MAISEMASELVITYS KAUHAVAN YLEISKAAVA 30.8.2017 - VEERA SANAKSENAHO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
1 MAISEMAN YLEISKUVAUS Alueen maisemalle on yleinen piirre Kauhavanjoen varrelle sijoittunut vanha asutus ja laajat, avoimet peltoalueet. Maisemamaakuntajako Suomi on jaettu kymmeneen eri maisemamaakuntaan, joista osa jakautuu maisemaseutuihin. Kauhava kuuluu Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Seudulle ominaiset viljavat jokivarret ovat tasaisia lakeuksia, joiden väliset selännealueet voivat vaihdella pinnanmuodoiltaan. Tunnusomaista maisemalle on jokilaaksoihin keskittyneet tasaiset ja viljavat alueet, jotka ovat myös Kauhavan ominaispiirteitä. Kauhavanjoki Jylhänkosken sillalta yläjuoksulle päin kuvattuna. Uunimaan peltojen avoin maisema, jossa on kiintopisteinä hajanaisesti harmaita latoja. 1
Ilmasto Kauhava kuuluu keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen, jossa yleisin metsätyyppi on kuiva kangasmetsä. Paikoitellen kasvaa tuoreilla paikoilla lehtometsiä, joissa kuitenkaan jalopuita ei esiinny. Kasvukausi on 140-160 vrk. Vuoden keskilämpötila vasemmalla ja keskimääräinen vuosisade oikealla vertailukaudella 1981-2010. Kauhavan suurpiirteinen sijainti näytetty punaisella pallolla. Lähde: Ilmatieteen laitos (http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot). 2 (7) MAISEMASELVITYS 30.8.2017 - VEERA SANAKSENAHO Kauhavan maisemaselvitys.docx
Korkeussuhteet Suunnittelualueen maasto on melko tasainen. Kauhavanjoen laakson alue on alavaa ja tasaista. Korkeimmat alueet sijaitsevat alueen etelä- ja pohjoisosissa. Topografiakuvasta huomaa joenlaakson olevan melko tasaista ja moreenialueiden muodostavan kumpareista maastoa eteläosaan. Tanelinmä ki Matsompinvuo Ojutjärvi Vinovalovarjoste suunnittelualueelta. MML. 3
Matsompinvuoren moreenikumpare näkyy kaukaa peltotasankojen takaa. Laakson avoin viljelytasanne korostaa hienosti metsäistä vuorta. Kuva on otettu Hahtomaantieltä. Maisemarakenne Maiseman perusrunko muodostuu selänteistä ja laaksoista. Selänne on korkein osa, joka on yleensä samalla pohjaveden muodostumisalue sekä pintavesien lähtöalue ja vedenjakaja. Laaksot taas ovat alimpia tasoja ja Kauhavalla se on Kauhavanjoenlaakso. Kauhavanjoen pinnankorkeus on Kalliokosken kohdalla n. +26.6 m. Kauhavanjoki virtaa idästä länteen. Alueen päävedenjakajat ovat etelä- ja pohjoisosissa. Veden valumissuunta on molemmilla puolilla Kauhavanjokea kohti. Ojutjärvi sijaitsee korkeammalla moreenialueella, järven pinnankorkeus on +62.3 m. Maisemakuva Maisemakuva on maisemarakenteen silmin havaittava ilmiasu. Kartalle on merkitty alueen maamerkit, maiseman solmukohdat ja tärkeimmät näkymät sekä maisemahäiriöt. Laajoja avoimia näkymiä avautuu peltoalueille etenkin Kauhavan taajaman pohjoispuolella, jossa on laajemmat peltoalueet. Ilmasotakoulun lentokentän kiitorata on maisemassa huomattava lähinnä ilmakuvissa, maantasossa siitä huomaa vain aidat. Maisemahäiriöiksi on nostettu avoimessa maisemassa risteävät voimalinjat ja Ojutjärven pohjoispuolella olevat hiekkakuopat. Hiekkakuopat eivät näy yleisille teille, mutta ne ovat muokanneet hiekkaista harjua voimakkaasti laajalta alueelta. Maiseman solmukohdat ovat osittain muodostuneet liikenteen risteyskohtiin, joten ne ovat myös taajamakuvallisia solmukohtia. Näiden kehittämiseen kannattaa kiinnittää huomiota. 4 (7) MAISEMASELVITYS 30.8.2017 - VEERA SANAKSENAHO Kauhavan maisemaselvitys.docx
Maamerkeistä huomattavin on Kauhavan kirkko, joka näkyy kaukomaisemassa useasta paikasta. Jylhänkoski ja sen voimalaitos ovat myös hieno maamerkki. Kauhavan kirkon torni pilkottaa puuston yläpuolelta Ojutjärventielle. Keltaiset laskeutumisvalojen pylväät Kauhavan keskustan pohjoispuolella luovat alueelle oman maamerkkinsä värityksellään. 5
Arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on Suomessa 156 kpl. Ne ovat maaseutumme edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa olevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että arvokkaat maisema-alueet otetaan huomioon alueiden käytössä. Suunnittelualueen länsiosaan rajautuu osa yhdestä valtakunnallisesti merkittävästä maisema-alueesta; Lapuan-Kauhavan Alajoki. Maisema-alue on komeaa ja tasaista viljelytasankoa, jossa on kiinnekohtina lukuisia latoja. Maiseman häiriötekijöinä mainitaan peltojen keskelle rakennetut uudet talot. Uhkatekijöitä maiseman arvoille tulevaisuudessa ovat sopimaton rakentaminen, latojen rapistuminen ja peltojen metsittäminen. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on tarkistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Alueen länsiosaan rajautuu pieni osa yhdestä maakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta; Lapuan Alajoen peltolakeus. Alue on myös valtakunnallisesti arvokas ja maisema-arvot ovat yhtenäiset. Paikallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu Kauhavanjoen varrelle Jylhän alueelle ja Pelkolan raitille. Joki virtaa syvässä uomassa, jonka rannoilla kasvaa lehtomaista puustoa. Pelkolantien ja Jylhäntien varrella on jonkin verran vanhoja pihapiirejä, mutta runsaasti uudempaa rakentamista myös. Jylhänkosken voimalaitos on alueen maamerkki ja nähtävyys, koskinäkymä on alueen erikoisuus. 6 (7) Jylhänkoski on nimensä mukainen. Sen äärelle on rakennettu voimalaitos 1920-luvulla ja mylly 1940-luvulla. MAISEMASELVITYS 30.8.2017 - VEERA SANAKSENAHO Kauhavan maisemaselvitys.docx
2 MAISEMAN HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Selänteet ovat alueen korkeimpia alueita, kuten harju- ja moreeniselänteet sekä reunamuodostumat. Selänteille tehdyt toimenpiteet näkyvät herkästi maisemassa ja ne ovatkin siksi herkkiä muutoksille. Yleisiä muutoksia ovat esimerkiksi metsähakkuut. Parasta olisi, jos selänteiden yhtenäinen linja ja muoto säilyisivät. Selännemetsät muodostavat selkeän maisemallisen reunan avoimille peltotasangoille. Selänteillä on kalliopaljastumia erityisesti alueen itäosalla Kellarivuori-Takakalliolla, Nyykoolinmäellä ja Tanelinmäellä sekä vähemmän Jussilanmäellä, Öölinginmäellä, Matsompinvuorella ja Kroonmäellä. Näkyvä kalliopaljastuma on Jylhänkoskella. Laakson avoin peltoalue tulisi säilyttää viljelykäytössä. Maatilojen tuotantorakennukset tulee sovittaa maisemaan. Avointen peltoalueiden metsittämistä ja rakentamista ei tulisi tehdä, sillä tällöin katoavat niille tyypilliset pitkät kaukonäkymät. Tasangoilla maisema on avaraa, näkymät ovat pitkiä ja asutus on hajallaan. Näillä alueilla uutta rakentamista tulisi sijoittaa nykyisten rakennusten yhteyteen, ei keskelle peltoa. Lähimaisemaan tulisi kiinnittää huomiota ja säilyttää pitkät näkymät. Kumpareet ja niiden rinteet mukautuvat muutoksiin, ja rakentamiselle hyvä sijainti olisi rinteen keski- tai alaosa. Uudet tiet tulisi sopeuttaa maaston topografiaan, eli niiden tulisi seurata korkeuskäyriä. Eteläosan kumpareinen kivikkomaasto siirtolohkareineen on erityinen pienmaisema, joka soveltuu parhaiten virkistysmaastoksi. Oijusjärven länsipuolella on valtakunnallisesti arvokas kumpumoreenimuodostuma. Maiseman solmukohdat ovat yleensä liikenteen risteysalueita tai toreja. Ne ovat arkoja muutoksille ja ne tulisi jättää maisemaa muuttavien toimenpiteiden ulkopuolelle. Rakennetut risteysalueiden solmukohdat kestävät hyvin suunniteltua kehittämistä. Hienot näkymät tulisi säilyttää avoimina. Enimmäkseen näkymiä avautuu pääteiltä peltojen yli, silloilta joelle sekä kumpareilta peltolakeudelle. Maamerkkejä ovat korkeat rakennukset kuten kirkko, vesitorni ja lennonjohtotorni sekä erityiseen paikkaan sijoittuvat isot rakennukset kuten Karjalahden koulu ja Jylhän sahamiljöö. Kulkuesteitä taas muodostavat rautatie ja lentokentän aitaus. Maisemallisesti arvokkaat alueet ovat herkkiä muutoksille. Kulttuurimaisen arvot kasvavat, kun maisema-alue säilyy eheänä ja yhtenäisenä. Historialliset arvot katoavat herkästi uusien muutosten myötä. Pienipiirteinen maisema kestää heikommin muutoksia kuin suuripiirteinen maisema. Laajat peltoaukeat tulisi säilyttää avoimina ja rakentaminen sijoittaa reunavyöhykkeille. 7
KAUHAVAN OSAYLEISKAAVA Maisemakuva 1:15 000 Sweco Ympäristö Oy 31.10.2017 Este, muuri. (rautatie, kiitoradan aita) Valtatie/kantatie. Seututie. Yhdystie. Ulkoilureitti. MERKKIEN SELITYKSET Suunnittelualueen rajaus. Valtakunnallisesti/maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Lapuan Alajoen peltolakeus Paikallisesti arvokas maisema-alue. Laakso. Selänne. Hieno näkymä. Maiseman solmukohta. Maisemahäiriö. Maamerkki. Reunavyöhyke. Laskuoja. Pohjavesikumpare. Kallio. Valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma. Erityinen kivikkomaasto. Este, muuri. V r ää ä k jo i va Kauha njoki Matsompinvuori Ojutjärvi Vähäjärvi