomistaja voi selvittää metsäkeskuksen metsäammattilaisen kanssa, onko tilalla oleva luontokohde ympäristötukikelpoinen. Metsäkeskuksen palveluihin kuuluu tukihakemusten laadinta ja tarvittaessa myös kohteen merkintä. Ympäristötukea käytetään ensisijaisesti metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseen. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: 10
KUVA: JUKKA KIVILUOTO lähteiden, purojen, norojen ja pienten lampien välittömät lähi ympäristöt ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuoliset letot rehevät lehtolaikut ojittamattomien soiden pienet kangasmetsäsaarekkeet rotkot ja kurut jyrkänteet välittömine alusmetsineen kitu- ja joutomaiden hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Ympäristötukea saa yksityinen metsänomistaja tai muu kestävän metsätalouden rahoitustukeen oikeutettu omistaja. Kohde jää metsänomistajan omistukseen. Metsänomistaja voi selvittää metsäkeskuksen metsäammattilaisen tai muun palveluntarjoajan kanssa, onko hänen tilallaan oleva luontokohde ympäristötukikelpoinen. Metsäkeskuksen palveluihin kuuluu ympäristötukihakemusten laadinta hakkuuarvolaskelmineen ja kohteen merkintä maastoon. METSÄTALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI 11
METSÄLUONNON HOITOHANKKEIDEN MALLIKOHTEITA SÄÄSTÖPUURYHMIEN KULOTTAMINEN Tausta kulotusmäärät ja metsäpalot ovat vähentyneet merkittävästi uudistusalalle jätetään 5-10 säästöpuuta hehtaarille metsäsertifioinnissa sitouduttu säästöpuihin ja paloalueiden lajiston edistämiseen Tavoitteet metsien monimuotoisuuden lisääminen pienialainen metsäpalo hallitusti ja turvallisesti vuositasolla tavoitteena 5 10 polttokohdetta Toimenpiteet uudistusalan säästöpuut jätetään ryhmäksi mielellään tien läheisyyteen metsäkeskus opastaa tarvittaessa säästöpuuryhmän rajauksessa hakkuun tai puutavaran ajon yhteydessä nostellaan hakkuutähteitä säästöpuiden sekaan kouran ulottuvuudelta, hakkuutähteitä ei kuljeteta erikseen sinne hakkuutähteiden annetaan kuivahtaa rovio sytytetään, poltetaan ja sammutetaan palokunnan valvonnassa ja toimesta ei jälkivartiointitarvetta 12
Esimerkkikohde Janakkala, Tervakoski toteuttajana Metsäkeskus Häme-Uusimaa säästöpuut: 11 kpl järeää haapaa, yksi koivu ja yksi pienehkö kuusi lisäksi hakkuutähteitä (lumppeja, latvuksia ja oksia) kasattuna noin 1 2 metrin kerros säästöpuiden lomassa palon kesto 4 tuntia sytytyksestä sammutukseen palokunta vastasi paloturvallisuudesta ja kohteen sammutuksesta vartioinnin ja sammutuksen lasku 760 kovakuoriaisselvityksessä löydettiin yli 150 lajia Kustannukset hankkeen kustannukset rahoitetaan kestävän metsätalouden rahoituslain luonnonhoitoon varatuista määrärahoista metsänomistajalle ei kustannuksia urakoitsijan mahdolliset lisäkulut korvataan laskun mukaan metsäkeskus organisoi tarvittavat järjestelyt palokunnan, aluehälytyskeskuksen, vakuutuksien ym. osalta Lisätietoja metsänparannuspäällikkö Mikko Ylinen, Metsäkeskus Häme-Uusimaa MALLIKOHTEITA: SÄÄSTÖPUURYHMIEN KULOTTAMINEN 13
HARJUMETSIEN PAAHDEYMPÄRISTÖJEN HOITO JA SUOJELU Tausta harjujen paahderinteitä on etenkin etelä- ja länsirinteiden yläosissa rinteillä on omaleimainen kasvi- ja hyönteislajisto eliölajiston tila on huono rinteiden umpeenkasvun vuoksi KUVA: JUHA-MATTI VALONEN Tavoitteet tilaa voidaan parantaa hoitotoimilla hoito tuottaa tuloksia jo lyhyelläkin aikavälillä Toimenpiteitä varjostavan puuston vähentäminen hakkuutähteiden poisto kivennäismaan paljastaminen paahdeympäristöjen eliölajien siirtäminen 14
Esimerkkikohde Loppi: Komion rinne UPM Kymmene Oyj:n maalla toteutus: UPM ja Suomen ympäristökeskus jyrkkä lounaaseen avautuva, noin 400 metrin pituinen harju hoito suunniteltiin vastaamaan talousmetsien hakkuutapoja eri hakkuutapoja ja hakkuutähteiden polttoa tarkemmat tiedot julkaisussa Harjumetsien paahdeympäristöt nykytila ja hoito, Suomen ympäristö 25/2009 Kustannukset esimerkkihanke oli UPM Kymmene Oyj:n omistuksessa, joten se ei saanut rahoitustukea vastaavanlainen hanke tavallisella yksityismaalla voidaan rahoittaa kestävän metsätalouden rahoituslain luonnonhoitoon varatuista määrärahoista Lisätietoja metsänhoitopäällikkö Jouni Rantala ja suunnitteluasiantuntija Anna Kesämaa, Metsäkeskus Häme-Uusimaa Lähde Kittamaa, S., Ryttäri, T., Ajosenpää, T., Aapala, K., Hallman, E., Lehesvirta, T. ja Tukia H. (toim.). 2009. Harjumetsien paahdeympäristöt nykytila ja hoito. Suomen ympäristö 25/2009. MALLIKOHTEITA: HARJUMETSIEN PAAHDEYMPÄRISTÖJEN HOITO JA SUOJELU 15
MAISEMANHOITOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN Tausta Suomessa on käytössä olevaa maatalousmaata vain noin 9 % koko maan pinta-alasta pellot, kesannot ja laidunalueet ovat arvokkaita maiseman kannalta maatalouden muutoksen vuoksi maisema kasvaa umpeen laadittu maisemanhoitosuunnitelmia kestävän metsätalouden rahoituslaki käy metsätalousmaalla ja maatalouden piirissä olevat alueet hoidetaan muulla rahoituksella Tavoitteet metsänhoidollisin keinoin säilytetään ja parannetaan arvokkaita kulttuurimaisemia toteutetaan maisemanhoitosuunnitelmia Toimenpiteet puuston ja pensaikon raivausta ja harvennusta vesistö- ja peltonäkymien avaamiseksi metsäsaarekkeiden raivausta puiden ja puukujanteiden istutusta laidun- ja hakamaiden hoitoa ja kunnostusta Esimerkkikohde Renkajoen maisema- kulttuuri- ja virkistyskohteiden hoito ja kunnostaminen Metsäkeskus Häme-Uusimaa toteutti kestävän metsätalouden rahoituslain luonnonhoitohankkeen 16
Renkajokilaakso Rengon kunnassa on vanhaa kulttuurimaisemaa, jota uhkaa metsittyminen ja umpeenkasvu aiemmin tehdyn yleissuunnitelman perusteella etsittiin hoidettavia kohteita ja sovittiin toteutuksesta 9 maaomistajan kanssa työ tehtiin metsurityönä, noin 2 3 päivää / kohde hankkeen kustannusarvio oli 9 000 Kustannukset erityistukisopimusten avulla voidaan kohdennetusti hoitaa maatalouden harjoittamiselle ominaisia elinympäristöjä, lisätä viljelymaiseman avoimuutta ja monimuotoisuutta ja vahvistaa sen ominaispiirteitä hankkeet voidaan mahdollisesti rahoittaa maatalouden ympäristötuella, jolla edistetään viljelymaiseman hoidettuna ja avoimena säilymistä kestävän metsätalouden rahoituslain luonnonhoitovaroista tukea voidaan myöntää talousmetsien maisemanhoidon kannalta merkittäviin metsän kunnostustöihin, kun töitä tehdään usean tilan maalla Lisätietoja metsänparannuspäällikkö Mikko Ylinen, Metsäkeskus Häme-Uusimaa MALLIKOHTEITA: METSÄNHOITOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN 17
NATURA-ALUEEN LUONNONHOITOSUUNNITELMA Tausta laadittiin Kytäjän-Usmin metsäalueelle Hyvinkään luoteisosassa alue on laaja ja pienten vesistöjen leimaama ja säilynyt rakentamattomana ja erämaaluonteisena alue on tärkeä maisemallisesti, riistaeläimistön elinalueena ja virkistyskäyttökohteena luontotyypeistä esiintyy luonnonmetsää pienialaisesti ja lehtoa monin paikoin kallioiden välisissä notkelmissa ja puronvarsilla lukuisissa pienissä painanteissa esiintyy puustoisia soita, mm. puustoltaan vanhaa korpea alue on kaakkurin ja hajuheinän suojelun kannalta merkittävä Tavoitteet metsätalouden ja luontoarvojen yhteensovittaminen ohjeiden saaminen metsänhoidon ja luonnonhoidon toteuttamiseen metsäkeskuksen ja ELY-keskuksen asiantuntijoiden välisen yhteistyön parantaminen 18
uhanalaisten luontotyyppien säilymisen turvaaminen viranomaisten työn helpottaminen maanomistajan hakkuuluvan saamisen nopeuttaminen Toimenpiteet metsäkeskus laati suunnitelman yhteistyössä maanomistajan ja ympäristökeskuksen kanssa metsänomistajilla oli mahdollisuus olla mukana luontokohteiden kartoituksessa laadittiin luonnonhoitosuunnitelma, joka sisälsi myös tilakohtaisen metsäsuunnitelman tiedot kesällä 2007 metsäkeskuksen suunnittelija ja ympäristökeskuksen asiantuntijat selvittivät Kytäjä-Usmin metsäalueen luontoarvot selvitettiin Naturan luontotyypit toteutettiin 2007 2009 kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisena luonnonhoitohankkeena Kustannukset maanomistajan maksettavaksi jäivät vain metsäsuunnitelman laatimisesta aiheutuvat kustannukset Tilaisinko luonnonhoitosuunnitelman? selvittää tilan luontoarvot kattavasti turvaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen Lisätietoja suunnittelupäällikkö Jukka Kiviluoto ja metsäsuunnittelija Olli Lukanniemi, Metsäkeskus Häme-Uusimaa MALLIKOHTEITA: NATURA-ALUEEN LUONNONHOITOSUUNNITELMA 19
VESIEN TILAN PARANTAMINEN Tausta metsäojitukset ja metsätalous ovat osaltaan heikentäneet vesistöjen tilaa Tavoitteet vähennetään vesistöhaittoja korjataan syntyneitä haittoja ja ehkäistään uusia parannetaan luonnon monimuotoisuutta hoidetaan riistaa ja kalakantaa edistetään virkistyskäyttöä Toimenpiteet lietteen poistaminen lietealtaiden rakentaminen kosteikkojen tekeminen erilaisten patojen rakentaminen reunojen kiveäminen ojitettujen alueiden ennallistaminen Esimerkkikohde 1 Karsillanjärven kunnostus vaativa kohde, joka toteutettiin ympäristölupaviraston valtuut tamana vesistössä esiintyy luontainen taimen kanta vanha pato murtui ja sen tilalle tarvittiin uusi ruopattiin järveen vuosien aikana kertynyt kiintoaines ja runsas vesikasvillisuus (11 000 m 3 ) rakennettiin lasku-uomaan uusi pohjapato ja kalaportaat uoma kunnostettiin ja lisättiin kutusoraa koekalastuksessa havaittiin taimenten nousevan portaita yläjuoksulle 20
KUVA: JUKKA MARKKANEN KUVA: JUKKA MARKKANEN MALLIKOHTEITA: VESIEN TILAN PARANTAMINEN 21
KUVA: JUKKA MARKKANEN Esimerkkikohde 2 Häränsilmänojan vesiensuojelu valuma-alueella tehty laajoja metsäojituksia, joiden ongelmana ovat eroosioherkät maalajit metsien ja peltojen ojitusten seurauksena sulamisvedet virtaavat nopeasti valumaalueen läpi ja kuormittavat Vesijärveä tilannetta korjattiin rakentamalla laskeutusaltaita ja kosteikkoja, jotka tasaavat virtaamaa vähentävät kiintoainesta ja veteen liuenneita ravinteita tarjoavat pesintä- ja ruokailupaikkoja vesilinnuille lisäävät luonnon monimuotoisuutta Kustannukset esimerkkihankkeiden kustannukset rahoitettiin kestävän metsätalouden rahoituslain luonnonhoitohankkeina maanomistajat vastasivat talkootyöllä osasta rahoituksesta Lisätietoja metsänparannusinsinööri Jukka Markkanen, Metsäkeskus Häme-Uusimaa 22
KUVA: JUKKA MARKKANEN MALLIKOHTEITA: VESIEN TILAN PARANTAMINEN 23
LÄHTEIDEN KUNNOSTAMINEN Tausta lähteille on tyypillistä roudattomuus ja ympäristöstä poikkeava pienilmasto ominainen sammal- ja kasvilajisto monilajinen ja runsas pohjaeläimistö lisäävät luonnon ja maiseman monimuotoisuutta luonnontilaiset lähteet ovat harvinaisia ja ne jätetään kunnostustyön ulkopuolelle Tavoitteet kunnostetaan luonnontilansa menettäneitä lähteitä ja lisätään siten metsäluonnon monimuotoisuutta Kunnostukseen sopivat lähteet lähdevaikutus on alentunut, mutta voidaan palauttaa luonnontilaan riittävä ja jatkuva vedenpurkaus ei ole betonirenkaalla vuorattu lähdekaivo tulisi olla varjostavaa puustoa ympärillään on yksityisomistuksessa ja sijaitsee metsätalousmaalla maanomistaja haluaa kunnostusta 24
KUVA: ERKKI LÄHDE Toimenpiteet ojitetun puron pohjan nostaminen lähteen välittömässä läheisyydessä olevien metsä ojien täyttäminen yläpuolisten ojavesien ohjaaminen lähteen ohitse tarpeettomiksi käyneiden rakennelmien poistaminen hakkuutähteiden poistaminen lähteen läheisyydessä olevien ajourien painaumien täyttäminen varjostuksen lisääminen Lähdehanke Häme-Uusimaalla toteutus 2009 2010 kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisena luonnonhoitohankkeena omistajien ilmoittamia kohteita arvioidaan maastossa ja suunnitellaan samalla kunnostustoimet metsänomistajien kanssa tehdään sopimukset kunnostamisesta ja säilyttämisestä kunnostettuja alueita voidaan käyttää metsän omistajakoulutuksen retkeilykohteina Kustannukset luonnonhoitovaroin voidaan kunnostaa yksityis omistuksessa olevia lähteitä, jotka sijaitsevat metsätalousmaalla Lisätietoja metsänparannuspäällikkö Mikko Ylinen, Metsäkeskus Häme-Uusimaa Lähde: Lähteiden kunnostus -esite, Pohjois-Karjalan ympäristö keskus ja Metsäkeskus Pohjois-Karjala. MALLIKOHTEITA: LÄHTEIDEN KUNNOSTAMINEN 25
PETOLINTUJEN PESÄPAIKKOJEN TURVAAMINEN KUVA: JUKKA KIVILUOTO Tausta monet petolinnut pesivät samoilla paikoilla jopa vuosikymmeniä metsätalouden harjoittajat eivät tiedä pesäpaikkoja eivätkä niiden turvaamiskeinoja hakkuissa tuhoutuu huomattava osa petolintujen pesistä vastaava hanke on toteutettu onnistuneesti useassa muussa metsäkeskuksessa pohjautuu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen lintulajit: hiirihaukka, kanahaukka, mehiläishaukka, huuhkaja, viirupöllö, lapinpöllö, kalasääski Tavoitteet turvataan petolintujen pesäpaikat parannetaan metsänomistajien, lintuharrastajien sekä metsä- ja ympäristöalan toimijoiden yhteistyötä kehitetään toimintatapoja tiedotetaan hyödynnetään paikkatietoa vähennetään metsätalouden myyrätuhoja 26
KUVA: JUKKA KIVILUOTO Toimenpiteet selvitetään petolintujen pesäpaikat tallennetaan ne metsäkeskuksen paikkatietojärjestelmään laaditaan jokaiselle pesäpaikalle toimintasuunnitelma lisätään toimijoiden tietoa petolintujen elinvaatimuksista ja eri lajeja uhkaavista tekijöistä otetaan huomioon tietosuoja toteutetaan Häme-Uusimaalla vuosina 2008 2011 kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisena luonnonhoitohankkeena Toteutuskeinot rajataan pesäpaikka hakkuun ulkopuolelle sovelletaan pidennettyä kiertoaikaa uudistamisessa jätetään vähintään 20 metrin suojavyöhyke säästetään pesän lähimmät puut harvennushakkuussa ajoitetaan hakkuut ja hoitotyöt pesän läheisyydessä pesimäajan (maaliskuu heinäkuu) ulkopuolelle rakennetaan reviirille tekopesä Kustannukset neuvonta ja toimenpidesuunnitelma ovat maksuttomia maanomistajille korvauksia ei kuitenkaan makseta, ellei alue täytä Metso-kriteerejä Mukaan hankkeeseen? mukaan pääsee vielä vuosien 2010 ja 2011 aikana maanomistajan kannattaa ilmoittaa havaitsemansa pesät, jolloin hän saa opastusta alueen hoidosta Lisätietoja suunnittelupäällikkö Jukka Kiviluoto ja metsäsuunnittelija Olli Lukanniemi ja metsäsuunnittelija Teijo Heiskanen, Metsäkeskus Häme-Uusimaa MALLIKOHTEITA: PETOLINTUJEN PESÄPAIKKOJEN TURVAAMINEN 27
LEHTOJEN HOITO Tausta lehdot ovat lajistoltaan monimuotoisimpia metsiämme ja monen uhanalaisen lajin elinympäristö Tavoitteet monipuolisen lehtoluonnon ja erilaisten lehtoelinympäristöjen säilyminen Toimenpiteet toimenpiteet räätälöidään kohteen mukaan esimerkiksi lehtipuuvaltaisissa lehdoissa estetään kuusettumista jalopuuvaltaisissa lehdoissa suositaan jalopuita ja varmistetaan niiden uudistuminen hoito on pienipiirteistä 28
KUVA: OLLI LUKANNIEMI KUVA: OLLI LUKANNIEMI Kustannukset esimerkkinä Lohjan lehdot -hanke, joka toteutettiin kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisena luonnonhoitohankkeena vuonna 2009 Lisätietoja metsäsuunnittelija Olli Lukanniemi, Metsäkeskus Häme-Uusimaa MALLIKOHTEITA: LEHTOJEN HOITO 29
KUVA: SEPPO LEINONEN LUONNONHOITOHANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN Metsänomistaja, löytyykö metsästäsi arvokkaita luontokohteita? Haluatko säilyttää ne ja saada korvausta suojelusta? Oletko kiinnostunut elinympäristöjen hoidosta tai kunnostuksesta? Metsien monimuotoisuuden suojelu on vapaaehtoista. Sinulla on mahdollisuus valita erilaisista suojeluvaihtoehdoista omien tavoitteittesi mukaan. Voit suojella metsäsi monimuotoisuutta määräaikaisesti vähintään 10 vuoden ajan, jonka jälkeen päätät itse kohteen jatkokäytöstä. Tai voit tehdä sopimuksen yksityisestä suojelualueesta, jolloin alue säilyy omassa omistuksessasi. Tai halutessasi voit myydä metsäkohteesi valtiolle pysyvään suojeluun. Myös kohteen hoidosta voi saada valtiolta korvausta. Jos haluat selvittää, onko metsässäsi luonnoltaan arvokkaita kohteita suojeltavaksi, ota yhteyttä alueesi metsä- tai ELY-keskuksen METSO-yhteyshenkilöihin. Yhteyshenkilöt tarkastavat metsästäsi löytyvät arvokkaat elinympäristöt sekä kertovat niiden suojelumahdollisuuksista ja korvauksista. Sinä itse päätät, mikä suojeluvaihtoehdoista soveltuu metsääsi parhaiten. Metsäkeskus Häme-Uusimaan METSO-yhteyshenkilö on metsänhoitopäällikkö Jouni Rantala. 30
Lisätietoja intenetistä METSO-verkkopalvelu. http://www.metsonpolku.fi/metso/www/fi/index.php LUONNONHOITOHANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN 31