Eteläisen Suomen Liikennefoorumi 15.3.2004 1 Matti Saarinen Kansanedustaja, liikennejaoston puheenjohtaja MIHIN VALTIOLLA ON VARAA INVESTOIDA 1. Liikennejaoston rooli ja budjettiprosessi 2. Hallitusohjelman mukaan Tavoitteena on edistää Suomen ja sen eri alueiden kilpailukykyä kehittämällä liikenteen infrastruktuuria ja palveluja. Laadukkaat ja toimintavarmat liikenneväylät ovat perusedellytys koko yhteiskunnan tehokkaalle, alueellisesti ja sosiaalisesti tasavertaiselle ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle toiminnalle. Liikenneinfrastruktuurin kokonaisuudesta vastuu on julkisella sektorilla. Hallitus valmistelee erikseen monivuotisen, kaikki liikennemuodot kattavan liikenneinvestointiohjelman. Ohjelman rahoitus ja mahdolliset uudet rahoitusratkaisut selvitetään ja sovitaan erikseen. Olemassa olevien liikenneverkkojen osalta pyritään väylien kuntoa ja pääoma-arvoa ylläpitämään ja turvaamaan tiestön, rataverkon sekä yksityisteiden peruspalvelutaso vähintäänkin nykytasoisena. Hallitus selvittää tieliikelaitoksen organisaation kehittämisen tarpeet ja ohjaa laitoksen tuotot perustienpidon rahoitukseen. 3. Budjetti 2004 Tiehallinto on vastuussa 78.000 km pituisesta yleisestä tieverkosta, jonka arvo on noin 15 mrd. euroa. Tieliikenteen kustannukset tällä tieverkolla ovat noin 10 mrd. euroa vuodessa.
Hoito sekä ylläpito- ja korvausinvestoinnit ovat ensisijaisia rahan käyttökohteita. Perustienpidon laajennus- ja uusinvestointeihin jää käytettäväksi selvästi tarvetta vähäisempi rahoitus. Vähäiset perustienpidon investoinnit suunnataan ensisijaisesti liikenneturvallisuuden kannalta tehokkaisiin toimiin. Liikenneturvallisuuden koko 1990-luvun jatkunut hyvä kehitys on turvallisuustoimien priorisoinnista huolimatta pysähtynyt. Turvallisuutta pyritään parantamaan tulevaisuudessa pienehköjen liikenneympäristöä parantavien toimien lisäksi lisäämällä automaattista nopeusvalvontaa aiempaa enemmän. Talousarvioesitykseen ei vuonna 2004 sisälly uusia tieverkon kehittämisinvestointeja. E 18 -hanke välillä Muurla Lohja siirtyy valituskäsittelyjen vuoksi. Hallitus valmistelee erikseen monivuotisen, kaikki liikennemuodot kattavan investointiohjelman. Valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö 2004: Perustienpitoon on esitetty 558,3 miljoonan euron määrärahaa, joka on noin 50 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Valiokunta pitää perustienpidon alhaista määrärahatasoa erittäin huolestuttavana. Maantieliikenteellä on Suomessa erityisen suuri merkitys mm. teollisuuden kilpailukyvyn ja alueellisen elinvoimaisuuden kannalta. Suomessa kuljetetaan maanteitse tavaraa asukasta kohden enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenmaassa. Huonot päällysteet, soratiet ja kelirikko lisäävät entisestään maantieliikenteen kustannuksia. Myös siltojen huononeva kunto vaikeuttaa etenkin raskaan liikenteen kuljetuksia. Tehtyjen selvitysten mukaan yleisillä teillä on jo lähes 700 huonoa tai erittäin huonokuntoista siltaa. Siltojen korjaustarpeen kasvaessa tulisi vuosittain tehtävien korjausten määrää lisätä oleellisesti. Momentin määräraha. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 25 000 000 euroa. Ministerityöryhmän työn ollessa vielä kesken valiokunta ei ota tässä vaiheessa kantaa uusiin kehittämishankkeisiin. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että kehittämishankkeita toteutetaan tasaisesti ja että niitä käynnistetään myös tämän hallituskauden aikana. Päätökset uusien hankkeiden aloittamisesta on myös tehtävä riittävän aikaisessa vaiheessa. Suurien liikennehankkeiden toteuttamistapa, mm. tarjouspyyntöjen valmistelu ja kilpailuttaminen, johtaa siihen, että hanke voidaan käytännössä aloittaa vasta noin vuoden kuluttua siitä, kun sen aloittamisesta on päätetty. Käytännössä kaikki muut käynnissä olevat hankkeet paitsi suuret erillishankkeet (E18 ja Vuosaaren liikenneyhteydet) valmistuvat vuoteen 2006 mennessä. Jotta uusia hankkeita voitaisiin käynnistää välittömästi edellisten päätyttyä, on niiden aloittamisesta päätettävä jo ensi vuoden aikana. 2
4. Ministerityöryhmän mietintö 3 Perinteisesti budjetoitavia hankkeita esitetään hallituskaudella aloitettavaksi noin 815 milj. :n arvosta (joista isoja kehittämishankkeita 475 milj. ja teemahankkeita 340 milj. ) Hallituskaudella uusien perinteisesti budjetoitavien hankkeiden kustannukset ovat noin 620 milj. ja sen jälkeen noin 195 milj.. Vuosina 2004-2007 aloitettavien hankkeiden järjestys 8 teemahanketta Yli-ikäisen päällysrakenteen uusiminen rataverkolla 100 milj. Satamien ja terminaalien tieyhteyksein kehittäminen 30 milj. Kasvavien alueiden kehityksen tukeminen 60 milj. Pienehköt vesiväylien ja turvalaitteiden kehittämishankkeet 8 milj. Pääteiden turvallisuuden parantaminen 40 milj. Rautateiden tavaraliikenteen edistäminen itäisessä Suomessa 40 milj. Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä väylillä 32 milj. Koulumatkojen olosuhteiden parantaminen maaseudulla 30 milj. 15 uutta isoa investointihanketta "E18 Lohja-Muurla"-hankkeen lisäksi. Uusista hankkeista jopa kahdeksan voidaan toteuttaa elinkaarimallilla 1. Tornion meriväylä 11 milj. 2. Helsingin Hakamäentien parannustyöt 76 milj. E 3. Raahen meriväylä 30 milj. 4. Rataosan Seinäjoki-Oulu 1. parannusvaihe 195 milj. 5. Valtatie 2 Vihti-Pori 40 milj. 6. Valtatie 6 Lappeenranta-Imatra 119 milj. E 7. Valtatie 4 Kemin kohta ja sillat 49 milj. (E) 8. Rataosan Lahti-Luumäki parannustyöt 150 milj. E 9. Kehä I Turunväylä-Vallikallio 65 milj. E 10. Rataosan Tampere-Seinäjoki parannustyöt 15 milj. 11. Kantatie 51 Kirkkonummi-Kivenlahti 42 milj. (E) 12. Valtatie 5 Lusi-Mikkeli parannustyöt 17 milj..e 13. Valtatie 8 Sepänkylän ohitustie 25 milj. 14. Valtatie 4 Lusi-Vaajakoski 54 milj. 15. Valtatie 14 Savonlinnan keskusta 50 milj. (E) Investointihankkeet yhteensä: 938 milj., joista tieverkkoon 537 milj. E= elinkaarihanke, (E) = mahdollinen elinkaarihanke
Hallituskauden jälkeiset vuodet 2008 2013 4 5 teemahanketta, 235 milj. 23 isoa kehittämishanketta, 1930 milj. 5. Kehys VALTIONTALOUDEN KEHYKSET VUOSILLE 2005 2008 Valtiontalouden kehykset hallinnonaloittain vuosina 2005 2008, milj. euroa 31. Liikenne ja viestintäministeriö v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 1679 1519 1428 1551 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahakehyksessä on uusille liikennehankkeille osoitettu vaalikaudelle 30 milj. euron (sis. alv) määräraha ja uusista hankkeista seuraaville vaalikausille aiheutuvat määrärahatarpeet ovat yhteensä noin 1 200 milj. euroa (sis. alv). Perustienpidon ja perusradanpidon määrärahojen vuositasoa on nostettu yhteensä noin 14 milj. euroa (pl. alv). Määrärahojen tasossa on otettu huomioon VR:n osinkotulot ja Tieliikelaitoksen voitontuloutus. Hallinnonalan tuloissa on otettu huomioon 4 milj. euron suuruinen vuosittainen investointimaksuna perittävä ratamaksu, jolla rahoitetaan Kerava Lahti -radan rakentamista 15 vuoden ajan. Hallinnonaloille jakamattomaksi varaukseksi jää 342 milj. euroa vuodelle 2005, 259 milj. euroa vuodelle 2006 ja 255 milj. euroa vuodelle 2007. Seuraavaan vaalikauteen kuu-luvan vuoden 2008 jakamattomaksi varaukseksi on jätetty 302 milj. euroa. Tuloarvioihin on merkitty vakiintuneen käytännön mukaan valtion omistamien osakkeiden myyntituloja 420 milj. euroa vuodessa. Jos vuotuiset osakemyyntitulot ylittävät 500 milj. euroa, hallitus on hallitusohjelmaa täydentäen sopinut, että ylitteestä voidaan käyttää harkinnan mukaan enintään 10 kertaluonteisiin lisämenoihin lähinnä infrastruktuuri-investointeihin sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen menosäännön tai vaalikauden kehyksen estämättä.
5 6. Mitä Ruotsi tekee? Vuotuiset tie- ja ratainvestoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomi (työryhmän esitys) Ruotsi (tehty päätös) Kymmenvuotiskauden uusien investointien keskimääräiset vuosimenot (milj. / vuosi) Panostus tie- ja rataverkon kehittämiseen suhteessa bruttokansantuotteeseen (%) 370 0,4 1 415 0,8 7. Liikenneinfran merkitys Taloudellisuus Työllisyys Turvallisuus Ympäristö 8 Rahoitusvaihtoehtoja Työryhmän arvion mukaan tämän hallituskauden aikana ovat toteutettavissa: Budjettirahoituksen lisääminen Elinkaarimalli, joka on jo todettu toteuttamiskelpoiseksi. Jos malli otetaan käyttöön kannattaa samalla päättää useamman hankkeen ohjelman toteuttamisesta. jo käytössä oleva rahoituskumppanuus, joka perustuu liikenneväylän tuoman kaavoitus- ym. hyödyn osittaiseen käyttöön liikenneinvestoinnin rahoitukseen. Kunnan tai yrityksen laina investointiin, jos tällä mahdollistetaan hankkeen toteutus investointiohjelman mukaisessa aikataulussa. Ruotsissa hankkeita voidaan tällä tavoin aikaistaa, ehtona on lainan korottomuus. Investointimaksut rautatieliikennöitsijältä (esim. rataverkon sähköistäminen, 25 tonnin akselipainon reitit). Maksua on jo päätetty käyttää kattamaan osa Keravan Lahden oikoradan rakentamiskustannuksista (VR Yhtymä Oy:ltä peritään investointimaksua hankkeen valmistuttua 15 vuoden aikana yhteensä 60 milj..