KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA

Transkriptio

1 Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2014 ja taloussuunnitelmaan sekä Kiteen kaupunkistrategiaan, joka on päivitetty syksyllä Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin. Kustannusarvio/ josta valtionosuus % Hankkeen nimi Kuvaus Toteutusaikataulu Työllisyysvaikutukset (I) Koulukeskuksen peruskorjaus II vaihe. Kiteellä on jouduttu kiinteistöjen vakavien sisäilmaongelmien takia mittaviin rakennushankkeisiin, mm. koulukeskuksen osalta. I vaihe päättyi alkuvuodesta Sen aikana rakennettiin lukio-kansalaisopisto-musiikkiopiston eli Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarisen tilat. II vaiheessa peruskorjataan ja osittain rakennetaan uudet yleisopetuksen tilat mm. 1-6 luokat, luonnontieteen tilat, kieliluokat, sekä hallinnon tilat. Hankkeelle on saatu valtion avustusta euroa ,3 milj. 25 htv III vaiheessa rakennetaan uudet teknisen opetuksen tilat ,5 milj. /50 % 15 htv Rakentamishankkeet ovat välttämättömiä kiinteistöissä tehtyjen kuntotutkimusten perusteella. Tulevat tilatarpeet on kartoitettu realistisiksi ja niillä on haettu toiminnallisia ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Samalla hyödynnetään olemassa olevia tiloja sekä luovutaan tarpeettomista tiloista kokonaan. Uuden kirjaston rakentaminen Rakennetaan uusi kirjasto vanhan sisäilmaongelmista kärsivän vanhan kirjaston tilalle ,5 milj. /50 % 10 htv (II) Kiteen kaupungin ja Kontiolahden kunnan yhteinen ajoneuvokaasun tankkausasemaverkosto Pohjois-Karjalassa aloitettiin vuonna 2009 biokaasun liikennekäyttöä edistävän hankekokonaisuuden toteuttaminen. Tämän valmistelun myötä tultiin vaiheeseen, jossa voitiin aloittaa käytännön kokeilutoiminta. Kokeilu- ja esittelyhanke kuului yhtenä osana Pohjois-Karjalan maakunnalliseen liikennebiokaasuverkoston kehittämiskokonaisuuteen milj./70 % 2 htv

2 Tämän kokeiluhankkeen tarkoituksena oli luoda realistinen mahdollisuus siirtyä fossiilisista polttoaineista ympäristöystävällisen, hiilidioksidineutraalin ja paikallisista biojätteistä tuotetun uusiutuvan liikennebiokaasun käyttöön. Yleishyödyllisessä investointihankkeessa Kiteen kaupunki ja Kontiolahden kunta investoivat laitteisiin, joilla tullaan demonstroimaan liikennebiokaasun jalostusta, paineistusta, kuljetusta sekä jakelua kahdella erilaisella tankkausasemalla. Kiteellä investoidaan biokaasujalostamoon ja tankkausasemaan (ns. emoasema). Kontiolahdella investoidaan biokaasun siirtovälineistöön (2 pullopatteriston sisältävää kuljetuskonttia) ja tankkausasemaan (ns. tytärasema). Kiteen kaupungin ja Kontiolahden kunnanhallitukset ovat tehneet myönteisen päätöksen hankkeen käynnistämisestä sillä edellytyksellä, että siihen saadaan tarvittavat valtion osuus 70 %. (Ill) Puhoksen teollisuusalueen infran rakentaminen Kiteen kaupunki varautuu Puhoksen syväsataman toiminnan kehittämiseen valmistelemalla teollisuusraiteen jatkamista satamaan ja sataman varastoalueen laajentamista. Uusien yritysten sijoittuminen teollisuusalueelle edellyttää katu- ja vesihuoltoverkoston lisärakentamista milj. /50 % 15 htv (lv) Kesälahden terveyskeskuksen toiminnalliset muutokset ja peruskorjaaminen Kuntaliitoksen vuoksi Kesälahden terveyskeskusrakennuksen toiminta muuttuu osittain. Muutokset edellyttävät merkittäviä toiminnan edellyttämiä investointeja ja koko rakennuksen peruskorjaamista ,6 milj./50 % 10 htv (V) Itä-Suomen Monitoimikeskus Kiteen AIMO Kiteen lentokentän ympäristöön rakennetaan monipuolinen, liiketaloudellisesti kannattava elämysmatkailu- ja harrastuskeskus AIMO. Alueella on toteutettu hankekokonaisuuteen kuuluvat liikennejärjestelmien, vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen yritysinvestoinnit 2,0 milj. 9 htv/vuosi (rakentamis vaiheessa)

3 Alueen toimijat rakentavat lentokonehallin ja sen yhteyteen koulutustiloja, seudullisen ampumaradan aputiloineen sekä moottoriurheilijoiden huoltohallin ym. toiminnan kehittämisen edellyttämiä rakenteita. Pysyviä työpaikkoja 1-5 AIMO-alue on hyväksytty Seutukaupunkiverkoston Matkailun- ja hyvinvoinnin kehittäminen seutukaupungeissa osion pilottikohteeksi. (VI) Meijerinrannan yritysja kulttuurikeskus /II vaihe (kehittämis- ja investointihanke) Meijerinrannasta ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta Hutsin liikunta- ja urheilukeskuksesta kehitetään vetovoimainen matkailukeskittymä. Suunnitellut investoinnit kohdistuvat vanhojen rakennusten peruskorjaukseen sekä Meijerinrannan infrastruktuurin kehittämiseen. Näiden lisäksi yksityiset toimijat toteuttavat alueella hotelli-, ravintola- ym. matkailua tukevia investointeja sekä alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Alueelle ohjataan myös asuntotuotantoa. Alueelle on laadittavana yleiskaava ja sen rinnalla asemakaavan tarkistus. Laadittavat kaavat mahdollistavat monimuotoisen ja lähtökohtaisesti liiketaloudellisesti kannattavan toiminnan alueella Kaupungin omat investoinnit: 2,5 milj. /70 %. Yritysinvestoinnit n. 4 milj. 10 htv/vuosi (rakentamis vaiheessa) Pysyviä työpaikkoja 5-10 EDUNVALVONTA (I) Valtatie 6 Puhoksen Lepikon liikennejärjestelyjen kehittäminen ja eritasoliittymän rakentaminen, vaihe I. Valtatien 6 tasoristeyksestä Kiteen Puhoksessa on muodostunut liikenne- ja ympäristöturvallisuusriskikohde. Puhoksen teollisuusalueen yritysten rekkaliikennemäärät ovat suuria ja osa liikenteestä on vaarallisiksi luokiteltuja kemikaalikuljetuksia. Puhoksen teollisuusalueen useilla yrityksillä on laajennussuunnitelmia. Nämä investoinnit tulevat lisäämään liikennemääriä merkittävästi. Vaiheessa I toteutetaan liikennejärjestelyt ilman eritasoliittymää. 2015

4 (II) Kitee-VT6 Lepikko- Puhoksen teollisuusalue. Kevyen liikenteen väylä ja valaistu/vaiheet I ja II Järjestely koskee maantietä 488 välillä Kiteen kaupungin keskusta Puhoksen teollisuusalue. Järjestelyt toteutetaan kaupungin keskustasta Puhoksen teollisuusalueelle johtavan vesihuolto- ja kaukolämpöverkoston rakentamisen yhteydessä. (III) Maantien VT 6 Kissala- Punkaharju peruskorjaaminen Tie on erittäin merkittävä liikenneyhteys Kesälahden kirkonkylästä Punkaharjulle ja edelleen Savonlinnaan liikennöitäessä. Tie on vilkkaasti liikennöity ja se on monin paikoin erittäin vaarallinen. Vt 6:n perusparannus Imatran ja Joensuun välillä Yhteysväli Imatra-Joensuu on osa Helsingin ja Kajaanin välistä valtatietä 6. Se on keskeinen liikenneväylä myös Kiteen kaupungin kannalta. Tie on merkittävä Kaakkois- ja Itä-Suomen pääväylä ja yksi Suomen vetovoimaisimmista matkailuteistä. Kansainvälistä merkitystä lisäävät itärajan läheisyys sekä yhteydet raja-asemille, joista Niirala on Kiteen kaupungin kannalta olennaisin. Tie toimii myös itäisen Suomen yhteytenä Kotkan ja Haminan satamiin. Valtatie 6:n perusparantamista tulisi jatkaa Imatralta joensuuhun. Tien leveys ja pinnan muoto eivät vastaa valtateiden tämän päivän vaatimuksia, eikä tiellä ole yhtään ohituskaistaa Pyhäselän ja Imatran välillä, mikä hidastaa merkittävästi mm. Kiteeltä Joensuuhun suuntautuvaa asiointiliikennettä. Pintaus tulisi kokonaisuudessaan uusia ja asfaltoitua piennaraluetta olisi levennettävä kevyen liikenteen turvallisuuden vuoksi. Karjalanradan parantaminen (tasoristeysten poistaminen välillä Kitee- Tasoristeysten poistaminen väliltä Kitee Imatra nopeuttaisi raideliikenneyhteyksiä Kiteen seudulta pääkaupunkiseudulle, mikä puolestaan tukisi paikallista elinkeinoelämää sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Lisäksi järjestelyt lisäisivät liikenneturvallisuutta.

5 Imatra) Pendolinon pysähtyminen Kiteelle Junayhteyksien nopeutuminen, polttoaineen hinnan nousu ja lentoliikenteen kalleus ovat lisänneet merkittävästi junassa matkustamista. Kiteen logistinen asema paranisi edelleen, jos Helsingistä klo lähtevä Pendolino pysähtyisi Kiteen asemalla. Vaikka IC-junat pysähtyvät Kiteellä, yhden junan poikkeava pysähtymiskäytäntö on koettu hankalana. VT 9:n suunnittelu ja rakentamisen käynnistäminen välillä Niirala-Onkamo 72 h viisumivapaus Niiralan raja-aseman kautta tehtäville turistimatkoille Raskaan liikenteen kaistan rakentaminen Niiralan- Värtsilän rajanylityspaikalle sekä Vt 9 Onkamo-Niirala osuuden kehittäminen Äkillisen rakennemuutosalueen statuksen säilyttäminen Niiralan rajanylityspaikan matkustajaliikenteen vilkastuminen edellyttää tiesuunnitelman laatimista ja rakentamisen toteuttamista välillä Niirala- Onkamo. Hankkeella on suuri vaikutus Niiralan rajanylityspaikan ja Värtsilän taajaman sekä Tohmajärven kuntakeskuksenkehittymiseen. Kiteen kaupunki puoltaa ponnisteluja, joilla edistetään 72 h viisumivapauden myöntämistä Venäjälle/Venäjältä (myös Niiralan raja-aseman kautta) tehtäville turistimatkoille. Kiteen kaupunki näkee Hankeluettelossa 2011 sivuilla 42 ja 43 mainitut Tohmajärveä koskevat hankkeet merkityksellisinä myös Kitee kaupungin ja koko Kiteen seudun talousalueen kannalta. Raskaan liikenteen kaistan rakentaminen Niiralaan sekä Onkamo-Niirala tieosuuden parantaminen (ml. opastukset) ovat keskeisiä toimenpiteitä koko seudun elinkeinoelämän kannalta ja parantavat siten myös Kiteen logistista asemaa. Kitee on kuulunut ns. äkillisen rakennemuutoksen alueeseen ja haluaa myös säilyttää statuksen edelleen. Kiteellä on useita suuria yrityksiä ja samalla työnantajia, joiden toimintaan maailmanlaajuinen taloustilanne vaikuttaa. Suhdanteiden parantumisesta huolimatta paikallisten yritysten toimintaan sisältyy edelleen suuria markkinoista johtuvia riskejä. Näin on siitä huolimatta siitä, että yritykset itse ja Keski-Karjalan kehitysyhtiö Oy Keti niiden rinnalla

6 ovat aktiivisesti työskennelleet riskien minimoimiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Tähänastinen toiminta-aika äkillisen rakennemuutoksen alueena on ollut liian lyhyt, jotta toiminnalla olisi ollut riittävää vaikuttavuutta. Yhteyshenkilöt: erityisasiantuntija Risto Asikainen, puh