Virvatuli VIRVATULI Musiikkiopiston Itsearviointia musiikkiopistossa itsearviointi
Arviointi Porvoonseudun musiikkiopistossa Virvatuli-mallia käyttäen v. 2013 JOHDANTO 2 1. OPPILAAT 4 1.1 Tiedot ja taidot taideaineessa 4 1.2 Opiskelutaidot 5 1.3 Omaehtoisuus ja luovuus 7 1.4 Ilo ja hyvä taidesuhde 9 1.5 Muut taidot 12 2. OPETTAJAT 14 2.1 Aineenhallinta sekä pedagoginen ja taiteellinen osaaminen 14 2.2 Oppilaan kohtaamisen taidot 17 2.3 Oppilasarvioinnin osaaminen 18 2.4 Opetuksen suunnittelu ja arviointi 21 2.5 Opettajat työyhteisön jäsenenä 23 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ 25 3.1 Tilat ja välineet 25 3.2 Ilmapiiri 26 3.3 Opetus, edellytysten luominen oppimiselle ja ajankohtaisuus 27 3.4 Opetuksen järjestäminen 28 3.5 Tasa-arvo 29 3.6 Opetussuunnitelmatyö 30 4. JOHTAMINEN 31 4.1 Strategiajohtaminen 31 4.2 Taiteellis-pedagoginen johtaminen 34 4.3 Henkilöstöjohtaminen 34 4.4 Työyhteisön hyvinvointi 37 4.5 Talousjohtaminen 39 kalenteri_syksy 2011_RU.indd 3 21.9.2011 20.26 5. YHTEISTYÖSUHTEET 41 5.1 Osallisuus ja vaikuttaminen oppilaitoksen sisällä 41 5.2 Sidosryhmäyhteistyö, kumppanuudet ja kansainvälinen toiminta 44 5.3 Ulkoinen viestintä 46 1
JOHDANTO Virvatuli-arviointiraporttia laadittaessa otettiin huomioon Porvoonseudun musiikkiopistossa aiemmin tehty ja toteutettu pääasiassa Euroopan laatupalkintomallin (EFQM:n) kriteereihin perustunut arviointityö. Sitä täydentämään päätettiin toteuttaa koko oppilaitoksen kattava kysely musiikkiopiston varsinaisille oppilaille, heidän huoltajilleen, opettajille, rehtoreille ja toimistohenkilöstölle. Kyselyjen pohjana käytettiin Porvoonseudun musiikkiopiston tarpeisiin muunneltuja Virvatuli-kyselymalleja (ks.virvatuli-verkkosivut: www.artsedu.fi/fi/virvatuli). Kyselyissä oli lähinnä asenneväittämiä ja avokysymyksiä. Kyselyn ulkopuolelle jätettiin musiikkileikkikoululaiset vanhempineen, valmennusoppilaat sekä yleistä oppimäärää opiskelevat oppilaat. Tälle kohderyhmälle tehdään oma kyselynsä mahdollisuuksien mukaan keväällä 2014. Kysely toteutettiin sähköistä sovellusta käyttämällä (ArtseduZEF). Oppilaat jaettiin Virvatuli-mallin mukaan kolmeen ryhmään: 7 8 -vuotiaat, 9 12 -vuotiaat ja yli 13-vuotiaat. Nuorimmat lapset täyttivät kyselyn kotonaan vanhempiensa avulla.yli 9-vuotiaat oppilaat täyttivät kyselyn musiikin perusteiden tunnilla. Näin ollen kyselyn ulkopuolelle jäivät sellaiset oppilaat, jotka eivät osallistuneet tuolloin musiikin perusteiden opetukseen. Tällä tavoin uskottiin kuitenkin tavoitettavan suurin osa musiikkiopiston oppilaista. Opettajille, rehtoreille, huoltajille ja toimistohenkilökunnalle lähetettiin sähköpostitse pyyntö vastata kyselyyn. Tässä yhteydessä paljastui, että musiikkiopisto ei ollut ajan tasalla monen perheen sähköisistä yhteystiedoista. 2
KYSELYIHIN OSALLISTUNEET JA VASTANNEET Kohderyhmä Lukumäärä Vastausprosentti Oppilaat, 7 8 -vuotiaat 44 50 Oppilaat, 9 12 -vuotiaat 239 74,9 Oppilaat yli 13-vuotiaat 221 75,1 Oppilaat yhteensä 504 72,8 Huoltajat 521 45,9 Opettajat 97 60,8 Rehtorit 5 80 Kansliahenkilökunta 4 100 Kyselyyn vastanneet oppilaat jakaantuivat toimipisteittäin seuraavasti (PO = Porvoo, MÄ = Mäntsälä, SI = Sipoo, LO = Loviisa): 7 8 -vuotiaat oppilaat: PO 45,5 %, MÄ 31,8 %, SI 13,6 %, LO 9,1 % 9 12 -vuotiaat oppilaat: PO 59,1 %, MÄ 19,3 %, SI 4,5 %, LO 16,5 % Yli 13-vuotiaat oppilaat: PO 62,1 %, MÄ 13,7 %, SI 13,7 %, LO 10,6 % Kyselyistä tulostetut raportit käytiin läpi työryhmissä, joissa mietittiin päällisin puolin mihin arviointialueeseen eri kysymykset kuuluvat ja mitä huomioitavaa raporteista löytyi. Tämän jälkeen projektisihteeri alkoi koostaa kysymyksiä tarkemmin eri arviointialueiden alle, yhdisti eri kyselyistä samaan aihepiiriin kuuluvat asiat ja koosti työryhmien ehdottamia kyselyissä esiin tulleita huomioitavia asioita. Kyselyn tuloksia esiteltiin ensimmäistä kertaa lyhyesti musiikkiopiston henkilökunnalle syyslukukauden 2013 alussa. Hallinnollinen johtoryhmä (HJR), johon kuuluvat rehtori, apulaisrehtorit ja musiikinjohtaja, kokoontui keskustelemaan kyselyn tuloksista yhdessä projektisihteerin kanssa elokuun lopussa. Tässä yhteydessä rehtori esitteli myös kokoamiaan arviointiin liittyviä tilastoja sekä alettiin pohtia kehittämistoimenpiteitä. Kyselyn tulokset esiteltiin seuraavaksi musiikkiopiston arviointiryhmälle, johon kuuluvat henkilökunnan edustajien lisäksi myös oppilaiden ja vanhempien edustajat. Tuloksia esiteltiin tämän jälkeen myös Porvoon kaupungin Virvatuli-työryhmälle. Opettajille järjestettiin syyskuun puolessavälissä koulutustilaisuus, jossa he pohtivat työryhmissä kehittämistoimenpiteitä. Seuraavana päivänä HJR yhdessä projektisihteerin kanssa kokosi ja täsmensi koulutustilaisuudessa esiin tulleet ideat. Tämän jälkeen sekä kyselyn tuloksia että kehittämissuunnitelmia on käyty läpi vielä musiikkiopiston arviointiryhmän sekä Porvoon kaupungin Virvatuli-työryhmän kanssa. Kyselyjen tulosten, niitä seuranneiden keskustelujen sekä muun musiikkiopistossa tehdyn arvioinnin perusteella laadittiin kehittämissuunnitelmat, jotka on esitelty kunkin luvun lopussa. kalenteri_syksy 2011_RU.indd 3 21.9.2011 20.26 3
TIEDOT JA TAIDOT TAIDEAINEESSA 1. Oppilaat Porvoonseudun musiikkiopistossa opettaja laatii oppilaansa kanssa henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) jokaisen lukuvuoden alussa. Tätä täsmennetään tarvittaessa vuoden mittaan. Kyselyn perusteella oppilaat olivat pääasiassa hyvin tyytyväisiä siihen kuinka heidän tietonsa ja taitonsa musiikkiopinnoissa olivat karttuneet kuluneen vuoden aikana. Tyytyväisyyden määrä vaihteli hieman oppilaiden iän mukaan, tyytyväisimpiä olivat nuorimmat oppilaat. Vastaajista 7 8 -vuotiaat oppilaat olivat tyytyväisiä siihen kuinka he työskentelevät tunnilla (85 %). He olivat mielestään kehittyneet soittamisessa (90 %) ja nuottien tuntemisessa (78 %). Mielipiteissä oli hyvin vähän hajontaa. Vastaajista 9 12 -vuotiaat oppilaat olivat tyytyväisiä kehittymiseensä vuoden aikana pääinstrumenttinsa soittotekniikassa (75 %), nuottien lukemisessa (74 %), ohjelmiston kartuttamisessa (71 %), esiintymisvarmuudessa (72 %), yhteismusisoinnissa (74 %) sekä musiikin perusteissa (67 %). Oppilaiden mielipiteet jakaantuivat kuitenkin selvästi. Vastaajista 13-vuotiaat oppilaat olivat pääasiassa tyytyväisiä siihen kuinka he olivat kehittyneet etenkin pääinstrumenttinsa soittotekniikassa (74 %) ja nuottien lukemisessa (76 %). Mielipiteissä oli vain vähän hajontaa. He olivat yleensä ottaen melko tyytyväisiä myös kehitykseensä ohjelmiston kartuttamisessa, esiintymisvarmuudessa, yhteismusisoinnissa, musiikin perusteissa ja improvisoinnissa (65 71 %). Näissä mielipiteissä oli kuitenkin selvästi hajontaa. Oppilaat eivät olleet kovin tyytyväisiä kehittymiseensä säveltämisessä, eivätkä siihen kuinka he ovat kehittyneet eri maiden ja suomalaisen musiikin tuntemuksessa (n. 54 %). Näissä asioissa oppilaiden mielipiteet hajaantuivat laidasta laitaan. Opettajilta kysyttiin ovatko oppilaat edenneet opinnoissaan yhdessä asetettujen tavoitteiden sekä henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa mukaisesti. Opettajien käsitys asiasta oli myönteinen (72 77 %) ja mielipiteissä oli vain vähän hajontaa. 4
Kehittäminen/ylläpitäminen Toimenpiteet Huomiot Arvioidaan säännöllisesti opintoja ja oppimista, oppilaan yksilöllisyys huomioiden. Ohjelmisto suunnitellaan ja sen toteutumista seurataan yhdessä oppilaan kanssa. Ylläpidetään ohjelmiston monipuolisuus, opetetaan eri tyylejä (genret) sekä huolehditaan oppilaan kokonaisvaltaisesta musiikillisesta kasvatuksesta. Oppilaita ohjataan säveltämiseen ja improvisointiin, luovuuteen. Laaditaan oppilaille henkilökohtaiset opetussuunnitelmat (HOPS) ja musiikkiopiston arviointiraportti päivitetään. Oppilaan kuuleminen (HOPS) ja tarpeiden huomioiminen Huomioidaan suomalaisuus ja maailman musiikki sekä tutustutaan eri musiikkikulttuureihin. Improvisointi kuuluu opetukseen musiikkileikkikoulusta ja soitto-lauluopintojen alusta lähtien. Opeteltavat kappaleet linkitetään historiaansa ja ympäristöönsä (integrointi yleisen musiikkitiedon opintoihin) OPISKELUTAIDOT Porvoonseudun musiikkiopistossa opinto-oikeusaika on määritetty kolmeksi vuodeksi perusopetuksen tasoa kohti, musiikkiopistotasoon varataan viisi opintovuotta (vrt. aikuisosasto). Oppilaan itsearvioinnin välineinä toimivat musiikkiopistossa opintokirja ja ennen kaikkea säännöllinen keskustelu opettajan kanssa. Päättötodistusten määrä vuositasolla (varsinaiset oppilaat) Oppilaille myönnettyjen lisäopintovuosipäätösten määrä (varsinaiset oppilaat) kalenteri_syksy 2011_RU.indd 3 21.9.2011 20.26 Opintotasoittain Opintotasoittain (varsinaiset oppilaat) Soittimittain Soittimittain 5
Kyselyn perusteella 7 8 -vuotiaista oppilaista suurin osa oli sitä mieltä, että he osaavat harjoitella kotona (76 %). Myös tätä vanhemmat oppilaat kokivat kehittyneensä harjoittelutaidoissa (n. 71 %). Mielipiteissä oli kauttaaltaan vain jonkin verran hajontaa. Suurin osa yli 9-vuotiaista lapsista oli sitä mieltä, että soiton- tai laulunopettaja antaa oikein hyvin ohjeita kotiharjoitteluun (n. 82 %). Myös yhteismusisoinnin opettajan ohjeisiin oltiin melko tyytyväisiä (n. 74 %). Oppilaat olivat sitä mieltä, että he saavat kohtalaisen hyvin ohjeita musiikin perusteiden kotiharjoitteluun (67 %). Mielipiteissä oli kauttaaltaan hajontaa etenkin musiikin perusteiden ohjeiden kohdalla. Yli 13-vuotiaista oppilaista suurin osa oli sitä mieltä, että he tietävät periaatteessa mitkä ovat heidän tavoitteensa musiikkiopinnoissa (71 %), mutta mielipiteissä oli runsaasti hajontaa. He kokivat osaavansa arvioida melko hyvin omaa osaamistaan musiikissa (74 %), mutta he olivat tutustuneet keskimäärin melko heikosti oman soittimensa opetussuunnitelmaan (52 %). Tässä asiassa vastaukset jakaantuivat melko tasaisesti laidasta laitaan. Opettajat uskovat, että heidän oppilaansa haluavat jatkaa opintojaan vuodesta toiseen (78 %). Vastauksissa oli erittäin vähän hajontaa. Kehittäminen/ylläpitäminen Toimenpiteet Huomiot Opintokirjan ja aineopetussuunnitelman käyttö oppilaan itsearvionnin välineenä ja oppilaan opintojen suunnittelussa (HOPS) sekä oppilaan yksilöllisyyden huomioiminen opinnoissa. Ylläpidetään oppilaan soitto- ja harjoittelumotivaatiota, oppiminen jatkuu ja soittaminen kehittyy hyväksi harrastukseksi. Opintokirjan käyttöä vahvistetaan ja yhtenäistetään sen käyttötapaa. Tavoitteet saadaan OPS:sta ja esitellään oppilaille. Opetussuunnitelmaa päivitetään ja laaditaan siitä selkokielinen ja helppolukuinen versio asiakkaita varten. Opetussuunnitelmaa käytetään oppilaan HOPS:aa laadittaessa. Ylläpidetään ja kehitetään hyviä käytänteitä. Integroidaan MUPE:n opintoja soittoon. Opintokirjan itsearvioinnin kohtaa tulee avata ja palata tunnilla ko. kohtaan (keskustellaan laaditusta itsearvioinnista). Opiskelun tavoitteiden asettaminen yhdessä lasten ja perheiden kanssa. Jatko-opintoihin suuntautuneiden määrä. 6 HOPS:in merkityksen korostaminen (välitavoitteiden laatiminen), OPS:ia annostellaan. Tiedot kerätään oppilailta opintojen lopettamisilmoituksen yhteydessä sekä opettajakyselyllä. Aloitetaan lv. 2013-2014. Opintojen kesto musiikkiopistossa.
OMAEHTOISUUS JA LUOVUUS Porvoonseudun musiikkiopistossa voidaan myöntää oppilaalle oikeus opiskella sivuainetta, kun hän on tehnyt pääaineesta ja musiikinperusteista opintotasoon 2 vaadittavat suoritukset siten että pääaineen tasosuorituksen arvosana on vähintään kiitettävä. Sivuaineen myöntämiseen vaikuttavat myös musiikkiopiston taloudelliset resurssit, hakeutuuko oppilas mahdollisesti musiikin jatko-opintoihin, onko hän vaihtamassa pääainetta tai onko oppilas erityisen motivoitunut (kokonaismusiikillinen peruste). Musiikkiopistossa tilastoidaan vuosittain: Sivuaineopintoja opiskelevia Yhtye- ja yhteissoittoon sekä kuoroihin osallistuvat Musiikin perusteiden (MUPE) ryhmissä olevat oppilaat Ryhmien määrä (orkesterit, yhtyeet, MUPE) Syventävien opintojen määrä Opintotasoittain Opintotasoittain Opintotasoittain Opintotasoittain Opintotasoittain Soittimittain Oppiaineittain (soittimittain) Oppiaineittain Oppiaineittain (soittimittain) Soittimittain Kyselyn perusteella oppilaat näyttävät yleisesti ottaen opettelevan kappaleita omin päin sitä enemmän mitä vanhemmaksi he tulevat ja taidot karttuvat (9 12 -vuotiaat 48 %, yli 13-vuotiaat 61 %). Lisäksi he kuuntelevat äänitteitä, käyvät konserteissa, kuuntelevat musiikkiesityksiä DVD:ltä sekä säveltävät ja improvisoivat, lukevat musiikkilehtiä tai -kirjoja ja seuraavat musiikkia etenkin televisiosta ja internetistä sitä enemmän mitä vanhemmaksi he tulevat. Osa lapsista soittaa myös omassa yhtyeessä kavereiden kanssa. Vapaapalautteessa aika moni kertoi soittavansa kotona perheenjäsenten kanssa. Huoltajat kertoivat lastensa harrastavan musiikkia myös kotona (81 %). Yli 9-vuotiaat oppilaat haluavat kokeilla erityisesti uusia asioita musiikissa (n. 79 %) ja he uskaltavat sanoa melko yleisesti tunneilla oman mielipiteensä musiikista. Oppilaat kokevat myös saavansa tunneilla oivalluksia ja uusia ideoita. Yli 13-vuotiaat kokevat voivansa tehdä omia tulkintojaan musiikista. Oppilaiden mielipiteet tosin jakaantuivat jonkin verran kaikissa asioissa. On esimerkiksi oppilaita, jotka kokevat etteivät uskalla sanoa tunneilla omaa mielipidettään musiikista. kalenteri_syksy 2011_RU.indd 3 21.9.2011 20.26 7
Kehittäminen/ylläpitäminen Toimenpiteet Huomiot Mahdollisuus sivuaineeseen. Perheen yhteinen harrastus, perhemusisointia ylläpidetään ja kehitetään. Pienkokoonpanojen perustaminen, ylläpitäminen ja ohjaaminen. Järjestetään pajatoimintaa kouluissa (kaikissa toimipisteissä). Vuorovaikutusta koulujen ja musiikkiopiston välillä vahvistetaan. Oppilaita ohjataan konsertteihin ja tapahtumiin, opettajia aktivoidaan käymään konserteissa oppilaiden kanssa. Oppilaan oman mielipiteen ilmaisemista tuetaan ja arvostetaan, myös hiljaisten. Ryhmäopetus, orkesterit, yhtyeet, kuorot. Syventävät opinnot. Pohditaan myöntämisperusteita. Onko kiitettävä arvosana pt 2:sta välttämätön? Perhemusisointia voisi laajentaa myös oppitunneilla tapahtuvaksi. Huomioidaan: taloudelliset resurssit, oppilaiden tuntiresurssit ja niiden suunnittelu (30 + 15 ) Opetuksen määrä (esim 30+5) Yhteiset konsertit Soitinesittelyt Osallistuminen IP-toimintaan Järjestetään opetusta kouluissa (kouluajan puitteissa?) Käynnit tavaksi (30 + 5, onko ratkaisu?) Henkilökohtainen opetussuunnitelma Monipuolinen toiminta taataan kaikissa toimipisteissä. Osallistujien määrää seurataan ja vertaillaan vuosittain. Opintojen monipuolisuutta kehitetään (aineryhmät). Osallistujien määrää seurataan ja vertaillaan vuosittain. Sivuaineiden avulla voidaan monipuolistaa musiikkiopiston soitinkirjoa. Vanhempien ja perheen tuki on harrastamisessa tärkeää. Miten oppilaita voidaan sitouttaa paremmin konserttikäynteihin? Tilasto kts. s. 7 Tilasto kts. s. 7 8
ILO JA HYVÄ TAIDESUHDE Kehittäminen/ylläpitäminen Toimenpiteet Huomiot Oppilaiden poissaoloja seurataan (varsinaiset oppilaat) Oppilaan tuntikerroin opintotasoittain Poissaolojen määrä toimipisteittäin Oppilasmäärä (varsinaiset oppilaat) opp. määrä opintotasoittain Soittimittain Soittimittain Opintonsa lopettaneiden määrä (varsinaiset oppilaat) Opinto-osastottain Soittimittain Oppilaat vastasivat, että musiikkiopintojen aloittamiseen ovat olleet vaikuttamassa vanhemmat, muut perheenjäsenet ja ystävät. Yli 13-vuotiaista 65 % kertoo hakeneensa musiikkiopistoon vanhempiensa ehdotuksesta. Musiikkileikkikoulun merkitys korostuu taidesuhteen syntymisessä, jopa 93 % 7 8 vuotiaista oppilaista oli ollut musiikkileikkikoulussa. Oppilaat kertoivat valinneensa soittimensa pääasiassa itse (7 8 -vuotiaista 67 %, 9 12 -vuotiaista 73 % ja yli 13-vuotiaista 74 %). Vastausten perusteella soitinvalintaan on voinut vaikuttaa myös perhe. Soitinkokeilut Soivassa Talossa sekä kansliasta saatu ehdotus mainittiin myös perusteina soittimen valintaan. Sekä kysymysten että vapaapalautteen pohjalta oli yli 9-vuotiaiden oppilaiden mielestä hyvin yleisesti musiikkiharrastuksessa tärkeintä uuden oppiminen ja hauskan pitäminen (9 12 -vuotiaat 78 85 %, yli 13-vuotiaat 84 88 %). Oppilaat kokivat tärkeäksi myös etenkin uusien kokemusten ja elämysten saamisen (75 %). Tärkeäksi koettiin niin ikään yhdessä musisoiminen ja uuden luominen. Yli 13-vuotiaat kokivat tärkeinä myös ilmaisu- ja yhteistyötaitojen kehittymisen. Päättötodistuksen saamista ei pidetty kovin tärkeänä (59 %), mutta mielipiteet tämän asian suhteen jakaantuivat laidasta laitaan. Oppilaat kokivat kavereiden tapaamisen melko tärkeäksi, mutta mielipiteissä oli paljon hajontaa. He kokivat periaatteessa saavansa kavereita soittoharrastuksen kautta (60 %), mutta mielipiteet jakaantuivat laidasta laitaan. He kertoivat vapaassa palautteessa, että mukavinta musiikkiharrastuksessa on soittaminen ja uuden oppiminen sekä uusien kavereiden saaminen ja heidän kanssaan soittaminen. Oppilaiden kommenteista välittyi positiivinen kuva omasta osaamisesta. Oppilaat toivat myös esille miten mukavaa on soittaa opettajan kanssa. kalenteri_syksy 2011_RU.indd 3 21.9.2011 20.26 9
Vastaajista 7 8 -vuotiaat oppilaat viihtyvät yleensä ottaen hyvin soittotunnilla (87 %). Yli 9-vuotiaat oppilaat tulivat soitto- tai laulutunnille pääosin iloisella mielellä ja lähtivät sieltä pois vieläkin iloisempina. Mielipiteet jakaantuivat jonkin verran. Opettajien yleiskuva siitä tulevatko oppilaat mielellään tunneille, onko tunneilla yleensä oppimisen kannalta hyvä tunnelma ja lähtevätkö oppilaat tunnilta hyvillä mielin oli erittäin myönteinen (82 84 %) ja vastauksissa oli vain vähän hajontaa. Huoltajat uskoivat lapsensa käyvän mielellään soitto- tai laulutunneilla (81 %) ja yhteissoittotunneilla melko mielellään (69 %). Lasten uskottiin käyvän musiikin perusteiden tunneilla keskimäärin melko mielellään (57 %). Mielipiteet näissä asioissa jakaantuivat huomattavasti etenkin musiikin perusteiden opetuksen kohdalla. Osa oppilaista koki, että musiikin harrastaminen vie liikaa aikaa (9 12 -vuotiaat 35 %, yli 13-vuotiaat 41 %). Kulkemisen 9 12 -vuotiaista oppilaista koki hankalaksi 18 % ja yli 13-vuotiaista 29 %. 9 12 -vuotiaat oppilaat kaipasivat opetukseen lisää mm. ryhmätunteja sekä kavereiden kanssa soittamista. Yli 13-vuotiaat oppilaat kokivat saavansa yleisesti ottaen iloa musiikin opinnoista (78 %). Heidän mielestään heitä kannustaa jatkamaan erityisesti uuden oppiminen sekä yhteissoitto. Oppilaiden kommenteista tuli esille jonkin verran väsymys musiikin perusteiden opiskeluun. Vastaajista 7 8 -vuotiaat oppilaat kertoivat käyvänsä mielellään konserteissa (76 %). Yli 9-vuotiaat oppilaat kävivät jonkin verran katsomassa muiden esityksiä ja konsertteja (61 %). Vastauksissa oli runsaasti hajontaa. Esiintymismahdollisuuksia heille oli mielestään järjestetty riittävästi (78 %). Oppilaiden suhtautuminen esiintymiseen jakaantui ikäryhmittäin. 7 8 -vuotiaat olivat sitä mieltä, että esiintyminen on mukavaa (87 %). porvoon k Vastaajista 9-vuotiaat oppilaat suhtautuivat pääosin myönteisesti yleisölle esiintymiseen (61 %), mutta mielipiteitä oppilailla oli laidasta laitaan. Opettajat uskoivat, että he saavat suurimman osan oppilaistaan esiintymään säännöllisesti ja mielellään (72 %). Huoltajien mukaan lapset haluavat käydä kuuntelemassa myös muiden konsertteja ja esiintymisiä melko mielellään (67 %). Tässä asiassa tosin mielipiteet vaihtelivat aika paljon. 10
Kehittäminen/ylläpitäminen Toimenpiteet Huomiot Laajan ja laadukkaan musiikkileikkikoulutoiminnan ylläpitäminen Opintopolkujen kehittäminen (vamo:sta soitonopetukseen/ valmennusopetukseen/ ilmoittautumisjärjestyksessä). Tehdään VAMO:ssa ja 30 +5 puitteissa. Yhteismusisointi. Musiikin harrastus luonnolliseksi osaksi lasten ja nuorten ajan käyttöä. VAMO-opettajien täydennyskoulutuksen ja toimintaedellytysten tukeminen. VAMO-opettajat sijoittavat oppilaat soitinryhmiin yhdessä vanhempien kanssa (30+5 puitteissa), prosessi uusitaan. Kannustetaan yhteismusisointiin. Luodaan laaja kirjo mahdollisuuksia yhteismusisointiin. Panostetaan yhteissoiton eri muotoihin ja kokoonpanoihin. Yhteismusiointi voidaan järjestää sekä säännöllisenä että periodiopetuksena. Huomioidaan aikataulujen suunnittelussa ja lukujärjestysten laatimisessa. Huomioidaan oppilaiden tarpeet ja mahdollisuudet. Motivaatiota lisäävät keinot kirjataan ja niitä ylläpidetään (hyvät käytänteet). Osallistuminen yhteismusisointiin on opintojen kannalta erittäin tärkeää. Uuden oppimisen ylläpitäminen. Henkilökohtainen opetussuunnitelma. Opettajien täydennyskoulutus. alenteri_syksy 2011_RU.indd 3 21.9.2011 20.26 Tavoitteena on opiskelu- ja harrastusmotivaation ylläpitäminen. Esiintymiskoulutuksen laajentaminen. Konserttikäynnit. Oppilaille annetaan esiintymiskoulutusta jo opintojen alkuvaiheessa. Konserttikäyntien mahdollisuuksia lisätään ja ylläpidetään. OPS velvoittaa. OPS velvoittaa. VAMO=varhaisiän musiikkikasvatus=musiikkileikkikoulu 11
Kehittäminen/ylläpitäminen Toimenpiteet Huomiot Kamarimusiikin soittaminen kavereiden kanssa. Opintojen suunnittelu (HOPS). Opettajat järjestävät. Soivat talot. Yhdessä tekeminen ja hauskan pito ryhmätunneilla. Soivat talot järjestetään ja soitinkokeilut toteutetaan kaikissa toimipisteissä. Pyritään saamaan lisää yleisöä ja kävijöitä, etenkin uusia asiakkaita. Yhteiset tauot soiton lomassa. MUUT TAIDOT Vastaajista 9 12 -vuotiaat oppilaat kokivat saaneensa musiikkiharrastuksestaan lisää rohkeutta (58 %), keskittymiskykyä (43 %) ja luovuutta (41 %). He kokivat saaneensa tasaisesti myös ilmaisutaitoja, mielikuvitusta, yhteistyötaitoja, eri maiden ja suomalaisen musiikin tuntemusta (21 26 %). Oppilaiden vastauksista tulee esille myönteinen minäkuvan kehitys: olen parempi kuin ennen, olen kehittynyt. Yli 13-vuotiaat oppilaat kokivat saaneensa musiikkiopinnoistaan hyvin (70 75 %) lisää ilmaisutaitoa, rohkeutta, itsenäisyyttä, luovuutta, yhteistyötaitoja, keskittymiskykyä sekä halua harrastaa musiikkia myös opintojen päätyttyä. Mielipiteet asioista kuitenkin jakaantuivat. Vapaapalautteessa oppilaat kertovat saaneensa musiikkiopinnoista paljon iloa, elämyksiä, rohkeutta, itsevarmuutta ja uusia kavereita. Musiikki koetaan hyväksi ja hauskaksi harrastukseksi. Huoltajat kokivat lähes yksimielisesti (74 83 %), että musiikin opetus antaa lapselle ilmaisutaitoja, esiintymistaitoja, luovuutta, rohkeutta, yhteistyötaitoja, oma-aloitteisuutta, opiskelutaitoja, motorista kehittymistä, ajattelutaitoja ja valmiuksia elinikäiseen taiteen harrastamiseen. He uskovat myös lapsen oppivan tavoitteellista työskentelyä. Vapaapalautteessa huoltajat toivat esille erityisesti sen, että musiikkiharrastus kehittää oppilaiden pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä sekä antaa lapselle henkistä pääoman. Vastaajista 9-vuotiaat oppilaat kertoivat, että heillä on monipuolisesti erilaisia harrastuksia. Erityisesti he harrastavat musiikin lisäksi liikuntaa ja urheilua (9 12 -vuotiaat, yli 13-vuotiaat 69 %). 12
Kehittäminen/ylläpitäminen Toimenpiteet Huomiot Musiikin merkitys lapselle. Oppilaan monipuolista oppimista tuetaan ja rikastutetaan syventävillä opinnoilla (esimerkiksi draamaopetusta). Yhteisöllisyys. Oppilaan minäkuvan kehittymistä tuetaan musiikkiharrastuksella. Annetaan elämyksiä lapsille ja nuorille musiikkiharrastuksen avulla. Oppilaiden huoltajien ymmärrystä vahvistetaan että musiikkikasvatus (mielikuvia) ja -harrastus lisäävät lapsen kehittymistä ja vahvistavat lapsen ja nuoren minäkuvaa. Opettajat tekevät ehdotuksensa syventävistä opinnoista. Pyritään lisäämään yhteisöllisyyttä. Perustetaan oppilasryhmiä suunnittelemaan oheistoimintoja. Opettajakoulutus. Tiedotus (esim. nettilinkit) Esiintymiskoulutusta (Stirkkinen, Stella Polaris). kalenteri_syksy 2011_RU.indd 3 21.9.2011 20.26 13
2. Opettajat AINEENHALLINTA SEKÄ PEDAGOGINEN JA TAITEELLINEN HALLINTA Kyselyn perusteella opettajilla on yleisesti ottaen vahva itsetunto omasta pedagogisesta ja taiteellisesta osaamisestaan. Heiltä kysyttiin millaiseksi he arvioivat pedagogiset taitonsa, kykynsä käyttää opetusmenetelmiä ja työtapoja monipuolisesti, kuinka opettajat onnistuvat mielestään oppitunnin ajanhallinnassa, kiireettömän ja kannustavan ilmapiirin luomisessa, oppilaiden ohjaamisessa opiskelutaidoissa, oppimisvastuun ohjaamisessa oppilaille, oppilaiden ohjaamisessa pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteiden asettamiseen, oppilaan omien suunnitelmien ja tavoitteiden tukemisessa, oppilaiden motivaation ja sitoutumisen rakentamisessa, oppilaiden ohjaamisessa yhteistyössä toimimiseen, ryhmässä syntyvien ristiriitojen käsittelyssä, kuinka opettajat tuntevat oman alansa kehitystä, kuinka he hallitsevat oman instrumenttinsa, osaavat asettaa tavoitteita itselle, kuinka he onnistuvat oman taiteilijuutensa kehittämisessä ja harjoittamisessa, hallitsevat esiintymistaitoja, osaavat käyttää erilaisia opetusvälineitä ja oppimisympäristöjä sekä uusia ratkaisuja ja välineitä työssä. Eniten opettajat luottivat pedagogisiin taitoihinsa (78 %), mutta he luottivat selvästi myös muihin ammatillisiin taitoihinsa (69 78 %). Mielipiteissä oli vain kohtalaisesti hajontaa. Osa opettajista koki tarvitsevansa lisää keinoja ryhmässä syntyvien konfliktien ja ristiriitojen käsittelyyn. Yleensä ottaen oppilaat arvostavat opettajiensa ammattitaitoa ja luottavat siihen. Oppilaiden mielipiteissä oli jonkin verran vaihtelua. Oppilaat olivat hyvin vahvasti sitä mieltä, että soiton- ja laulunopettaja osaa opettamansa asiat hyvin (89 %). Oppilaat olivat sitä mieltä, että opettaja selittää asiat ymmärrettävästi (83 %), on innostava (80 %) sekä kannustaa luovuuteen (76 %). Viimeksi mainitussa asiassa oppilaiden mielipiteet vaihtelivat jonkin verran etenkin 9 12 -vuotiaiden ryhmässä. Yli 13-vuotiaat oppilaat olivat vahvasti sitä mieltä, että opettajat onnistuvat käyttämään opetusajan hyvin (82 %). Oppilaiden mielipiteet jakaantuivat vain hieman. 14
Vastaajista 9 12 -vuotiaat oppilaat olivat pääosin sitä mieltä, että musiikin perusteiden opettaja osaa opettamansa asiansa hyvin ja selittää ne ymmärrettävästi sekä kohtelee kaikkia oppilaita tasapuolisesti (75 80 %). Kaikkien kysymysten kohdalla mielipiteissä oli kuitenkin paljon hajontaa, erityisesti kun kysyttiin antaako opettaja tietoa opintojen tavoitteista. Yleensäkin oppilaat kokivat, että opettaja antaa tietoa opintojen tavoitteista vain melko hyvin (64 %). Yli 13-vuotiaat oppilaat olivat yleensä ottaen sitä mieltä, että musiikin perusteiden opettaja osaa opettamansa asiat hyvin (82 %). Oppilaiden mielipiteet vaihtelivat lähinnä siinä kun kysyttiin onko musiikin perusteiden opettaja innostava, käyttääkö hän opetusajan hyvin ja antaako hän tietoa opintojen tavoitteista. Kaikissa näissä kohdissa kuitenkin yleisvaikutelma oli myönteinen (67 74 %). Yleisesti ottaen yhteismusisoinnin opettajan ammattitaitoa arvostetaan ja siihen luotetaan. Vastaajista 9 12 -vuotiaat lapset olivat sitä mieltä, että opettaja osaa opettamansa asiat hyvin (81 %). Yli 9-vuotiaat lapset olivat myös sitä mieltä, että opettaja selittää asiat ymmärrettävästi ja pitää yllä työrauhan (78 %). Yli 13-vuotiaat oppilaat olivat sitä mieltä, että yhteismusisoinnin opettaja käyttää hyvin opetusajan (78 %). Oppilaiden mielipiteet jakaantuivat kaikkien kysyttyjen asioiden kohdalla jonkin verran. Yli 9-vuotialta oppilailta kysyttiin ovatko heille annetut soitto- tai lauluharjoitukset ja kappaleet kiinnostavia, monipuolisia ja sopivan vaikeita. Vastaukset olivat pääosin myönteisiä (72 78 %), mutta oppilaiden mielipiteet vaihtelivat melko paljon. Oppilailta kysyttiin myös ovatko heille annetut musiikin perusteiden tehtävät kiinnostavia, monipuolisia ja sopivan vaikeita. Tässäkin vastaukset olivat pääosin myönteisiä (61 68 %), mutta oppilaiden mielipiteet jakaantuivat huomattavasti. Oppilaat olivat pääosin tyytyväisiä myös siihen ovatko heille annetut yhteismusisoinnin kappaleet kiinnostavia, monipuolisia ja sopivan vaativia (73 76 %). Oppilaiden mielipiteet jakaantuivat kysytyissä asioissa yleensä ottaen melko vähän. Tosin yli 13-vuotiaitten lasten mielipiteet siitä ovatko kappaleet sopivan vaativia, jakaantuivat laidasta laitaan. Huoltajat olivat pääosin tyytyväisiä lapsensa saamaan opetukseen (83 %). Huoltajat olivat yleensäkin sitä mieltä, että soiton- tai laulunopettaja (88 %), musiikin perusteiden opettaja (74 %) ja yhteismusisoinnin opettaja (78 %) hallitsevat opettamansa asiat. Huoltajien mielipiteet jakaantuivat ainoastaan musiikin perusteiden opetuksen kohdalla. Vapaapalautteessa huoltajat toivoivat musiikin perusteiden opetusmenetelmien kehittämistä ja opintojen tiivistämistä. Musiikin teknologian opetusta kiiteltiin. Vapaapalautteessa tuli runsaasti kiitoksia sekä yksittäisille opettajille että opetuksesta yleensä. kalenteri_syksy 2011_RU.indd 3 21.9.2011 20.26 15
Kehittäminen/ylläpitäminen Toimenpiteet Huomiot Oppilaiden ja vanhempien luottamuksen säilyttäminen. Tavoitteiden asettettaminen ja laatiminen aineopetussuunnitelma huomioiden on tärkeää. Määritellään oppilaan HOPS, henkilö- ja yksilökohtaiset tavoitteet. Mielenkiinnon ylläpitäminen mupe-opetusta kohtaan. Opettajien omia esiintymismahdollisuuksia lisätään ja tuetaan. Yhteissoiton ohjaustaidot. Opettajien täydennyskoulutus. 16 Laaditaan HOPS yhdessä oppilaan kanssa. Pidetään vanhempain vartit ja huolehditaan muutenkin yhteydenpidosta. Huolehditaan oppilaan opintojen jatkumisesta tasolta toiselle. Opetuksen tavoitteet käydään läpi opettajan HOTS:ssa, uudet opettajat perehdytetään ja tavoitteita käsitellään aineryhmissä. Musiikin perusteiden opetuksen integroiminen soitonopetukseen. Opetuksen sisältöjen ja opetustapojen jatkuva kehittäminen. Mielikuvaa mupe-opetuksesta muokataan käytännönläheisemmäksi. Osasuoritukset. Mupeopintojen tiivistäminen. Konserttitoiminnan ylläpitäminen. Opettajien taitoja vahvistetaan erilaisilla teema- ja ainekohtaisilla hankkeilla ja/tai koulutuksella. Selvitetään opettajien koulutustarpeet. Tuetaan ulkoista ja sisäistä pedagogiikan täydennyskoulutusta ja seurataan sitä tilastoimalla. Laaditaan vuotuinen työpaikkaselvitys (ent. työhyvinvointi-raportti). Toteutettu lv. 2013-2014. Opettajilla on toiveena saada koulutusta mm. ryhmäyttämisen taidoista.
OPPILAAN KOHTAAMISEN TAIDOT Opettajat kokevat pystyvänsä yksilöllistämään opetuksensa oppilaan tarvetta vastaavaksi (75 %). Suurin osa opettajista uskoi tuntevansa hyvin oppilaiden kasvuympäristön (64 %), mutta opettajien mielipiteet jakaantuivat tässä asiassa. Vastaajista 7 8 -vuotiaat oppilaat kokivat, että soiton- tai laulunopettaja huomioi hänet soittotunnilla ja on innostava (87 90 %). Oppilaiden mielipiteet jakaantuivat vaan vähän. Vastaajista 9 12 -vuotiaista oppilaista 82 % oli sitä mieltä, että opettaja ottaa hänet huomioon. Oppilaiden mielipiteet jakaantuivat jonkin verran. Vastaajista 7 8 -vuotiaat oppilaat kokivat, että musiikin perusteiden opettaja huomioi hänet tunnilla, on innostava ja opettajalta saa tarpeeksi palautetta osaamisesta (73 78 %). Oppilaiden mielipiteet jakaantuivat hieman. Vastaajista 9 12 vuotiaista oppilaitten mielestä opettaja huomioi hänet tunnilla (75 %) ja kohtelee kaikkia tasapuolisesti (79 %). Yli 13-vuotiaista oppilaista 76 % oli sitä mieltä että musiikin perusteiden opettaja huomioi oppilaat yksilöinä ja kohtelee kaikkia tasapuolisesti (79 %). Oppilaiden mielipiteet jakaantuivat jonkin verran. Vastaajista 7 8 -vuotiaat oppilaat kokivat, että yhteismusisoinnin opettaja huomioi hänet soittotunnilla ja on innostava (70 74 %). Oppilaiden mielipiteet jakaantuivat vain vähän. Vastaajista 9 12 vuotiaista oppilaitten mielestä yhteismusisoinnin opettaja ottaa hänet huomioon ja kohtelee kaikkia tasapuolisesti (78 %). Yli 13-vuotiaat oppilaat olivat sitä mieltä, että yhteismusisoinnin opettaja huomioi kaikki oppilaansa yksilöinä ja kohtelee kaikkia tasapuolisesti (77 %). Oppilaiden mielipiteet jakaantuivat jonkin verran. Huoltajat olivat yleensä ottaen sitä mieltä, että heidän lapsensa osaaminen ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon riittävästi (78 %). Kehittäminen/ylläpitäminen Toimenpiteet Huomiot Oppilaan, perheen ja opettajan kohtaamista tuetaan. Hyvää opettaja- ja oppilassuhdetta ylläpidetään. Yleinen ilmapiiri oppilaitoksessa luodaan hyväksi. kalenteri_syksy 2011_RU.indd 3 21.9.2011 20.26 Oppilaan ja opettajan molemminpuolista arvostusta ylläpidetään. Oppilaan kasvuympäristön tunteminen Oppilasillat, vanhempainvartit, vanhempainviikko, muut tapaamiset, opetus 30 + 5, HOPS. Myönteisen näkökulman ja asenteen ylläpitäminen. Opettajien oman hyvinvoinnin tukeminen. Myönteiseen ilmapiiriin kannustaminen. Koulutuksessa ja Voi hyvin -toiminnassa huomioidaan em. suhteen ylläpitämistä. Vuorovaikutteista ja luovaa toimintaja oppimisympäristöä vahvistetaan. Oppilas kohdataan yksilönä kaikissa ikäryhmissä. Huomioidaan ympäristön vaikutus lapsen ja nuoren elämään. 17
OPPILASARVIOINNIN OSAAMINEN Porvoonseudun musiikkiopistossa arvioidaan oppilaita jokaisella oppitunnilla sekä esiintymisten yhteydessä. Tässä on tärkeää opettajan ja oppilaan välinen keskustelu ja vuorovaikutus. Opettaja arvioi oppilaan edistymistä ja tavoitteiden saavuttamista kerran lukukaudessa oppilaan opintokirjaan. Oppilaita arvioidaan myös tasosuorituksissa. Arvioinnin perusteet on määritelty musiikkiopiston opetussuunnitelmassa ja kunkin oppiaineen aineopetussuunnitelmassa. Tasosuorituksista kerätään vuosittain seuraava tilastoaineisto: Tasosuoritusten määrä Tasosuoritusten määrä opintotasoittain (PT 1-3, MO, AO, MM) PT=perustaso MO=musiikkiopistotaso AO=aikuisosasto MM=monimuoto-opetus Soittimittain ja oppiaineittain Opettajilta kysyttiin kuinka he uskovat hallitsevansa oppilaan tietojen ja taitojen arvioimisen, pystyvät kannustavaan arvioimiseen, osaavat ohjata oppilasta itsearvioimiseen sekä pystyvät arvioimaan oppilaita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Opettajat uskoivat osaavansa arvioida oppilaita keskimäärin hyvin (70 78 %), mutta vastauksissa oli kuitenkin hajontaa etenkin kun kysyttiin opettajan taitoja ohjata oppilasta itsearviointiin. Opettajilta kysyttiin myös osaavatko he antaa oppitunnin yhteydessä onnistuneen palautteen, tehdä oppilaalle henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS), suoriutuvatko oppilaat tasosuorituksista opettajan odotusten mukaisesti ja tunteeko opettaja hallitsevansa tasosuoritustilanteen, osaako opettaja käyttää opintokirjaa ja päiväkirjaa opettamisen apuna. Opettajat kokivat osaavansa antaa hyvin palautetta etenkin oppitunnin yhteydessä (77 %) ja vastauksissa oli vain kohtalaisesti hajontaa. Muutenkin opettajat kokivat hallitsevansa oppilasarvioinnin käytänteet keskimäärin melko hyvin (64 73 %), mutta opettajien taidoissa käyttää opintokirjaa ja päiväkirjaa oli huomattavaa vaihtelevuutta. Opettajat kokivat osaavansa antaa ja vastaanottaa palautetta melko hyvin (68 %). Mielipiteet asiasta vaihtelivat vain vähän. 18
Vastaajista 7 8 -vuotiaat oppilaat kokivat, että he saavat soiton- tai laulun opettajaltaan tarpeeksi palautetta osaamisestaan (87 %). Mielipiteissä oli vain vähän hajontaa. Vastaajista 9 12 -vuotiailta oppilailta kysyttiin antaako soiton- tai laulun opettaja kiitosta kun oppilas on suoriutunut hyvin, saako opettajalta tarpeeksi palautetta edistymisestä, saako opettajalta tarpeeksi tietoa, onko saatu palaute oppilaan edistyksestä oikeudenmukaista ja monipuolista ja keskusteleeko oppilas tavoitteidensa toteutumisesta opettajan kanssa. Vastaukset olivat pääosin myönteisiä (79 81 %), mutta oppilaiden mielestä he keskustelivat tavoitteiden toteutumisesta opettajan kanssa vain melko hyvin (66 %). Oppilaiden mielipiteet yleensäkin vaihtelivat paljon, paitsi kun kysyttiin antaako opettaja kiitosta kun oppilas on suoriutunut hyvin ja onko opettajan antama palaute oppilaan edistymisestä oikeudenmukaista. Näistä tuli lähes yksinomaan myönteisiä vastauksia. Yli 13-vuotiaat oppilaat olivat pääosin sitä mieltä, että he saavat opettajalta tarpeeksi palautetta edistymisestään, palaute on kannustavaa, oikeudenmukaista ja monipuolista (75 80 %). Myös vapaapalautteessa tuli selvästi esille se, että oppilaat kokivat saavansa opettajiltaan pääosin rehellistä, aiheellista ja kannustavaa palautetta. Joissakin kommenteissa tosin kaivattiin enemmän palautetta. Vastaajista 7 8 -vuotiaat oppilaat kokivat saavansa tarpeeksi palautetta musiikin perusteiden opettajalta osaamisestaan (74 %). Yli 13-vuotiailta oppilailta kysyttiin antaako musiikin perusteiden opettaja kiitosta kun oppilas on suoriutunut hyvin tehtävistään sekä onko opettajan antama palaute kannustavaa, oikeudenmukaista ja monipuolista. Pääosin oppilaiden kommentit olivat myönteisiä (70 75 %). Suoraan negatiivista palautetta tuli muutamalta oppilaalta. Vapaapalautteessa oppilaiden asenne oli pääasiassa myönteinen, lisää toivottiin lähinnä suoraa palautetta. Vastaajista 7 8 -vuotiaat oppilaat kokivat saavansa melko hyvin palautetta yhteismusisoinnin opettajaltaan (68 %). Oppilaiden mielipiteet jakaantuivat jonkin verran. Vastaajista 9 12 -vuotiaat oppilaat kokivat myös saavansa tarpeeksi palautetta edistymisestään (75 %), samoin yli 13-vuotiaat (77 %). Varsinkin 9 12 -vuotiaiden oppilaiden mielipiteet tosin jakaantuivat tässä asiassa melko paljon. Huoltajat kokivat olevansa perillä siitä miten heidän lapsensa edistyy harrastuksessaan ja lapsi saa riittävästi palautetta edistymisestään. Oppilasarviointia ja muuta palautetta pidettiin myös yleensä ottaen kannustavana. Mielipiteissä oli tosin hajontaa. kalenteri_syksy 2011_RU.indd 3 21.9.2011 20.26 19