1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin. Kitee pilotiksi veromallikokeiluun 2016-2025 Keski-Karjalan seutu, jonka keskus on Kiteen kaupunki, on ollut äkillisen rakennemuutoksen aluetta jo vuosia (äkillisen rakennemuutosalueen status 2009-2013). Yritysten tilanne on huonontunut edelleen. Kiteen teolliset työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 2001 vuoteen 2014 626:lla. Kiteen työttömyysaste on korkea: 17,3 % (9/2015). Erityisesti Puhoksen teollisuusalue on menettänyt yrityksiä ja työpaikkoja yritysten konkurssien myötä. Tällä hetkellä Puhoksessa on vapaana noin 31 500 neliötä tuotantotiloja eikä niihin toistaiseksi ole kovista ponnisteluista huolimatta saatu uutta yritystoimintaa. Hyvistä valmiuksista huolimatta Kiteen vetovoima ei riitä uusien yritysten sijoittumiseksi Kiteelle. Tarvitaan uusia konkreettisia toimenpiteitä ja keinoja yritystoiminnan ja erityisesti työpaikkojen luomiseksi. Kiteen veromallissa yritykseen tulorahoituksella maksettua materiaalivarastoa tai muuta kiinteää tuotantoon liittyvää aineellista tavaraa eikä kassaan jätettyä voittoa veroteta lainkaan, mikä jättää rahaa yrityksen kehittämiseen, kasvuun, investointien rahoittamiseen ja työllistämiseen. Kiteen veromallissa yritys maksaa veroa alusta asti työntekijöidensä palkanmaksun kautta. Lisäksi kun yrityksestä nostetaan rahaa ulos, maksetaan siitä vero kulloinkin voimassa olevan verolainsäädännön mukaan. Kitee hakee veromallin pilottialueeksi, jotta nähdään käytännössä, miten verotus vaikuttaa yritysten elinvoimaisuuteen ja kasvuun. 2016-2025
2 (6) (I) Kiteen kaupungin ja Joensuun seudun yhteinen ajoneuvokaasun tankkausasemaverkosto Pohjois-Karjalassa on tehty vuosien 2009-2015 välisenä aikana pitkäjänteisesti työtä biokaasutoimialan ja liikennebiokaasun jalostuksen ja käyttöönoton edistämiseksi. Työtä on tehty sekä liikennebiokaasuverkoston aikaansaamiseksi että maatilatason biokaasulaitosten investointien edistämiseksi. Biokaasun ympärillä tehtyä kehittämis- ja koulutustyötä ovat rahoittaneet mm. Maakunnan tulevaisuusrahasto sekä EU- rahastot (EAKR, ESR ja EMR), valtio, kunnat ja yksityiset rahoittajat. Biokaasun tankkausverkosto investointi on jaksotettu kahteen eri vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa jalostus-, paineistus- ja tankkausasema tulisi Kiteelle Biokympin biokaasulaitoksen välittömään läheisyyteen ja tankkaus Joensuun seudulle. Jalostettu ja paineistettu biokaasu kuljetettaisiin Kiteeltä Joensuuhun paineistettuja kaasupulloja sisältävillä siirtokonteilla. Toisessa vaiheessa tankkausasema verkostoa laajennettaisiin Ylä-Karjalaan. 2016-2017 1.4 milj./70 % 2 htv (ll) Puhoksen teollisuusalueen infran rakentaminen Kiteen kaupunki varautuu Puhoksen syväsataman toiminnan kehittämiseen valmistelemalla teollisuusraiteen jatkamista satamaan ja sataman varastoalueen laajentamista. Uusien yritysten sijoittuminen teollisuusalueelle edellyttää katu- ja vesihuoltoverkoston lisärakentamista. 2016-2019 2 milj. /50 % 10 htv
3 (6) (IV) Itä-Suomen Monitoimikeskus Kiteen AIMO Kiteen lentokentän ympäristöön rakennetaan monipuolinen, liiketaloudellisesti kannattava elämysmatkailu- ja harrastuskeskus AIMO. Alueella on toteutettu hankekokonaisuuteen kuuluvat liikennejärjestelmien, vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen. Alueen toimijat rakentavat lentokonehallin ja sen yhteyteen koulutustiloja, seudullisen ampumaradan aputiloineen sekä moottoriurheilijoiden huoltohallin ym. toiminnan kehittämisen edellyttämiä rakenteita. 2016-2019 yritysinvestoinnit 2,0 milj. 9 htv/vuosi (rakentamis vaiheessa) Pysyviä työpaikkoja 1-5 (V) Meijerinrannan yritysja asuntoaluekeskus /II vaihe (kehittämis- ja investointihanke) Meijerinrannasta kehitetään vetovoimainen yritystoiminnan ja asumisen alue. Suunnitellut investoinnit kohdistuvat vanhojen rakennusten peruskorjaukseen sekä Meijerinrannan infrastruktuurin kehittämiseen. Näiden lisäksi yksityiset ja toimijat toteuttavat alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Alueelle ohjataan myös asuntotuotantoa. Alueelle on laadittu yleiskaava ja alueelle tehdään asemakaavan tarkistus. Laadittava kaava mahdollistaa monimuotoisen ja lähtökohtaisesti liiketaloudellisesti kannattavan toiminnan alueella. 2016-2019 Kaupungin omat investoinnit: 2 milj. /70 %. Yritysinvestoinnit n. 4 milj. 10 htv/vuosi (rakentamis vaiheessa) Pysyviä työpaikkoja 5-10 EDUNVALVONTA (I) Valtatie 6 Puhoksen Lepikon liikennejärjestelyjen kehittäminen ja eritasoliittymän rakentaminen, vaihe I. Valtatien 6 tasoristeyksestä Kiteen Puhoksessa on muodostunut liikenne- ja ympäristöturvallisuusriskikohde. Puhoksen teollisuusalueen yritysten rekkaliikennemäärät ovat suuria ja osa liikenteestä on vaarallisiksi luokiteltuja kemikaalikuljetuksia. Puhoksen teollisuusalueen yrityksillä on kehittämis- ja laajennussuunnitelmia. Nämä investoinnit tulevat lisäämään liikennemääriä merkittävästi. Vaiheessa I toteutetaan liikennejärjestelyt ilman eritasoliittymää.
4 (6) (II) Kitee-VT6 Lepikko- Puhoksen teollisuusalue. Kevyen liikenteen väylä ja valaistus/vaihe II Järjestely koskee maantietä 488 välillä Kiteen kaupungin keskusta - Puhoksen asuinalue 6. Kevyen liikenteen turvallinen liikenneyhteys katkeaa tällä hetkellä kaupungin ja Lepikon risteyksen välisen matkan osalta. Puhoksen alueelle perustettu vastaanottokeskus lisää merkittävästi kevyen liikenteen kulkua Puhoksen asuinalue - Koivikko - Kiteen keskusta välisille tiealueille. (III) Vt 6:n perusparannus Imatran ja Joensuun välillä Yhteysväli Imatra-Joensuu on osa Helsingin ja Kajaanin välistä valtatietä 6. Se on keskeinen liikenneväylä myös Kiteen kaupungin kannalta. Tie on merkittävä Kaakkois- ja Itä-Suomen pääväylä ja yksi Suomen vetovoimaisimmista matkailuteistä. Kansainvälistä merkitystä lisäävät itärajan läheisyys sekä yhteydet raja-asemille, joista Niirala on Kiteen kaupungin kannalta olennaisin. Tie toimii myös itäisen Suomen yhteytenä Kotkan ja Haminan satamiin. Valtatie 6:n perusparantamista tulisi jatkaa Imatralta Joensuuhun. Tien leveys ja pinnan muoto eivät vastaa valtateiden tämän päivän vaatimuksia, eikä tiellä ole yhtään ohituskaistaa Pyhäselän ja Imatran välillä, mikä hidastaa merkittävästi mm. Kiteeltä Joensuuhun suuntautuvaa asiointiliikennettä. Pintaus tulisi kokonaisuudessaan uusia ja asfaltoitua piennaraluetta olisi levennettävä kevyen liikenteen turvallisuuden vuoksi. VT 6 valaistus Tolosenmäki-Onkamo välille Valtatien 6:n valaistus Tolosenmäen ja Onkamon välillä parantaisi liikenneturvallisuutta vilkkaasti liikennöitävällä tieosuudella.
5 (6) Maantien VT 6 Kissala- Punkaharju peruskorjaaminen Tie on erittäin merkittävä liikenneyhteys Kesälahden kirkonkylästä Punkaharjulle ja edelleen Savonlinnaan liikennöitäessä. Tie on vilkkaasti liikennöity ja se on monin paikoin erittäin vaarallinen. Karjalanradan parantaminen (tasoristeysten poistaminen välillä Kitee- Imatra) Tasoristeysten poistaminen väliltä Kitee - Imatra nopeuttaisi raideliikenneyhteyksiä Kiteen seudulta pääkaupunkiseudulle, mikä puolestaan tukisi paikallista elinkeinoelämää sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Lisäksi järjestelyt lisäisivät liikenneturvallisuutta. Pendolinon pysähtyminen Kiteelle Junayhteyksien nopeutuminen, junalippujen hinnan lasku ja lentoliikenteen kalleus ovat lisänneet merkittävästi junassa matkustamista. Kiteen logistinen asema paranisi edelleen, jos Helsingistä klo 15.12 lähtevä Pendolino pysähtyisi Kiteen asemalla. Vaikka IC-junat pysähtyvät Kiteellä, yhden junan poikkeava pysähtymiskäytäntö on koettu hankalana. VT 9:n suunnittelu ja rakentamisen käynnistäminen välillä Niirala-Onkamo Niiralan rajanylityspaikan matkustajaliikenteen vilkastuminen edellyttää tiesuunnitelman laatimista ja rakentamisen toteuttamista välillä Niirala- Onkamo. Hankkeella on suuri vaikutus Niiralan rajanylityspaikan ja Värtsilän taajaman sekä Tohmajärven kuntakeskuksen kehittymiseen.
6 (6) 72 h viisumivapaus Niiralan raja-aseman kautta tehtäville turistimatkoille sekä konttiliikennestatus Niiralan raja-asemalle Kiteen kaupunki puoltaa ponnisteluja, joilla edistetään 72 h viisumivapauden myöntämistä Venäjälle/Venäjältä (myös Niiralan raja-aseman kautta) tehtäville turistimatkoille sekä konttiliikennestatuksen myöntämistä Niiralan rajanylityspaikalle. Vt 9 Onkamo-Niirala - yhteysvälin parantaminen Kiteen kaupunki näkee VT9 Onkamo-Niirala -yhteysvälin merkityksellisenä sekä Kitee kaupungin että koko Keski-Karjalan seudun talousalueen kannalta. Onkamo-Niirala -valtatieosuuden parantaminen on keskeisiä toimenpiteitä koko seudun elinkeinoelämän kannalta ja parantavat siten myös Kiteen logistista asemaa. Yhteyshenkilö: tekninen johtaja Antti Asikainen, e-mail: antti.asikainen@kitee.fi puh. 040 105 1201