Tampereen Rakennusmestari TRY 119 vuotta www.try.fi Nro 2/2015 Helmikuu 61 vsk. Messuisäntänä Jorma Piisinen lauantaina ja sunnuntaina Esillä jälleen suosittu Ammattilaispäivä perjantaina 13.2.2015 Valtavasti tietoa rakentamisen ja kiinteistöalan ammattilaisille myös kiinteistöjen ja pientalojen korjaushankkeista vastaaville. Tervetuloa päivittämään osaamisesi Asta Rakentaja -messuille! Perjantain 13.2. ammattilaisseminaarit» Laadun Rakentajat 2015 -seminaari Järjestää: RALA ry, RT ry, AMK RKL ry» Ratkaisut korjausrakentamiseen ja ohjeita taloyhtiön hallinnoimiseen Tietoiskuaiheina mm.» Uudet jätehuoltomääräykset» Radon» Kotitalouksien rakentamisilmoitukset» Rakennuksen eko- ja energiatehokkuus ja energiatodistukset» Paloturvallisuuden ja -tekniikan huomioiminen rakennuksissa Lue lisää netistä: www.asta.fi» Tule messuille päivittämään tietosi ja osaamisesi 13. 15.2.2015 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus pe su klo 10 17 Pääsyliput ovelta» Aikuiset... 12» Opiskelijat / Eläkeläiset... 10» Kolmen päivän lippu... 16 Samalla lipulla sisäänpääsy myös Sisustus 2015 -tapahtumaan Tilaa uutiskirje» www.asta.fi/uutiskirje.com/astarakentaja
HTH on houkutteleva yhteistyökumppani RIVITALOT, KERROSTALOT, PARITALOT, MEILTÄ LÖYTYY RATKAISU. Hirsivarasta laseriin RakennusmestaRit ja Rakennustekniikan kehitys tampereella Tamperelaista rakennus- ja rakentajaperinnettä esittelevä historiateos Hirsivarasta laseriin piirtää kokonaiskuvan Tampereen rakentamisesta, rakennusmestareista ja vuosikymmenten aikana toimineista rakennusliikkeistä. Kirjan on toimittanut FM Matias Manner Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n perinnetoimikunnan kokoamasta aineistosta. VALITSE HTH, KUN RAKENNAT JA REMONTOIT SE KANNATTAA HTH antaa sinulle mahdollisuudet toteuttaa asiakkaittesi keittiöunelmat ja saada lisää toimeksiantoja. Kohdemyynnissämme sinua palvelee: Erik Alander 040 8475 273 eria@hth-kitchen.com Kirjan näkökulma on rakennusmestareiden. Se kertoo tamperelaisesta rakentamisesta aina kaupungin perustamisvuosista aina 1960-luvulle. Aikarajauksesta ja varsinkin sen päätepisteestä päättäneet Tampereen rakennusmestariyhdistyksen Ukkomestarit, eli jo eläkkeelle siirtyneet tamperelaismestarit, perustelivat aikarajauksen selkeästi. 1960-luvun alussa läpi lyönyt elementtitekniikka ja rakennustoiminnan lopullinen teollistuminen muuttivat perinteisen, käsityömäisen ja pääosaltaan rakennuspaikalla tapahtuneen rakentamisen tehdasvalmisteisten komponenttien kokoamiseksi. Kirjaan on koottu otteita tamperelaisesta rakennus- ja rakentajaperinteestä. Sanoilla on selvä merkitysero. Edellinen viittaa esimerkiksi työmenetelmiin, materiaaleihin ja vanhoihin rakennustapoihin, jälkimmäinen taas tietynlaiseen rakentajakulttuuriin siis henkilöihin, heidän työnsä jälkeen ja vaikkapa heidän luonteidensa ja puheenpartensa sävyihin. Kirjassa kuvataan niitä maisemia ja olosuhteita, jotka Tampereen ensimmäiset rakentajat kohtasivat saapuessaan Tammerkosken tienoille heti kaupungin perustamisesta eli vuodesta 1779 lähtien. Kirjassa käydään myös läpi Tampereen yleisen rakennushistorian kulkuja ja ajan kuluessa perusteellisesti muuttuneita asuinolosuhteita. Tampereella oli lopulta keskeinen sija suomalaisen rakentamisen historiassa ja rakennustekniikan kehityksessä. Yksi esimerkki siitä on 1900-luvunalun rakennusalan mullistanut betonin, ja edelleen rautabetonirakenteiden käyttöönotto. Suomalaisen rautabetonitekniikan historiaa tehtiin Tampereella, kun rakennusmestari Richard Helander (1870 1941) ryhtyi yhteistyössä alan suomalaisen pioneerin insinööriprofessori Jalmari Castrénin kanssa tuottamaan rautabetonirakenteita ensimmäisenä Suomessa. Kirja myynnissä yhdistyksen toimistossa jäsenhintaan HTH-Keittiöforum 2 Juhlatalonkatu 6, TAMPERE, 3 puh 03 2799 279 www.hth-keittio.fi
Pyynikin kesäteatteri 2015 Puheenjohtajan palsta Pyynikin kesäteatteri 2015 Pyynikin kesäteatterin valloittaa kesällä 2015 Veera Niemisen esikoisromaaniin pohjautuva AVIOLIITTOSIMU- LAATTORI. Näytelmän ohjaa Tommi Auvinen, dramatisoi Tommi Auvinen ja Seija Holma. Teos on hurjaa komediaa aiheesta saako maa-jussi pitää morsiamensa. Tarjolla draamaa, kauhunkierrettä, huumoria ja - rakkautta! Puhelias Aino saapuu koeajalle ei niin puheliaan Jussin kotitilalle, jossa asustaa lisäksi kolme muuta miestä. Taloon, jossa Jussin äidin kuoleman jälkeen ei ole kahvikuppikaan vaihtanut paikkaansa eikä monista asioista parane puhua ääneen. Päätä pahkaa rakastuneen Ainon täytyy yrittää, sillä jos tämä suhde ei toimi, hän uskoo heittävänsä kaivoon haaveet omasta perheestä, lapsista, omasta hevosesta, lauantaidekkarin katselemisesta omalla kotisohvalla, oman miehen kainalossa Lipun hinta 40 euroa, sisältää väliaikakahvituksen! Lipputilaukset: aarni.saviaho@try.fi SAAKO MAAJUSSI PITÄÄ MORSIAMENSA? Avioliittosimulaattori oli Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkintoehdokas vuonna 2013. Kirja sai loistavat arvioinnit ja se on pysynyt kirjastojen varatuimpien kirjojen listalla jo vuoden. Kirjailija Veera Nieminen on karjalaissyntyinen monitoiminainen, joka emännöi hevostilaa Ylöjärvellä ja mikrosiruttaa seudun varsoja. Tommi Auvinen on ohjannut viimeksi Pyynikin kesäteatterille menestysmusikaalin Hopeinen kuu. Seija Holma on Tampereen Työväen Teatterin dramaturgi, joka tunnetaan lukuisten menestysteosten tekijänä. Avioliittosimulaattori jatkaa Pyynikin kesäteatterin uusien kotimaisten teosten sarjaa. Esitys 17.6.2015 kello 18. Lipunmyynti alkaa 1.10.2014 Rakentajat ovat kuluneena talvena saaneet kokea talvirakentamista ehkä hankalammissa olosuhteissa kuin vuosiin. Sään vaihtelut vuodenvaihteessa, vesi- ja lumisateet sekä niitä seuranneet pakkaset, ovat kyllä laittaneet uravalinnat taas mietintään. Pahimmillaan talvi vaikeuttaa rakentamista aiheuttaen varmasti uhkia laatuvirheistä ja vahingoista. Ne selviävät sitten keväämmällä tai vieläkin myöhemmin. Kaikki tahalliset ja tahattomat virheet tulevat rakennuksilla ennemmin tai myöhemmin vastaan ja korjattaviksi. Jos ei kunnolliseen tekemiseen riitä aikaa eikä rahaa niin korjauksiin sitten kuitenkin löytyy molempia, ja täytyykin löytyä. Talvirakentamisen ongelmien ratkaisemiseksi on kyllä olemassa hyviä menetelmiä. Kalustoa, apua ja neuvoja löytyy ainakin rakennuskonevuokraamoista. Laaturakentamisesta voisi kirjoittaa paljonkin, tekijä vastaa laadustaan ja kerralla kuntoon riittäköön tällä erää. Laadun Rakentajat 2015 seminaari järjestetään Asta-messujen yhteydessä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 13.2. 15.Katso seminaarikutsu takakannesta ja tule mukaan! TRY:n hallituksen kokouksessa keskustelimme alajaostojen toiminnasta ja niiden kehittämisestä tänä vuonna. Keilaajat ja golffarit ovat järjestäytyneet, mutta mistä saadaan Kunto-/Liikuntajaostoon jäseniä organisoimaan toimintaa hiihtäjille, kuntoilijoille ja suunnistajille vain joitakin mainitakseni. RKL järjestää yhteisiä tapahtumia jäsenistölle, mutta TRY:n sisälläkin voitaneen asioita kehitellä, jos aktiivisuutta ja halua löytyy. Otamme mielellämme tähän lehteen myös julkaistavaksi rakennusaiheisia kirjoituksia, haastatteluja ym. kiinnostavaa luettavaa. Ilmoitukset toiminnan tukemiseksi ovat myös tärkeä osa lehden sisältöä julkaisun jatkuvuuden varmistamiseksi. Tiedotuskanavana tämä lehti on korvaamaton, toki kotisivut ovat myös tärkeä osa tiedotustoimintaa. Tammikuun työmaavierailu tehtiin Näsilinnaan. Osallistujien määrä oli myönteinen yllätys ja kaikki halukkaat eivät tällä kertaa mahtuneet mukaan. Museo ja ravintola aukeavat kuitenkin keväällä yleisölle. Helmikuussa vieraillaan Kalevan uimahallin työmaalla, jossa suoritetaan mittava ja haasteellinen saneeraus. Vastaavaa kohdetta ei taida löytyä Suomesta. Ilmoittaudu heti, siten varmistat osallistumisesi! Kiinnostavista työmaavierailuista tai tutustumisista alan asioihin otan ehdotuksia kiitollisuudella vastaan. Mennään kohti kevättä ja valoisampia aikoja, rakentajina koitetaan pysyä samalla puolen pöytää ongelmiemme kanssa. Risto Sirkkola 4 5
Tampereen Rakennusmestari - www.try.fi Toimituksesta vastaava: Risto Sirkkola Toimituksen osoite: Tuomiokirkonkatu 17 A 4, 33100 Tampere, Puhelin 040 500 7122 e-mail: aarni.saviaho@kolumbus.fi Julkaisija: Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry Ilmestyy 8 numeroa vuodessa ISSN 0787-8389 Ilmoitukset ja artikkelit: Aarni Saviaho Taitto: Toni Weckroth Painopaikka: Kopio Niini Finland Oy, Tampere 2015 Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry Helmikuun Rakentajain iltapäivä Tutustumiskäynti Tampereen uintikeskuksen, Kalevan uimahallin työmaalle. Kokoontuminen Lujatalon työmaatoimistolla Joukahaisenkatu 7, keskiviikkona 18.2. kello 14.30 Tutustumiskäynnin isännöi vastaavamestari Pertti Salonen Lujatalo Oy Mukaan mahtuu vain 25 henkilöä. Ilmoittautumiset maanantaihin 16. helmikuuta mennessä Aarnille 040 500 7122 tai aarni.saviaho@try.fi Tampereen uintikeskus on Tampereen suurin uimahalli ja valmistui vuonna 1979 virkistys-, kunto- ja kilpauintia varten. Uintikeskuksen paikalla oli aikoinaan Pohjois-Hämeen Hippoksen ravirata. Peruskorjaus on erittäin suuri kattaen talotekniikan uudistamisen, pintasaneerauksen ja tilojen uudelleenjärjestelyä koko rakennuksen alueella. Alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti edennyt remontti pääsi uima-altaiden tasausbetonien purkuvaiheeseen syksyn 2013 aikana, ja laadun varmistamiseksi jäljelle jääneestä betonista otettiin niin kutsutut vetokokeet. Vetokokeiden huonojen tulosten perusteella tehdyissä lisäselvityksissä betonirakenteissa ilmeni harvinainen alkalikiviainesreaktio, joka aiheuttaa lujuuskatoa. Tulosten perusteella uima-altaiden korjaustoimenpiteet jouduttiin keskeyttämään ja suunnittelemaan uudelleen. Muutossuunnitelman tekemiseksi otettujen poranäytteiden perusteella selvisi, että altaan syvässä päässä betoni on vaurioitunut noin 15 senttimetrin syvyydeltä (seinän ja pohjan paksuus on yhteensä noin 40 cm) ja matalassa päässä noin 7 senttimetrin syvyydeltä. Ison altaan vioittuneet seinät ja pohja korjataan vesipiikkaamalla vaurioituneet osat pois, ja betonivalu tullaan uusimaan näiltä osin. Ennakoitua suuremmat korjaustyöt viivästyttävät uimahallin arvioitua valmistumista ja samalla aukaisuajankohtaa uimareille. Uimahalli avattaneen asiakkaille kesällä 2015. SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajan palsta...5 Tulevia tapahtumia...7 Asuminen ja liikenne yksiin käsiin talouskasvun tueksi...8 Rakennusala jatkaa turvallisuuteen satsaamista ja järjestää taas työturvallisuusviikon...9 Rakentamisen suhdannetilanne ei helpota vieläkään...10 Rakentaminen Tampereella...13 Luottamusmiehen näkövinkkelistä...14 Rasti insinöörioppilaitten asuntola...16 Keilat kaatuvat...19 RKL tiedottaa...20 Tulevia tapahtumia... SENIORIMESTARIT Helmikuun kuukausikokous Monitoimitalo 13:ssa Kokoustila Strömmer Satakunnankatu 13 keskiviikkona18.2.2015 klo 12.00 alkaen. Kokouksen alussa Olli Kivimäki alustaa keskustelun metsästysaiheesta. Maaliskuun lehden postitus keskiviikkona 4.3. klo 10.00 alkaen Maaliskuun kuukausikokous keskiviikkona 18.3. klo 12.00 alkaen KITTIKOLO Kysy edullisia jäsenviikkoja! aarni.saviaho@try.fi 9 22.helmi 1.maalis VARATTU 10 1.maalis 8.maalis kysy 11 8.maalis 15.maalis VARATTU 19 3.touko 10.touko kysy 20 10.touko 17.touko kysy 21 17.touko 24.touko kysy 29 12.heinä 19.heinä kysy 30 19.heinä 26.heinä kysy 31 26.heinä 2.elo kysy 39 20.syys 27.syys kysy 40 27.syys 4.loka kysy 41 4.loka 11.loka kysy 49 29.marras 6.joulu VARATTU 50 6.joulu 13.joulu kysy 2016 8 21.helmi 28.helmi kysy 9 28.helmi 6.maalis kysy 10 6.maalis 13.maalis kysy MERKKIPÄIVÄT Helmikuu 7.2. Eräniitty Seppo 85 8.2. Riikonen Tapio 70 9.2. Nyman Seppo 70 11.2. Selin Toivo 70 15.2. Riihilahti Pekka 70 16.2. Kallionen Topi 85 20.2. Tick Rauno 70 Maaliskuu 6.3. Pyykkö Tarmo 65 7.3. Rantala Markku 60 14.3. Hytönen Risto 65 21.3. Lensu Pentti 85 31.3. Sjölund Kirsti 60 KUNTOJAOS Järjestäytymiskokous TRY:n toimistolla 18.2. kello 17.00. Käsitellään jaoston toimintaa ja tulevaisuutta. Ilmoittautumiset: aarni.saviaho@try.fi Kenestä Kalakunkku 2015? Pilkkikisat 2015 Aitolahden Ensilässä Lauantaina 28.3. alkaen kello 9.00 Osallistumismaksu 5 euroa, sisältää ruokailun. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Antti Lehtinen 040 849 3173 6 7
Asuminen ja liikenne yksiin käsiin talouskasvun tueksi Asunto- ja liikennepolitiikkaa tulee ohjata yhdensuuntaisesti ja pitkäjänteisesti. Molempien lähtökohtana on oltava ensisijaisesti työmarkkinoiden toimivuuden ja talouskasvun edistäminen. Asuntotarjonnan lisääminen kasvukeskuksissa, oikein kohdistetut panostukset liikenneverkkoon sekä rakennetun ympäristön hallinnon tehostaminen ovat Rakennusteollisuuden eväitä hallitusohjelmaan. Asuntopula ja asumisen kalleus estävät ihmisiä muuttamasta työn perässä Helsingin seudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Merkittävin syy riittämättömään asuntotuotantoon sekä korkeaan hinta- ja vuokratasoon on niukka tonttitarjonta. Tulevan hallituksen on tehtävä kaikki mikä on sen vaikutusvallassa kaavoituksen nopeuttamiseksi ja asuntorakentamisen lisäämiseksi. Esimerkiksi aiheettomien valitusten karsiminen sekä määräaikojen asettaminen kaavaprosesseille ja valitusten käsittelylle pistäisivät vauhtia rattaisiin. Asumisen ja liikennehankkeiden suunnittelussa on kyettävä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Liikenneverkkoa on kehitettävä siten, että se parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tukee talouskasvua tulevaisuudessa. Toimiva infra pienentää sekä kuljetusten että työvoiman liikkumisen kustannuksia. Lisäksi infrainvestoinnit tarjoavat töitä ja lisäävät taloudellista toimeliai- suutta jo lyhyelläkin aikavälillä. Rakennettu ympäristö vaikuttaa suuresti Suomen kilpailukykyyn sekä ihmisten hyvinvointiin ja toimeentuloon. Sen osuus kansallisvarallisuudestamme on peräti kolme neljäsosaa. Siksi rakennuksistamme ja väylistämme on pidettävä huolta ja niihin kannattaa investoida. Tällä hetkellä kallisarvoinen kokonaisuus ei ole kenenkään käsissä. Rakennusteollisuus RT ehdottaa rakennetun ympäristön hallinnon kokoamista samaan ministeriöön. Yhdyskuntarakentamisen kokonaisvaltainen ohjaus on välttämätöntä, jotta voidaan sovittaa yhteen maankäytön, asumisen ja liikenteen vaatimukset. Myös lupaprosesseja on sujuvoitettava ja sääntelyä järkeistettävä, jotta yritykset kykenevät käynnistämään investointeja ja tarjoamaan työpaikkoja. Kuluvalta vaalikaudelta nostan onnistuneeksi esimerkiksi harmaan talouden torjunnan rakennusalalla. Hallitusohjelmaan sisältyneet lainsäädäntömuutokset on viety määrätietoisesti läpi yhteistyössä toimialan kanssa. Samanlaista päättäväisyyttä ja rohkeita ratkaisuja tarvitaan nyt kasvun edellytysten luomiseksi. Rakennusteollisuus RT julkisti hallitusohjelmatavoitteensa 29. tammikuuta Asuntomarkkinat-seminaarin vaalipaneelin yhteydessä. Tarmo Pipatti, toimitusjohtaja Rakennusteollisuus RT Rakennusala jatkaa turvallisuuteen satsaamista ja järjestää taas työturvallisuusviikon Rakentajat järjestävät koko alaa koskevan toisen yhteisen työturvallisuusviikon 18. - 22.5.2015. Viikkoa vietetään tänäkin vuonna teemalla Viisaat kypärät yhteen. Turvallisuuteen satsaaminen kannattaa rakennusyrityksissä. Monissa yrityksissä on jo saavutettu hyviä tuloksia ja työtapaturmien määrä saatu laskuun. Tämä kävi selvästi ilmi myös viime keväänä järjestetyn ensimmäisen työturvallisuusviikon aikana. Hyvää käytäntöä halutaan jatkaa ja turvallisuusajattelua levittää kaikenkokoisiin yrityksiin. Keskijohto avainasemassa Monttumaanantai, tuotetiistai, telinetorstai, seminaarit ja erilaiset tapahtumat tahdittavat turvallisuusviikkoa. Viikon aikana vieraillaan ristiin eri yritysten työpaikoilla tekemässä turvallisuushavaintoja. Työmaakierroksille kutsutaan mukaan myös rakennuttajan edustajia ja suunnittelijoita. Seminaareissa kuullaan aliurakoitsijoiden, rakennuttajien ja suunnittelijoiden ääntä. Tänä vuonna nostetaan esiin yritysten keskijohdon rooli työturvallisuuden parantamisessa. Samalla halutaan saada pääurakoitsijat ja aliurakoitsijat yhdessä miettimään turvallisia toimintatapoja. Työturvallisuus on kaikkien työmaalla työskentelevien yhteinen asia ja edellyttää jokaisen sitoutumista. Myös yrityksen keskijohdon tulee mieltää työtapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat taloudelliset menetykset ja näiden henkilöstölle aiheuttamat kärsimykset. Tapaturmien väheneminen ei vain lisää työhyvinvointia, vaan parantaa myös yrityksen taloudellista tulosta. Myös yhteiskunnalle tapaturmista aiheutuva kustannus pienenee. Kahden kerroksen rakennusyrityksiä Rakennusalalla on muodostunut selkeä jako hyvin ja huonosti työturvallisuuttaan hoitaviin yrityksiin. Rakennusteollisuus RT seuraa tarkasti omien jäsenyritystensä työtapaturmia. Kuukausittain tehtävässä tapaturmakyselyssä jäsenyritysten tapaturmataajuus, eli työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden, on ollut noin 20. Keskimääräinen tapaturmataajuus koko rakennusalalla on noin 70. Rakentamisen turvallisuus ei parane kuin kaikkien yhteistyöllä. Siitä koko alan yhteinen turvallisuusviikkokin haluaa kertoa. Rakennusteollisuus RT:n kaikkien jäsenliikkeiden tavoitteena on saada kitkettyä työtapaturmat minimiin työmailla ja tehtaissa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on vähentää tapaturmia 30 prosenttia joka vuosi. Rakennusalan Viisaat kypärät yhteen -työturvallisuusviikon järjestää Rakennusteollisuus RT sekä yhteistyökumppanit Rakennusliitto, Rakli, SKOL, PRO ja viranomaistahot. Tarmo Pipatti 8 9
Rakentamisen suhdannetilanne ei helpota vieläkään Rakentamisen alamäki jatkuu neljättä vuotta. Tänä vuonna rakentamisen määrän ennakoidaan laskevan yhä prosentilla, kun se viime vuonna väheni arviolta 3 prosenttia. Kokonaisuudessaan talonrakennustöitä arvioidaan alkaneen viime vuonna vain 25,5 miljoonan kuutiometrin edestä. Tänä vuonna aloitusten odotetaan nousevan 27,5 miljoonaan kuutiometriin, mikä on edelleen hyvin matala taso. Maa- ja vesirakentaminen supistunee tänä vuonna viime vuoden tapaan yhden prosentin. Rakennusteollisuus RT arvioi suhdanteiden välikatsauksessaan, etteivät rakentamisen näkymät ole kirkastuneet lokakuun suhdannekatsauksen jälkeen. Esimerkiksi öljyn hinnan lasku, euron heikentyminen ja asuntomarkkinoiden mahdollinen pohjakosketus ovat kuitenkin pieniä merkkejä paremmasta. Vaikka yleinen talouskehitys vahvistuisi alkuvuoden aikana, se näkyy rakentamisessa vasta viipeellä, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen toteaa. Asuntotuotanto laahaa tarpeeseen nähden jäljessä Vapaarahoitteinen asuntotuotanto oli viime vuonna yhä sijoittajakysynnän varassa. Heikko taloustilanne piti kuluttajakysynnän vaimeana jo kolmatta vuotta peräkkäin, kun taas sijoittajien mielenkiintoa ylläpitivät vaihtoehtoisten sijoitusten matalat tuotot. Viime vuonna vapaarahoitteisia kerrosja rivitaloasuntoaloituksia arvioidaan käynnistyneen yhteensä 11 200 asuntoa, joka on 1 600 asuntoa vähemmän kuin vuonna 2013. Vuonna 2015 tuotannon odotetaan laskevan 10 800 asuntoon. Omakotitaloja lähti rakenteille ennätyksellisen vähän, alle 6000, eikä tämän yli päästä tänäkään vuonna. Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto kasvoi viime vuonna 7 400 asuntoon. Kasvu syntyi pääasiassa takauslainalla rahoitettavien asuntojen ja asumisoikeusasuntojen rakentamisen vilkastumisesta. Viime vuonna aloitettiin arviolta yhteensä 24 500 asunnon rakentaminen. Tänä vuonna aloituksia ennakoidaan lähtevän käyntiin sama määrä. Se on verraten vähän, koska asuntotuotantotarve kasvaa kasvukeskuksissa koko ajan väestönlisäyksen sekä kaupungistumisen myötä. VTT arvioi vuonna 2012, että mikäli väestönkasvu ja asuntojen poistuma toteutuvat maksimioletuksilla, vuosittain pitäisi aloittaa 40 000 asunnon rakentaminen vuoteen 2030 saakka. Työllisyyden ja talouden kasvua ei pidä vaarantaa alimitoitetulla asuntorakentamisella. Esimerkiksi Pisara-radan toteuttamisesta on pidettävä ehdottomasti kiinni, jotta siihen kytketty kaavoitusvelvoite ei purkaudu. Valtion ja kuntien viime syksynä tekemä historiallinen sopimus on merkittävä sekä liikenne- että asuntopoliittisesti eikä sitä saa vesittää, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti painottaa. Vuores tänään miten ekokaupunki toimii Kansainvälinen foorumi 25.3.2015 Tervetuloa Vuores kansainväliseen tänään foorumiin miten ekokaupunki Vuores tänään - miten toimii ekokaupunki toimii Kieli: Esityksiä on sekä suomeksi ja englanniksi. Tilaisuudessa on tulkkaus. keskiviikkona 25.3. klo 9 16 Ilmoittautuminen: Tampere-talossa (Yliopistonkatu 55, Tampere). https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/9436/lomake.html. Osallistumismaksu 80. Ilmoittautuminen Kansainvälinen foorumiin on 25.3.2015 nyt alkanut: https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/9436/lomake.html Osallistumismaksu 80 Ohjelma (muutokset mahdollisia) Paikka: Tampere-talo Koko päivän kestävässä foorumissa 9:00-9:30 kuullaan Ilmoittautuminen esityksiä Vuoreksen ja aamukahvi alueen ekotehokkuusratkaisuista ja siitä, miten ne ovat toimineet Aika: ke 25.3.2015 käytännössä. klo 9-16, Lisäksi seuraavana kuullaan päivänä esityksiä 26.3. Tampereen järjestetään ystävyyskaupunkien tutustumiskäynti ekotehokkuushankkeista. Seuraavana Kieli: Esityksiä päivänä on sekä järjestetään suomeksi tutustumiskäynti ja englanniksi. Tilaisuudessa Vuoreksen on kohteisiin tulkkaus. (mm. Vuoreksen koulukeskus & Vuorekseen 9:30-9:45 Vuoreksen esittely (Projektijohtaja Pertti Tamminen) aurinkoenergiaratkaisut, Ilmoittautuminen: Keskuspuisto, https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/9436/lomake.html. 9:45-10:30 Asuntomessualueen Green Vuores, growing on energiatehokkaat eco-city principles (Architect talot, Osallistumismaksu jätteiden Fred London, putkikeräysasema) John 80. Foorumissa on käytössä tulkkaus suomi-englanti-suomi. Thompson & partners) Ohjelmassa Ohjelma mm. (muutokset mahdollisia) 10:30-11:00 Asuntomessutalojen kulutusseuranta - Suomen energiatehokkain asuinalue? Green Vuores, growing on eco-city principles 9:00-9:30 Ilmoittautuminen (Energianeuvoja (Architect aamukahvi Ilari Rautanen, Fred London, Ekokumppanit John Oy) Thompson & partners) Vuores Central Park Processing storm water using environmental art (Partner Dieter Grau, Atelier Dreiseitl) Kaavoituksen ekotehokkuustyökalut 11:00-11:20 Vuoreksen Jätteiden putkikeräys suunnittelussa kokemuksia kahden vuoden ajalta (Kehityspäällikkö Esa 9:30-9:45 Vuoreksen esittely (Projektijohtaja Pertti Tamminen) (projektiasiantuntija Elina Seppänen, Nummela, Tampereen Pirkanmaan kaupunki) jätehuolto) Vuores ja puurakentaminen - Isokuusesta Suomen suurin nykyaikainen puukaupunkiympäristö 9:45-10:30 Green 11:20-11:45 Vuores, growing Millaista on ekokaupungissa eco-city principles on asua? (Architect (Toimitusjohtaja Fred Jouni London, Honkanen, John Vuores Millaista ekokaupungissa on asua? Thompson & partners) Palvelu oy) & Kommenttipuheenvuoro asukkaalta (Toimitusjohtaja Jouni Honkanen, Vuores-palvelut) & kommenttipuheenvuoro Vuoreksen asukkaalta Suomen energiatehokkain 11:45-12:45 asuinalue? Lounas Asuntomessutalojen energiaseurannan tuloksia 10:30-11:00 Asuntomessutalojen kulutusseuranta - Suomen energiatehokkain asuinalue? (Energianeuvoja Ilari Rantanen, Ekokumppanit oy) Pikkukaupungin elämää (Energianeuvoja Rinnakkaissessiot luonnon kainalossa Ilari klo Rautanen, 12:45-14:00 - miten Ekokumppanit luonnon ja kaupungin Oy) yhdistäminen on onnistunut (Ympäristöasiantuntija Antonia Ekotehokas Sucksdorff, yhdyskuntarakenne Tampereen kaupunki) Ekotehokas rakentaminen Aurinkoenergia 11:00-11:20 osana Jätteiden Vuores-talon putkikeräys energiaratkaisua kokemuksia (hankeinsinööri kahden vuoden Antti ajalta Lakka, (Kehityspäällikkö Tampereen Esa kaupunki) Jätteiden putkikeräys Nummela, kokemuksia - Ekotehokas Pirkanmaan kahden liikenne jätehuolto) vuoden Vuoreksessa ajalta - Luukku ja Lantti: Nollaenergiatalo (Kehityspäällikkö Esa Nummela, (Liikenneinsinööri Pirkanmaan Timo jätehuolto) Seimelä, käytännössä (Professori Pekka Luukku- 11:20-11:45 ja Lantti-talot: Millaista Nollaenergiatalo ekokaupungissa Tampereen kaupunki) käytännössä on asua? (Toimitusjohtaja (Professori Pekka Jouni Heikkinen, Honkanen, Aalto-yliopisto) Vuores Tervakukka, Ekotoimiva Palvelu puutalo oy) & (Arkkitehti Kommenttipuheenvuoro Matti Kuittinen, asukkaalta Kombi Arkkitehdit oy) - Pikkukaupungin elämää luonnon - Tervakukka: Ekotoimiva puutalo Ekotehokas liikenne Vuoreksessa kainalossa (Liikenneinsinööri - miten luonnon Timo ja kaupungin Seimelä, Tampereen kaupunki) (Arkkitehti Matti Kuittinen, Kombi 11:45-12:45 Lounas Lisätietoja & tarkempi ohjelma: yhdistäminen on onnistunut? Arkkitehdit oy) (Ympäristöasiantuntija Antonia www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/kaupunkikonserninhankkeet/eco2-hanke/ajankohtaista_0.html Rinnakkaissessiot klo 12:45-14:00 Sucksdorff, Tampereen kaupunki) - Aurinkoenergia osana Vuores-talon Foorumin järjestävät yhteistyössä energiaratkaisua (Hankeinsinööri Antti ECO2 Ekotehokas yhdyskuntarakenne Tampere - 2020 Eco-efficient ja Urban Development Ekotehokas rakentaminen Vuores-projektit - Ekotehokas liikenne Vuoreksessa Tervetuloa! (Liikenneinsinööri Timo Seimelä, Tampereen kaupunki) Rakentamisen tilastointi uudistui Tilastokeskus uudisti rakennus- ja asuntotuotannon tilastointia vuoden 2014 lopulla. Muutos koskee ennen kaikkea kuntien ja Väestörekisterikeskuksen välistä tiedonvaihtoa. Yksittäisten rakennuslupien sijasta seurannan kohteena on jatkossa rakennus ja siihen kohdistuvat luvat ja rakennusvaiheet. Tietoa kerätään pysyvän rakennustunnuksen avulla. Tilastointiuudistus on muuttanut merkittävästi talonrakennustöiden aloitustietoja, jotka ovat nyt selvästi matalammalla tasolla kuin aiemmin on ilmoitettu. Muutos koskee takautuvasti tietoja vuodesta 1995 lähtien. Tilastointiuudistus aiheuttaa nyt hämmennystä, mutta muutoksen myötä rakentamisen tilastojen laatu paranee ja tietojen saanti nopeutuu siirtymävaiheen jälkeen. Helmikuun suhdannekatsauksen aineisto www.rakennusteollisuus.fi/tietoa-alasta/ Talous-tilastot-ja-suhdanteet/ Suhdannekatsaukset/ Vuores tänään - miten ekokaupunki toimii Paikka: Tampere-talo Aika: ke 25.3.2015 klo 9-16, seuraavana päivänä 26.3. järjestetään tutustumiskäynti Vuorekseen - Luukku ja Lantti: Nollaenergiatalo käytännössä (Professori Pekka Heikkinen, Aalto-yliopisto) - Pikkukaupungin elämää luonnon 10 kainalossa - miten luonnon ja kaupungin 11 yhdistäminen on onnistunut? (Ympäristöasiantuntija Antonia - Tervakukka: Ekotoimiva puutalo (Arkkitehti Matti Kuittinen, Kombi Arkkitehdit oy)
RAKENTAMINEN TAMPEREELLA VUOSIVERTAILU 2012-2014 JA MUUTOSPROSENTTI 2013/2014 Insinöörioppilastalo Oy Matti J. Mäkelä ins. toimitusjohtaja Murtokatu 1, 33100 Tampere Puh. (03) 225 9911, fax (03) 225 9920 GSM 0400 637 402 v.2012 v.2013 v.2014 muutos % Myönnetyt koko rakennustilavuus (m3) 1 026 084 1 328 781 1 151 195-13 % koko kerrosala (m2) 235 436 249 375 260 296 4 % asuntoja (kpl) 1 723 1 003 2 290 128 % Aloitetut koko rakennustilavuus (m3) 1 166 879 1 294 728 1 397 474 8 % koko kerrosala (m2) 247 621 265 230 271 001 2 % asuntoja (kpl) 1 595 1 364 1 608 18 % Valmistuneet koko rakennustilavuus (m3) 1 543 699 1 313 709 1 133 055-14 % koko kerrosala (m2) 313 566 293 189 249 638-15 % asuntoja (kpl) 2 000 1 707 1 439-16 % Luvut sisältävät uudet rakennukset ja vanhojen rakennusten laajennukset, mutta eivät vanhan rakennuskannan korjauksia ja muutoksia, joita on tehty Tampereella runsaasti. RAKENTAMISEN JATKUVAT VUOSIARVOT 2,5 2,0 milj. m3 1,5 1,0 0,5 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 myönnetyt aloitetut valmistuneet www.mkn-urakointi.fi Valmistuneiden rakennusten määrät ovat laskeneet vuoden takaisesta. Asuntoja on aloitettu viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten. Myönnettyjen asuntojen määrä on yli kaksinkertaistunut Rak1412.xls vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Tampereen kaupunki rakennusvalvonta www.tampere.fi/rakentaminen Esa Perttunen lupa-arkkitehti, Tampereen kaupunki, rakennusvalvonta Esa Perttunen lupa-arkkitehti 040 800 7997 12 13
Luottamusmiehen näkövinkkelistä Rakentajat ovat hienosti oivaltaneet talouden huonot ajat ja hakeneet uusia avauksia toiminnalleen. Perinteisen asunto- ja toimitilarakentamisen rinnalle on tulossa uusia tapoja hyödyntää rakentamisen osaamista ja rakentamiseen liittyvää projektien hallintaa. Uudet mahdollisuudet nousevat esiin muun muassa eri ikäryhmille tehtävissä asumismuodoissa ja toisaalta energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa. Samoin täydennysrakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia uusille toimintakonsepteille. Tampereella asuntorakentaminen on jatkunut yllättävän pirteänä. Rakennusluvissa tämä tarkoitti viime vuonna 2 290 asunnon rakennuslupaa. Rakentaminen aloitettiin 1 600 asunnon osalta ja valmistuneita asuntoja oli 1 400 asuntoa. Vuodelle 2015 ennustetaan jopa pientä kasvua. Asuntorakentamisessa näkyy Tampereen profiili opiskelijakaupunkina ja siksi pieniä asuntoja on rakennettavissa taloissa varsin paljon. Viime vuoden lopulla hyväksytyn vuosien 2015-2017 asemakaavaohjelman määrällisenä tavoitteena on kaavoittaa vuosittain 2 000 uutta asuntoa. Tavoite on määrällisesti korkea, mutta myös asukasluvun kasvu on viime vuosina Tampereen asukasluvun kasvu ollut vilkasta. Ensimmäisten tietojen mukaan viime vuonna kasvu oli yli 2 000 asukasta. Oleellinen piirre asukasluvun kasvussa on myös, että Tampere vetää nyt paremmin kuin kehyskunnat. Kaavoitusta ohjaa voimakkaasti täydennysrakentaminen ratikkareitin varteen. Täydennysrakentamisen tavoitteeksi on asetettu 30 000-40 000 k-m2 vuosittainen kaavoittaminen, joka tietysti tulisi pääasiassa aiotun ratikkareitin varrelle. Tämän vuoden tavoitteissa on muun muassa Hallilan täydennyskaavoitus. Voimakasta maankäytöllistä tehostamista tehdään Kalevan Prisma seutuvilla. Kalevanrinteen asemakaava on hyväksymisvaiheessa ja Hakametsän yleissuunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Hakametsän jäähallin ympäristön kehittäminen on toisaalta sidonnainen Tampereen Kansi ja keskusareenan toteutuksen etenemiseen. Hakametsän kehittämisessä pitää kyllä huolehtia alueen liikunnallisen perinteen säilyttämisestä. Alueella on nyt jäähallien lisäksi Tenniskeskus ja Tampere Areena, joiden toiminta pitää turvata jatkossakin. Mallihan Hakametsän kehittämisessä voisi olla asumisen ja lähiliikunnan yhteensovittaminen. Liikunnan harrastamiselle ehkä suurimmat haasteet tulevat Ruotulan golfkentän suhteen. Seudullisessa rakennemallissateiskontien varsi on esitetty rakennettavaksi vuoteen 2040 mennessä. En ole golfaaja mutta näen alueen hyvin hoidettuna puistona ja merkittävänä maisemakokonaisuutena idästä lähestyttäessä. Olenkin käynyt neuvotteluja, että golfkenttä voitaisiin säilyttää. Olen tarjoamassa mallia, jossa kasvu keskitettäisiin Koilliskeskuksen lähiympäristöön. Seudullisen rakennemallin heikkous tai uhka on, että se ei huomioi kuntarajoja. Yhdyskuntasuunnittelussa ei toisaalta saisikaan tuijottaa rajoja, mutta realismia on, että kuntarajat ohjaavat varsin tiukasti kaavoitusta. Esimerkiksi Tampereella järkevä suunta olisi kasvaa Vuoreksesta ja Hervannasta itään- ja etelään, mutta kuntarajat ovat esteenä. Kaavoitukseen liittyen pormestari on asettanut työryhmän selvittämään, miten yritystonttien kaavoitusta voidaan nopeuttaa. Olen jaoston puheenjohtajan ominaisuudessa mukana työryhmässä. Vaikka työryhmä keskittyy erityisesti yritystonttien kaavoitukseen, samat periaatteet koskevat asuntokaavoittamista. Toinen ajankohtainen rakentamiseen liittyvä asia on pysäköintinormit. Ehdotus on parhaillaan lausunnoilla ja tulee päätöskäsittelyyn keväällä. Nyt, kun rakennetaan pieniä asuntoja, kaavojen pysäköintimääräykset johtavat osittain kohtuuttomuuksiin. Tilanne muuttuu toiseksi, kun aletaan rakentaa perheasuntoja, joissa autopaikat ovat tarpeen. Energiatehokkuutta parantavista hankkeista Pohjolankatu sai kunniamaininnan PIRA-päivillä. Nyt kiitosta on saanut Hämeenpuisto 21, johon rakennettiin mittavat aurinkoenergian keräyspaneelit katolle. YLE Tampereen radiossa talousjohtaja Markku Seppälän mukaan investointi tuottaa itsensä 10-12 vuodessa. Markku Seppälän sanomaa kannattaisi rakentajien kuulla vaikka Rakentajain kerhon kautta. Vanhojen kerrostalojen energiatehokkuuden parantamisessa yhteistyötä pitää hakea myös Pirkanmaan kiinteistöliitosta. Tampereen kaupunki on myös hakemassa kohteita, joissa energiatehokkuutta voitaisiin parantaa uusilla innovatiivisilla ratkaisuilla. Valitut kohteet olisivat saamassa EU-tukea korjauksiin. Useimmiten tällaisissa kohteissa tulisi harkita myös täydennysrakentamista ja julkisivuremonttia samaan aikaan. Ikäihmisille suunnatut asumispalvelut ovat varmasti edelleen kasvava liiketoiminta-alue. Väestö toisaalta ikääntyy ja toisaalta pystyy asumaan entistä pitempään kodinomaisessa ympäristössä. Malleja on jo lähes kaikilla rakentajilla. Ikäihmisille tarjottujen palvelujen kirjo voi olla laaja ja niiden suunnittelussa kannattaa käyttää luovaa mielikuvitusta. Esille on nostettu esimerkiksi eräänlaisia hybridi malleja, joissa samoissa taloissa olisi nuoria ja perheitä. Onneksi luovuus ja uusien ratkaisujen etsiminen sopii juuri rakentajille. Matti Höyssä Tampereen Rakentajain Kerho VUOSIKOKOUS Tiistaina 17.2. kello 18.00 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 16.2. mennessä aarni.saviaho@try.fi tai 040 500 7122 14 15
Rasti insinöörioppilaitten asuntola Ajatus Oppilaskodin rakentamiseksi käynnistyi Tampereen Teknillisen Opiston Oppilaskunnan kokouksessa 28.2.1920, kun tohtori-insinööri Yrjö Kauko esitti, että ryhdyttäisiin harjoittamaan propagandaa oppilaskodin hyväksi. Vierähti melkoinen tovi, kunnes 1.11.1937 käynnistettiin koko maata kattava keräys "omakotirahaston" kartuttamiseksi. Tonttikin katsottiin valmiiksi Liisan kalliolta, paikasta, missä on nykyisin Kalevan kirkko. Sota ja inflaatio söivät rahaston varat. Varsinainen liikkeellelähtö tapahtui 22.11.1952, kun oppilaskunnan vuosijuhlassa nimitettiin Omakotikomitea ja sen puheenjohtajaksi insinööri Aulis Thurman. 31.3.1955 perustettiin Insinöörioppilastalo Oy. Yhtiö osti tontit 1 ja 2 korttelista 273 eli alueen, jota rajaavat Tammelan-, Kaivo- Itsenäisyyden- ja Murtokadut. Tontille järjestettiin suunnittelukilpailu, kilpailun palkintolautakuntaan kuuluivat DI Oiva Rytövuori, vt Sampo Toni, ins. Pentti Keskinen, ins. Arvo Mäki, isännöitsijä Unto Syrjä sekä arkkitehdit Olli Pöyry ja Pauli Laaksonen. Kilpailuun osallistui yli 50 ehdotusta, joista nimimerkki "Ylen sankia piha" valittiin voittajaksi, tekijöinä Mona ja Lars Hedman. 31.12.1959 tontille myönnettiin rakennuslupa. Pääurakoitsijaksi valittiin Noppa Rakennusliike Oy, lvi-työt sai Lahden Onninen Oy ja sähköurakan Sähkötyö Oy, hissit Kone Oy, ilmastointi Suomen Puhallintehdas Oy ja jäähdyttämöt Kesko Oy. Rakennustöiden valvojana toimi ins. Raimo Eskelinen, työ valmistui 30.6.1961. Rastista tuli 10 kerroksin mustanpuhuva "Tammelan kivipyykki", "Musta helmi", "Happotorni", jonka rakennusala oli runsaat 4000 m2. Alin kerros oli varattu liiketiloille, Murtokadulta oli käynti Tammelan kauppahalliin. Kauppahallin toiminta loppui varsin nopeasti, koska halliin eivät asiakkaat löytäneet. Tammelankadulta oli käynti kahvilaan ja talonmiehen ja isännöitsijän asuntoon. Rastin 10. kerrokseen rakennettiin asukaskäyttöön sauna oleskelutiloineen ja keittiöineen. Rastin julkisivut toteutettiin aivan uudesta materiaalista eli mineriittilevyistä, kokeilu tuli kalliiksi sekä rakentajalle, että rakennuttajalle. Levyt jouduttiin uusimaan heti talon valmistuttua, sekä kiinnitykset useampaankin kertaan. Talossa toteutettiin arkkitehdin toiveita, ovet, ikkunat ja helat olivat taloon varta vasten suunniteltuja. Vesikatto toteutettiin kuparipellistä, joka syysmyrsky 1976 rullasi katolta. Lämmitys oli tarkoitus toteuttaa raskaalla polttoöljyllä, jonka polttimessa oli aikomus polttaa asukkaiden tuottama palava jäte, joka oli tarkoitus tiputtaa "roskakuiluissa" pannuhuoneen viereiseen tilaan. Jätteenpoltto oli jo syntyessään susi, koska roskakuilut olivat alati tukossa. Kiinteistö liittyi kaukolämpöön kesällä 1972. Talossa oli toteutettu vesikiertolattialämmitys, joka jouduttiin poistamaan käytöstä vuotojen vuoksi 1973. 1979 Rastiin asennettiin lämpöpumppu ilmastoinnin lämmöntalteenotto varten. Järjestelmä oli silloisilla energianhintasuhteilla 3 markan pajatso, sittemmin hyötysuhde on romahtanut. Rastissa toteutettiin 1988 mittava peruskorjaus, jossa huoneista tehtiin yhdenhenkilön huoneita ja ne varustettiin keitto-, suihku ja wc-paketilla. Rastissa käynnistyi 1.7.1961 "Majoitushotelli Rasti", tämä kesähotellitoiminta jatkui aina kesään 1987 asti. Keskimäärin kesäisin kesähotelliin majoittui noin 4000 asukasta. Varsinainen opiskelija-asuntotoiminta käynnistyi 1.9.1961, aluksi opiskelijaasuntoja oli 94 kalustettua kahden opiskelijan asuntoa. Jokaisessa kerroksessa oli oleskelutila, joissa oli radio ja Tampereen Televisiokerhon lahjoittamat televisiot. Käytävän päässä oli suihku-wc-osasto, lisäksi käytävällä oli kaksi wc:tä. Rastin seuraava vaihe eli ns. liikesiipi valmistui kesällä 1964. Tähän osaan rakennusta tuli liiketiloja Itsenäisyydenkadun puolelle ja kerroksiin hotelliravintolatoimintaa. Liikesiiven oli tarkoitus tukea opiskelija-asuntotoimintaa tuotoillaan, mutta toisin kävi. Hotellitoiminta oli vuokrattu ns. % - vuokralla, Insinöörioppilastalo Oy ei saanut markkaakaan kalustamastaan hotellista, ravintolayrittäminenkin oli yhtä hataralla pohjalla. Hotellin tehtyä konkurssin, konkurssipesän osti Kalle Kaihari ja perusti Yhteishotelli Oy:n, jonka osakkaina olivat Tampereen Saunasäätiö, Pekka Paavola, Kalle Kaihari ja Sampo Toni. Yhteishotelli Oy osti naapurista konkurssiin menneen rakennusliikkeen tontin ja kesken jääneen rakennuksen, joka liitettiin Insinöörioppilastalo Oy:n liikesiipeen yksikerroksisella välirakennuksella yli Kaivokadun. Yhteishotelli Oy vuokrasi Insinöörioppilastalolta liikesiiven hotelli- ja ravintolatilat. Ravintolatilat se jatkovuokrasi osuusliike Voimalle, joka pyöritti tamperelaisille tuttua "Tunneliravintolaa" varsin menestyksekkäästi. Mainittakoon, että liikerakennuksen pitkäaikainen (10v)vuokrasopimus pohjautui 3 mk/m2 hintaan, kun asuntolassa vuokra oli kaksinkertainen (tilanne 1973). Liikerakennuksen katutasossa oli laukku-, kenkä-, pesula- ja konttorikoneliikkeet sekä grilli, joiden vuokratuotto oli yhtiölle varsin kohtuullinen aina 80-luvun lopulle asti. Tampereen kaupungin liikenneratkaisut johtivat varsin nopeasti vuokralaisten vaihtumiseen ja vuokratuottojen puoliintumiseen. Ensin kaupunki poisti suojatien Itsenäisyydenkadulta (Murtokadun jatke), sitten Itsenäisyydenkadun jalkakäytävällä sallittiin pyöräily. Käytännössä asiakkaat katosivat kenkä-, laukku- ja pesulaliikkeistä. Hämpin -parkin suunnittelun yhteydessä 2005 Insinöörioppilastalo Oy:tä lähestyttiin, jotta parkkiluolan ajoluiskaa voitaisiin hyödyntää Itsenäisyydenkadun jalankulkualituksena. Tämä käynnisti arvioinnin Rastin ja liikesiiven tulevaisuudesta. Laskelmat osoittivat, ettei radikaali peruskorjaus ollut mahdollinen ko. korttelissa, käytävä- ja huonekorkeus oli auttamatta liian rajaavat nykytekniikalle, kuten myös kantavissa rakenteissa oli merkittäviä puutteita. Tarkastelu johti 2006 neuvotteluihin kaupungin kanssa kaavoituksen muuttamiseksi Rastin korttelissa. Matti J. Mäkelä 16 17
Keilat kaatuvat Kevätkausi -15 on käynnistynyt keilaajien osalta tavanomaisen vilkkaana, paitsi että runsaasti lisätoimintaa on aiheuttanut RKL:n mestaruuskilpailujen sekä niiden yhteydessä järjestettävän erikoiskilpailun järjestelyihin liittyvät monenmoiset tehtävät. Tampereen Rakennusmestarikeilaajat on tälläkin kevätkaudella järjestänyt harjoitusradan TAMK:n rakennusalan opiskelijoiden käyttöön. Kiinnostus lajiamme kohtaan on ollut kiitettävää ja harjoittelu mahdollisuutta on käytetty seuran harjoitustunnin aikana tiistaisin klo 16.30-17.30. Alla kevätkauden -15 tulevaa toimintaa. ph Harjoitusvuorot tiistaisin klo 16.30-17.30 vk.8 ke. 18.helmi klo 9.45 Vet. Paikallissarja pe. 20.helmi klo 17.00 Paikallissarja BI su. 22.helmi klo 14.00 Paikallissarja AI ma-su 16-22.2 Seuran mestaruus, osa III* ma-su 16-22.2 I Karsinta*, yhd.väl. Tre-Hki-Tku vk.9 ma-su 23.2-1.3 II Karsinta*, yhd.väl. Tre-Hki-Tku vk.10 ti 3.maalis klo 18.00 Kevätkokous + kuukausikokous vk.11 ke. 11.maalis klo 9.45 Vet. Paikallissarja vk.12 ma-su 16-22.3 RKL:n mestaruuskilpailut VALVONTA ma-su 16-22.3 Seuran mestaruus, osa IV* ma-su 16-22.3 I Karsinta*, yhd.väl. Hki-Tre-Tku to 19.maalis klo 11.00 Yhd.välinen Tre - Lahti 6x6s. la. 21.maalis klo 11.00 Yhd.välinen Tre - Hki - Tku A 8x6s. B 6x6s. vk.13 ma-su 23-29.3 RKL:n mestaruuskilpailut VALVONTA ma-su 23-29.3 II Karsinta*, yhd.väl. Hki-Tre-Tku ke. 25.maalis klo 9.45 Vet. Paikallissarja vk.15 ti 7.huhti klo 18.00 Kuukausikokous ke. 8.huhti klo 9.45 Vet. Paikallissarja la. 11.huhti Yhd.välinen Hki - Tre -Tku A 8x6s. B 6x6s. vk.17 la. 25.huhti klo 14.00 Paikallissarja AI su. 26.huhti klo 14.00 Paikallissarja BI vk.19 ti 5.touko klo 18.00 Kuukausikokous vk.21 la. 23.touko klo 11.00 Paikallissarja BI su. 24.touko klo 11.00 Paikallissarja AI Seuran mestaruuskilpailujen finaali (huhti-toukok.) 18 19
Pientalotyömaan vastaavat työnjohtajat Pätevyyssinetti nimen perässä osoittaa, että joko FISE Oy tai aiemmin henkilöjärjestöjen yhteinen pätevyydentoteamiselin on myöntänyt ko. henkilölle pientalotyömaan vastaavan työnjohtajan pätevyyden. Jokaisessa luvanvaraisessa rakennustyössä tulee olla rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä vastaava työnjohtaja, joka on palkattava viimeistään töiden alkaessa. Vastaavan työnjohtajan eli mestarin tulee huolehtia, että työmaalla noudatetaan rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Hänen tulee myös valvoa erityisalojen työnjohtajia ja varmistaa, että tarpeelliset valvontailmoitukset tehdään, katselmukset ja tarkastukset pidetään ja että rakennustyössä noudatetaan kaikkia turvatoimia. Vastaava mestari voi tarjota omakotirakentajille myös kokonaispaketin. Hän voi avustaa esimerkiksi kustannuslaskennassa, rakennusluvan hankinnassa ja materiaalien valinnassa. sekä vastata itse rakentamisesta, esim. työnjohtourakkana. Rakennusasetuksen mukaisesta pientalon vastaavan työnjohtajan tehtävästä maksettava palkka määräytyy työhön käytetyn ajan perusteella. Useimmiten työ vastaa noin kahden kuukauden täysipäiväistä Pientalohankkeen pääsuunnittelijat Maankäyttö- ja rakennuslain, MRL, mukainen pääsuunnittelija on pientalohankkeessa rakennushankkeeseen ryhtyvän luottohenkilö ja rakennusalan asiantuntija, joka yhteistyössä muiden hankkeen toimijoiden kanssa toteuttaa rakennushankkeen. RakMk A2:n mukaan pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia suunnitelmien riittävästä laadusta ja laajuudesta niin, että suunnitelmilla voidaan osoittaa rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen. Pääsuunnittelija (yhdessä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa): huolehtii siitä, että käytettävissä ovat tarvittavat lähtötiedot ja että ne ovat ristiriidattomat ja ajan tasalla sekä saattaa ne muiden suunnittelijoiden tietoon, varmistaa, että kaikilla hankkeen suunnittelijoilla on tieto siitä, mikä osuus vaadittavista suunnitelmista on heidän vastuullaan, huolehtii eri alojen suunnittelijoiden yhteistyön järjestämisestä osaltaan huolehtii, että laaditussa aikataulussa on suunnittelulle varattu riittävästi aikaa, huolehtii, että tarvittavat suunnitelmat tehdään ja että suunnitelmat on todettu yhteensopiviksi ja ristiriidattomiksi. rakennusmestarin ohjepalkkaa. Jos vastaava työnjohtaja tekee työn yritystoimeksiantona, palkkioon sisällytetään työnantajan sotumaksut, loma-, matka- ja ym. yleiskuluja. Tällöin vastaavan työnjohtajan palkkio nousee arvonlisäveron kanssa noin kaksinkertaiseksi. Omakotirakentajan tulee aina tehdä palkkaamansa vastaavan työnjohtajan kanssa kirjallinen sopimus, jossa yksilöidään tehtävät mahdollisimman tarkasti, selvitetään vastuunjako työsuojelutoimenpiteet mukaan lukien ja määritellään sopimuksen kestoaika. On tärkeää sopia kirjallisesti myös vastaavan työnjohtajan palkkiosta sekä siitä, miten ja koska se maksetaan. Pientalotyömaan vastaavan työnjohtajan sopimuslomakkeet ja tehtäväluettelot löytyvät Rakennustieto Oy:n ylläpitämältä internet sivustolta www.sopimuslomake.net. Rekisteröityminen palvelun käyttäjäksi on maksutonta. Asiakirjojen käyttäminen on maksullista. Lomakkeet voi tilata myös puhelimitse 020-747 6400 sopimuslomake RT 80269 / tehtäväluettelo RT 80270 Lisäksi pääsuunnittelija osallistuu hankkeen aloituskokoukseen ja osaltaan huolehtii, että siinä edellytetyt suunnittelua koskevat velvoitteet tulevat suoritetuiksi, seuraa korjaus- tai muutostyössä rakenteita avattaessa tai purettaessa ilmi tulevien seikkojen vaikutuksia suunnitteluun, huolehtii muutossuunnittelun yhteensovittamisesta ja tarvittaessa muutosten edellyttämän hyväksynnän tai rakennusluvan hakemista, sekä huolehtii hänelle rakennusluvassa tai aloituskokouksessa mahdollisesti osoitetusta rakennustyön valvonnasta. Pääsuunnittelijan myös osaltaan huolehtii siitä, että rakennuslupa-asiakirjat, erityissuunnitelmat ja selvitykset on laadittu ja toimitettu rakennusvalvontaviranomaiselle kunnan ohjeiden mukaisesti. Pääsuunnittelijan huolehtii siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä saa tiedon suunnittelua koskevista seikoista, joilla on vaikutusta tälle säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi. Tampereen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry TRY:N HALLITUS JA YHTEYSHENKILÖT: Risto Sirkkola 0400-607 504 risto.sirkkola@ains.fi Juhana Ermes 040-716 7770 juhana.ermes@gmail.com Pekka Hulkkonen 040-867 5732 phulkkonen@kolumbus.fi Jari Jouppila 0400-583 955 jari.jouppila@jatke.fi Martti Kenkkilä 0500-423 779 martti.kenkkila@gmail.com Olli Kivimäki 0400-910 244 olli.kivimaki@pp1.inet.fi Antti Nieminen 040-531 1430 antti.nieminen@sikla.fi Sanna-Kaisa Pylvänäinen 044-318 7555 sanna-kaisa.pylvanainen@capolino.fi Kalevi Setälä 0400-607 880 kalevi.setala@kolumbus.fi Varajäsenet: Antti Lehtinen 040-849 3173 antti.lehtinen3@saunalahti.fi Lasse Lähteenmäki 0400-500 507 lasse.lahteenmaki@luukku.com Petteri Paavonen 040-829 6799 petteri.paavonen@gmail.com Kirsi Visakoivu 040-512 9290 kirsi.visakoivu@capolino.fi Toiminnanjohtaja Aarni Saviaho 040-500 7122 aarni.saviaho@try.fi Alajaostojen yhteyshenkilöt: Taidekerho, Paavo Heliö 040-741 7788 Kuntojaos Opiskelijat, Sanna-Kaisa Pylvänäinen 044-318 7555 Bygarit, Eero Virtanen 040-867 4993 eakv.lintuv@gmail.com Rakentajain kerho, Aarni Saviaho 040-500 7122 Rkm-keilaajat, Kauko Lindfors 040-822 8802 kaukoj.lindfors@gmail.com Golfkerho, Martti Kenkkilä 0500-423 779 martti.kenkkila@gmail.com Seniorimestarit, Olli Kivimäki 0400-910 244 olli.kivimaki@pp1.inet.fi Yhdistyksen toimisto Tuomiokirkonkatu 17 A 4, 33100 Tampere 20 21
Vuoden 2015 Teatteritarjontaa Tampereen KomediaTeaTTerissa! 90-luvulta TV:stä tuttu klassikkoperhe alkuperäismiehityksineen teatterin lavalla Aidosta poltetusta TERCA-tiilestä rakennat kestävän, huoltovapaan, ekologisen ja arvostetun julkisivun myös puurunkoiseen taloosi kilpailukykyiseen hintaan. Samalla myös ääneneristävyys ja asumisviihtyvyys paranevat merkittävästi. Perhe on koossa taas! Mutta mitä heille kuluu tänä päivänä, kun lapsista on tullut aikuisia ja vanhemmat ovat liki eläkeiässä. Isä haluaisi opastaa yhä jälkikasvuaan, mutta uskooko kukaan vieläkään. Lauantaina 7.2.2015 klo 19.00, Liput 32 /kpl (normaalihinta 34 /kpl) Sitovat lippuvaraukset 31.12.2014 mennessä. " Ja tottakai me muutetaankin. Ilman muuta. Sehän on ihan selvä. Isähän on jotain kämppää jo käyny kattomassakin. Eks ookin? Ai mitä kämppää? Oothan sä käyny. No kai mä sitten oon käyny. No niin, onhan se käyny. Kesäteatteriesityksenä on myös TV:stä tuttu, suosittu Kesällä 2015 katetulla ulkoilmanäyttämöllä! Tiistaina 16.6.2015 klo 19.00, Suomalaisen tv-viihteen kiistaton ykkössarja Liput 30 /kpl (normaalihinta 32 /kpl) Tankki Täyteen siirtyy kesäksi 2015 Komediateatteriin. Sulo ja Emmi Vilénin huoltamo herää Sitovat lippuvaraukset 15.4.2015 mennessä. jälleen henkiin, kun Ulla tarjoilee vissyt konstaapeli Reinikaiselle ja Juhana Vilén riemastuttaa vieressä. " " sitovat lippuvaraukset näihin esityksiin: marja-liisa 22 Virtanen (Bygarit), puh. 040 8674991 tai mlv.lintuv@gmail.com 23 Jos haluatte vielä nähdä meidät näissä rooleissa, niin se on nyt vihoviimeinen kerta!", huutavat Tuire ja Ilmari yhdestä suusta. Tiili. Luotu ihmiselle. Wienerberger Oy Ab Keijo Laine p. 0400 235 268 www.wienerberger.fi
Laadun Rakentajat 2015 -kiertue Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Asta Rakentaja 2015 -messut 13.2.2015 klo 13 16 (Tähtien sali) Seminaarin ohjelma: Laatu työmaan menestystekijänä, Juha-Matti Junnonen, Aalto-Yliopisto Työkaluja laadun tuottamiseen, RALA ry Työmaan johtamisella laatua, caset, Anssi Koskenvesa, Mittaviiva Oy Ilmoittaudu seminaariin: www.lyyti.fi/reg/laadun_rakentajat tai www.asta.fi Yhteistyössä: Rakentamisen Laatu RALA ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry 24 Rakennuslehti 25