40. Ratahallintokeskus

Transkriptio

1 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Ratahallintokeskus edistää liikenteen toimivuutta ylläpitämällä ja kehittämällä rataverkon palvelutasoa, parantaa rataliikenteen turvallisuutta sekä vähentää ja ehkäisee liikenteen ympäristöhaittoja. Tavaraliikenteessä rautatieliikenteen osuus on noin neljännes koko maan kuljetussuoritteesta. Vuonna 2003 tavaraa kulki rautateitse 43,5 miljoonaa tonnia. Kuljetetun tonnimäärän arvioidaan vuonna 2004 pysyvän edellisvuoden tasolla ja olevan 44,4 miljoonaa tonnia vuonna Henkilöliikenteessä tehtiin vuonna ,9 miljoonaa matkaa. Kaukoliikennematkojen määrä oli 11,9 miljoonaa ja lähiliikennematkojen määrä 48,0 miljoonaa. Henkilöliikenteessä odotetaan noin prosentin kasvua vuosille 2004 ja Perusradanpidon painopiste on edelleen 1970-luvulla perusparannettujen ja loppuun käytettyjen rataosien päällysrakenteen uusimisessa. Rahoitustaso mahdollistaa nykyisessä laajuudessaan korvausinvestointeja 140,0 milj. eurolla. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 30 milj. euroa käytettäväksi yli-ikäisen päällysrakenteen uusimiseksi. Teemapaketin kokonaiskustannusarvio on 100 milj. euroa. Rataverkon ylläpitäminen turvallisena ja kilpailukykyisenä liikenneväylänä nykyisessä laajuudessa edellyttää noin 170 milj. euron vuosittaisia korvausinvestointeja. Kun vuoden 2003 lopussa rajoituksia oli 308 km, on niitä vuoden 2005 lopussa 340 km ja mikäli rahoitustaso säilyisi samana koko TTS-kauden vuoden 2008 lopussa 640 km. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Ratahallintokeskukselle pääluokkaperusteluja tukevat seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle 2005: Tuotokset ja laadunhallinta Rataverkon laajuus ja palvelutaso Laajuudessa ei tapahdu muutoksia. Henkilöliikenteen palveluluokasta H3 siirtyy luokkaan H2 62 km (rataosa Imatra Parikkala) ja tavaraliikenteen palveluluokasta T2 siirtyy luokkaan T1 47 km (rataosa Kokemäki Rauma). Vuoden 2005 lopussa päärataverkon jakautuminen palvelutasoluokkiin Palvelutasoluokka Henkilöliikenne Ratakilometrit Tavaraliikenne Ratakilometrit Suurin sallittu nopeus km/h Palvelutasoluokka Suurin sallittu akselipaino ja nopeus km/h Päärataverkko Päärataverkko H1 yli T1 25 t ja H T2 22,5 t ja H T3 22,5 t ja H4 enintään T4 20 t ja H5 ei säännöllistä henkilöliikennettä Päärataverkko yhteensä Päärataverkko yhteensä Sivuradat Sivuradat Koko rataverkko yhteensä Koko rataverkko yhteensä Raidekilometrit Raidekilometrit Liikenteen sujuvuus Radanpidosta aiheutuneiden yli 5 minuutin myöhästymisten määrä henkilöliikenteen junista on korkeintaan 5 %. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Turvallisuuden parantaminen Junaliikenneonnettomuuksissa ei kuole matkustajia. Tasoristeysvahinkojen määrä on enintään 40, josta valtion rataverkolla on enintään 30 vahinkoa ja yksityisraiteilla 10. Tasoristeysvahinkojen kokonaismäärää vähennetään erilaisin turvaamistoimin siten, että kokonaismäärä vuonna 2010 on enintään 30 vahinkoa. Radasta aiheutuneiden vahinkojen määrä on enintään kolme. Ympäristöhaittojen vähentäminen Ratahallintokeskus toimii valtakunnallisen meluntorjuntaohjelman mukaisesti. Vuosina meluntorjunnan painopiste on pääkaupunkiseudulla ja sen jälkeen ryhdytään toteuttamaan meluntorjuntatoimenpiteitä muissa suurissa asutuskeskuksissa. Rautatieliikenteen melulle altistuvien määrä ei saa ylittää vuoden 2005 lopussa. Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus Sähköisten ja telemaattisten järjestelmien kunnossapitomenot sekä käyttömenot ovat noin euroa raidekilometriä kohden. Radan peruskunnossapidon ja käytön menot ovat euroa raidekilometriä kohden. Liiketaloudellisin perustein toimivien kiinteistöjen kustannusvastaavuustavoite on 0,3 milj. euroa. Kiinteistötoimeen liittyvistä jatkotoimenpiteistä laaditaan strategia. Kiinteistötoimesta kertyvien tulojen tulee kattaa kiinteistötoimen ylläpidosta aiheutuvat vuotuiset kustannukset ja pääomakustannusten katteen osuutta tulee nostaa merkittävästi. Radanpidon tunnuslukuja ja tulostavoitteita Tunnusluku tai tulostavoitemittari vuonna toteutuma 2004 ennuste 2005 ennuste/ tulostavoite TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Rataverkon palvelutaso Rataverkon laajuus ja tila Ratakilometrit Ylläpidettävät pääradat Sivuradat Muut radat 82 Raidekilometrit Sähköistetyn rataverkon pituus Sähkövetoisen liikenteen osuus suoritteesta Tasoristeysten lukumäärä Kulunvalvonnalla varustetun rataverkon pituus Liikennesuorite mrd. henk. km 3,34 3,37 3,41 mrd. tonnikm 10,05 10,2 10,4 Rataverkon ikäindeksi (100=uusi) ratapölkyt kiskot Radan huonosta kunnosta johtuvat liikennerajoitukset (km) Huonokuntoisten siltojen lukumäärä Nopea rataverkko (vähintään 160 km/h) Suurin sallittu akselipaino (25 t) Rataverkon kuntoindeksi (100=hyvä kunto) Ratatöiden takia yli 5 minuuttia myöhästyneiden junien osuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Käyttäjätyytyväisyys Tavaraliikenneasiakkaiden tyytyväisyys (1 5) 3,5 3,5 3,4 Turvallisuus Tasoristeysonnettomuudet (myös yksityisraiteet) Radasta aiheutuneet vahingot (kpl) Junaonnettomuuksissa kuolleet Junaonnettomuuksissa loukkaantuneet Vaaratilanteiden määrä rautateillä Ympäristö CO2 -päästöt (1990=100) Hiukkaset (1990=100) 75,9 75,2 75,2 Yli 55 dba:n melulle altistuneiden määrä Energian kulutus (petajoulea) 6,1 6,0 6,0 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Rataverkon kunnossapito ja käyttö (tuhatta euroa/ raidekilometri) 9,9 10,2 11,0 josta sähköiset ja telemaattiset järjestelmät 4,0 4,2 4,9 Liiketaloudellisin perustein toimivien rakennusten kustannusvastaavuus (milj. euroa) 0,3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilöstön määrä Työtyytyväisyys 3,1 3,1 3,1 T&K -menojen osuus perusradanpidon menoista, % 1,2 1,3 2,3 Ratahallintokeskuksen tulot ja menot (milj. euroa) 2003 tilinpäätös 2004 varsinainen talousarvio 2005 varsinainen talousarvio Perusradanpito (21) 289,9 254,7 285,0 Tulot 65,5 54,6 57,2 Ratamaksu 1) 45,0 40,0 42,0 Kiinteistönpidon tulot 10,3 9,9 10,0 Muut tulot 10,2 4,7 5,2 Menot 355,3 309,3 342,2 Hallinto 12,5 13,5 16,0 Liikenteenohjaus 38,8 37,3 35,8 Kiinteistöjen ylläpito ja investoinnit 9,7 8,8 7,4 Radan peruskunnossapito ja käyttö 85,5 89,0 96,5 Korjaus ja ylläpito 43,5 45,4 36,9 Suunnittelu, tutkimukset 6,4 8,9 9,6 Korvausinvestoinnit 158,9 106,4 140,0 Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 78) 136,6 151,3 114,4 Rataverkon maa-alueet (76) 3,4 1,1 0,7 Rataverkon kehittäminen (77) 30,4 21,4 11,0 Eräät ratahankkeet (78) 102,8 128,8 102,7 Luvun nettomenot 426,5 406,0 399,4 1) Ottaen huomioon momentille tuloutettava ratavero 16,5 milj. euroa, rataverkon käytöstä kertyy tuloja yhteensä 58,5 milj. euroa vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Luvun bruttomenot 491,9 460,6 456,6 Korvausinvestoinnilla korvataan yli-ikäinen rakenne nykytekniikan mukaisella rakenteella. Ne kohdentuvat seuraavasti: Korvausinvestoinnit (milj. euroa) v ennuste v Päällys- ja alusrakenne Turva- ja sähkölaitteet Sillat 16 8 Muut Korvausinvestoinnit yhteensä 152 2) 140 Päällysrakenteen uusimisen määrä (perusradanpito) v ennuste v Koko päällysrakenteen uusiminen (raidekilometriä) Osittainen päällysrakenteen uusiminen (raidekilometriä) Uusittavat vaihteet (kpl) Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi kiinteistönpidosta aiheutuviin ylläpito- ja investointimenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina maksullisen palvelutoiminnan tuottojen lisäksi Ratahallintokeskukselle suoritettava ratamaksun perusmaksu ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituottoja. Ratahallintokeskus perii liikennöitsijältä ratamaksua, josta osa määrätään rautatielaissa säädetyin perustein. Rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista perittävän ratamaksun perusmaksu perustuu niihin radanpidon kustannuksiin, joita liikenteen harjoittaminen aiheuttaa suoraan rataverkolle ja radanpidolle. Maksu tuloutetaan tälle momentille. Toimintamenomomentille tuloutettavien tulojen lisäksi Ratahallintokeskus tulouttaa rataverolain perusteella 16,5 milj. euroa momentille , mikä on otettu huomioon määrärahan mitoituksessa. Rakennukset on jaettu liiketaloudellisin perustein toimiviin rakennuksiin ja muihin rakennuksiin. Liiketaloudellisin perustein toimivien kiinteistöjen vuokrakertymän arvioidaan ylittävän kiinteistöistä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Ylijäämätavoite on 0,3 milj. euroa. Muiden rakennuskiinteistöjen toiminta on alijäämäistä 2,6 milj. euroa. Maa-alueista saatavilla vuokratuloilla arvioidaan saavutettavan noin 1 milj. euron ylijäämä. Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää, miten Ratahallintokeskuksen rakennuskiinteistöt voidaan siirtää Senaatti-kiinteistöille tai muulle valtion kiinteistöomaisuutta hoitavalle organisaatiolle. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 2003 TP 2004 budjetoitu 2005 TA Tulot maksullinen toiminta ) Sisältää myös siirtyneet määrärahat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto muut toiminnan menot Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Perusradanpitoon ehdotetaan 285 miljoonan euron nettomäärärahaa, josta korvausinvestointeihin on tarkoitus osoittaa 140 miljoonaa euroa. Junaliikenteen ja rakentamisen kannalta on tärkeää, että korvausinvestointien rahoitusta on korotettu jo vuoden 2005 varsinaisessa talousarvioesityksessä. Rataverkon pitkäjänteinen ja taloudellisesti optimaalinen ylläpito edellyttäisi kuitenkin noin 170 miljoonan euron vuosittaista panostusta korvausinvestointeihin. Nyt ehdotettu määräraha kattaa noin 80 prosenttia määrärahatarpeesta. Ministerityöryhmän mietinnössä todetaan, että rataverkko on vielä huonommassa kunnossa kuin tieverkko. Ratahallintokeskuksen arvion mukaan nykyrahoituksella kyettäisiin pitämään vain noin kaksi kolmannesta rataverkosta sellaisessa kunnossa, että liikennerajoituksia ei tarvita. Korvausinvestointitason jäädessä jatkuvasti vähimmäistason alapuolelle eri yhteyksissä asetetut radanpidon tavoitteet jäävät saavuttamatta ja liikennerajoitusten määrä kasvaa. Tärkeää ja kiireellistä perusparannustyötä on vielä tekemättä noin km ja tavara- ja huoltopihojen kunnostus on vasta alkamassa. Pohjanmaan rata Helsingistä Ouluun on rataverkon tärkein runkorata. Pelkän kehysrahoituksen tasolla rataosan kunnostus voi kestää jopa 30 vuotta. Menokehyspäätöksen mukaan VR:n voitontuloutuksesta osoitetaan radanpitoon vuosittain noin 10 miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näyttää ilmeiseltä, että jatkossa VR:n voitontuloutuksia ei muutoin enää ohjata radanpitoon. Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että kehysrahoituksen taso ei ole riittävä radanpitoon, joka turvaisi kilpailukyvyn, turvallisuuden ja alueiden tasapuolisen kehittämisen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että radanpidon määrärahataso mitoitetaan tällöin riittäväksi jo talousarviota laadittaessa talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää rautatielain (198/2003) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu vuoden 2004 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyvästä Kerava Lahti -oikoradan maa-alueiden lunastamisen loppuun saattamisesta vuoden 2004 aikana talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina momentilta aloitettujen radanpidon kehittämishankkeiden menojen maksamiseen. Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Kehittämisinvestointien alustava suunnitelma Kustannus- Määräraha Rahoitustarve arvio Käytetty v myöhemmin Valmis milj. milj. milj. milj. Kulunvalvonnan III-vaihe ,6 35,8 11,0 5,8 Valtuuden käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna ,8 milj. euroa talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Ratahallintokeskus oikeutetaan solmimaan myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty. S e l v i t y s o s a : 78. Eräät ratahankkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Hanke-erittely Sopimus- Määräraha Rahoitustarve valtuus Käytetty v myöhemmin KESKENERÄISET HANKKEET Valmis milj. milj. milj. milj. Oulu Iisalmi/Vartius, sähköistys ,6 27,6 24,7 18,3 Kerava Lahti -oikorata ,0 222,4 78,0 30,6 Yhteensä 401,6 250,0 102,7 48,9 Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2006 noin 48,9 milj. euroa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu vuoden 2004 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyvistä keskeneräisten hankkeiden ennakoitua nopeammasta etenemisestä. Hankkeiden sopimusvaltuudet eivät muutu talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Hankkeen sopimusvaltuus on euroa. S e l v i t y s o s a : Radioverkon rakentaminen aloitettiin vuoden 2000 toisen lisätalousarvion perusteella. Hankkeen kustannusarvio on 40 milj. euroa ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna Radioverkon rakentamiseen on tähän mennessä myönnetty yhteensä 33,7 milj. euroa. Loppuosa hankkeesta, 6,3 milj. euroa, rahoitetaan vuoden 2006 talousarviossa talousarvio 2004 III lisätalousarvio talousarvio 79. Radioverkon rakentaminen Momentille ei myönnetä määrärahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6