1 13.12.2018 Talouden tasapainotusohjelma 2019-2024 Taustaa Kunnanhallitus tilasi alkusyksystä 2018 Perlacon Oy:ltä kunnan talouden tasapainotusselvityksen. Selvitys valmistui marraskuussa 2018. Selvityksen mukaan kunnan menojen kehitys on ollut viime vuosina maltillista ja kunta on pystynyt hallitsemaan käyttömenojen kasvua vähintään yhtä hyvin kuin verrokkikunnat. Tämä käyttömenojen hallinta ei ole kuinkaan riittänyt, sillä tulojen vähennys on ollut liian suurta. Pomarkun kunnan taloudellinen tila on merkittävästi heikentynyt viime vuosina. Kunta on tehnyt alijäämäisen tuloksen joka vuosi vuodesta 2016 lukien. Perlacon Oy:n laatimien painelaskelmien mukaan tilanne pysyy samanlaisena tulevina vuosina ilman tasapainotustoimenpiteitä. Painelaskelmien mukaan tilikauden tulos on alijäämäinen ainakin vuoteen 2025 ja vuosikate on negatiivinen vuodet 2019-2021, jos kunta ei ryhdy toimenpiteisiin taloutensa tasapainottamiseksi. Kunta ottaa siis syömävelkaa tulevina vuosina. Keskeinen syy talouden epätasapainoon on kunnan käytettävissä olevien tulojen, erityisesti valtionosuuksien voimakas vähentyminen. Vuodesta 2013 vuoteen 2019 valtionosuudet vähentyvät noin 1,8 m. Tämä vastaa noin 7 veroprosentti-yksikön tuottoa. Varsinkin vuoden 2019 valtionosuuksien pudotus lähes 0,6 m on poikkeuksellisen suuri. Myös verotulojen kehitys on ollut heikkoa. Verotulot ovat kasvaneet vuodesta 2013 vain 0,1 m ilman kunnallisveron korotusta 1 %-yksiköllä ja kiinteistöverojen maltillista nostoa vuodelle 2019. Sote-uudistus tullee voimaan vuoden 2021 alussa. Se on lähtökohtaisesti kustannusneutraali eli sen ei ennakoida tuovan parannusta kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Tasapainotustarve Perlacon Oy:n selvitykseen sisältyvän painelaskelman mukaan Pomarkun kunta täyttää kriisikunnan kriteerit viimeistään vuonna 2024, jos kunta ei aloita riittäviä toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Nykyiset ylijäämät (vuoden 2017 lopussa noin 3,2 m euroa) on kunnallisveron korotuksesta huolimatta syöty vuoteen 2022 mennessä. Talouden tasapainotustarve on Perlacon Oy:n selvityksen mukaan vuositasolla noin 0,5 m. Talouden tasapainotusta vaatii myös kunnan suuren, 4,8 m :n investointiohjelman (mm siirtoviemäri ja päivähoidon tilaratkaisu) läpivienti vuosina 2019-2024. Investointeja on pystyttävä rahoittamaan myös käyttötuloilla eikä vain lainoituksella. Toteutettavilla säästöillä on päästävä pysyvään kustannusten alentamiseen. Kertaluonteisilla erillä, kuten kiinteistöjen myynnillä tai puunmyynnillä, on pysyviä säästöjä täydentävä vaikutus.
2 Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi Yleistä Useat säästö- ja tasapainotustoimenpiteet ovat sellaisia, että niiden tarkkaa vaikutusta tai toteutumisajankohtaa on vaikea laskea ja arvioida. Esimerkiksi henkilöstön eläköitymisten tarkka ajankohta ei ole työnantajan tiedossa vaan ainoastaan eläkeiän saavuttamisajankohta. Työntekijä päättää itse, milloin hän jää vanhuuseläkkeelle, kuitenkin viimeistään 68 vuotta täytettyään. Tärkeää on huomata, että pysyvät säästöt eivät toteudu ilman henkilöstövaikutuksia. Tasapainotusohjelman toimenpiteet ovatkin pääosin periaatteellisia sitoutumisia erilaisiin kunnan taloutta tasapainottaviin toimenpiteisin. Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja lautakunnat sitoutuvat toimissaan ja päätöksissään toteuttamaan näitä ohjelmassa esille tuotuja tavoitteita. Päävastuu ohjelmaan sitouttamisesta on kunnanhallituksella. Tulot Kunnallisvero: +0 euroa. Kunnallisveroa nostettiin vuodelle 2019 yhdellä prosenttiyksiköllä. Veroprosentti on 21,50 %. Veroprosentti on tämän korotuksen jälkeen niin korkealla tasolla, että sen korotus ei lähivuosina tule kyseeseen. Kiinteistöverot: tavoite +50.000-100.000 euroa/v. Kiinteistöverotulot ovat asukasta kohti Pomarkussa keskimääräistä alhaisemmat. Naapurikuntia alemmat verotusarvojen kokonaismäärät esimerkiksi muiden kuin vakituisten asuinrakennusten osalta antavat ymmärtää, että Pomarkussa osa rakennuksista on voinut jäädä kiinteistöverotuksen ulkopuolelle. Parhaillaan tehdään asiassa teknisen lautakunnan toimesta esiselvitystä (CGI Oy), jossa käydään lävitse kunnan, verottajan ja muiden viranomaisten kiinteistötietokantoja. Selvityksen perusteella käynnistetään mahdollisesti hanke kiinteistötietojen päivittämiseksi ja veropohjan vahvistamiseksi. Yleistä kiinteistöveroa ja muiden kuin vakinaisten asuinrakennusten kiinteistöveroa nostettiin hieman vuodelle 2019. Kiinteistöverotuksen tasoa ei ole tarkoitus nostaa. Valtionosuudet: +150.000 euroa. Sote-uudistus tulee voimaan vuoden 2021 alussa. Vuosien 2019 ja 2020 sote-menojen määrä vaikuttaa uudistuksen yhteydessä kunnalta vähennettävien valtionosuuksien määrään. Mitä pienemmillä sote-menoilla kyseiset vuodet hoidetaan, sitä enemmän kunnalle jää käyttöönsä valtionosuuksia vuodesta 2021 lukien. Jokaisesta säästetystä sote-eurosta jää kunnalle valtionosuuksina 60 %. Jos sote-menojen taso putoaa nykytasosta vuosina 2019-2020 kumulatiivisesti 250.000 euroa, se lisää valtionosuustuloja 150.000 euroa. Vesimaksut: +50.000 euroa. Pomarkussa vesi- ja jätevesimaksut ovat suhteellisen edulliset useimpiin kuntiin verrattuna. Kunnan vesi- ja viemärilaitoksella on edessään suuret investoinnit mm siirtoviemärin rakentamisen myötä. Lähtökohtaisesti vesi- ja viemärilaitoksen tulee kattaa käyttömenot ja investoinnit (poistoina) tuloillaan eikä laitosta tulisi subventoida verovaroilla. Vesija viemärilaitoksen tulot ovat vuonna 2019 noin 360.000 euroa. Muut käyttötulot: +10.000 euroa. Muilla käyttötuloilla ei ole oleellista merkitystä kunnan talouden tasapainotuksen suhteen. Taksat ja muut maksut pyritään pitämään ajan tasalla.
3 Kertaluonteiset tulot: Tyhjillään olevien tai vajaakäyttöisten kiinteistöjen myynti. Kunta myy Riuttansalmen leirikeskuksen ja Honkakosken vanhan koulun. Menot Henkilöstömenot Henkilöstömenot ovat kunnan suurin menoerä, johon kunta pystyy itse vaikuttamaan. Kunnan henkilöstö käsittää 80 vakituista vakanssia. Lisäksi määräaikaisia työntekijöitä on 7 henkilöä ja työllistämistuella 3 henkilöä (tilanne marraskuu 2018). Henkilöstömenot ovat vuonna 2019 noin 4,3 m. Toimenpiteitä: -eläköitymisten hyödyntäminen -lyhyiden sijaisuuksien vähentäminen -lomarahojen muuttaminen vapaiksi -henkilöstön lomautukset tietyissä tilanteissa -ulkoistukset tukipalveluissa Eläköitymisen hyödyntäminen henkilöstömenojen karsinnassa Tavoite menosäästöksi on -240.000 euroa/6 henkilötyövuotta. Kunnan henkilöstöstä jää eläkkeelle (saavuttaa eläkeiän) seuraavien neljän vuoden (2019-2022) aikana 13 henkilöä. Määräaikaisia työntekijöitä kunnalla oli vuoden 2018 lopulla seitsemän (7). ELÄKÖITYMISENNUSTE v.2019-2023 vakituiset eläke eläke eläke eläke eläke yhteensä vakanssit 2019 2020 2021 2022 2023 2019-23 Yleishallinto (sis.ruokap.) 12 1 1 1 3 Opetustoimi 55 2 4 1 2 9 Tekninen toimi 13 1 1 2 KAIKKI YHTEENSÄ 80 3 5 1 4 1 14 Taulukossa ennakoitavissa olevat eläköitymiset, tehty kevan tietojen perusteella. Eläköitymisten yhteydessä vapautuvien vakanssien osalta tavoite on jättää mahdollisimman monta vakanssia täyttämättä. Suurin potentiaali säästöihin on tukipalvelujen ja hallinnon kohdalla. Lakisääteiset tehtävät luonnollisesti hoidetaan ja sitä varten tulee olla riittävästi henkilöstöä. Henkilöstön eläköitymisten tarkka ajankohta ei ole työnantajan tiedossa vaan ainoastaan eläkeiän saavuttamisajankohta. Työntekijä päättää itse, milloin hän jää vanhuuseläkkeelle, kuitenkin viimeistään 68 vuotta täytettyään.
4 Vapautuneita vakansseja ei täytetä ilman kunnanhallituksen lupaa ja lupaa haettaessa kunnanhallitus edellyttää hallintokunnilta perusteellista selvitystä siitä, onko tehtävät mahdollista hoitaa ilman uuden henkilön palkkaamista. Samalla edellä esitetyllä tavalla menetellään määräaikaisesti täytettyjen vakanssien osalta. Sote-menot Sote-menot: tavoite -100.000 v 2019 ja -150.000 v 2020. Perlacon Oy:n raportin mukaan suurin säästöpotentiaali kunnan käyttömenoissa on sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa. Suuruudeltaan 8,4 m sote-menot ovat kunnan vuoden 2019 käyttötalouden menoista 53 %. Posan muiden jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot olivat vuonna 2017 noin 3.475 euroa/asukas. Pomarkussa menot olivat 3.920 euroa/asukas. Posan palveluiden osalta menot ovat Pomarkussa noin 300 euroa/asukas kalliimmat kuin muissa jäsenkunnissa keskimäärin. Vaikka tarvevakiointi huomioidaan, on sote-menoissa merkittävää säästöpotentiaalia. Sote-uudistus tulee voimaan vuoden 2021 alussa. Vuosien 2019 ja 2020 sote-menojen määrä vaikuttaa uudistuksen yhteydessä kunnalta vähennettävien valtionosuuksien määrään. Mitä pienemmillä sote-menoilla kyseiset vuodet hoidetaan, sitä enemmän kunnalle jää käyttöönsä valtionosuuksia vuodesta 2021 lukien. Jokaisesta säästetystä sote-eurosta jää kunnalle valtionosuuksina 60 %. Sote-menojen vähentämiseen pyritään hyvässä yhteistyössä neuvotellen sote-palveluja tuottavan Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ja sen muiden jäsenkuntien kanssa. Lisäksi yhtenä mahdollisuutena sote-menojen hallinnassa on aloittaa yhteistyö yksityisen palvelutuottajan kanssa esimerkiksi muiden Posan jäsenkuntien kanssa. Muita toimia säästöiksi käyttömenoissa Tavoite -30.000 euroa/v. Käyttömenoissa tavoitellaan koko ajan säästöjä toimintatapoja muuttamalla ja kehittämällä. Myös joidenkin palveluiden ulkoistaminen erityisesti tukipalveluissa tulee ottaa harkittavaksi. jos ulkoistuksilla on saatavissa säästöjä henkilöstö- ja muissa kuluissa. Hankinnoissa korotetaan hyvin toteutettua kilpailutusta ja osto-osaamista. Lukio: Lukio on merkittävin kunnan oma, ei lakisääteinen palvelu. Lukion oppilasmäärä tulee pysyä sillä tasolla, että sen käyttömenot voidaan kattaa valtionosuuksilla. Tämä tarkoittaa vähintään 80 oppilasta. Jos oppilasmäärä putoaa pysyvästi tämän rajan alle, tulee lukion asema osana kunnan kouluverkkoa ottaa tarkasteluun. Investointien vaikutus käyttömenoihin Investointien toteuttamisessa tulee hakea pitkäaikaisia ratkaisuja. Tavoite tulee olla elinkaarikustannuksiltaan taloudellisin ratkaisu. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeen suunnittelussa myös edullisten käyttökustannusten tulee olla investointikustannusten ohella olla päätöksenteon perusteena. Tämä koskee mm. tulevan suunnittelukauden suuria investointeja eli jätevedenpuhdistamon saneerausta/siirtoviemäriä ja päivähoidon tilaratkaisua. Kunnalla on kohtuullisen paljon kiinteistöjä ja esimerkiksi opetustoimessa ikäluokkien pienentyessä saattaa osa koulujen tiloista saattaa jäädä vajaalle käytölle. Tämän vuoksi on
5 välttämätöntä uusia tilatarpeita ratkaistaessa selvittää kunnan olemassa olevien kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksen mahdollisuus tai muu olemassa olevien tilojen tehokkaampi käyttö. Tasapainotusohjelman vaikutus Lisätulot/menojen vähennys Kumulatiivinen vaikutus 2019 2020 2021 2022 2023 2024 kunnallisvero 260* 0 0 0 0 0 kiinteistövero 30* 50 100 100 100 100 muut tulot 10 20 30 40 50 60 valtionosuudet 0 0 150 300 450 600 (sotesäästöt x 60%) henkilöstömenot 40 80 120 160 200 240 sote-menot 100 250 0 0 0 0 muut menot 30 60 90 120 150 180 Tasapainotus 180 460 490 720 950 1180 *) jo vuoden 2019 talousarviossa Tasapainotusohjelman vaikutus ali-/ylijäämään 1000 euroa 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Tilivuoden tulos* -674-606 -786-780 -566-402 -408 Ylijäämät (+)/alijäämät (-) 31.12. 2 574 1 968 1 182 402-164 -566-974 Tasapainotusohjelman vaikutus säästöt/lisätulot 180 460 490 720 950 1180 Ylijäämät (+)/alijäämät (-) 31.12. 2 148 1 642 892 556 384 206 *Perlaconin painelaskelma 2020-24, ei tasapainotusta